Päivä 19 – Kaduttaa

Voiko tähän vastata vaan että ”en kadu mitään” ja lopettaa postauksen siihen?

Mun mielestä katuminen on melko turhaa. Oon sitä mieltä, että se mikä ei tapa niin vahvistaa, virheistä oppii ja kolme kiloa muita aiheeseen liittyviä kliseitä.

Tai ehkä kadun sitä etten lähteny ausseihin jo viis vuotta sitten, mutta toisaalta mulle on sattunu ja tapahtunu viimesen viiden vuoden aikana vaikka mitä ja oon tutustunu sellasiin ihmisiin suomessa joita ilman en nykyään vois kuvitella eläväni.

Tavallaan kadun sitä että koskaan alotin bloggaamisen, mutta jälleen, oon tavannu jonkun mitättömän nettipäiväkirjan kautta muutaman mun tän hetken läheisimmistä ystävistä puhumattakaan siitä, mimmosia mahollisuuksia tää mun lätiseminen on mulle tuonu. Musta ois kiva jos niitä sivunäyttöjä ois sen 10000 sijaan 100 päivässä, mutta minkäs teet.

Tehtyä ei saa tekemättömäks ja toisin päin, eli turhaa siis jäädä murehtimaan. Teiltä ois jääny monta kriiseilyä lukematta jos en ois  menny peitto kainalossa kysymään C:ltä että saanko nukkua sun vieressä kun noi muut kiusaa tai jos oisin onnistunu tarkotuksessani ja antanu Herra Siirapille väärän numeron tai jos oisin ollu lyömättä Mattya sillä hiton sulkapallomailalla. Mä oisin ollu monta kokemusta köyhempi. (miks tää kuulostaa jotenkin irstaalta)

Tai oikeestaan mähän tapasin Mattyn jo Balilla viime kesänä, entä jos en oisin jättäny ne viis viimestä mojitoa siltä illalta juomatta, niin että oisin voinu reagoida siihen että joku söpö poika yrittää iskeä mua, sen sijaan että olin liian kiireinen a. olemaan sekuntia kauempaa paikallani b. juoksemaan mun suuren norjalaisen rakkauteni perässä (joka väitti olevansa aussi, jota luulin ruotsalaiseks ja jolle puhuin koko ajan suomea) Oltaisko me yhtä rakastuneita nyt kun mitä S ja Anna on? Todennäkösesti itkisin nyt kadotetun rakkauden perään, kun mun unelmien mies ei tajua bbt:n hienoutta.

Kuten oon kyllästymiseen asti hokenu, sitä tulee myöhemmin ihan satavarmasti katumaan enemmän niitä asioita jotka jätti tekemättä kun niitä jotka teki. Siks pitää mennä, kokeilla ja ihmetellä. Välillä ei jutut mee niinkun pitäis mennä, mutta shit happens. Turha jäädä voivottelemaan vaan nokka pystyssä kohti uusia pettymyksiä. toki joo toivon että ihminen pystyy katumaan ja siinä vaiheessa kun oikeesti mokaa, satuttaa toista pahasti, henkiseti tai fyysisesti.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

You Might Also Like

19 Comments

  • Reply Kata maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 10:34

    Äää mä vihaan sitä kun sanotaan että mitään ei pidä katua. Kyllä mä toivon, että ihmiset katuu niiden pahoja tekojaan. Niitä tekoja joilla ne on vahingoittanu, loukannu ja satuttanu muita, etenkin rakkaitaan.
    Kyllä mä toivon, että jokainen pettäjä katuu pettämistään. Toivon, että jokainen selkäänpuukottaja katuu kaksinaamaisuuttaan. Toivon, että jokainen ihminen katuu niitä pahoja sanojaan mitä on suutuspäissään sanonut rakkaalleen. Toivon, että rikolliset katuvat rikoksiaan. Toivon, että huonot vanhemmat katuvat kaikkia niitä vääriä tekoja lapsiaan kohtaan. Toivon, että jokainen murhaaja katuu sitä, että on riistänyt jonkun hengen.

    Kyllä ihminen saa katua. Kyllä ihmisen kuuluu katua jos hän on tehnyt todella väärin. Mä tiedän, et nää sun viittaukset ei ollu ehkä samoissa sfääreissä. Mutta tää ”älä kadu MITÄÄN mitä teet” aina särähtää niin pahasti. Pikkuasioita ei kannata jäädä miettimään ja katumaan, olen siinä samaa mieltä. Silti mä toivon, että ne ihmiset jotka on tehny mulle todella pahasti, katuisivat niitä tekojaan eivätkä vaan ohittaisi olankohautuksella ”no mä nyt oon vana ihminen”.

