Rantapallo

Pyörremyrskyjä ja nenäliinoja

Oon ollu koko aamun liimaantuneena telkkariin ja tuijottanu uutisia lähestyvistä sykloneista. Toinen joka iski pohjois ausseihin meni vähän turhan läheltä poikaystävää, joten stressitaso on ollu aika korkeella muutaman päivän. Onneks vissiin selvittiin säikähdyksellä, mutta oon kyllä onnellinen kun saan sen lopullisesti kotiin sieltä hiton laivalta eikä tarvi enää stressata puolta vuotta putkeen paskaa säätä. Nyt sitten seuraavaks jännittää Rockhamptonin kohtalo johon on iskemässä viel pohjosta kovempi pyörremyrsky.

Pee sano alkuviikosta olevansa kipee, josta mun immuunisysteemi vissiin heräs etten ookkaan muutamaan hetkeen ollu flunssassa. Iski puolessa vuorokaudessa ihan kauhee räkätauti ja eka jättipaketti Kleenexejä on kohta tuhottu. Onneks innoistuin eilen vähän kaupassa ja ostin kaapit täyteen hedelmiä ja oon aamun aikana vetäny kilon luumuja ja persikoita, niin pitäis ainaki c-vitamiinia saada tarpeeks. Toivottavasti tää nyt menis nopeesti ohi, just kun pääsin juoksemisen makuun taas kunnolla, ni heti tulee kipeeks. :(

Mun pitäis jostain selvittää että saanko pidennettyä mua viisumia kun oon maassa vai pitääkö lentää uuteen seelantiin tai balille ja hakea sit pidempää turistiviisumia. Hiton parisuhdeviisumi kun on niin helvetin kallis. Mulla ei myt oikein ois ylimäärästä 8000 dollaria repästä tähän hätään. Ei muuten, mutta kun Mötley on tulossa Sydneyyn just siinä vaiheessa kun pitäis lähteä maasta, niin täytyy siy mahollinen maasta poistuminen hoitaa sen mukaan että pääsin kattomaan niitä vielä viimosen kerran.

Meen keittää kymmenennen kupin teetä ja voisin sit mennä anopille hoitoon, tästä kun on kehittymässä kunnon miesflunssa, kun ei oo ketään kelle valittaa eikä kukaan voivottele yhtään miten raukkaparka oon.

2 kommenttia

Home sweet home.

Hurraa Ausseissa ja kotona. Kukaan ei ollu yhtään kiinnostunu mun maahantulosta lentokentällä, et kannatti taas stressata sitäkin. Oli viel harvinaisen tyly virkailija joka ei ees toivottanu hyvää huomenta, jonka otin henkilökohtasena loukkauksena. Pääsin sentään huumekoiran haisteltavaks, että joku ees oli kiinnostunu musta ja mun reilu 40 kilon matkatavaroista. Pientä hikottelua, kun olin sitä mieltä ettei kenenkään tarvi istua aamuruuhkassa ja tulla hakemaan mua kentältä, kun lentokenttäbussit toimii ihan hyvin. Pyysin anoppia varaamaan mulle kyydin maanantai-aamuks mutta tiedä missä oli tullu ajatusvirhe kun kyyti oli varattu kuukauden päähän. Niinpä istuskelin Sydneyn kentällä melkein neljä tuntia ja kaivoin nenää ennenkun anoppi kaahas paikalle ja vannotti mut lupaamaan etten enää koskaan ees ajattele mitään sellasia hullutuksia kun bussikuljetukset.

Pääsin kotiin, kaadoin matkalaukun sisällön (29.90kg) sängylle tuijottelin kasaa hetken ja työnsin ne vaatekaapin ovesta sisään ja lupasin itelleni että siivoon tänään kaapit ja teen tilaa vaatteille. En oo vielläkään alottamu sitä.

Olin kiltti ja kävin eilen ja tänään lenkillä ja sen lisäks yritin päästä tästä mun vampyyrivärityksestä eroon istumalla pari tuntia altaalla kirjan kanssa. Täytyy yrittää ottaa rauhallisesti, kun tää Australian aurinko polttaa vähän erilailla kun Baliaurinko.

Meillä on joku ikivanha pöytäkone jota voisin yrittää käyttää ja räpsiä pari kuvaa ja upata ne tänne. Nyt on pakko lähtee ostamaan pöytätuuletinta että saan sen ens yöks puhaltamaan suoraan naamalle. Saa nähä miten autoilu menee, kun katua ylittäessä meinaan jäädä auton alle koko ajan ku ne tulee väärästä suunnasta. Illalla on Peen broidin synttärit joihin lupasin mennä edustamaan.

2 kommenttia

Villi perjantai

Sitä huomaa miten koukussa on läppäriinsä siinä vaiheess kun istuu sadetta paossa huoneessa ja tuijottaa seinää. Aloin pakkailee, mutta se lienee turhaa viel tässä vaiheessa. Ootan siis lähinnä et kello tulis kaheksan ja sais mennä nukkumaan. Kaikki Ipadin kirjatki oon lukenu.

