Päivä 3 – Minun vanhempani

Mä kuulun niihin onnekkaisiin ihmisiin joilla on vanhempia siunaantunut neljä kappaletta. Hurraa uusiperheiden ihanuus.

Mun äiti on kiva, tietysti. Äidit yleensä on. Me ollaan tosi erilaisia ja ehkä sen takia olikin aika rankkaa ainakin teininä. Nykyään kun ei tarvi asua enää samassa asunnossa, niin tullaan hyvin toimeen vaikka Äiti kiusaakin mua edelleen siitä etten osaa muka paistaa lihapullia. Meijän Äiti on se joka kertoo jokaikisen nolon muiston lapsuudesta kun vie poikaystävän tai kenet tahansa muun kylään (sen suosikki on mun alasti juokseminen ympäri jotain fancya ravintolaa ja se kun kerroin tarhassa kaikille kukista ja mehiläisistä) Mun äiti on mielenterveyshoitaja (joojoo suutarin lapsilla ei oo kenkiä) ja tehny paljon töitä entisten huumeidenkäyttäjien kanssa, ja sen oon ehkä periny mun varsin kielteisen suhtautumisen huumausaineisiin, mitä pidän nykymaailmassa pelkästään positiivisena asiana.

Isi.. No mun isi on vaan paras. Tää on kauheen vaikeeta kirjottaa kun tiedän että se varmaan lukee tän jossain vaiheessa (lopeta isi lukeminen ja mee baariin tai rinteeseen!) Oon aina ollu aika isin tyttö ja tuun aina olemaankin. Ollaan aika samanlaisia, kumpikaan ei puhu jos ei oo asiaa (ajettiin joskus kuopiosta helsinkiin sanomatta kymmentä sanaa enempää toisillemme) ja faijan kaikki kaverit aina naureskelee sitä miten ollaan kun kaks marjaa (no multa puuttuu vielä parta ja 50kg elopainosta, mutta perästä tullaan!) Iskä on tosi rento ja se voi sitten kertoa niille tuleville vävyehdokkaille sitä tarinaa kun Riina soitti sille että tuu hakemaan tää tyttäres baarista kun se on niin humalassa. Ainoot riidat saadaan aikaseks (mä saan, isi ei varmaan ees huomaa sitä että suutun) siitä kun se yrittää opettaa mua ajamaan venettä eikä osaa neuvoa mua yhtään niin hyvin kun pitäis.

Oon aiemminkin sanonu että mulla on käyny ihan älytön munkki noiden puolikkaiden kanssa. Faijapuoli on ollu mukana mun elämässä niin  kauan kun muistan ja se on maailman lepposin tyyppi. Ja mun ilkeen äitipuolen ihanuuttakin oon hehkuttanu. Ilkee on se jolle soitan ekana jos tulee oikeesti hätä ja se on aina eniten perillä varmaan mun elämästä mun kaikista vanhuksista (johtuen taitavasta facebook/blogivakoilusta)

Kaikenkaikkiaan oon siis oikein tyytyväinen mun vanhempiin jotka on antanu mun mennä ja kokeilla ja säheltää ja oppia virheistä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply Harhakuvitelma perjantai, maaliskuu 25, 2011 at 23:06

    Ihana toi ilkee äitipuoli. :D ja oon aika kateellinen, mulla ei oo kun äiti kenen kanssa oon läheinen. Ja mummu!♥

  • Reply ilkee lauantai, maaliskuu 26, 2011 at 07:44

    saaks nyt tirauttaa pari kyyneltä?????

    Pari kommenttia täältäkin päin eli sä oot ihana tytär jolle kaikki on ”ihan sama”(miten niin ihan sama sitä en oo koskaan tajunnut)ja tykkäät spagetista yhtä paljon ja usein kun isäs(sitäkään mä en tajuu),koskaan et pyydä rahaa vaikka tarttisitkin(tää on jo kaiken huippu) ja mä olen oppinut sulta paljon( enhän mä ois faceenkaan itteeni löytänyt ilman sua).

    OOT RAKAS!

    • Reply Meri lauantai, maaliskuu 26, 2011 at 08:53

      älä ilkee nyt kyynelehdi sielä!mulle kaikki on ihan sama, koska sopeudun yleensä kaikkeen (paitsi kädestä pitämiseen kesken ruoan, mutta sitä ei onneks meijän perheessä harrasteta kun kaikki kyllä keskittyy siihen syömiseen) ja isin tulevaisuus on turvattu kun se syö vanhoilla päivillä pelkästään spagettia (kannattaa opetella sunkin syömään sitä viitenä päivänä viikossa) ja täytyy alkaa pyytämään sitä rahaa jos ootte huolissanne siitä että pyydän sitä liian harvoin :D

      pus pus! oot rakas sinäkin! kohta nähään!

      • Reply ilkee lauantai, maaliskuu 26, 2011 at 11:16

        käsillä saa tehtyy paljon enemmän kun niissä ei roiku ketään/mitään ylimääräsiä ja sä saat opetella tekemään muutakin kun lihapullia ja spagettia siihen mennessä kun mä oon syötettävä.

        • Reply Meri lauantai, maaliskuu 26, 2011 at 11:24

          osaan tehdä myös juustokakkua ja lihapasteijoita. johan siinä on melkein jokaiselle päivälle oma ruoka. ei pidä käydä liian ahneeks.

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post