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 11:00

      siis joo, toki tollaset asiat on asioita jotka on ihan täysin eriasia kun elämän pienet päätökset :) mä en oo tappanu ketään tai tieten tahtoen ollu kaksnaamanen jne eli joo komppaan sua tossa, lähinnä pointtina vaan tosiaan se että kun moni jaa pohtimaan jotain pikkujuttui.

  • Reply pissis maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 11:46

    Mita enemman Annalta tulee postauksia, sita enemman ma luean vaan sun blogia :)

    Sun blogi paranee kerta kerralta :) Harmittaa kun tuntuu silta et okei noniin katsotaas mita uutta postausta merin blogissa sit luen mielenkiinnolla uusimmat postaukset

    sa Oot ihanan AITO <3

  • Reply sarrrri maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 12:43

    Word! Mahti postaus ja oot ihan oikeessa että pikkuasioita on ihan turha jäädä katumaan :)

  • Reply LMK maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 13:16

    Ihanaaaa ! rakastan sun blogia! Ihan vaa siks et näit lukies huomaa ettet feikkaa mitää ja oot tommonen vallottava ja ihana! Kiitos et jaksat bloggaa meidä iloks!

  • Reply Sara maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 14:34

    Pidin tästä :) Onnistuit muuttamaan sanoiksi mun ajatukset, hienoa! Varsinkin toi vika kuva oli hyvä.

  • Reply Rii maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 14:37

    Halleluuja aamen!!! :D eikä saa jossitella!

  • Reply pläö maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 14:38

    onko sielläpäin missä sä ja Anna asutte jotain järjestettyjä tapaamisia paikallisille suomalaisille? Mietin kun Sydneyssä on ainakin jonkinlaisia young finns meetinkejä :D

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 15:38

      ei ainakaan mun mielestä? kuulostaa kivalta idealta kyllä

  • Reply ainoo maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 15:09

    Viimenen kuva (teksti) tiivistää upeesti sen, mitä elämästä pitäis ajatella : )

    • Reply jepa maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 17:20

      Olin just tulossa kommentoimaan ihan samaa! :D

  • Reply ellen maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 15:58

    huippu tekstiä! huippu asenne!:) näillä mennään:>
    shit happens and life goes on ja sitä rataa, pitää pystyä elämään niinkun haluaa:) okei eihän se aina ole mahdollista:D
    I agree

    • Reply Mortteli maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 18:53

      Tuo viimeinen lainattu pätkä sai kyllä kyynelpadot auki, neljännen kerran tänään. Mutta siinä on niin paljon oikeaa ja totta. Juuri muutama päivä sitten pitkästä suhteesta eronneena nuo sanat osui ja upposi :) Tiettyjä asioita ei kannata katua, vaikka sattuiskin paljon sen jälkeen.

      Kiitos tästä postauksesta :)

  • Reply Joku vain maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 17:49

    Mua on kiinnostanut tässä jo jonkin aikaa, että miten paikalliset lausuu sun nimen? Lausuuko ne silleen tyyliin ”merry” vai miten? :D

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 17:55

      oon yrittäny opettaa tota oikeinlausumista itseasiassa ton ”merry”-sanan avulla :) Eli joo se, tai sit joku ”mary”:n tyylinen..

  • Reply nela maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 18:35

    Mahtava postaus! Ja myös lopun teksti oli ihana!

    Kun mietin niitä todella typeriä tekoja ja myös hetkiä kun olen itse satuttanut jotain toista, haluaisin hetken muuttaa menneisyyden. Mutta toisaalta tiedän, että myös nuo teot- ja se että joudun nyt ”katumaan” niitä- muistuttaa mua olemaan ehkä vähemmän parempi ihminen:). Ja en kadu enää.

  • Reply emm maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 21:27

    Toi viimeinen ”kuva” on täydellinen. Haluaisitko vinkata mistä nappasit sen? Pakko saada se taustakuvaksi =D olisi jotain muistuttamassa jatkaa elämää eteenpäin,tapahtui mitä tapahtui.. Ja muutenkin loistava teksti, niin kuin aina.

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 12, 2011 at 02:18

      toi on ihan printscreei mun omasta word-tiedostosta :) oon kirjottanu ton ylös joskus aikanaan jostain, varmaan löytyy googlettamalla noita sanoja lisää vastaavia kuvia..

  • Reply laika maanantai, huhtikuu 11, 2011 at 21:56

    Vitsit oot ihana! Sun jutuista tulee aina niin hyvälle mielelle :) Kiitos tästä blogista!

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post