Browsing Category

Itävalta

Wien – parhaat palat (ja muutama harmistus)

Mihin matkaavat auringosta, löhölomasta ja vieraista kulttuureista nauttivat matkaajat pakoon maaliskuun lumisateita ja kymmenen asteen pakkasia? Malesiaan, Brasiliaan tai kenties Dubaihin? Ei me, tällä kertaa. Kasvavan mahani takia en halunnut lähteä istumaan koneeseen yli 10 tuntia kerralla. Tai siis oheinen syy oli vain tekosyy, joka kerrottiin ihmettelijöille, joille ei viitsitty ilmoittaa, että todellisuudessa pyrimme välttämään paikkoja, joissa olisi vahva viinikulttuuri (eli ei Italiaan, Espanjaan, Ranskaan tai muuhunkaan ihanaan, historiaa ja viiniä vilisevään maahan).

Kaikki maat, joissa viinipullon normihinta on alle 10 euroa poistettiin automaattisesti kohdelistalta. Samoin tehtiin Aasian maille, joissa ruokakulttuurista nautitaan sushin ja äyriäisten muodossa. Jenkit olivat ehdottomasti pois listalta, sillä voi sitä nyppimisen runsautta, kun ei olisi mahtunut mihinkään ihanan houkutteleviin vaatteisiin ja kenkiä ei kuulemma kannata ostaa raskauden aikana, kun se jalkapöytä kuitenkin leviää (samoin käy kuulemma peräosastolle).

Kriteereinä oli siis uusi maa, jossa kumpikaan ei ole käynyt, valokuvaukselliset maisemat, lyhyt lentomatka ja ei liian vahvaa ruoka/viinikulttuuria. Kohde joka ei roikkunut ykkösenä bucket listalla. Matkasimme siis Itävaltaan.

Wienistä jäi positiivisesti mieleen erityisesti oheiset paikat.

Das Tyrol Small Luxury Hotel

Saimme hotellin yhden parhaimmista huoneista isolla parvekkeella ja hienolla näkymällä MariaHilferstasselle ja mikäpäs muu huoneessa odottikaan kuin ilmainen tervehdys hotellilta, itävaltalainen punaviinipullo. Eihän näiden pitänyt valmistaa viiniä, pelkästään olutta?

Hotellin sänky oli niin mukava, että siihen olisi voinut jäädä köllimään koko lomaksi ja tilaa huoneessa riitti kahdelle hyvin. Das Tyrolin aamupala oli maukas, vaikka itse aamiaishuone oli hieman kolkko. Yhdeksi illaksi olimme varanneet hotellin pienen spa alueen privaatisti, jossa löhöilimme sekä suomalaistyylisessä, että turkkilaisessa saunassa ja valoterapiasuihkussa. Das Tyrol hotelli saakin meiltä hyvät suositukset persoonallisena kaupunkihotellina, jossa kaikki toimi loistavasti ja rahoilleen sai vastinetta.

DSC_0096

DSC_0130

Espanjalainen Ratsastuskoulu

Keskusta oli jo aamusta täynnä turisteja, jotka odottivat Espanjalaisen Ratsastuskoulun ensimmäisiä näytöksiä. Lannanhajuiset tallit sijaitsevat keskellä parhainta Wieniä ja ovat jo itsessään nähtävyys. Toisena aamuna Espanjalaisen ratsastuskoulun näytös alkoi houkuttaa, vaikka meidän oli pitänyt skipata se. Päätimme yrittää saada liput klo 11 näytökseen, vaikka yleensä kaikki esitykset ovat loppuun myytyjä.

Siirryimme epämääräisen ryppään hännille ja saimme kuin saimmekin seisomapaikat 23 eurolla per kipale. Edessämme oli kaksi tuolia vapaana ja koska kukaan ei esityksen alkuun mennessä ottanut näitä tuoleja, saimme katsoa näytöksen istuen 80 euron paikoilta 23 eurolla (käytin ehkä tuota raskausmahaa hyväksi). Näytös oli hieno, samoin koko rakennus kattokruunuineen, mutta 80 euron hinta istumapaikoista olisi ollut turhan paljon. 23 euroa siitä mielellään maksoi.

DSC_0146 (1)DSC_0162 (1)

Naturhistorische Museum

Lähdimme kylmää talviviimaa karkuun hieman pidemmäksi aikaa Naturhistorische museoon. Museo oli jo rakennuksena yksi hienoimmista, jossa olemme käyneet. Mielenkiintoisin otus oli ehkä mesikämmen, joka ei tiennyt halusiko olla koira vai karhu. Miinusta museolle tulee ainoastaan puuttuvista englanninkielisistä opasteista.

