living, loving and 39°C fever

Rakkaus tätä mahtavaa saarta kohtaan kasvaa kasvamistaan. Joka päivä maagiselta, ja pelkästään ruokakaupassa tunnen suurta onnea ja iloa siitä, että olen juuri siellä missä olen.

Mä olen käyttänyt jo pienen omaisuuden vaatteita ostellessa, ja nyt pitäisi aloittaa taas pienimuotoinen säästökuuri. Olen ostanut niin shortsit, paitoja, housut, laukun kuin meikkejäkin. Tähän asti tyytyväisin olen ollut cocoa butteriin, voi kun kasvot ovatkin nyt pehmeät. 🙂 Kuvia ei valitettavasti tule tässä postauksessa, en ole vieläkään saanut ostettua kameralle johtoa. Täytyy taas hetki odotella, kunnes saan lainattua piuhaa Jackin paikalliselta kaverilta. Ollaan kierretty miljoona kaupat, ja jokaisessa myyjät ovat todenneet, että pelkästään Canonin usb-piuhaa on melkein mahdotonta löytää mistään. Pari kauppaa on muistikortin lukijaa ehdotellut, mutta hinta ei kauheasti houkutellut.. Täällä on yllättävän kallista! Niin ne ajat muuttuvat, muutama vuosi takaperin täälläkin oli kuulemma huomattavasti edullisempaa.

Edellisyönä mulle nousi kauhea kuume. Ihan tuosta noin vain alkoi kurkkua koskemaan ja vilunväreet kruunasivat tuon kipeilyn alun oikein mainiosti. Nukuin kaikenkaikkiaan noin kolme tuntia koko yön aikana, olo paheni minuutti minuutilta. Eilinen päivä meni tiiviisti sängyn pohjalla voivotellen ja katsoen kaapeli-tv:tä. Puolet päivästä katsoin Canal Sonya , toiset puolet WarnerBrossia. Kohtuullisen nopeasti se päivä menikin mm. Frendejä, Greyn Anatomiaa ja CSI:ta tuijotellessa. Ei ollut muuten yksikään sarja dubattu, vaan kaikki (venezuelan)espanjalla tekstitetty! Propsit siitä.

Nyt olo on jo huomattavasti parempi, vaikka kauhean pitkään ei jaloillaan vielä jaksa olla. Kurkku on vielä hieman kipeä ja heikotus iskee jos liikaa koittaa touhuta. Poco a poco, niinkuin paikalliset sanovat. Nyt mua odottaa herkulliselta tuoksuva lounas, jonka Jackin äiti on kyhännyt.

Se on morjens!

2 thoughts on “living, loving and 39°C fever

Leave a Reply

Your email address will not be published.