Hedelmiä, kukkasia ja pastellin värisiä taloja

Kroatiassa voit kauppareissulla ihailla viinirypäle ja kiivihedelmä viljelmiä, rannalla voit lepäillä kivetyksellä mäntyjen katveessa.

 

Tänään nukuimme aamulla pitkään. Herättyämme lähdimme Tomin kanssa kauppaan ja lapset jäivät vielä nukkumaan. Kauppareissulla sai ihailla lähes joka toisen talon pihalla kasvavia viinirypäle ja kiiviviljelmiä. En ole koskaan ennen käynyt kiivivarkaissa, ja nyt kun ajattelin toteuttaa ajatuksen niin kiivit olivat vielä raakoja. Jääköön toteutus ensi kertaan. Onneksi kaupasta löytyi kypsiä. Ja löytyi sieltä vähän muutakin. Nimittäin jäätävän kokoisia vesimeloneja, perunoita, sipuleita ja omenia. Koskaan ennen ole nähnyt niin suuria vihanneksia ja hedelmiä. Ihmettelin niitä kaupassa niin kovin, että paikallista mieshenkilöäkin nauratti.

Kauppareissun jälkeen oli aamiaisen aika ja sitten….rannalla. Eli kivilaatoitukselle mäntyjen katveeseen. Täällä ei kunnon hiekkarantoja ole, vaikka rantaviivaa onkin kilometri tolkulla. Kivikkoisen rannan miinuspuolina voi mainita merisiilit ja ravut🦀. Joita muuten oli paljon. Rantakaupoissa olikin myynnissä erityisiä veteen sopivia jalkineita, joista ei merisiilien piikit mene läpi eikä ripurapu nappaa varpaasta. Muita nämä asiat eivät haitanneet, eikä varsinaisesti minuakaan, mutta en ole koskaan ollut kylmän veden ystävä, joten tyydyin katselemaam puljaamista röhnöstä käsin. Lapset tosin olivat sitä mieltä että vesi on liian suolaista..😁

 

Rantakuppiloista sai monesta grillattua possua…. mutta se, että vessareissulla törmää vartaassa pyörivään päättömään lehmään ei ole mikään kasvissyöjän unelmanäky 🐄😨… että jos kaupassa on jäätävän kokoisia meloneja, voi rannalla grillata kokonaista lehmää. Hyvin loogista.

Rantaelämän jälkeen suuntasimme syömään. Bijeli San ravintola palveli meitä tällä kertaa ja oli ihan parasta risottoa mitä olen eläessäni syönyt. Pisteet tälle paikalle 😋.

Lelukauppaakin yritimme kylältä etsiä, mutta emme löytäneet. Italian hotelli ei siis koskaan vastannut viestiini onko koiruus löytynyt vai ei.

Vaikka Italialaista jäätelöä ei voita mikään, haimme vielä kadun varrelta jäätelöä. Jäätelön myyjä kysyi olemmeko Suomesta ja kun vastasimme kyllä, tuli häneltä Lordi, Hard rock halleluja 😆😆. Ei ihan eka asia mitä itse ajattelisin että Suomesta tiedetään.

Rakennukset Porečissa ovat hyvin vaihtelevia ulkonäöltään. Samalla kadulla voi olla ihan uutta, keski-ikäistä ja ihan ränsistynyttä. Moni talo on väriltään pastellin sävyinen, joka saa muuten hieman kolkkoon taloon kivemman ulkonäön. Sen enempää arkkitehtuurista ymmärtämättä, ei tämän paikan talot ole mitenkään koristeltuja, edes ne hieman paremmat talot.

Parin päivän kokemuksella voisin tulla tänne uudelleenkin. Ihmiset ovat ystävällisiä ja osaavat puhua englantia, paikallisesta kielestä kun ei juuri ymmärrä sanaakaan. Kallista täällä ei ole, ja huonon matikka pään ansiosta en edes osaa miettiä paljonko hinta on euroissa kun täällä valuuttana on kuna.

Huomenna suuntana on Slovenian pääkaupunki Ljubljana. Ajomatka ei ole tähän siirtymään ole kovin pitkä onneksi.

Nyt vielä lasillinen roseviiniä ja scops owl, mikä lie pöllö Suomeksi onkaan, piippausta kuunnellen.

 

-reissu Emmi-

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *