Rakkaudesta Rotoruaan ja miksi sinne kannattaa mennä

by satuvw on 08.04.2014 · 17 comments

Kuirau Park in Rotorua, New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

Siellä sitten haisee mädäntyneille kananmunille, mieheni mainitsi. Ja niinhän siellä haisi. Välillä vähän vähemmän, mutta yleensä aika paljon enemmän.

Uusi-Seelanti on ollut unelmakohteeni jo kauan, mutta jos olisit kysynyt miksi, vastaus olisi ollut hyvinkin epämääräinen “se upea luonto ja ne joet ja…”. Yleistietoni minua kiehtovasta maasta oli itsellenikin yllättävän heikossa hapessa siinä vaiheessa kun lennot olivat vielä mietintäasteella, mutta siinä vaiheessa kun Emiratesin sähköposti lentolippuineen kolahtivat inboksiin, päätin että nyt minusta tulee ekspertti.

Lonelyplanetin avulla ei ihan heti asiantuntijaksi tulla, mutta kaksi kuukautta melkein paikallaan yhdessä kylässä auttaa jo paljon. Ei niin, että voisin vieläkään sanoa tietäväni kaiken, mutta ainakin tiedän aika paljon enemmän Rotoruan alueesta, esimerkiksi sen kuinka paljon jäi vielä näkemättä ja tekemättä, kuin tiesin ennen.

Tässä siis muutamia syitä siihen miksi Rotorua on aikas rakastettava paikka, ja miksi sinunkin kannattaisi sinne mennä, jos Uusi-Seelanti on suunnitelmissa!

The Mud Pool in Rotorua, New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

1. Siellä kiehuu. Ei pelkästään vesi, vaan myös muta. Jos vahva rikin haju ei häiritse, mutaan tuijottelu on hyvinkin hypnoottista hommaa. Tämä “Mud Pool” löytyy noin 30 kilometriä Rotoruasta etelään ja paikalle ei ole pääsymaksua. Rotoruastakin näitä kiehuvia mutalätäköitä voi kuitenkin löytää, esimerkiksi keskustan yleisestä Kuirau Puistosta josta tämän postauksen ihan ensimmäinen kuvakin on.

Kerosene Creek in Rotorua, New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

2. Vesi on siellä huumaavan kuumaa. On se niin väärin kun muutenkin kuumasta paikasta löytyy näitä huumaavan kuumia lähteitä, täällä Pohjolassa varsinkin talvella näihin olisi varmasti hiihtoreissun jälkeen tunkua! Lähteitä on moneen lähtöön metsän keskeltä löytyvistä ilmaisista pikkuparatiiseista erilaisiin ja tasoisiin SPA-virityksiin. Tämän kuvan Kerosene Creek löytyy myöskin Rotoruan eteläpuolelta ja pääsymaksua tuonne metsän keskelle ei ole.

Redwoods in Rotorua, New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

3. Siellä on Redwoods eli punainen metsä. Redwoods kulkee myöskin nimellä Whakarewarewa metsä, mutta arvatenkin tuo ensimmäinen on yleisemmin käytössä. Redwoodsista löytyy kaikille vähän kaikkea; pieniä polkuja, pitkiä vaellusreittejä, perheille ja lastenrattaille soveltuvia kävelyreittejä ja aivan mieletön määrä upeita maastofillarointipolkuja, kaiken tasoisille. Nyt alan ymmärtämään miksi mieheni on valittanut täällä Norjassa “kunnon fillaripolkujen puutteesta”, hän olikin jo kokenut Redwoodsin aikaisemminkin. Enää en vastaa hänen valituksiin kommentilla ”metsäthän ovat täällä polkuja pullollaan”, vaan kaipailen yhtä kovasti takaisin Redwoodsiin kuin hänkin.

Te Puia in Rotorua, New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

4. Se on maoreiden pääkaupunki. Tai jos ei nyt virallinen pääkaupunki, kuitenkin maori-aktiviteettien keskittymä ja erinomainen paikka oppia lisää tämän nuoren valtion historiasta. Monista maori-turistikohteista huolimatta me kävimme vain yhdessä, ja Te Puia oli kyllä hintansa arvoinen paikka. Tosin yksi perheemme jäsenistä oli enemmän kiinnostunut maitopullostaan kuin kulttuuriesityksestä.

Hobbiton with kids in New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

5. Sieltä on Hobbitoniin vain tunnin ajomatka. Nyt seikkaillaan jo hieman kauempana, mutta Rotoruasta on helppo lähteä käymään Hobbitonissa vaikka Taru Sormen Herrasta tai hobitit eivät kiinnostaisikaan. Täytyy tunnustaa että kyseiset kirjat ja/tai leffat eivät minulle kolahtaneet (leffateatterissa lähinnä torkuin kun minut sinne vietiin mukana), mutta Hobbiton kolahti. Kahden tunnin kierros on erinomaisesti järjestetty ja turistien määrästä huolimatta Hobbitonissa on hyvä fiilis. Kahvilassakin on ihan järkevät hinnat, eikä niitä ole hilattu turistien takia kattoon. Suosittelen, varsinkin jos mukana ovat perheen omat hobitit, niin kuin meillä niitä oli yksi.

Satumaista! Bloggaritreffit Rotoruassa.

6. Se on keskeisellä paikalla. Rotoruaan tulevat kaikki, ja jos juutut sinne hetkeksi, on hyvin todennäköistä että saat vierailijoita niin halutessasi. Rotorua on siten erinomainen paikka myös bloggaritreffeille ja meitä moikkaamassa kävivät Salamatkustaja Satu perheineen (kuvassa Sadut ja muksut), Young Adventuress-blogin Liz, ja Syd Nomadically Inclined-blogista. Ja onhan Rotoruaan helppo myös tulla, vaikka Aucklandista.

Beach in Bay of Plenty area in New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

7. Läheisyydestä löytyy vaikka mitä. Uimarantoja, surffirantoja, vesiputouksia, kiiviviljelmiä, viinitarhoja… Ja arvatenkin reissusta on vielä monta tarinaa kertomatta!

Fishing in Okere Falls, New Zealand I @SatuVW I Destination Unknown

8. Se ei ole kaukana Okere Fallsista. Sen verran vein sinua harhaan että ei me ihan Rotoruan keskustassa asuttukaan, vaan parisenkymmentä kilometriä Rotoruasta pohjoiseen pienessä Okere Fallsin kylässä Rotoiti-järven rannalla. Okere Fallisin kartalle laittavat The Store, kylän rotorualaisittainkin palkittu kauppa olutpuutarhoineen, ja Kaituna-joki. Jos et itse melo, Kaitunan lämpöisiin vesiin (ja vesiputoukseen!) kannattaa tutustua kumilautan kyydistä.

Se mitä Rotorua ei ole on kaunis, kotoisa tai hyvänhajuinen. Mutta Rotorualla on jännä vaikutus saada ainakin minut miettimään minkähänlaista täällä olisi asua…

Ihan heti, tai ehkä ei koskaan me ei olla Norjasta lähdössä kuitenkaan mihinkään, mutta mielelläni palaisin takaisin Rotoruaan ja lomailisin jälleen kerran ihanan hitaasti ja hötkyilemättä.

Lonely Planetista puheen ollen ostin Uuden-Seelannin pohjoisen saaren oppaaksi kirjan kindle-version, virhe mitä ei tarvitse toistaa, jatkossa oppaat tilataan kotiin kahden kannen välissä. Erinomaisen viihdyttäväksi ja hyödylliseksi opaskirjaksi sen sijaan osoittautui Scott Cookin “NZ Frenzy, The North Island’s Most Comprehensive Outdoors Guidebook” – siitä lisätietoja löytyy täältä

{ 17 comments… read them below or add one }

Salamatkustaja huhtikuu 8, 2014 12.50

Ihana teksti, tuli heti ikävä Uuteen-Seelantiin. Ja ihana kuva meistä, oli huippua tavata siellä :)

Vastaa

satuvw huhtikuu 9, 2014 21.00

Kiitos Satu ja oli kyllä mahtavaa tavata! Maailma on pieni… :) Uutta-Seelantia ikävöidään täällä myös, vaikka toisaalta on NIIN hyvä olla kotona!

Vastaa

lena huhtikuu 8, 2014 16.48

Ihanaa että on joku toinenkin joka ei noiden hobitti-leffojen päälle ymmärrä, olen tuntenut itseni oudoksi. :D Olisi hauska päästä käymän tuolla puistossa!

Vastaa

satuvw huhtikuu 9, 2014 21.01

Ha ha, tuntuu tosiaan siltä että kaikki fanittavat niitä! Tuolla Hobittonissa käydessä meidän ryhmästä yksi ei ollut nähnyt mitään noista leffoista, vaikka saattaa olla että joku mukaan ei ollut ”tosi fani”. Sitä ei vaan kysytty… :)

Vastaa

Teea huhtikuu 8, 2014 20.30

Mukavia faktoja ja hienoja kuvia, eipä haittaisi tuonne päin joskus lähteä :). Itseasiassa taitaa omakin tietämykseni Uudesta-Seelannista olla melko heikoilla, mutta silti maa kiehtoo kovasti. Rikin haju on mielestäni jollain kummallisella tavalla miellyttävä :D. Kai siihen tottui silti, vai?

Vastaa

satuvw huhtikuu 9, 2014 21.04

No, tottui ja tottui… :) Tuolla Okere Fallsissa ei haissut ”koko aikaa” lähinnä silloin vain kun läheinen kuumalähde tuprutteli kaasujaan ilmoille, joten kyllä se haju jotenkin aina löi kasvoille kun Rotoruaan ajoi. Kysyin asiaa paikallisilta ja monet sanoivat että siihen ”perushajuun” tavallaan tottuu, mutta sitten kun välillä tuoksut ovat voimakkaampia, sen huomaa kyllä heti.

Vastaa

KatiC huhtikuu 8, 2014 20.57

Näyttää huipulta, ehdottomasti Bucket listalla! Kiitos katsauksesta!

Vastaa

satuvw huhtikuu 9, 2014 21.04

Kyllä, suosittelen! <3

Vastaa

Kaukokaipuun Nella huhtikuu 8, 2014 21.19

Voi että miten onnelliselta näytätkään, kyllä NZ on selkeästi sun paikka. <3

Vastaa

satuvw huhtikuu 9, 2014 21.05

Joo, ei voi muuta sanoa. Vaikka on Norjakin ”mun paikka”, Devon myös, Slovenia jatkaa samaa listaa… :) Näitä alkaa olla niin monta että on vaikea valita. Ja ei Suomessa ole mitään vikaa myöskään!

Vastaa

Tiina, Kinttupolulla huhtikuu 9, 2014 13.19

Sait ylipuhuttua :D No joo, Nz on ollut haaveissa jo jonkun aikaa ja toivottavasti joskus pääsisi toteuttamaan yhden reissu-unelman :)

Vastaa

satuvw huhtikuu 9, 2014 21.06

No hyvä! Ja joo, Uusi-Seelanti on aika monella toivelistalla, monta vuotta se mullakin siellä kiikkui ennen kuin reissu toteutettiin. :)

Vastaa

Maiju ja maailmaonsun huhtikuu 12, 2014 14.25

Oooh, ne PYÖRÄPOLUT! Elämäni parhaimmat kyydit maastopyörän selässä, tuonne lähtisin heti uudestaan! Ja onhan siellä Rotoruassa todella paljon muutakin!

Yhdyn mielipiteeseesi noista sähköisistä matkaoppaista, Australian Lonely Planetin erehdyin hankkimaan pädille ja enää en moiseen virheeseen sorru. Ei tullut luettua, koska oli niin hitsin hankalaa, ihan oikea kirja sen olla pitää!

Tykkään erityisesti tuosta blogistitreffijutusta, aika hienoa sattua samaan paikkaan samaan aikaan! :)

Vastaa

satuvw huhtikuu 12, 2014 22.42

Aaah, niinpä – ne fillarimaastot! Ikävä kyllä maastopyöräily ei tuon jälkeen oikein tunnu missään enää miltään… Pakko päästä takaisin! :)

Meillä jäi kanssa tuo Pohjois-Saaren opas ihan täysin lukematta. Tai ne alun löpinät ja historiat kyllä lukaisin, mutta mihinkään muuhun siitä ei oikein ollut. Usein oppaista löytyy kivoja juttuja joita ei ehkä muuten tulisi hoksanneeksi (vaikka Lonely Planetissa nyt on aika perus-turistijutut, mutta silti), mutta tämä oli nyt kyllä ihan turha ostos.

Ja bloggaritreffit ulkomailla – ihanan yllättäviä kohtaamisia! Niille iso peukku! :)

Vastaa

Susanna89 huhtikuu 12, 2014 21.39

Hienot maisemat. Joo rikin rajua on kyllä Euroopassakin monessa kohteessa, esim. etnalla ja kaasun haju on myös aikas paha ja sehän tulee jo pelkästään kaasuputkitaloista. Jotkut myös valittavat että Venetsiassa haisee, no sitä en ole vielä itse kokenut se kun on yksi harvoista paikoista Italiassa jossa en ole vielä käynyt. Uusi-Seelanti ja Australia olisi kyllä upeat kohteet

Vastaa

satuvw huhtikuu 12, 2014 22.45

Islannissa pääsee myöskin kuulemma tutustumaan tuohon ”kananmunan hajuun”, itselleni tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta. Venetsiassa olen ollut kerran päivämatkalla niin että siellä on haissut, aikaisin keväällä en samaan ongelmaan törmännyt.

Ja kiva kun käväisit ja jätit viestiä, täytyypä tulla kurkkaamaan sinunkin blogiisi! :)

Vastaa

Human growth hormone facts wikipedia toukokuu 29, 2014 2.47

Тhanks fߋr the good writeuƿ. It in truth was a enjoƴment account іt.
Look complicated to far ɗelivered agreeable from you!

Howeveг, how can we commսnicate?

Vastaa

Leave a Comment

Previous post:

Next post: