Monthly Archives

joulukuu 2011

HAPPY NEW YEAR ♥

Piti vaan tulla pikasesti toivottamaan Hyvää Uutta Vuotta! :)

Meillä on tiedossa grillailua kaverin luona ja sitten pippalot vielä toisen kaverin luona. Tosin väsymys on sitä luokkaa, että nukun luultavasti viimeistään yheksältä…

Pitäkää hauska ilta, älkää ampuko toisianne raketeilla tai tehkö mitään muutakaan hölmöä.

Palataan ens vuonna! ♥

2011 pt 2

MAALISKUU

Maaliskuu alko mun osalta aika ikävästi, mun mummo oli pitkään kipeenä ja loppujenlopuks nukku pois. Se tunne kun oot toisella puolella maailmaa erossa perheestä kun jotain tollas tapahtuu, on jotain ihan hirveetä, enkä toivo sitä koskaan kellekkään. En pystyny menee hautajaisiin, koska en ois koskaan selvinny niistä lentomatkoista Suomeen. Tavallaan se kaduttaa ja oisin voinu selvitä paremmin koko asiasta, kun se että jätin koko jutun väliin ei tavallaan tehny sille surulle missään vaiheessa mitään päätöstä. Tajuutteko pointin. :)

Olin pari kuukautta ihan paskana ja se näky myös blogissa, pyörittelen ite itelleni silmiä kun luen tekstejä tolta ajalta, niistä puutuu kokonaan kaikki elämänilo ja mielenkiinto mihinkään. Kiitos teille ihanille, jotka jaksoitte roikkua perässä ton tylsemmänkin vaiheen yli. Nyt vasta tajus itekkin miten hyvin se näky ulospäin, ettei kiinnostanu muu kun itkee peiton alla ja olla rauhassa kaikelta. Tai itseasiassa teiltä tais tulla jo sillon kommentteja, että vaikutan masentuneelta, mutta väitin itsepintasesti vastaan. Että vaikka veikkailut tälle alakuloisuuden syylle olikin metsässä ja pahasti, niin ootte ollu paljon paremmin perillä asioista kun mä ite.

Mutta joo, kyllä mä jotain sain blogin puolellekkin aikaseks.

Kuten kerrottu, niin mun enkun taito ei ollu mitenkään parhaassa jamassa siinä vaiheessa kun tänne lähin. En ollu käyttäny sitä kunnolla pitkään aikaan ja lisäks olin puhunu/kuunnellu pari vuotta enemmän ruotsia kun poikaystävä / duunikaverit oli ruotsinkielisiä. Lisäks mua vaivas suomalaisille ominainen ”en voi puhua jos en puhu oikein”-kammo.. Mutta kummasti siitäkin on päässy eroon.

Eli siis älkää antako sen heikon kielitaidon haitata tai estää teitä lähtemästä mihinkään. Ladot sitten vaikka sanoja perusmuodossa yks toisensa perään jos ei muuten mee perille, kyllä se kuuntelija ymmärtää. 

Mun englanti ei oo vielläkään lähelläkään täydellistä ja lausun edelleen sanoja ihan miten sattuu. Välillä on lannistavaa kun on ehtiny sanoo toiselle ”hey” ja sieltä tulee heti kysymys että mistä maasta oot. Mutta toisaalta se on myös se millä erottuu joukosta :D Harrykin sano et oli ekan kerran huomannu mut siks ku olin puhunu jotain ihan ihmeellistä siansaksaa puhelimeen ku kävelin ohi. Kannattaa siis tulla ausseihin ja kävellä ympäriinsä puhuen suomea, niin jo alkaa miehiä lankeemaan jalkoihin.

Kun ei itteään huvittanu kirjottaa niin laitoin sitten H:n hommiin.

Merin logiikkaa on ihan voittamaton. Joskus sain keskellä yötä epämääräsiä känniviestejä liittyen Merin pitkäaikaseen märkien unien kohteeseen. Viestistä kävi ilmi, että neiti oli samaisena yönä pommittanu myös ko. Henkilöä samanmoisilla epämääräsillä viesteillä, ja kun kummastelin, mistä Meri oli sen numeron käsiinsä saanu, vastaus oli kovinkin selvä: ”Ei mulla mitään numeroa ole, Findilla on” No siis daaaa, miten en ollu tota tajunnu! :D (Mä haluan tässä vaiheessa esittää todella syvät pahoittelut kaikille fonectan työntekijöille)

Mun ja C:n ongelmat alko…

Lähteminen ei ollu ehkä kuitenkaan se paras idea, koska olin suhteellisen herkässä mielentilassa ja loukkaannuin C:lle mm siks että se kehtas arvostella Franklinin nimeä ja ehdotti että lausuisin sen jotenkin ranskalaisittain jollon mun transukissa kuulostais ees vähän tytöltä.

Ja siitä kirjotettiin kilometritolkulla päiväkirjaan…

Ja vietettiin aikaa rannalla…

Mua on pyydetty ulos jo kahesti kun oon maannu rannalla, ja sunnuntain treffiehdokas ois voinu olla ihan söpö jos se ois ollu ees vähän nuorempi kun mitä mun isi on. Kieltäydyin kohteliaasti vedoten poikaystävään jonka jälkeen mun piti vielä vartin verran kertoa mun ja  mun uuden mielikuvituspoikaystävän suhteesta tälle herrasmiehelle. Tultiin yhessä siihen tulokseen että mun poikaystävä taitaa olla aikamoinen kusipää koska se viettää sunnuntaita tehden töitä eikä mun kanssa. Eli mulla ei siis mene hyvin, kun jo mun mielikuvituspoikaystäväkin  osottautuu täydellisesks mulkuks.

Listattiin unelmamiehiä ja naisia..

(noi listat pitää tehä taas uudestaan jossain vaiheessa! Siis haloo, missä on Rakel  Liekki mun naisten listasta?)

Tavattiin Herra Siirappi..

Mä kerroin että tapasin viikonloppuna sen yhen pojan. No sen lisäks että se piinaa mua soittamalla mulle n. 7 kertaa päivässä johon vastaan ehkä kerran tai soitan takas siinä vaiheessa kun siltä on tullu kolme “call me!” viestiä. No nyt se ehdotti mulle toissapäivänä (kyllä, kolmen päivän tuttavuuden jälkeen) että se veis mut kattomaan kenguruita. Joo kuulostaa kivalta, ainut ongelma että tää paikka mihin se haluaa viedä mut on 5 tunnin ajomatkan päässä ja se ehdotti että oltais pari päivää jonkun sen tuttavapariskunnan luona koska tyhmää ajaa edestakas sellasta matkaa. Että sellaset toiset treffit sitten. Miten se meinaa esitellä mut? “pokasin baarista yhen kännisen suomalaisen juopon ja ajattelin että tuon sen tapaamaan teitä” 

ja jossain mielenhäiriössä lähettiin treffeille sen kanssa..

joka ikinen asia mitä teen on tän tyypin mielestä mahdottoman söpöä. Siis kaikki. Se pitää myös toki aina kertoa erikseen “oh honey, you are so cute” ensinnäkin, mikä vitun honey? Mä oon kaukana hunajasta, ettäs tiedät. Siihen söpöyteen en ees lähe sen enempää puuttumaan. Ainiin, ja tähän se lausahdukseen kuuluu myös yleensä sellanen poskesta nipistäminen. Oonko mä 3 vuotias? Nojoo, enivei, tän kahden tunnin sisään se sai mahdutettua KOLMETOISTA kertaa lauseen “oh honey, you are so cute” ihan totta. Kolmetoista. Käyn oksentamassa välissä.

Aloitettiin 31 päivää haaste.. Joten jaarittelin sitten kuukauden verran sellaisista aiheista kun MINÄ ja mun Ensirakkaus. Oon muuten tosi ylpee itestäni että sain ton haasteen loppuun.

Haluisin myös uskoa että se mikä ei tapa vahvistaa. Ja että sitä vanhana katuu enemmän niitä asioita mitkä jätti tekemättä kun mitkä teki. Ja että se mun täydellinen ruskea kiharahiuksinen ja mustiin pillifarkkuihin ja converseihin sonnustautunut prinssi saapuu valkeen ratsunsa kanssa hakemaan mua kotoota ihan minä päivänä tahansa.

