Päivä 7 – Paras ystäväni

Mä olin tienny H:n jo pari vuotta ennenku varsinaisesti tutustuttiin. Se oli joku känniääliö ilta baarissa, kun päätettiin että lähetään kyprokselle, kun sinne oli muitakin kavereita lähössä. Niinpä vissiin seuraavana päivänä varattiin hotellihuoneet ja lennot ja olin lähössä reissuun ihmisen kanssa jota en juurikaan tunne. Mutta mikäs siinä.

Meijän tyttöjen sikailureissun jälkeen H tais muuttaa aika pian Kallioon melkein mun naapuriin, mikä tarkotti käytännössä sitä että maattiin jommankumman sohvalla, syötiin, katottiin telkkaria ja otettiin päiväunia.

Molemmat oli villejä ja vapaita sinkkuja, joten meijän juhliminen oli aika railakasta. Nää oli niitä hetkiä kun mä revin baarin katosta verhot alas ja peitin H:n niillä kun se oksens kukkapurkkiin ettei vaan lennettäis ulos baarista. Olin ihastunu baarimikkoon ja jokaikinen hetki ku en roikkunu baaritsikillä lirkuttelemassa sille oli hukkaan heitettyä aikaa. Tälleen vanhempana en oo ihan varma että miten jaksettiin käydä ulkona sen kolme tai neljä kertaa viikossa, mutta kai sitä nuorena sitten pysty. Ja siis oli ihan täysin normaalia että oltiin baarissa kolmeen ja jompi kumpi meni seuraavana aamuna seiskaan töihin enkä ollu ees erityisen väsyny. No vajaa vuoden kestäny bilettäminen lähentää kummasti, kun aamuyön tunteina jaettiin ne kaikista syvimmätkin salaisuudet :D

No sit H sai maailman surkeimman idean, että haluaa muuttaa Vaasaan opiskelemaan. Se oli aika kauheeta, tai sillon kun tulokset tuli ja heräsin aamulla kattomaan että oliko H päässy vai ei, niin sitä toivo sydämensä pohjasta että toinen pääsee, tottakai, mutta silti samalla salaa toivoo että ei ois päässy, koska se tarkottais sitä ettei vois tehä kyläreissuja toisen luo enää minuutin varoajalla.

No meijän ystävyys ei pahemmin kärsiny siitä että välimatkaa oli se muutama hassu kilometri, sitä varten on puhepaketit, joten se aika mitä normaalisti oltais vietetty yhessä niin vietettiin sit puhelimessa. 2/3 meijän puheluista alko ”ei mulla mitään asiaa ollu”-lauseella, jonka jälkeen juorutaan kaks tuntia kaikesta tyhjänpäiväsestä. Kahen tunnin maratonin jälkeen tulee vielä yleensä vartin sisään puhelu ”eiku nii pitihän mun kysyä/kertoa..”

Vaikka oonkin käyny hävettävän vähän Vaassassa H:n sinne muuton jälkeen (vaikka sielä on niin komeita miehiä!) niin joka kerta kun nähään niin on kun oltais nähty joka ikinen päivä sillä viikolla, mikään ei oo muuttunu vaikka nähäänkin vaan pari kertaa vuodessa. Ja silti joka ikinen päivä musta ois kivempi jos H asuis edelleen tossa minuutin kävelymatkan päässä, koska mulla on sitä ihan kauhee ikävä aina.

Varsinkin nyt kun täytyy miettii tota yhteydenpitoa vähän enempi kun on sellanen pikkujuttu ku se 7h aikaero niin on ihan kauheeta huomata, että on ekaa kertaa moneen vuoteen oikeesti vähän pihalla mitä toisen elämässä tapahtuu. Ja kun molemmilla on kuitenkin muutakin elämää (H:lla on) kun istua koneella niin se skypeily ei sit aina onnistu.

Joten kiitos kulta, että oot jaksanu katella ja kuunnella mun draamailua, sekoilua ja huolia kaikki nää vuodet etkä ainakaan ihan viel oo kyllästyny. Oot rakkain kaikista. ♥

Ja H, pienenä vinkkinä vaan: http://www.rantapallo.fi/lennot/

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

You Might Also Like

28 Comments

  • Reply jossu tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 14:08

    Missä oot vaasassa niitä komeita miehiä bongannu??? oon asunu vaasassa melkein 4 vuotta eikä miestarjonta oo kovin päätä huimaava :)

    • Reply Meri tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 14:26

      fontanasta :D niillä euroin siidereillä saatto toki olla tekemistä asian kanssa, mutta olin ihan suu auki siel kun oli niin monta niiin komeeta miestä. helsingissä niitä on yhessä baarissa 1 max. 2. siel niit oli ainaki 5

  • Reply Johanna tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 14:46

    Mäki jo mietin et hitto, missä niitä täällä on?! :D
    Eikä kyllä Fonassakaan ole tullut vastaan..
    Tosin aina näin keväisin alkaa jostain tulla esiin enemmän miehiä, tiedä sitten
    mistä johtuu :>

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:46

      ne nousee jostain koloistaan :D oon ite huomannu saman ilmiön keväisin :D

  • Reply pepsuke tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 15:07

    Moneskohan tämmönen kommentti tää multa on mut en oikeesti kestä ku oot nii söppänä xD

  • Reply nessy tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 15:29

    ihana postaus meri! onko h:lla muuten blogia, jota vois myös lueskella? ((:

