Rantapallo

Flamencool

Muotimaailman trendit on yleensä aika kansainvälisiä ja globaaleja, eikö? Tietysti joissain maissa voi olla se oma juttu mikä ei sitten breikkaa muualla. Tänä vuonna (ja monina muinaki) kevään muotia on selkeästi ollut pastellisävyt, peplum-hameet, sifonki ja ylipäätään värit. Espanja on trendikäs maa, kun puhutaan muodista, mutta ehkä se ei kansainvälisessä mediassa niinkään näy. Onhan mm. Zara espanjalainen merkki ja kuinka paljon liikkeitä sillä on ympäri maailmaa. Enemmän trendejä seurataan Amerikassa, Lontoossa, Milanossa ja Pariisissa, muotikaupungeissa.

Flamencool on tyyli, joka on ottanut vaikutteita flamencoasusteita ja härkätaistelijoiden vaatetuksesta( traje de luces). Muutama “iso nimi” kansainvälisissä muotimarkkinoissa on ottanut vaikutteita espanjalaisista perinnelajeista, kuten Oscar de la Renta, Moschino ja Giorgio Armani. Moschinon mallistoa pursuaa paljetteja ja se on erityisesti saanut inspiraatiota härkätaistelijoiden vaatteista, kuten takeista( chaquetilla) ja lakeista (montera). Härkätaistelu on katoava laji ainakin täällä, sillä monet kaupungit ja kunnat ovat kieltäneet ne ja areenat on otettu uusiokäyttöön, kuten konserttipaikoiksi. Marbella taitaa olla yksi harvoista täällä etelärannikolla, joka vielä järjestää härkätaisteluja. Espanjalainen kulttuuri on hyvin vahvaa ja voimakasta. Täällä rakastetaan värejä. Ei siis ole mikään ihme, että espanjalainen kulttuuri on inspiroivaa, sillä se on värikästä ja dramaattista. Nuoriso kuitenkin pukeutuu mun mielestä täällä aika renttuisesti ja suurinosa ostaa vaatteensa sellaisista kaupoista kuin Bershka,  Stradivarius, Topshop ja tietysti H&M ja Zara ( kolmessa ekassa on mun mielestä aika heikkolaatuisia vaatteita). Voisi sanoa, että n. 30-vuotiailla ja vanhemilla näkyy enemmän semmonen espanjalainen tyyli, tuoden esille hieman enemmän omaa tyyliä ja jotain erilaista.

Tän tyyppisen mekon näin kaupassa ja oon himoinnu sitä siitä lähtien.

Desigual tunnetaan värikkäistä printtivaatteista ja ehkä vähän kummallisista vaatteista ja asusteista(ainakin mun mielestä). Desigual on nyt tehnyt yhteistyötä kanadalaisen maailmankuulun sirkuksen, Cirque du Soleilin kanssa. Mallistoa on inspiroinut näytökset ja niissä nähdyt roolihahmot, maskeeraus, lavasteet ja kaikki se mitä näytöksissä nähdään. Eli mikäli oot Cirque du Soleil-fani ja tykkäät Desigualin vaatteista, GO FOR IT!

Oon yrittäny jo vuoden verran uusia mun vaatekaappia ja löytää semmosen oman tyylin. Haluisin, että omassa vaatekaapissa olis semmoset peruspilarit ja sitten jotain extraa. Tyylikästä, ei liian sliipattua kuitenkaan. Ja erityisesti nykyään kiinnitän huomiota vaatteiden materiaaliin. En osta enää juurikaan mitään heikkolaatuisia vaatteita, joista näkee että ne hajoavat kuukauden sisällä.

Iskeekö teihin flamencool?

 

Kirjoita kommentti

11 kysymystä

Sari laittoi blogissaan haasteen kaikille haluaville ja ehkä myös niille joilla on tylsää tai haluavat välttää esimerkiksi koulutöiden tekoa :D Meinasin tehdä tämän heti, kun luin Sarin omat vastaukset, mutta päätin ensin imeä itseeni D-vitamiinia muutaman tunnin.

1. Jos sinun olisi muutettava ulkomaille, mihin maahan muuttaisit?

Semmoiset paikat, joita olen ulkomailla voinut sanoa jollain tasolla “kodiksi” ovat olleet Hollanti ja Espanja. Jälkimmäisessä olen oikeasti asunut ja Hollannissa äitini asuu tälläkin hetkellä. Haluisin kuitenkin ehkä muuttaa Monacoon. Kaiken lisäksi sama vastaus tuli toiselta osapuolelta, joka ei tiennyt edes mistä oli kysymys.
2. Mitä sellaista kannat mukanasi jota et ikinä jätä kotiin?

Avaimia. En ole ikinä jättänyt avaimia kotiin ja mun täytyy pitää avaimia kädessä, kun suljen oven niin voin olla varma siitä, että ne on mukana. Tällä laitetaan onneksi ovi aina takalukkoon, joten ne avaimet on oltava esillä, kun astut ovesta ulos. On mulla nykyään aina huulikiilto/-puna laukussa.
3. Minne et missään nimessä haluaisi matkustaa?

Lähi-Itään. Ei niinkään pelon takia vaan lähinnä, että se maailma on jotenkin niin erilainen kuin länsimainen, että en varmastikaan viihtyisi siellä.
4. Mikä on ärsyttävin ilmiö blogimailmassa?

Mainonta. Varsinkin silloin, kun tekstin sisältö ei sisällä mitään muuta kuin tuotteen mainostamista, alekoodeja ja sun muuta.
5. Minkä neuvon antaisit 10 vuoden takaiselle itsellesi?

Usko ja luota itseesi. ( olin aika epävarma lapsena, vieläkin hiukan)
6. Mitä ruokaa et voi sietää ja miksi?

Hernekeittoa, kun se haisee niin pahalta ja näyttää vielä pahemmalta.
7. Mitä tekisit jos saisit tietää että sinulla on joku vaikea sairaus ja elinaikaa 7 päivää?

Kävisin ratsastamassa ja osallistuisin estekisoihin jollain hyvällä hevosella. Vähintään 120cm luokkaan. Leikkisin koirien kanssa, söisin niin paljon suklaata ja jätskiä kuin jaksaisin, kutittaisin mun pikkuveljiä, halaisin isiä tosi lujaa ja muistaisin kertoa kaikille kuinka paljon heistä välitän.

 

Mikään extreme(kuten benji-hyppy) ei niinkään kiinnosta. Sitäpaitsi esteratsastuksessa nousee adrenaliini ihan omalle tasolleen, kun edessä on 155cm este! Nykyään huvipuistolaitteissakin tulee huono olo, paitsi Lintsin vuoristoradassa :D
8. Jos voisit palata ajassa taaksepäin, muuttaisitko jotain?

En, sillä uskon että kaikki mitä olen aikaisemmin tehnyt on kasvattanut ja vahvistanut mua. Olen todella onnellinen tällä hetkellä. Enkä olisi tällä hetkellä Espanjassa, jos olisin tehnyt asioita toisin, sillä tapasin elämäni miehen täällä.
9. Lähtisitkö Peruun matkalle tai pidemmäksi aikaa? Miksi? Miksi et?

Lähtisin ehdottomasti! Latinalainen-Amerikka vei mun sydämen jo ennen teini-ikää, jolloin äitini matkusti paljon Meksikoon, Argentiinaa ja muualle. Pääsin itse vuonna 2005 Meksikoon ja olin myyty. Haluan ehdottomasti päästä myös muihin lattari maihin. Perussa täytyisi olla vähintään se kaksi viikkoa, jotta kerkee oikeasti tutustua siihen maahan eikä mennä turistioppaan perässä katsomassa “nähtävyyksiä”. Mua kiinnostaa tosi paljon latinalainen kulttuuri.
10. Mitä blogeja luet säännöllisesti?

La Vida Loca, P.S I love Fashion, 500mileshigh, Mungolife,White Trash Disease Concoction, Mademoiselle Pigalle, Pastanjauhantaa, Ahmija, Teoria mulkuista.
11. Jos voisit pelastaa 3 tavaraa maanjäristyksen takia sortumaisillaan olevasta kodistasi, mitä pelastaisit?

