Fiiliksiä puukenkien maasta

by satuvw on 19.09.2010 · 14 comments

Voiko tämän Hollantimaisempaa näkymää olla? No ehkä kyllä, jos tähän saisi vielä mahdutettua muutamat tulppaanit, puukengät ja gouda-kimpaleen. Kuva Leidenistä Amsterdamin kupeesta.

Työntäyteinen työviikko Hollannissa (ja Belgiassa) on takanapäin ja ei ole kyllä mitään niin hyvää fiilistä kuin olla taas kotona! Aurinkoinen & laiska sunnuntaiaamu teekupin kera keittiönpöydän ääressä, katsellen läheisellä niityllä metsänrajassa liikkuvaa kaurista. Aaah! Reissuelämä on ihanaa mutta kotiinpaluu työmatkoilta sitäkin ihanampaa. Ainakin näin yhden työreissun tehneen kokemuksella.

Ja sitten Hollannista. Kaunis maa. Mutta niin kovin tasainen. Oikeastaan aivan liian tasainen minun makuuni. Itse asiassa tunsin pientä kasvavaa ahdistusta ajellessamme ristiin rastiin maan eteläisimmästä nurkasta läntisemmille alueille ja maisemien toistuessa samanlaisina kerta toisensa jälkeen. Mutta jos jätetään tämä pieni ahdistus huomioimatta niin monta hyvää ja kaunista asiaakin Hollannista löytyi joita Norjassa ollessani taas kaipaan.

Olen aikaisemmin käynyt Hollannissa vain kerran, vuosia sitten tyttöporukalla Amsterdamissa, ollessani Pariisissa työharjoittelussa. Tällä kertaa sain maasta aivan erilaisen kuvan kuin punaisten lyhtyjen kaupungissa vieraillessani. Hollantihan on täynnä pieniä ja kauniita, vilkkaita, polkupyörien täyttämiä ja kanaalien halkomia kaupunkeja! Kahvilat ja baarit kuhisevat arki-iltaisinkin elämää, ja tämä onkin se osa jota eniten Norjassa ikävöin. Onhan tässä meidänkin lähistöllä ravintoloita ja baareja, mutta niissä käydään lähinnä erikoistilaisuuksien yhteyksissä tai palkkapäivänä. Näin kärjistettynä.

Vaikka päivät olivat pitkältikin täynnä tapaamisia, ehdinpä välillä istumaan rauhassa kahvilaan ja tarkkailemaan paikkalista elämänmenoa. Yhdelle illalla sain sovittua myös Leidenissä asuvan kaverin kanssa treffit, ja huristelin sen jälkeen yön myöhäisimmällä junalla kohti maan toista kolkkaa ja seuraavaa hotellia. Teki hyvää irtautua hetkeksi työmoodista ja miettiä ihan muita asioita.

Vaikutuksen tekivät myös kauppojen ja torien juustotiskit. En ole vielä nähnyt yhtään juustotiskiä Norjassa, onko niitä olemassa?! Tuliaisiksi kotiin lähtikin mukaan kunnon kasa erilaisia ihanasti tuoksahtavia hollantilaisjuustoja. Nam!

Nyt on taas arki edessä ihan normaalin tapaan toimistossa. Uudessa työssä uuden oppimista riittää, ja en muistanutkaan kuinka rankkaa ihan vaan toimistossa istuminen onkaan! Varsinkin kun informaatiotulva pieneen aivokoppaani on jatkuva ja valtava. Mutta eiköhän se tästä, aikaisin pää vaan tyynyyn ja huomenna herätyskello herättelee mukavasti klo 6:00…

{ 14 comments… read them below or add one }

Avletto syyskuu 19, 2010 23.12

Minäkin kaipaan kovasti kahvioita ja niissä istuskelua ja ihmisten tarkkailua. Ihan yhtä kiehtovaa kuin valaat, hylkeet ja linnnut.Hollanti on tasainen, mutta itäosissa Veluven alueella löytyy korkeuseroja päivän pyöräretkellä jopa 48 metriä -4 metristä + 44 metriin, että silleen heehheh.Juustokuvista tuli kova mieliteko just goudaan, onneks on Ridderostia ja jonkintasoista Mozzarellaa Cafe Morgenstjernenjääkaapissa.Ostitkos puukengät :)

Vastaa

rva ruusunen syyskuu 20, 2010 5.07

Oi oi! Ihana postaus ja ihanat fiilikset, kuvat ovat myös mahtavia :)Hollanti pitäisi ottaa paremmin haltuun, mutta lieneekö ongelma, kun kavereilla on samat vibat. Katsotaan milloin päästään taas vohveleiden luokse! Toivottavasti pian :)

Vastaa

Liisa syyskuu 20, 2010 6.18

Kiitos taa matka kertomuksestasi, ihanaa kun näin pääsee olemaan matkassa mukana kuvien ja tekstien välityksellä.Oi, kotia ei kyllä mikään voita tai ainakaan omaa sänkyä ja sen huomaa vasta kun palaa reissusta.