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:46

      ei oo

  • Reply ii tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 17:09

    Hahhahaha! Pakko on itekin kommentoida että ei niitä ihan tuhottomasti Vaasassa oo niitä komeita miehiä :D Itekin täällä 4 vuotta jo asuneena ja varsinkin Fontana on ehdottomasti niitä paikkoja missä ei voi enää käydä ellei sitten juuri 18 vuotiaat tytöt ja pojat kiinnosta :D

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:45

      mulla on aina fontanassa ollu ihan superhauskaa :)

  • Reply Rii tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 17:29

    Mulla ainakin on ikävä ihania ystäviä Suomessa! Vähän hankalaksihan se menee, kun toisilla ei skype ikinä oo auki ja ite tyyliin päivystää koko ajan että oisko siellä ketään :DDD

  • Reply rrr tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 17:53

    hei, miks sun entisessä blogissa käytit henkilön H oikeaa nimeä ja täällä vain kirjainta H?

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:45

      oon mä käyttäny täälläkin H:n koko nimeä :) jos joku sen tiedon siis tahtoo löytää, niin ei pitäis olla kovin hankalaa :)

  • Reply H tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 18:07

    Oon sanaton <3 kiitos ihana! Ne parit pakolliset kyyneleet löys sitten tiensä tähänkin päivään…

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:43

      pusu ♥

  • Reply Juliette tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 18:20

    Heiii…uskallatko paljastaa että mitä H opiskelee? Tai että edes missä? Yliopistolla vai? =) Myöskin vaasalainen opiskelija, tosin koti kuitenkin Hgissä <3

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:43

      kauppiksessa

  • Reply NH tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 20:38

    Mitää miksi mä en oo bongannu Vaasassa hyvännäköisiä miehiä ainakaan mainittavan paljon, ellei omaa miestä lasketa ;) Koko ikäni täällä oon asustelllu kuitenki ! :D

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:43

      oot tottunu siihen mieskomeuteen :D

  • Reply wasa tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 21:55

    hhaha joo fonastahan ne löytyy ;) Mulla itellä vähä sama juttu ku sulla, mutta toisinpäin. Mun paras ystävä muutti Helsinkiin ja onhan se nykyään erilaista. Ennen tiesi aina uusia puutereita myöten mitä toisen elämässä tapahtuu :D Onneks se on kyllä totta, et sitku nähään nii kaikkii jatkuu just siitä mihin oltiin edellisellä kerralla jääty.

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:42

      jep :)

  • Reply jennny tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 22:02

    Aaaww, aivan ihana teksti:) tommoset kaverit pysyy varmaan aina lähellä, vaikka olisikin kuinka monta tuhatta kilometriä välissä. Itekki lähiaikoina miettiny näitä kaverijuttuja, ku oon menossa Suomeen kesäksi ja mietin, että onko ne kaikki kaverit edenneet elämissään niin paljon, että en enää mahdu mukaan..

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:42

      ihan varmasti mahdut :)

  • Reply Jaana tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 22:39

    Täälä toinen vaasalainen kommentoi! Ei oo tääkään hirveesti niitä komeita miehiä nähnyt!! :D Pitäis kyl ehkä sitten joskus käydä sielä fontanas, oon nimittäin vältellyt sitä paikkaa kuin ruttoa. Tuntuu et sielä on vaa kaikki teinit keikkuu lihatiskillä.

    Mut jos sielä niitä miehiä on, nii ehkä vois kiduttaa itteensä pari iltaa ;)

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:42

      mul on aina ollu fontanas ihan superhauskaa :D oon nähny pahempiakin lihatiskejä, niin toi on pientä

  • Reply emmi tiistai, maaliskuu 29, 2011 at 23:20

    onks tää H nainen vai mies?:D

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 02:41

      nainen :)

  • Reply Annika keskiviikko, maaliskuu 30, 2011 at 15:49

    Hienoa että ystävyytenne on säilynyt, vaikka asutte kaukana toisistanne. Mulle kävi reilu 10 vuotta sitten niin, että päädyttiin parhaan kaverini kanssa aika nopeasti erillemme sen jälkeen kun muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja hän jäi entiseen kotikaupunkiini. Hän sai omien opintojensa kautta nopeasti uusia ystäviä ja tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi heidän seurassaan. Yhteiset asiat vähenivät vähenemistään ja jonkun tyhmän riidan päätteeksi laitoin välit poikki. Emme olleet vuosiin missään tekemisissä ja reilu vuosi sitten kuulin yhteisen kaverimme kautta että hän on saanut aivoinfarktin, eikä todennäköisesti enää palaa ennalleen. Olemme käyneet häntä katsomassa pari kertaa ja hän kyllä tuntee meidät, mutta kommunikointi ei onnistu. En tiedä kuinka paljon hän ymmärtää ja muistaa menneisyydestä. Todella surullista. :(

  • Reply Miinu torstai, maaliskuu 31, 2011 at 20:43

    Siis Vaasassahan on ehdottomasti komeita miehiä! Omanikin nappasin sieltä, vaikkei hän vaasalainen ollutkaan. Muutenkin Vaasa on ihan helmi kaupunkina ja kannattais sunkin käydä kaveria moikkaamassa useammin. :)
    Vaasassa on myös mulla lauma maailman ihanimpia ystäviä, aivan parhaita siskoja. Just sellasia, että voin marssia ovelle muutaman kuukauden taoun jälkeen ja sit me vaan jatketaan lausetta siitä, mihin viimeks jäätiin. Ja pian pääsen niitä kattomaan. So happy! <3

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post