Viulun, sillä musiikki on mulle tärkeä tapa ilmaista tunteita.  Lompakon, että voi ostaa ruokaa ja juomaa mikäli se talo sortuu. Kolmantena varmaan ottaisin puhelimen mukaan. En oo mitenkään tavaroista riippuvainen eikä mieleen tullut mitään ihmeempää. Noi kolme olis sellaisia millä pärjää ja mistä en halua luopua.
Heitän haasteen kaikille niille, jotka sortuu juuri tällaisiin juttuihin:D ja niille, jotka ei keksi mistä kirjoittaa.

1. Minne matkustaisit ja mitä tekisit jos saisit miljoona euroa?

2. Mikä kappale herättää tunteita sinussa? Millaisia?

3. Ikimuistoisin matka?

4. Parhaiten mieleen jäänyt sanaleikki, sananparsi tai loru?

5. Mistä et luopuisi mistään hinnasta?

6.Onko sinulla pakkomielle johonkin? mihin?

7.Kammottavin vaatekappale kaapissasi?

8. Mitä blogeja luet?

9. Mitä syöt aamupalaksi?

10.Haluisitko olla jossain muualla juuri nyt?

11. Miten vietät lomaa?

 

Nii ja kertokaa jos vastaaatte näihin! Haluan lukea teijän vastaukset!

5 kommenttia

Vappen vappen!

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää vappua!! Täällä vietetään vappua Herra Ukkosen kanssa ja makoillaan peiton alla. Fuengirolassa on vielä tämän ja huomisen päivän ajan Feria internacional de los pueblos ja toivon, että suomalaiset vapun juhlijat ovat suojassa sateelta. Kävimme viime lauantaina katsastamassa ferioiden avajaisiltana tunnelmaa. Hauskaa oli, mutta siitä tarkemmin kunhan saan valokuvia käsiini.

Vuonna 2009 vappu meni näissä merkeissä:Meidän tuttavaperhe on järjestänyt monena vuonna vapp

 

Kirjoita kommentti

Taistelu pentutehtailua vastaan

Mun oli tarkoitus kirjoitta jostain iloisesta aiheesta, mutta päätin toisin. Ystäväni hankkima pentu oli pentutehtailun uhri. Kirjoitan nyt tätä juttua kolmatta kertaa, joten voitte uskoa, että tää asia koskettaa mua aika paljon.

Tässä on Päpän tarina blogista 500mileshigh :

“Olin pieni elämää täynnä oleva pentukoira Päpä ja olin pentutehtailijan uhri. Tämä kuva otettiin minusta 17.4 – vain neljä päivää ennen kuolemaani, ensimmäisenä päivänä uudessa kodissani.
Aloin ripuloida ja oksentaa matoja seuraavana päivänä ja hoidoista huolimatta jouduin luopumaan elämästäni.
Elämästäni, joka ei ollut kaunis, jossa kaikkea sääteli ihmisten kylmyys, ahneus ja välinpitämättömyys elämää kohtaan.

Minut synnytti äitini, joka luultavasti nytkin makaa pienessä häkissä jossain, täynnä kirppuja, täitä ja loisia. Äitiäni pennutetaan uudelleen ja uudelleen ja meitä pienokaisia myydään sairaina eteenpäin ilman asianmukaisia lääkityksiä ja hoitoja.

Välittäjäni on virolainen nainen, joka haluaa rahaa näin julmalla tavalla. Hän on kohtelias, kaunis ja valheet vain luikertelevat suusta, aivan kuten paksut madot luikertelivat minunkin pienestä suustani ennen kuolemaani. Mutta pentutehtailijoita asuu myös Suomessa ja heidän koiratkaan eivät vietä elämänarvoista elämää.

Onko olemassa teitä hyviä ihmisiä, jotka lopettavat äitini ja sisarusteni kärsimykset ja valistavat muitakin koiraihmisiä, ettei meitä pentuja kannata ostaa, ellei halua että pentutehtailu jatkuu?