HUHTIKUU

Jatkettiin edelleen sitä haastetta.. (että mun blogi on ollu huono! :D) ja välillä kun ei kiinnostanu pysyä aiheessa, niin itse omia otsikoita.

Tän päivän aihe ois ollu “toinen hetki”, mutta koska se on musta ihan ääliöaihe, niin sen sijaan listaan mun suosikki tv-sarjat :D

Pohdittiin koko blogia ja saatiin se hiton haaste vihdoin loppuun!

Teistä kuitenkin se 99% on mulle täysin tuntemattomia ihmisiä ja vaikka tää aikamoista sosiaalipornoa onkin, niin uskokaa tai älkää, niin on helpompi jättää tilittämättä kun sydämeen sattuu niin, että luulee kuolevansa, kun tietää että niitä “no kai se nyt lemppas sut kun oot niin läski”-kommentteja tulee ainakin se muutama.

Aivopesin teitä Wonderbran käyttäjiksi ja opastin rintsikoiden ostossa.!

Niissä tuki on kaaritukien sijaan tukena tollaset kädenmalliset (kuvassa) tuet ja efekti on melko sama, kun sulla olis kotitonttu kannattelemassa rintoja ylhäällä. 

Löydettiin meijän lempparibaari, Avenue!

Siinä vaiheessa kun Elsewhere:n ovella ilmotettiin että  sisällä ei oikeestaan oo ketään, niin meinas usko jo loppua. Ajateltiin että mennään käymään äkkiä jossain toisessa baarissa ja mennään myöhemmin takas. Mentiin ekaan baariin joka vastaan tuli. Juotiin siiderit ja baaritiskiä tuijoteltaessa, todettiin että hitto. näillähän on mustikkalikööriä. Kun ilmotettiin baarimikolle, että halutaan shottilasit sitä ja kermavaahtoa päälle, saatiin vähintäänkin hullun maine… No kun niitä mustikkashotteja ei koskaan voi juoda vaan yhtä, niin eihän siitä mitään hyvää seuraa.

Nykysin kun kävelee Avenuen tiskille niin tarvii nostaa vaan sormen pystyyn ja saa mustikkashotin eteensä. Kätevää.

Listattiin myös Australian Aakkoset yhteen postaukseen, että ette olis niin sekasin niiden kirjaimien kanssa.

TOUKOKUU

Mun lemppari poika Mathias oli käymässä Ruotsista Ausseissa, joten hengailin aika paljon sen kanssa. Kokeilin jälleen kerran surffausta eikä vielläkään.

Sain luvan jäädä pois baarikeikalta jos lupaan kokeilla surffausta huomenna. Pojat tarvii kuulemma jotain nauramisen aihetta. Eli yö aikaa löytää jostain mun sisänen Kelly Slater.

Oli ihan outoa puhua ruotsia pitkästä aikaa, varsinkin kun alkuun mun ruotsinkieli sisäls enemmän englanninkielisiä sanoja kun niitä ruotsinkielisiä.. Mutta kyllä se siitä lähti sitten sujumaan, muutaman siiderin jälkeen varsinkin. Loppuillasta suju jo niin hyvin että toivotin taksikuskille god nattit.

Nykysin kun puhutaan niin puhutaan vaan englantia. :D  En oo ikinä ollu hyvä kielissä ja näköjään mahtuu päähän tasan kaks kieltä kerralla.

Tohon aikaan aloin myös hengailee enemmän Mattyn kanssa ja mulla oli kauhee ongelma kertoo siitä teille. Tai olin just pari kuukautta aiemmin ilmottanu että hengaan sen kanssa, koska se ärsyttää C:tä ja sit olinki yht’äkkii iha ihastunu siihen. Se ja Mathias potki mut ylös tosta mun masistelusta oikein tehokkaasti

Hajosin myös todella pahasti kun Suomi voitti MM-kisat. (Mikälii jollekkin on jäänyt epäselväks, niin vihaan jääkiekkoa sydämeni pohjasta ja oon se joka tuulettaa aina ensimmäisenä kun Suomi putoo jatkosta)

Mä jään tänne

Koitti myös vihdoin se paljon odotettu Suomen vierailu! Joka oli ihan kivaa vaihtelua, kun Ausseissa paino talvi päälle..

Ja Suomiloma- alotettiin päiväristeilyllä Tallinnaan perheen kanssa…

Lähettiin aamulla yheksän aikaan ja tultiin takas viimosella laivalla niin, että oltiin suomessa joskus 23. Oli aikamoinen “tervetuloa todellisuuteen ja suomeen”-retki, kun jengi on aivan pelti kiinni aamusta iltaan. Ihan hirveetä katottavaa miten kännissä ihmiset on ja huutaa sitä suomea kovaan ääneen. Puhuin kiltisti kaikille englantia ja kun kaks myyjää kysy et mistä oon, teki kovasti mieli valehdella.

Käytiin mökkeilemässä ja ilkee äitipuoli ansaitsi taas ilkee-etuliitteensä.

Muuten olin töissä, näin kavereita ja nautin suomen keväästä ♥

 

Sellasta. Jatkan taas parin päivän kuluttua :)

aina ei voi voittaa, ei ees joka kerta.

Ihan alkuun, ennenku unohan niin Viiniblondeissa ois muutama kuoharisuositus vuodenvaihteeseen!

Aina välillä on niitä päiviä, kun kattelee päivänasukuvia ja saa päivän naurut niistä ilmeistä. Sit on niitä päiviä kun ei kiinnosta yhtään olla kuvattavana, mutta kun blogiinki pitäis saada jotain kuvia (dear Matty, odottelen edelleen niitä paidattomia kuvia…) Näitä kuvatessa oli yks niistä.

No mutta joo. Mun päivän kriisi numero 1 on uuden vuoden kanssa, ku en tiiä mitä sitä tekis. Tai että lähtiskö Byron Bayhin vai onko A:n seuralaisena jossain sen kaverin uudenvuoden bileissä. Pitäis ostaa uudenvuodenmekkojuttu, eikä mua huvita yhtään astua varpaallanikaan yhteenkään vaatekauppaan. Vanhoja mekkojahan ei voi käyttää! Ja mä sitä paitsi inhoon uuttavuotta. Tosin täällä sen ehkä kestää ku ei oo kylmää ja märkää.

Mun kriisi numero 2 on mun hiusten kanssa. Mun on pakko leikata niitä, inhoon kun ne on liian pitkät ja toisekseen latvat on niin kamalassa kunnossa ettei oo koskaan kellään ollu. Mietin että oisin varannu suomessa ajan mun vakkari kampaajalle, mutta en tiiä uskallanko kun se iskee sakset mun kurkusta läpi kun näkee mitä oon tehny mun hiuksille. Tietty vois mennä jollekkin vieraalle, CityDealis on aina tarjouksia, mutta sit jos ne ei tajua että se kaks senttiä on oikeesti kaks, eikä kymmenen. Tai että mä en halua kaikkia huonoja hiuksia pois (musta tulis kalju) vaan vaan ne kaikista kaikista kaikista pahiten haarottuneet. Onks mun lukijoiden joukossa hyviä kampaajia? :D

Ja kriisi numero 3 on se, että mulle kasvo juurikasvu yhessä yössä, enkä löytäny kaupasta mun suosikkiväriä enkä  uskalla kokeilla mitään muuta, kun oon jo pari kertaa värjänny tän tukkani vihreeks.. RANKKAA.

A tuli aamulla surffaamasta ja toi tulleessaan puolen rannan hiekat taas vaihteeks mukanaan. No kattelin vissiin niitä hiekkoja niin vihasesti, että A ihan itse kiltisti kävi hakemassa imurin kaapista..

A: babe, what is this?
M: well, i’m happy u asked, it’s vacuum cleaner.
A: no shit… can i ask why there is duct tape on it?
M:…öh.. a funny thing happened…