Wien 3 Wien 2

DSC_0107

MuseumsQuartier ja kuljailu kauniilla Wienin kaduilla

Alue, josta löytyy museota joka lähtöön. Täällä olisi vierähtänyt päiväkausia. Koko päivän sai kulumaan vain kävelemällä, sillä kaupunki on täynnä upeita rakennuksia.

DSC_0090Wien 1

St. Stephenin kirkko

Piipahdimme St. Stephenin kirkkoon, istahdimme rauhoittumaan ja katselimme, kun ihmiset sytyttivät kynttilöitä 85 sentillä. Mitäs se mummi aina sanoikaan: Kun kolikko kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa. Ei suinkaan, hyvään tarkoitukseenhan rahat menevät, toivottavasti. Upea kirkko.

DSC_0063

Mikä jäi harmittamaan?

– Naschmarktin alueella olevan lounaan skippaaminen sunnuntaina. Hölmö minä. Miksi en tarkastanut aukioloaikoja. No tiettyhän kyseinen alue oli kiinni juuri sunnuntaina (kuten melkein koko Wien), joten maukas etninen lounas jäi kokematta. Ajoimme seuraavana päivänä kyseisen alueen ohi ja saimme pientä makua siitä, mistä jäimme paitsi. Löysimme kuitenkin markkinapaikan vierestä auki olevan ravintolan, jossa söimme reissun ensimmäiset schnitzelit hyvän alkoholittoman oluen kera.

– Schönnbrunnin linna ja puutarha, jotka eivät olleet mahdissaan talvella.

Eli kuten huomaa, nuo kaksi harmituksen kohdetta ovat aika vaisuja ja antavat vain hyvän syyn suunnitella uutta reissua Wieniin keväällä tai kesällä, kun puutarhat vihertävät loistossaan. Kaunis kaupunki, joka ajoi juuri sen asian, jota tulimme hakemaankin reissusta.

Salzburg – Pahaa kahvia upeassa kaupungissa

Ajauduimme päiväretkelle Salzburgiin täysin vahingossa. Asuimme muutaman päivän Bad Gasteinissa ja päätimme lähteä ajamaan kohti Salzburgin lähellä sijaitsevaa outlettia. Muutamat tavarat tarttuivat mukaan, mutta muuten outlet oli pettymys. Haukkasimme lounaaksi Bastians kahvilassa ciabatat ja kokikset ja lähdimme metsästämään linnoitusta, jonka olimme nähneet kaukaa matkalla outlettiin.

Linnoitus, jonka nimeä emme vielä silloin tienneet paljastui Festung Hohensalzburgiksi, joka kohoaa keskellä Salzburgia ja yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoituksista ja kaupungin tunnettu symboli. Kiipesimme ylös linnoitukselle, mikä kuudennella kuulla raskaana ei ollut mikään kuningasidea ja maksoimme perus sisäänpääsymaksun (paketteja löytyi kahdenlaisia, hinnoissa ei ollut monen euron eroa). Myöhemmin luin, että linnoitukselle olisi päässyt myös kiskobussi tyylisellä hissillä. Onneksemme näkymät ja linnoitus olivat kaiken sen kapuamisen väärtti.

Salzburg 1DSC_0304 (1)Salzburg 4

Salzburg 11

Tarkoitus ei ollut edes käydä Salzburgissa, mutta koska kaupungissa oli niin mukava tunnelma, päätimme jäädä tutkailemaan kaupunkia koko päiväksi. Laskeuduimme alas linnoitukselta ja kävelimme sisälle hienoon Salzburgin katedraaliin (Salzburger Dom), jossa itse Mozart on kastettu. Kahvittelimme Café Tomasellissa, joka on kuuleman mukaan Itävallan vanhin kahvila tai ainakin yksi vanhimmista. Tarjoilijat nauroivat minun latte-pyynnölle ja ilmoittivat, että täällä tarjoillaan vain heidän omaa ikivanhalla reseptillä tehtyä kahvia. No siltä se kyllä maistuikin, ikivanhalta ja pahalta. Kahvila itsessään sen sijaan oli kaunis.

Ihailimme Salzburgia vielä monta tuntia, kuljailimme kujilla ja päätimme, että tänne pitää vielä palata. Kaupunki oli täynnä houkuttelevia sisustusputiikkeja ja kahviloita. Alkoi harmittamaan, ettemme olleet tajunneet lisätä Salzburgia reissulistalle. Salzburg liittyi Madridin seuraksi kaupungiksi, josta ei ollut mitään mielikuvaa, mutta joista muodostui, aivan yllättäen yksi hienoimmista kaupunkikokemuksista. Kesäisin kaupunki on varmasti vielä enemmän loistossaan.