Kiitos kaikille, jotka osallistuvat tähän kampanjaan,

Pilvenreunalta huiskuttaen, enkelikoira Päpätti Puttinen, alias Päpä”

Taistelua pentutehtailua vastaa on käyty jo kauan eikä sille näy loppua. Tuntuu käsittämättömältä miten ihminen voi olla niin julma ja kykenemätön tuntemaan empatiaa pientä koiraa kohtaa, joka on täysin avuton tässä maailmassa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja tuomita pentutehtailu ja kertoa ihmisille sen vaaroista. Sillä aina, kun joku ostaa pentutehtaalta koiran se on heille voitto.

Voisiko yksi syy pentutehtaiden ” menestykseen ” olla siinä, että koiria hankitaan tänä päivänä liian heppoisin perustein; “Meidän pieni prinsessa haluaa koiran” tai ” se oli niin säälittävän näköinen siellä, että pakko se oli ottaa” ? Tuohon kysymykseen en osaa vastata, mutta tuntuu että tänä päivänä koira on joko puhdas rotukoira, josta on maksettu 1000-1500e tai sitten “rotukoira” joka maksaa vain 300e (todellisuudessa pentutehtaalta tullut koira).

 

Koiraa ei tulisi koskaan ottaa säälistä tai koska huvittaa. Koiraan tulee sitoutua, sillä se vaatii paljon. Koiran kanssa tulee leikkiä, lenkkeillä vähintään 3krt päivässä(minim. 30 min lenkkejä!!), huolehtia sen terveydestä (Lillillä kennelyskä juuri nyt), ruokkia, antaa suojan ja lämmön, rakastaa ja tuoda turvaa. Koira vaatii paljon, mutta se antaa vielä enemmän!

Olin aina haaveillut omasta koirasta. Syksyllä 2010 päätin, että haluan Novascotianin noutajan. Näin jälkeenpäin olen onnellinen, että en mennyt ostamaan koiraa internetin hakukoneiden perusteella. Lilli tuli meille ihan vahingossa ja siinä mielessä hän on löytölapsi. Ellen olisi mennyt kesällä 2011 hakemaan Paimiosta maitoa, ei tuo läähättävä karvakasa olisi tuossa vieressä.

Espanjassa on paljon löytökoiria, kulkukoiria ja hylättyjä koiria. Näin ollen täällä on myös paljon koira-/kissatarhoja. Täällä ei ole myöskään minkäänlaista eläinsuojelulakia, joten eläin on helppo hylätä. Marbellan TripleA:n henkilökunta on usein löytänyt pentuja, jotka on jätetty pahvilaatikossa tarhan portille ilman vettä ja ruokaa. Koiria löytyy pitkin Marbellaa hylättyinä ilman kunnollista suojaa tai vettä. Viime loppukesänä tilanne oli niin paha ettei tarha voinut ottaa enemää eläimiä, sillä tarhalla oli yli 400 kissaa ja koiraa.

 

Mikäli olet hankkimassa koiraa tai kissa, harkitse edes sen ottamista Espanjasta. Suomalainen yritys Espanjan katukoirat auttaa sinua löytämään sinulle koiran tai kissan. Eläimet ovat rokotettu, madotettu ja ne on kuntoutettu niin, että ne voidaan sijoittaa uusiin koteihin. Marbellan TripleA:n sivut löydät täältä . Sivuilta löydät lisätietoja ja onnellisesti uuden kodin löytäneitä eläimiä.
ÄLÄ TUE PENTUTEHTAILUA! Päpän tarinaa on syytä kertoa eteenpäin ja kertoa ihmisille pentutehtailun vaaroista. VASTUU ON MYÖS OSTAJALLA!

Jokaisella eläimellä on oikeus elää hyvä ja kivuton elämä.

Kirjoita kommentti

Runosuoni sykkii mutta teksti ei tule ulos..

Mulla on yksi postaus tallennettuna koneelle. Oon jo viisi kertaa yrittäny laittaa sen tänne, mutta joko luonnos ei ole tallentunut tai sitten se itse teksti ei tule valmiiseen artikkeliin. Hmmm..

Saatte lukaista sen sitten jossain vaiheessa. Tekstiä insprioi ystäväni koira, joka oli pentutehtailijan uhri. Asia on tärkeä ja sen vuoksi sen vielä julkaisen.

Onko muilla samoja ongelmia? WordPress, what is the problem???

 

1 kommentti