Mulla oli eilen pieni torakanmetsästys päällä ja koska olin imuroinu just vähän aiemmin (ne edellispäivän hiekat siitä ovensuusta) (oon kyllä niin huippu vaimokokelas ettei järkee!) niin imuri oli silleen sopivasti käsillä. Imuroin sen torakan ja olin tosi voittajafiiliksellä hetken, kunnes sain päähäni, että se torakka kiipee sieltä putkesta pois, kun niiden pitäis selvitä suunnilleen kaikesta. En uskaltanu siis tehä muuta ku tuijottaa sitä imuria kauhuissani. No jaoin tän asian tuolla facebookin puolella ja Elina kerto teipanneensa jesarilla oman imurin putkensa kiinni muurahaismetsästyksen jälkeen. Eiku imuri päälle siks aikaa että etin teipin (luotan siihen ettei se pääse pois kun se on päällä) ja teippasin putken suun kiinni ja uskalsin jatkaa elämääni ilman että tarvii pelätä sitä torakkaa. Mulla oli tarkotus ottaa teippi pois kyllä aamulla, mut sit unohin sen…

A:n kaveri tuli käymään äsken ja tottakai herran oli pakko jakaa tää mun teippausoperaatio sen kanssa ja nyt ne naureskelee mulle tuolta keittiöstä ja mä yritän näyttää tärkeeltä ja kiireiseltä ja kirjottaa tätä juttua ja olla huomioimatta niitä. Arvatkaa vaan tietääkö tästä huomiseen mennessä jokainen sen kaveri.

KAUHEEN RANKKAA.  Huomaa sen jo kuvistakin.

:D

 

2011 osa 1

Noniin.,

Aiemmin jo alotettin, mutta syvennytään vielä vähän  tarkemmin tähän kuluvaan vuoteen ja muistellaan, mitä sitä tulikaan tehtyä..

En viime vuoden vastaaviin (löytyy täältä, täältä ja täältä) kirjottanu joulukuusta mitään, joten alotetaan sillä…

JOULUKUU 2010

Joulukuu alotettiin sairastelulla, taisin olla ekasta kahesta viikosta töissä ehkä 4 päivää, loppuajan kävin kuvailemassa poskionteloita ja hakemassa uusia antibioottikuureja Mehiläisestä.

Harrastettiin myös maakuntamatkailua ja käytiin juhlistamassa 40-vuotiasta setää Juankoskella.

Kolusin perjantaina jo Juankosken (molemmat) menomestat pikkuserkun ja isin kanssa  ja mulla on erittäin ikävä muistikuva musta ja isistä laulamassa karaokea pataruukissa ja mun hurjista lady gaga mooveista tanssilattialla. Lauantaina kun itse bileet oli, olin sen verran huonovointinen perjantaista, että a. myöhästyin juhlista kaks tuntia koska en kyenny nousemaan sängystä b. pysyin limulinjalla koko illan. Onneks mun suku on mun suku, että kaikkien mielestä oli vaan ihan hillittömän hauskaa, että alotin juhlat niinkin railakkaasti jo päivää aiemmin.

Hengailtiin ”sen yhen” kanssa ja mietittiin, että mitä hittoa tuli tehtyä.

Mun televisiosta tulee NHL:ää. Ja jouduin äskön kattomaan kaks kertaa jonkun maalin kun se piti kelata, että varmasti näen kaikki kuviot. Ihan totta, haluaako joku urpon jääkiekkoilijan omaks, täältä irtois

Vietettiin yks viikonloppu vahtien hullua kissaa ja suunnitellen mun ja neljän tähden illallisen kokin häitä (vieläkö se tulee?!) käytettiin myös muutama hetki isin kiroamiseen alimpaan helvettiin. Syynä kolmen sivun ohje aiheesta ”näin saat tv:n päälle” ja siihen kuuluvat kolme kaukosäädintä. Meni hetki. Helvetin kotiteatterit.

Teille tuli ehkä kertaa tutuks ekat aakkoset…

Mä en tiedä oonko kertonu siitä, että Annan poikaystävä on tehny ilmeisen kattavaa promotyötä Ausseissa, koska mulla tällä hetkellä neljä poikaa viemässä treffeille. ”And yes, it’s official start of the “see which on of my friends can serenade Anna’s girlfriend” competition, but the way C and B carry on they would be lucky to get a stripper flash them some skin in a stripclub!”

Vietettiin videoviikkoa!

Ja kuvattiin maailman surullisin meikkivideo :D

Ihmeteltiin lumista Töölöä (minun kotikatu! ♥) ja aloteltiin Solariumkuuria Ausseja varten…

Rauhotuttiin Jouluun ja vedettiin kinkkuövereitä..

Vedettiin pakkaushermoromahduksia..

Eilen sit ryhdistäydyin ja kävin pakkaamassa loput kamat Töölössä, 10h itkupotkuraivareita. Tosin viimeset tunnit olin niin raivona pakkaamiselle, ette jos en keksiny jollekkin asialle paikkaa, niin heitin sen suoraan roskiin. Pidän itestäni varmasti todella paljon siinä vaiheessa kun kotiudun takas Suomeen.

Ja joulun  jälkeen muutinkin sitten äitin helmoihin muutamaks viikoks..

Voisin tottuu tähän äitin luona asumiseen, aamusin valmis aamupalapöytä ja tuoretta leipää ja iskäpuoli joka kaivaa mun auton lumesta ja peruuttaa pois pihasta (ekan kerran ku kokeilin ite ni törmäsin roskikseen) (muru älä lue tota äskeistä lausetta, oon oikeesti hyvä kuski)

Menetettiin lopullisesti usko ihmisiin alennusmyynneissä..

Meillä pyörty asiakas. Myyjän (mun mielestä luonnollinen) reaktio oli mennä auttamaan tyttöä joka tuupertu maahan. Kassalla asioineen reaktio “kai hei palvelet mut eka!?”

No.. Todella pahasti.

Mun mielestä jokaisen ihmisen kuuluis olla elämänsä aikana sen verran kaupassa duunissa, että oppis helvetti käyttäytymään sielä. Voin kertoa teille mm. sen, että sitä purkkaa oo pakko liimata siihen pöytään jossa on t-paitoja tai ees sovituskopin seinään. Tai sitä limutölkin tarvitse jättää pöydälle josta se kaatuu kuitenkin vaatteiden päälle. Uskokaa tai älkää niin terveyssiteiden / käytettyiden tamponien paikka ei ole sovituskoppien peilit / naulakot. 

Vuodenvaihdetta juhlittiin kotona juustofondueövereiden parissa ja pikkuveikkojen kännikuskina toimien.

TAMMIKUU 2011 

Puuhattiin viimosen työpäivän kunniaks vadelmajuustokakku ja jaettiin ohje teijänkin kanssa..

Juhlittiin läksiäisiä ja yritettiin viettää aikaa kavereiden kanssa mahdollisimman paljon.. Bloggailu jäi siis vähälle..

Poden järkyttävää pakkausahdistusta, tiedän itekkin että mulla on liikaa tavaraa mukana, mutta kiinnostus 0 enää avata matkalaukkua ja alottaa “tarvitsenko tätä todella”-rumbaa uudestaan. Mun haave alle 15kg laukusta on haihtunu jo ajat sitten ja nyt yritän epätoivosesti saada isompaa laukkua pysymään alle 20kilossa.

Kuukauden suurin juttu oli tietysti siis muutto tänne.. Ja vihdoin se koitti!

Täällä ollaan! Päästiin ehjänä perille, 30h ja risat matkustamista takana, vähän väsyny olo. Lisäks matkalaukut on kai  jossain päin Kiinaa mutta kaipa nekin joskus tulee perille asti (toivottavasti)

Ja alotettiin pakkomielteily C:stä..

Edelleen hengissä, pienessä sekavuustilassa ehkä koska C pelmahti just paikalle, enkä pysty hengittämään normaalisti.

Päästiin muuttamaan meijän ekaan kotiin ja blogi tarjosi runsaasti kuvaoksennuksia ympäristöstä.

Innostuttiin BIG W:ssä ja osteltiin ”kaikkea pientä kivaa” kotiin..

Mun ja C:n ensitreffit tarkotti yhteistä viikonloppua Byron Bayssa… Onneks Anna ja S tuli esiliinoiks… En tiiä oonko kertonu tätä, mutta siinä vaiheessa kun oltiin menossa nukkumaan (mulla oli oma patja S:n teltassa) niin S heitti mut pihalle teltasta. (silleen puolitosissaan) joten jouduin menee C:n viereen nukkumaan. Olin todella pahoillani tästä.

Alotettiin se ”lähen ausseihin surffaamaan”-projekti.

Kokeilin myös ite ekan kerran surffausta, enkä varsinaisesti ihan yltäny viel Kelly Slaterin tasolle, vaan keskityin lähinnä vilauttelemaan tissejä kun putosin laudan päältä jo siinä vaiheessa kun pääsin makaamaan siihen. Täytyy ehkä ostaa sellaset bikinit joiden tarkotus ei oo minimoida rusketusrajoja vaan mahdollisesti myös pysyä päällä.

Hoidettiin käytännön asioita..

Käytiin eilen hoitamassa taas muutama pikkujuttu pois alta. Haettiin mm +18 kortti, jolla siis lähinnä että saa ostettua alkoholia ja pääsee baareihin. Suomalainen ajokortti on tähän asti toiminu melko kivuttomasti, mutta ihan vaan varmuuden vuoks. Katottiin kartasta paikan osote ja lähettiin tarpomaan kun ajateltiin että parin kilsan matka menee helposti kävellen. No Australia ei oo se ihan tasasin maa ja kolmen kilometrin, muutaman hikilitran ja palaneiden hartioiden jälkeen päästiin perille. Oletin että korttiin voi käyttää passikuvaa niinkun kaikkiin muihinkin kortteihin, mutta EI. Ne kuvat otettiin sielä paikan päällä. Turha sanoa kai että mulla oli kaiken ton päälle ihan jäätävä krapula enkä ollu viittiny meikata.

En oo muuten käyttäny tota korttia kertaakaan kun en kehtaa esitellä tota kuvaa :D

…Turhauduttiin byrokratiaan.

Mulla ei esim ole pankkitiliä, koska mun suomalaisesta pankkitiliotteessa ei oo mainittu mun keskimmäistä nimeä. 

Mä photaroin loppujenlopuks sen keskinmäisen nimeni siihen pankkitiliotteeseen ja johan kelpas.

Seuraavalla viikolla juhlittiin Australia Day:ta..

Ja kirjotettiin mun ja Mattyn ensikohtaamisesta täysin tietämättönä siitä, mihin se kaikki johtaa…

Sulkapallo muutaman drinkin jälkeen oli ihan hulvattoman hauskaa. Varsinkin mun mielestä, mun vastustajaa ei luultavasti ihan kauheesti naurattanu kun huiskin palloa minne sattuu.

Ja opittiin käytännössä mitä se surffivaimoilu voikaan olla…

Silti ei naurattanu yhtään kun toi yks lähti aamuviideltä surffaamaan ekan kerran ja tokalla kerralla ruhtinaalliset kaks tuntia myöhemmin pakotti mut rannalle mukaan että saisin itteni hereille merivedessä

HELMIKUU

Tehtiin pojille SUOMALAISIA lihapullia ja vietettiin suomi teema-iltaa..

Juhlittiin Aasiahenkisesti..


..ja ennen muuttoa tutustuttiiin vielä vähä Australian eläimistöön…

Unohtamatta tietenkään unohtumattomia ensitreffejä Mattyn kanssa ja sitä edeltävää hiustenvärjäysepisodia…

VOI HELVETIN PERKELE IHAN OIKEASTI!

Se poika jota löin sulkapallomaillalla kysy että jos haluisin nähä sen tänään

Lopputuloksesta kerrottakoon sen verran että keltasessa valossa mun hiukset on vihreet ja kylmässä valossa siniset. Seuralainen saapuu 10minuutin päästä, ja yritän tuhota pulloa valkkaria ihan vaan siks että en miettis tätä tukkaa.

Olen siis varsin ihastuttava nainen; ensitapaamisella hakkaan sulkismailalla ja toiseen tapaamiseen meen siniviherhiuksisena ja humalassa. Ah mikä saalis mä olen.

Mä löysin asunnon johon rakastuin palavasti noin 5 sekunnissa…

Muutettiin ja päästiin muiden nurkista pyörimästä!

Ja ja sisustettiin…

pohdittiin mun ja C:n suhdetta..

En edelleenkään tiedä miks se tykkää musta (oletan ainakin, että tykkää ainakin vähän) kun puolet ajasta tuijotan sitä suu auki ja kuolaan ja oon täysin kykenemätön kommunikoimaan mitenkään.

Nautittiin Australian kesästä..

Ja kuukaus huipentukin Soundwaween..

Jatketaan tästä ylihuomenna :)