Lennän sunnuntaina Ausseihin, eli huomisen voi viel lötväillä ja sunnuntain sit panikoida ja pakata. Lento on onneks vast ilta kymmeneltä. Täytyy houkutella anoppi ikeaan heti ens viikolla ostamaan muutamaa kotijuttua et pääsen asettuu taloks. Sit enää reilu viikko et Pee tulee töistä kotiin lopullisesti ja sit voin arvuutella että missä vaiheessa oon työntää sitä johonkin viikonloppuretkelle poikien kans.

Toivottavasti NSW:ssä riittää viel kesää, en oo yhtään valmis mihinkään talventyylisenkään. Pohdin et pitäiskö maksaa ittensä kipeeks huomenna ja ottaa taksi nusa duaan, mut voi olla että laiskuus voittaa. Ja nuukuus.

Joz anto väliaikaiskodin löytöeläinkodin yhelle koira-asukkaalle siihen asti että se löytää oikeen kodin. Toivottavasti jäis tähän meijän porukkaan, sen verran söpö ja luonteikas hauvavauva on kyseessä, vaikka en ikinä suuri koiraihminen ookkaan ollu…

Ehkä kääriydyn muovipussiin ja kipitän siis naapuriin.

2 kommenttia

Bali bali bali

Mun kuvitelmat siitä, että postaisin taas toki ahkerasti kun pääsem Balille oli suuren luokan itselleen valehtelua. Vähän vaikuttaa se, että mun läppärin virtajohto on Peen laukussa ja se laukku on Peellä duunissa. Mulla on siis muutama tietokonevapaaviikko edessä, ei simsiä eikä muumeja. Huhhuh.

Viikko sitten laskeudun tänne ja aika on jälleen kerran menny siivillä. Lähettiin heti perjantaina Nusa Lembonganille, josta saatte kuvaoksennuksen jahka saan sen koneen taas toimimaan. Mä vietin päivän jossain jetlag/ruokamyrkytys mikä lie taudissa ja makasin sängyssä ja uikutin. Muuten vaa chillattiin ja syötiin. Pari päivää kutalla, otin uuden tatuoinnin josta haaveilinkin ja Pee lähti eilen töihin ja mä jatkan matkaa varmaan heti ens viikon alussa Ausseihin.

Sit saa nähä mitä tapahtuu. Jännittää!

Kiitos muuten kaikill siitä geisha vinkistä, niitä on ylistetty :D myös pätkikset maistunu.

Eka postaus pitkään aikaan ja heti mainostamassa, mutta Yves Rocherilla on taas kamppis, jossa saa vapaavalintaisen tuotteen kaupan päälle! Klikkaa siis tilauksen kalleintuote ensimmäisenä kotiin, niin se tulee kaupan päälle :)

Se mun lukijoille Suunnattu detoxjuoma- kuuri on myös vielä voimassa kuun loppuun asti :) lisätietoa siitä täältä ja täältä

Kirjoita kommentti

goodbye weekend

Toisiks viimonen päivä Suomessa ja mä istun keskellä tavarakaaosta ja pelaan Sims nelosta. Pakkaaminen on yliarvostettua eikä mikään voita sitä viime hetken paniikkipakkaamista ja sitä kun voi sitten perillä todeta, että puolet kamoista puuttuu.

Täytyy tänään käydä viel solkussa ja sen jälkeen näkemässä tyttöjä, huomisen voisin sit ihan oikeesti omistaa sille pakkaamiselle. Mulla on tossa sellanen kasa vaatteita jotka on lähössä mukaan, tosin se kasa koostuu lähinnä neuleista ja jakuista ja farkuista. Traumatisoiduin for good siitä viime aussitalvesta.

Ajattelin että käyn tänään hakemassa makuunista jättipussin karkkia ja samaten uskon teitä ja vien Geishoja Jozielle ja ehkä anoppilaan kans. Korvatulppia pitää ostaa. Samaten ehkä joku hömppäpokkari lennoille. Lisäks pitää muistaa ostaa betakaroteeneja. Hyvä kirjata tätä ostoslistaa tänne, niin muistankin ehkä jotain.. :) Mulla on pieni kiukku päällä, koska reppu jonka tilasin ebaysta ja jonka piti olla täällä viikko sitten, ei oo vielläkään tullu ja mulla taitaa mennä koko käsimatkatavara-suunnitelma ihan uusiks. Facebookissa tätä jota kyselinki ja ilmeisesti on ollu jotain hidasteluja kun briteistä on tavaraa tilannu. Mikäköhän siel maksaa.

65622

Haluisin nukkua ja herätä torstai-iltana ku nään taas ton mun hanipöön. Nyt on taas ollu niin kauhee ikävä etten tiedä miten päin olis enkä vaan haluis odottaa enää yhtään. Toisaalta mua jostain syystä hermostuttaa ihan kauheesti koko näkeminen. Ihan ku oltais menossa ekoille treffeille tai jotain. Mietin et pitäiskö olla kiva ja mennä lentokentälle vastaan, mutta voi olla että oon laiska ja hengailen kotona ja istun kotiportailla ja odotan että koska kuuluu skootterin ääni.

Jos pelaan viel tunnin simsiä ja sit alan valmistautumaan ihmisten ilmoille lähtöön.  Tuun huomenna varmaan viel postaamaan jonkun pakkauskriiseily itkuvirren.

8 kommenttia