Päämäärättömästi kuljeksimalla, ilman ennalta tehtyjä suunnitelmia ja ilman mitään tietoa kaupungista, onnistui näkemään monta hienoa kohdetta. Päiväreissu Salzburgiin oli varsin onnistunut, mutta voin vaan kuvitella miten paljon kaupungista saa irti pienellä etukäteissuunnittelulla. En usko Salzburgin jäävän yhden kerran ihmeeksi.

Salzburg Cafe TomasselliSalzburg 4Salzburg 5DSC_0315Salzburg 12DSC_0336 (1)

Bergamo ja Bad Gastein – futisjuttuja saunassa

Valittaminen kannatti. Ja nyt en puhu naputtamisesta aviomiehelle vaan reklamoinnista, kun hotellin kanssa ei kaikki mennyt ensimmäisellä kerralla nappiin. Edellisellä Itävallan reissulla Small Luxury Hotel Bad Gasteinissa teki alkeellisia virheitä, joista mainitsin kirjallisesti. Hotellin johto toivoi uutta mahdollisuutta ja lähetti kolmen yön voucherin junior sviittiin puolihoidolla. Hintaa kyseisellä voucherilla oli yli 800 euroa, joten emme viitsineet jättää sitä käyttämättäkään. Hieman haastetta Bad Gastein kuitenkin sijaintinsa puolesta aiheutti, sillä halusimme suorat Finskin lennot ja mahdollisimman lyhyet siirtymiset autolla.

Loppuen lopuksi päädyimme kompromissien kompromisseihin ja otimme Finnairin lennot Milanoon ja jatkoimme siitä matkaa eteenpäin. Ah ihanuutta, kun silmäni huomasivat Finnair Plussan tarjouksen, jossa tarjottiin Euroopan lentojen upgradeja puolilla pisteillä. Tämähän tarkoitti sitä, että ottamalla molemmille upgradaukset pisteillä businekseen, saimme pojalle ihan oman paikan meidän keskeltä (kiitos tyhjän penkin busineksessä). Poitsu näemmä haistoi äidin ja isän halun syödä rauhassa ja nukahti lennolla juuri, kun makoisa lammaspaisti ja viinit saapuivat.

BERGAMO, ITALIA

Milanon lentokentältä otimme Aviksen farkku Focuksen alle (11 pv, 311€) ja lähdimme ajamaan läheiseen Bergamon kaupunkiin. Olimme ajatelleet, että parempi ajaa tunti pitkästä ajomatkasta, nukkua Bergamossa ja ajaa Bad Gasteiniin kunnolla levänneenä. Fiksu veto. Olin varannut yhdeksi yöksi La Corte Dei Capuccini bed&breakfast-paikan, joka osoittautui ihanaksi Lucan ja Lauran vetämäksi majataloksi. Majatalo on ehkä väärä sana kuvaamaan asuntoa, joka koostui yläkerran ullakolla olevasta makkarista, alakerran keittiö/olohuoneyhdistelmästä sekä kylppäristä. Juuri remontoitu asunto veti vertoja monelle 5* hotellille, mutta murto-osalla hinnasta (85€ per yö sisältäen autoparkin).

DSC_0166DSC_0165DSC_0163

Heitettyämme tavarat asunnolle suuntasimme lähellä olevaan Gennaro&Pia ravintolaan. Ravintolasta ei jäänyt muuta mieleen kuin olut, joka oli syntisen pieni. Viereisen gelaterian 3 lajin gelatot (choco, coco ja kinder jätskit*2,5€) ehkä lievensivät minun pettymystäni, koska miehen pizza oli parempi (ja josta se ritarillisesti antoi muutaman palan minulle) ja minä sain sen naurettavan pienen oluen.

Meillä oli tarkoitus lähteä ajamaan heti aamulla kohti Bad Gasteinia, mutta koska ilma oli ihanan aurinkoinen ja lämpöä 25, ajattelimme käydä pienellä kävelylenkillä ja jatkaa matkaa lounaan jälkeen. Kävelimme ihanan tunnelmallisen Bergamon alakaupungin läpi ja ihailimme hienoja villoja ja mahtavasti hoidettuja piha-alueita.

DSC_0183DSC_0179DSC_0494

Jossain vaiheessa saavuimme funicolare pysäkille. Kysäisimme josko vaunut voi ottaa kyytiin ja myöntävän vastauksen saatuamme ostimme runsaan euron maksavan 75 minuutin vaihtolipun. Funicolaresta tuli mieleen Hong Kongin Peakille menevä köysirataratikka, sillä nousu oli vähän samankaltainen. Ylhäältä paljastui Citta Alta eli Bergamon hyvin säilynyt vanha kaupunki. Runsaassa tunnissa kerkesimme käydä ihailemassa Santa Maria Maggiore kirkon, todistaa tyttöjen voittoa koululaisten köydenvedossa ja pussihyppelyssä sekä nauttia aamun latte macchiatot.

Lounaan jälkeen minua oikeasti harmitti lähteä Bergamosta kohti Itävaltaa. Olisin voinut jäädä sinne vaikka viikoksi. Harmitusta ei auttanut neljän tunnin ajo, jäätävän kylmä kesäilma Itävallassa (+11 astetta) ja myöhästyminen minuutilla autojunasta, joka vei Bad Gasteiniin Böcksteinista (hinta autojunalle 17€ per auto). Saapuessamme illalla Bad Gasteiniin, pilvet olivat niin matalalla, että niitä pystyi melkein koskettaan.

DSC_0212DSC_0191DSC_0192DSC_0202DSC_0201DSC_0418

BAD GASTEIN, ITÄVALTA

Gruner Baum hotelli näytti meille parastaan. Hotellin aamupalat ja illalliset hoidettiin mutkattomasti ja tyylillä. Lisäksi huoneeseen oli tuotu meille mikro pojan ruokien lämmittämistä varten, vaipanvaihtoalusta sekä vauvan amme (+L’occitanen elefanttipesusieni). Moni hotelli saisi ottaa mallia. Illallinen oli yleensä 4 ruokalajia pöytiin tarjoiltuina eli ei mitään buffet hässäkkää. Tulipahan maisteltua kaikkia Itävallan erikoisuuksia, joita ei muuten olisi tullut kokeiltua.

Illalla teimme kylpyvuorot hotellin spa:han. Nauttiessani löylyistä saunassa, vieressä istuva alaston mies päätti valottaa minulle saunomisen tapoja, korosti kuinka tämä sauna on nimenomaan suomalainen sauna ja miten suomalaiset kuulemma saunoo (kaverin äiti oli suomalainen ja hän oli saunonut kesät Valkeakoskella). Keskeytin hänet kohteliaasti sanomalla, että luulen tietäväni maamiesteni/naisteni hienoudet. Oli luullut minua britiksi.. Tämän jälkeen puheenaihe vaihtui mutkattomasti Valkeakoskeen ja jalkapalloon.

DSC_0224DSC_0404DSC_0248DSC_0232Bad Gastein mielletään yleensä talvimatkailukohteeksi, mutta minusta se oli viehättävämpi kesällä. Ensimmäisellä kerralla Bad Gasteinissa olimme reissussa maaliskuussa, jolloin otimme Stubnerkogelin kondoolihissin ylös Alpeille (35€ 2 henkilöä). Upea auringonpaiste rinnekahvilassa ja mahtavat maisemat olivat kyllä joka pennin arvoiset. Tällöin kävimme testaamassa myös 140 metriä pitkän riippusillan ja tutkailemassa Bad Gasteinin hienoa vesiputousta, joka laskeutuu keskelle kaupunkia.

DSC_0378DSC_0452

GROSSLOCKNER

Toisena päivänä suuntasimme ehkä eniten odottamallemme reissulle, Grossglocknerin maisemareitille. Grossglocknerin autoilureitti on avoinna suurin piirtein toukokuusta lokakuuhun ja viime maaliskuun reissulla reitti jäi kokematta. Vaikka ilma ylhäällä oli kylmä, meitä hemmoteltiin auringonpaisteella ja huikeilla näkymillä (pääsy Grosslockner reitille 32€ per auto). Huonompi tuuri sen sijaan oli Edelweiss Spitzen pysähdyspaikalla, jossa bussilastillinen mummoja kerkesi ennen minua vessajonoon, yksi lukitsi itsensä yhteen kolmesta vapaasta vessasta ja hanoista tuli vain jääkylmää vettä.

Päästyämme takaisin Bad Gasteiniin, nautimme 26 asteen lämmöstä ja kävimme ihastelemassa kotieläimiä. Poika päätti osoittaa hyvää reissuhenkeä ja antoi vanhempien nauttia illallisesta rauhassa. Kurpitsakeitto, taimen ja jälkiruokana olleet paikalliset juustot maistuivat samalla, kun seurasimme hotellissa olleen hääporukan hilpeitä juhlia.

DSC_0323DSC_0338DSC_0348DSC_0336DSC_0324Päästyämme takaisin Bad Gasteiniin, nautimme 26 asteen lämmöstä ja kävimme ihastelemassa kotieläimiä. Poika päätti osoittaa hyvää reissuhenkeä ja antoi vanhempien nauttia illallisesta rauhassa. Kurpitsakeitto, taimen ja jälkiruokana olleet paikalliset juustot maistuivat samalla, kun seurasimme hotellissa olleen hääporukan hilpeitä juhlia. To be continued..

DSC_0393DSC_0410DSC_0383