Hrvatska, tänään on bileet kaikki sileeks.. 🇭🇷

Kyllä, olin tänään katsomassa futista, Kroatiassa, ravintolassa! 🇭🇷⚽️

 

No mutta joo, matkamme jatkui siis aamusella kohti Kroatiaa. Ajelimme ensin Triesteen, sillä tämän päiväinen ajomatka oli sen verran lyhyt, että olisimme joutuneet kuitenkin jossain odottelemaan, että saamme huoneen vasta kello 15.00.

Trieste on pikkuinen kaupunki Italiassa, juuri ennen Slovenian rajaa.  Rakennukset eivät ole tyyliltään tavallista italialaista, vaan muistutti enemmin Itävaltaa. Käppäilimme hetken kaupungilla ja kävimme vielä evästämässä kunnon italialaisvalmisteiset pizzat ennen lähtöä. Tosin täältä ei ollut niin helppo saada gluteenitonta versiota.

Parkkihallin seinässä oli sen verran upeita maalauksia että piti niistäkin saada otettua kuvat 😆

Ennen Slovenian rajaa jouduimme hetken pysähtyä koska emme olleet oikein varmoja, tarvitsemmeko tuulilasiin vinjentin vai emme. Rajalla oli kuitenkin kauppa, mistä sitten vastauskin löytyi. Vinjetti tarvitaan, jos aikoo ajaa moottoriteillä. Se on mahdollista ostaa viikoksi tai kuukaudeksi, joten valitsin viikko version, joka kustansi vain 15 €. Rajalla ei ollut minkäänlaista tarkastusta, joten ihan läpiajoa vaan. Pitkälti ei Sloveniaa tarvinut ajella, kun saavuimme Kroatian rajalle. Täällä rajavartija halusi passit käteensä, vilkaisi kansia ja nyökkäsi hyvää matkaa. Ei siis kummoinen syyninki ollut sekään. Kroatiassa ei ole vinjettiä käytössä, joten täällä tarvitaan on käytössä tietullit. Yllätys että emme sitten tajunneet ottaa käteistä matkaan… noh, onneksi myös korttikaista löytyi mutta hieman iski jo paniikki kun Tomin kortti jäi jumiin maksukoneeseen. Ongelma kuitenkin ratkesi kun painoimme hälytysnappia ja virkailija osasi langan toisessa päässä puhua englantia.

Matka siis jatkui ja pian olimmekin Porečissa, pikkuisessa kaupungissa Pohjois-Kroatiassa. Huoneistohotelli Apartments Zdjelar oli oikein viihtyisällä paikalla, ja pihalla oli oma uima-allas.

Koska täältäkin oli tottakai saatava geokätkö, bongasin lähistöltä kätkön jonka ratkaistuani olisin eka suomalainen, joka sen on etsinyt. Ei muuta kuin auto alle ja etsimään. Lapset halusivat jäädä siksi aikaa hotellille. Tottakai vettä tuli kuin saavista kaatamalla mutta löytyihän se, kahden lontoolaisnaisen kanssa tiimityötä tehden.

Samalla reissulla kävimme hakemassa kaupasta vähän evästä aamua varten. Hotellille päästyämme menivät muut uimaan ja itse vain katselin parvekkeelta. Lapset olisivat varmaan voineet puljata altaalla vaikka kuinka pitkään mutta halusimme kuitenkin käydä syömässä joten vaatteet päälle ja kaupungille.

Matkan varrelle tuli vastaan  äiti Teresa ja kaunis auringonlasku.

Sattuipa samaan aikaan tulemaan myös Kroatia-Englanti peli ja voi sitä riemua ja iloa kun Kroatia voitti pelin 2-1. Itsehän en tajua tavis potkupallosta yhtikäs mitään mutta kyllä se fiilis ravintolassa tarttui väkisinkin ja huomasin tuijottavani telkkaria ihan innoissani.

Uskoisin että täällä varmaan juhlitaan aamuun asti, sen verran on vieläkin iloisen kuuloista porukkaa liikenteessä.

Huomenna lisää tunnelmia Kroatiasta.

 

Ainiin, mini huomasi unohtaneensa pienen pehmolelukoiransa Venetsiaan. Toivottavasti hotellihenkilökunta vastaa sähköpostiini ja saataisiin koira Suomeen. Hieman oli harmitusta ilmassa, mutta lupasin että etsitään huomenna uusi unikaveri tilalle. 😔🐕

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *