Noin vuosi sitten suuntasin kohti Irlantia ja sitä maailman pisintä rantatietä mistä täällä blogissa on ollut vaikea välttyä kuulematta, ja ihastuin hitaaseen matkantekoon oman kropan voimalla ihan huomaamatta jossain siellä 2500 kilometrin varrella. En ole tuon pyörämatkan jälkeen kuitenkaan edes vilkaissut autotallin suuntaan missä pyöräni on vain kerännyt pölyä, mutta nyt olo on kuin olisin juuri herännyt talviunilta ja saanut pään selväksi unen viimeisistä rippeistä.
Pyöräilyhän on kuin koukuttavaa huumetta!
Ehkä suurimpana syynä pyöräilyinnostukseen on ollut DHL:n mukana mieheni toimesta ja Italiasta tullut uusi mutta vanha tuttavuus, Irlannissakin minua kuljettanut Bottecchian Lite Cross, ja ovatpa sähköpostiin säännöllisesti tipahtelevat kysymykset Wild Atlantic Wayn pyöräilystä ja Lillehammerin tiet täyttäneet trikoopukuiset fillaroitsijat myös omilla tahoillaan muistuttaneet siitä että kyllähän sitä minäkin voisin taas istahtaa satulan selkään.
Ja juuri niin tässä on tullut tällä viikolla tehtyä senkin verran että päiväjärjestys on mennyt ihan sekaisin. Miten ehtiä töihin, takaisin ja tarhaankin aikataulujen raamissa, joka päivä, fillarilla!? Ainakin vauhti ja haba kasvavat kun sekuntikellon kanssa pyörähtelen pitkin lähikylien pyöräteitä. Vaikka työmatkapyöräilystä ei retkipyöräilyä saa tekemälläkään, niin takaritikassa roikkuva pyörän sivulaukku ja muutenkin tuttu varustus viime kesältä muistuttelevat siitä että ehkäpä tähänkin kesään saa mahdutettua muutaman pyöräreissun.
Jos retkipyöräily ei ole sinulle tuttua, tässäpä muuta hyvä syy pyöräilyllisten Instagram-kuvien tahdittamana siitä miksi juuri sinunkin pitäisi lähteä ainakin kokeilemaan tätä koukuttavaa matkanteon muotoa!
Pyöräreissu ei kysy kuntoa. Pyöräreissullahan se kunto kasvaa! Kannattaa tosin valita reitti ja matkapäivien määrä noin suunnilleen oman kunnon mukaan, ettei eka reissu jäisi saman tien viimeiseksi.
Vapaus. Minä, fillari ja maantie. Vähän sama fiilis kuin road-tripille lähtiessä, mutta kokemusten määrä kertaa sata, ja vauhdin määrä, no, hieman hitaampi.
Vauhti, ja sen puute. Maailman näkee ihan eri silmin polkupyörän selästä. Mielenkiintoisten kohteiden kohdalla voi pysähtyä koska vain, ja kaikki se mikä autoillessa kiitää ohitse silmien, on täynnä yksityiskohtia, hajuja ja ääniä.
Aikaa ajatella. Olisikohan ehkä parasta, ainakin näin kahden pienen menijän taloutta pyörittävän näkökulmasta. Tämänkin blogipostauksen kirjoitin jo ajatuksissani työmatkapyöräillessä.
Sitä voi tehdä yksin tai ystävien seurassa. Samapa tuo, kivaa on kuitenkin.
Pyörälenkille voi lähteä koska vaan. Ainakin pikaiselle pyrähdykselle, suoraan kotiovelta. Kovasti tekisikin mieleni lähteä tuosta etuovestamme fillaroimaan kohti Nordkapia, mutta siitä kannattaisi varmaan keskustella perheen kanssa ensin…
Muksutkin kulkevat mukana. Ainakin pienemmillä reissuilla. Meillä lapset kulkevat yleensä peräkärryssä, mutta välillä myös maailmaa siitä äidin tai papan edestä katsellen, tai omalla pyörällä hurjastellessa.
Jätski, kakku, kaljapysäkit. No, mitäpä tähän lisäämään… Pyöräillessä palaa energiaa!
Ja kyllähän sitä tuntee olevansa erittäin elossa kun välillä tuuli tuivertaa, sitten sadepisarat kastelevat ja lopulta aurinko taas kuivaa. Jos kuivaa.
Näissä tunnelmissa siis täällä vietellään kesäpäiviä töitä paiskien ja pyöräillen, ja ehkäpä tässä blogikin hiljaa heräilee tuosta samaisesta talviunesta…
Jos kaipaat lisää inspiraatiota fillarimatkan suunnittelun niin kannattaa kurkata Haavematkoja ja Kinttupolulla – blogit, siellä on tehty ja tehdään sellaisia pyöräreissuja mistä itsekin vain haaveilen! Kurkkaa myös täällä oman blogini puolella kaikki Irlannin pyöräreissun postaukset ja videot, pakkausvinkkejä unohtamatta.
Ja kun olen Irlanninkin tässä maininnut, London and Beyond – blogissa oli kiva postaus siitä miksi Dubliniin kannattaa matkustaa, allekirjoittanutkin pääsi siellä jakamaan omat suosikkini!
Ei muuta kuin huh hellettä täältä Norjasta, näissä merkeissä siis vietetään heinäkuista Instagram Travel Thursday – kamppista! Ihanaa kesäistä loppuviikkoa!
Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina järjestettävä Instagram Travel Thursday blogi-tempaus tuo yhteen matkablogaajia kertomaan omia matkailuun liittyviä tarinoitaan Instagram-kuvien voimin, ja tämänkin postauksen kuvat on napattu Instagram-galleriastani, Tutustu kuukauden postauksiin alla. Kampanjan järjestäjinä Suomessa kanssani toimivat Kaukokaipuun Nella ja Veera Bianca. Jos olet bloggaaja ja halua lähteä tempaukseen mukaan, katso ohjeet täältä. Viimeinen kuvakaksikko: Kate Cornfield.
Retkipyöräily - Parasta kesässä
Färsaarilla vaeltaminen - hetkellisesti hukassa
Autolla Norjaan
Adios perhe-elämä; Miksi ilman lapsia on ihana matkustaa
Norjan parhaat
Norjan pähkinänkuoressa, eli Rallarvegen polkupyörällä
Töihin ja asumaan Norjaan
{ 31 comments… read them below or add one }
Oi, pitäisikin kaivaa pyörä talviteloilta. Harvemmin tulee sillä mentyä mihinkään, kun koirien kanssa tuntuu vaikealta, kun ne ei oo tottunu – pitäis ostaa niitä varten semmonen perävaunu! :D
Ha ha, meidän tienoilla joku kävelyttää koiria lastenvaunuissa, joten eiköhän ne kärryissäkin menisi :)
Samoilla teemoilla ollaan tässäkin kuussa! Kiitos linkkauksesta, ja mitäpä tähän tosiaan muuta lisäämään, kun että itsellenkin on jo muutaman vuoden ollut aika yksinkertaisen selvää, mikä se kesän paras juttu oikein on :) Eikä siitä koskaan kyllästy lukemaan eikä kirjoittamaankaan. Nordkapin pyöräilystä haaveilen minäkin, täältä Helsingistä asti, mutta siihen taitaisi kyllä mennä yksi kesäloma!
Joo, aika hyvin ovat teemat osuneet kohdilleen! :) Nordkapin reissuun saisi tosiaan varata taas vähän enemmän aikaa, ja nyt tuntuu ainakin siltä että kohta pitää alkaa seikkailla enemmän perheenkin kanssa!
Lisään tähän vielä yhden syyn: Autiolta pyörätieltä katsottuna auringonnousut näyttävät yksinkertaisesti paremmilta. Okei okei, en ole koskaan ollut yönyli-pyöräretkellä, mutta työmatkapyöräilyreitti Helsingin saarien lävitse riittää vakuuttamaan tästä. Nyt kun miehelle saatiin vihdoin hankittua pyörä niin voi alkaa vakavasti miettiä pidempää pyöräretkeä täällä päin – kunhan pysytään vielä preerialla! Vuoret vaativat toistaiseksi aivan liikaa reisilihaksia.
No tuo ei ole kyllä yhtään huonompi syy!! Ja pätee myös auringonlaskuihin, ainakin niissä tapauksissa kun majapaikkaan ei ole enää kymmenien kilometrien matka auringon laskiessa :)
Eilen olin monen kuukauden tauon jälkeen pyörän selässä, tosin ihan asfalttitiellä rantabulevardilla, ja olihan se kivaa! Mieluummin toki ajelisin jossain rauhallisemmassa mestassa, mutta kyllä tuossakin fiilikseen pääsi :)
No joo, hiljaiset fillaripolut ovat kyllä parhautta, mutta meneehän se vaikka autotien varttakin :)
Puit hienosti sanoiksi pyöräreissailun ytimen! Viikon autossa istumisen jälkeen ajatus sopivan hitaasta etenemisvauhdista, niistä fiiliksistä ja vapaudesta mitä pyöräily antaa, alkoivat houkuttelemaan satulan päälle… Ehkä me ensi kesänä tehdään joku reissu! :-)
Hirveä hinku olisi itsekin lähteä taas pidemmälle pyöräreissulle, mutta eiköhän sitä Färsaarillakin tule jonkin verran satulassa istuttua! Ja sitä ensi kesää suunnitellessa myös… :)
Parasta parasta parasta! Pyöräily on kesällä niiiiiiiin huikeaa. Se vapaus, ne maisemat ja ah. Hieno teksti!
Kiitos Jenna ja en voi muuta kuin yhtyä tuohon!! :)
Mä oon ottanu sen asenteen että pyöräilen nyt kesällä joka paikkaan, ellei siis koira oo mukana. Ja niin oon tehnykin yhtä päivää lukuunottamatta kun keli oli valehtelematta niin kauhea etten minä enkä pyörä olis välttämättä selvitty siitä mitenkään järkevästi ehjinä. Pyöräily on kyllä parhaimpia keinoja nauttia kesästä ja kauniista (ja ei niin kauniista keleistä)!
Yritän itsekin uskollisesti pyöräillä töihin silloin kun en ole kotitoimistolla, mutta välillä menee aikatauluttaminen muksujen tarhaan viemisen ja tuomisen kanssa liian tiukaksi. Mutta mitäpä siitä, kunhan jokusen kerran viikossa ainakin ehtii kunnon fillarilenkille. Ja sateesta viis :)
Tärkein syy miksi itse tällaisesta retkestä haaveilen on nimen omaan tuo: Ei kysy kuntoa! Pyöräily vain on niin helppoa :D
Harmi, ettei työpaikan puolesta ole vielä huhtikuussa aloittaneella kunnon kesälomia. Saattaa siirtyä pyöräreissut tulevaisuuteen sen puolesta. Onneks useampikin bloggaaja on lähdössä reissuun, joten voi taas seurata mielenkiinnolla.
No, ensi kesänä sitten! Kunhan käytte ensin piipahtamassa autoreissulla täällä Norjassa :)
Mä olen tässä jo pitkään pohtinut pyörän ostoa mutta en vain ole saanut aikaiseksi! Pyöräretket lähimaastossa (varsinkin näin kesällä) olisi super kivoja!
Suosittelen!! Itse olen vähän miettinyt luonnistuisikohan talvipyöräily myös työmatkoilla, mutta vielä en lähde vannomaan sen puolesta… :)
Ooh, mitä kuvia! Sitä minä täällä Rivieralla ikävöin, nimittäin pyöräilyä. En yksinkertaisesti uskalla polkea hurjasti ajelevan liikenteen joukossa. Pyörä pitäisi pakata autokyytiin ja ajella kauemmas.
No joo, uskon kyllä, kovassa liikenteessä fillarointi ei ole ihan ykkösenä minunkaan listalla. Ja tuo autola lähtöpisteeseen fillarin kanssa ajaminen varmasti karsii pyöräreissujen määrää!
Ihania maisemia, meillä on suunnitelmissa road trip Skotlannissa ja Irlannissa, autolla tosin. Keväällä suunnittelin tekeväni ainakin niin ja niin monta pyöräreissua plus näin ja näin monta melontareissua telttoineen päivineen, mutta nyt näiden kiireiden keskellä mua kalvaa pelko siitä, ettei mitään suunnitelmiaan pysty toteuttamaan. Toivon mukaan syyskuu on yhtä upea kuin viime vuonna, joten silloin sitten! :) Harmi kun pyöräily- ja melontareissua on hankala yhdistää. Vaikka olenkin joskus nähnyt kun joku vetää kajakkitraileria fillarin perässä! :D
Kuulostaa mahtavalta, me on mietitty Skotlannin reissua ensikesälle, koko perheen kanssa :) Kaverini kävivät melomassa koskia alpeilla, kulkupelinä fillarit ja kajakit siis pyörien kyydissä! Ihan samaan en itse heti ryhtyisi… :)
Tavallisilla lomareissuilla on vuokrattu pyöriä mm. äskettäin Mallorcalla, mutta ihan niin, että olisi tavaroita kuljetettu paikasta toiseen (tai kuljetetettu) ei ole pyöräretkiä tehty. Mallorcalla näytti olevan paljon vuoristossa myös tosi urheilullisia pyöräseurueita, vähän eri kategoriassa kuin me, keski-iänkin jo ylittänyt pariskunta :-)
Vuokrapyörien päältä on kyllä kiva katsella uusia maisemia, mekin pyöräiltiin aikoinaan ristiiin rastiin Berliiniä. Siinä näki mukavasti maisemia samalla kun pääsi helposti ja nopeasti siirtymään paikasta toiseen.
Kylläpäs on aistikas ja kotoisa oloinen blogi
Todella kiva :)
http://matildaselin.blogspot.fi/2015/07/beach.html?m=1
Kiitos Matilda kivasta kommentista!
”Pyöräily on kuin koukuttavaa huumetta” – juurikin näin. Eksyin tänne etsiessäni viime hetken vinkkejä retkipyöräilyyn, sillä huomenna alkaa pyöräreissu Helsingistä ja tavoitteenamme on saavutta Lappi ja valtakunnan raja.
myotatuuleen.blogspot.fi
Oi, kuulostaa mahtavalta! Pitääpä näin jälkikäteen tulla lukaisemaan teidän tarinoita reissunpäältä!!
Aloin kahlata sunkin blogia läpi pitkän lukutauon jälkeen, ja täällähän on vaikka mitä mainiota! Mulla on pyörän käyttö jäänyt hälyttävän pitkälle tauolle niinkin pienestä syystä, kuin pari rikkinäistä rengasta krhm…Sulla on suht hienot fillarointimaisemat :)
Ihana kuulla Amanda! Ja joo, tekniset ongelmat pistää täälläkin aina fillaroinnin tauolle….. ;)
Täytyy itsekkin kaivaa polkupyörä varastosta. Inspiroiva kirjoitus.