Vastaa

Heli syyskuu 20, 2010 10.00

Kyllä niitä juustotiskejäkin jossain paremmissa kaupoissa on, mutta eivät kyllä taida vetää vertoja hollantilaisille. Norjalaista valikoimaahan hallitsevat gulost ja brunost – muu taitaa sitten olla ulkomaalaista hapatusta ;)

Vastaa

white lily syyskuu 20, 2010 10.41

Olen täällä käynyt vähän väliä kurkkimassa mutta nyt oli kommentoitava. Kiva että oot nähnyt tämän maan tuollakin tavalla! Mun mielestä tämä on tosi kaunis maa vaikka tosiaan aika pannukakku:) On täällä hei jossain mun miehen sanojen mukaan yli 70 metriä korkea paikkakin…Opiskelin joskus kauna sitten vähän aikaa huonekalujen parissa Teuvalla siis Pohjanmaalla ja välillä täällä Hollannissa huristellessa tulee ihan samat fiilikset! aakeeta laakeeta, lehmiä ja lampaita ja lasisia kasvihuoneita:)

Vastaa

Avletto syyskuu 20, 2010 18.36

Selbu Blå on minusta hyvä norjalainen sinihomejuusto. Ja kyllä meidän Brie on myös makuuni.Coopeissa, niissä isommissa, on paras juustovalikoima.

Vastaa

Satu Vänskä-Westgarth syyskuu 20, 2010 20.00

Avletto – puukengät jäi kauppaan. Ehkä ensi kerralla! :) Ja oot kyllä oikeassa Coopeissa tosiaan on ihan hyvät juustovalikoimat. Tuossa meidän lähi-Coopissa ei taida ihan juustotiskiä olla, mutta kylmälaarista löytää vähän erikoisempiakin juustoja. Ja pitääpä kokeilla Selbu Blå, Suomesta löytyi viime reissulla sinihomejuusto jonka nimen jo unohdin. Paketti meni melkein huomaamatta kerralla suihin… Nella – täytyy tunnustaa että voisin itsekin lähteä jopa uudestaan Hollantiin, vaikka ennakkoluulot paikasta minulla oli jotenkin kovin suuret ennen matkaa… :) Ja voisin itse asiassa palata sinne ihan pelkästään kenkäkauppojen takia! Monet kivat popot jäivät odottamaan seuraavaa (ostos)reissua. Ja nyt en puhu puukengistä… :) Liisa olet kyllä niin oikeassa! Sitä ei tosiaankaan huomaa kuinka paljon sitä omaa sänkyä kaipaa ennen kuin on taas kotona! Heli – niinpä. Brunost ei ainakaan vielä vaan meikäläisellä mene alas vaikka mies on siihen yht'äkkiä ihastunutkin… White lily – kiva kun kävit kommentoimassa! Sitä aina välillä miettiikin että kukakohan täällä käy kurkkimassa. :) Ja aikasmoisia kukkuloita siellä sitten onkin! :)

Vastaa

Ilmi syyskuu 22, 2010 13.17

Hih, hauskoja kuvia. Mun blogi muutti osoitettaan ja ilmettään. Käy joskus vilkaisemassa. :)http://matkantekijatar.blogspot.com/

Vastaa

Fjordinna syyskuu 22, 2010 15.32

…Kunnon Goudaa kun sais…ei taida onnistua täällä Norjan maalla. Olen kyllä ajatellut mennä kauppahallin juustomyyjälle esittämään toivomuksen Reypenaerin vsop goudasta….

Vastaa

Elvenes syyskuu 22, 2010 21.08

Oi, olipa herkullisia kuvia! Ja joo, olet siis jo palannut sieltä Hollannista, en äsken huomannut ja kyselin tuolla tyhmiä… :DOn kai täällä Norjassakin jonkinlaisia juustotiskejä mutta valikoimat voi tietysti olla vähän toista maata. :) Olen itse kyllä ihan tyytyväinen juustovalikoimiin, jopa täällä Kirkkoniemessä, mutta se varmaan johtuu siitä että en ole parempaankaan tottunut! Ja vaikka tykkään maistella erilaisia juustoja, niin yleensä kun itse ostan niin ne on niitä samoja vanhoja tuttuja, varman päälle…

Vastaa

Heli syyskuu 23, 2010 18.50

Fjordinnalle: Onko teilläpäin SmartClub? Sieltä olen joskus ostanut kunnollista (tuonti-)goudaa.

Vastaa

Satu Vänskä-Westgarth syyskuu 23, 2010 19.18

Ilmi – hyvältä näyttää myös uusi blogisi! Mitäs vanhan blogin kanssa…? Huomasin että olit laittanut luukut kiinni!Fjordinna – aah, kyllä nuo hollannin juustot nyt tosiaan maistuvat! Mukaan lähti pari muutakin paikallista minulle uutta haisevaa mutta niin maukasta tuttavuutta! Elvenes – jep, kotona ollaan! :) Hetki tosin vain, huomenna viikonlopuksi Osloon ja ens viikolla taas Norjan rajojen ulkopuolelle… Juu ei täällä ehkä ole ihan NIIN synkkää juustojen kanssa kuin asian esitin. Mutta kyllä noissa juustomaiden juustotiskien antimien parissa on kiva seikkailla ja kokeilla uusia tuttavuuksia.

Vastaa

Ilmi syyskuu 24, 2010 12.11

Vanha blogi varmaan pysyy kiinni. Kyllä sinne pääsee vielä kurkkimaan, jos tahtoo, mutta homma jatkuu uuden blogin puolella. :)

Vastaa

Satu Vänskä-Westgarth syyskuu 25, 2010 9.05

Jep! Seurailen uuden blogin puolella siis :)

Vastaa

Leave a Comment

Previous post:

Next post: