Hyväksi todetut ”turisti”ravintolat Rodoksella

Tämä kirjoitus ei tule sisältämään Michelin-tähtiä ansainneita ravintoloita (joita saarella ei sen puolin olekaan), eikä paikallisia hienostoravintoloita. Oheiset neljä ravintolaa sijaitsevat näppärästi, joko Rodoksen kaupungin turistialueella tai vanhassa kaupungissa. Eli lähellä hotelleja, joissa meitä suomalaisia tavallisia tallaajia yleensä asuu. Kaikilla neljällä Rodoksen ravintolalla on pitkä historia ja hinnat ovat kohtuullisia.

Golden Olympiade, (Efdhimou 8-10, vanha kaupunki)
Viime kesän löytö keskellä vanhaa kaupunkia. Viihtyisä ravintola puiden katveessa. Söin täällä erinomaiset soutzoukakia lihapullat. Ruoan lisäksi palvelu oli erittäin henkilökohtaista ja viinisuositus osuva (ei siis sitä kannussa tuotavaa taskulämmintä punaviiniä). Kyseisellä ravintolalla sattuu myös olemaan ihan oikeat, miellyttävän näköiset nettisivut, mitkä tuntuvat monelle Kreikan turistipaikalle olevan mystinen käsite.

Island Lipsi (Agisandrou 20, vanha kaupunki)
Toinen ravintolasuosikki Rodoksen vanhassa kaupungissa. Nikin pyörittämä ravintola on perustettu jo vuonna 1970 ja nimi viittaa Lipsin saarelle, josta Nikin isoisä saapui Rodokselle. Sisäpuoli ravintolasta on tunnelmallinen, mutta ulkoa löytyy myös pöytiä, jos ei halua ilmastoituun tilaan. Testaa ainakin paistettua fetaa hunajalla. Ruoan jälkeen tarjoiltu ravintolan tarjoama jälkiruoka tulee pöytään ”no calories, only vitamins” fraasilla ja hymyllä höystettynä. Lipsi näyttää perinteiseltä turistiravintolalta, mutta moni paikallinen tuttu on myös suositellut sitä.

ZumZum (Georgiou Papanikolaou 33, Rodoksen kaupunki)
Suomalaisen Demis ravintolan lähellä sijaitseva ZumZum on ultimate turistisijainnistaan huolimatta ehdottomasti käymisen arvoinen. Täällä saganaki tehdään herkullisesta kefalogravierajuustosta ja peruskreikkalaisten ruokien hinnat eivät päätä huimaa. Palvelua saa sekä ruotsiksi, että murretulla suomella, mutta älä anna sen säikäyttää. Ehkä epäseksikäs valinta matkabloggaajalle kaikessa turistisuudessaan, mutta heidän saganakia syödessä kaikki muu unohtuu.

Koukos (Mandilara 20-22, Rodoksen kaupunki)
Esiteininä muistan tämän ravintola/kahvilan paikkana, jonka rappusilla paikalliset teinit pussailivat ja jossa jokaisella oli makeet Leviksen farkut ja rotsi. Nykyään käyn nostalgiahuumassa nappaamassa frappen ja pullan Koukosin leipomokahvilasta, mutta myös ravintolapuoli on suositeltava. Lähinnä olemme keskittyneet täällä kreikkalaisiin mezeihin, mutta listalta löytyy myös muita perinteisiä herkkuja.

What did I manage to buy from Prague?

APOTHEKA HAVLIK

Apotheka Havlik belongs to the ”true find” category. This ecological company offers beauty products that have not been spoiled with a high price tag. I bought as many face creams, masks, hand creams and shower gels I could fit into my small suitcase. You can find Apotheka Havlik from Palladium Mall. A high recommendation if you are visiting the mall.

ARENA FASHION OUTLET

We didn’t plan to visit Arena Fashion Outlet but since we had one rainy day, we thought, why not. We found plenty of things from Polo Ralph Lauren, Calvin Klein and Gant. On the way back to the hotel we faced one urban legend, an honest taxi driver who didn’t try to screw us with the price.

PALLADIUM MALL

Palladium mall was full of locals even on a Tuesday evening. You can find plenty of high street stores here but not the high end ones. We bought a few things from Reserved to our son and visited the toy store. The only thing I bought for myself (excl. Apotheka Havlik buys) was local Instyle. I love to browse the magazine even if I don’t understand a word. Fashion in pictures is a universal language.

InStyle

PARIZSKA STREET

Prague’s 5th Avenue. Plenty of expensive luxury brand names can be found along this street. We didn’t blow our budget here just shortly visited the Gucci store and drooled after a few bags.

BEER..

It is slightly embarrassing to admit that I actually dragged along 4 cans of non-alcoholic beer from Prague. It has been really difficult to find good non-alcoholic beers in Finland (while pregnant) but in Prague I didn’t have this problem. The country is full of tasty beer.

 

Hotel review: Högbo Brukshotel – Sandviken, Sweden

Högbo is exactly the type of gem which you find when you visit a place by coincidence. Normally we wouldn’t have ended up spending our Valentine’s weekend in a small, unknown Swedish village near Gävle. Luckily the reason to visit Högbo was love, in other words weddings.

I booked Högbo Brukshotel asap when the wedding invitation came. Price per night was approximately 150€ incl. breakfast. We flew with Norwegian. Return ticket was 69€ which is quite an ok price for a return flight ticket. I had reserved Volvo S40 for 2 days via Hertz since Högbo is few hours towards north from Stockholm and we just didn’t have time to travel with a train or bus. Our car was upgraded to V70 version, which seems to be the national car model of Sweden. 45€ for the rental per day felt almost like an investment.

THE ROOM

The roomkeys were handed to us at the check in before I had even taken out my IDs or mentioned my name. We had reserved a twin room which in this case meant a room in one of the red cottages next to the main building. The room itself was very plain. There was absolutely nothing extra in the room. The bed was comfy and sheets good quality but I was kind of missing a minibar.

The bathroom floor tiles had been recently changed but the walls still had old tiles and looked like they were from the 80s. Some interior designer would have probably gotten a heart attack. Bathroom amenities included fresh looking shampoo, lotions etc. basics (big plus for cotton pads). But the towels. Oh boy, I wasn’t aware that such small bath towels actually exist. I could barely cover my critical parts with it.

Högbo huone

HOTEL AREA

The hotel is located in an old ironwork factory area. The new building and interior nicely respects the old history of the place although the design is quite trendy and boutique style. You could feel from the beginning that you are visiting a hotel in Scandinavia. The level of trust is something you don’t experience anywhere else. The keys were handed to us before any ID was shown. In the spa or during breakfast no one asked if we even stay in the hotel. I assume not too many people end up in the middle of Swedish countryside without a purpose to stay in the hotel (and all the locals probably know each other anyway).

There would have been a lot of activities around the hotel area. I wish we could have stayed longer than 2 nights. There were horse stables next to the hotel and the cross country skiing route started almost from the doorstep. During summer time you can find anything from canoeing to mountain biking and apparently there is also a pet farm on the premises or somewhere very close by.Högbo bruk Högbo bruk 4

Due to the fact that we stayed there only 2 nights, we only had time to enjoy the spa area. It was a small spa with sauna, steam room, one pool and jacuzzi. The spa area itself was relaxing and shady with comfy loungers but I burned my butt in women’s sauna. I have no idea which wood material they have used since that has never happened to me before. Unfortunately we didn’t have time to try any spa treatments but when I checked the prices, they seemed like normal day spa prices.

The best thing in this hotel however was the breakfast. It was almost perfect. The only thing I was missing was a cappuccino. The amount of food was generous and they had plenty of organic alternatives. They had all the basics, good selection of delicious bread, yogurts, smoothies, waffles and a machine that you could use to get really fresh orange juice. Quality of the breakfast items was incredibly good. The wedding we attended was held at the Nya Herrgården so we didn’t have time to try their other restaurant services. The menu looked very inviting though.

Since the drive from Stockholm to Högbo was quite convenient, I could see us visiting the place also during summer time. I heard that the place is amazing for summer activities. At the moment I’m already dreaming of a horseback riding tour and thorough exploration of the Björk and Berries shop that was on the premises. We highly recommend this hotel to active folk who want to experience something traditional Swedish in addition to Stockholm.

HOW WOULD WE RATE IT?

Destination LOMA rates this lovely hotel 3 1/2 stars. It could reach 4 stars if the hotel room had more amenities. The key factors in a nutshell:

+Unique location with an interesting history

+Plenty of activities next to the hotel area

+Great breakfast

+Good service

-Room decor was very basic, more 2 stars than 4 stars and missing a few key amenities (minibar, proper towel etc.)

-No special coffees at the breakfast

 

Högbo spa Högbo bruk 2 Högbo hepat

What happens in Vegas stays in Instagram?

Yksi kuukauden kohokohdista eli matkalehti Mondo tipahti eilen postiluukusta. Pienessä jutussa kerrottiin neljästä maailman instatuimmasta hotellista vuonna 2016. Hotelli-intoilijana, minun piti tietty lähteä pläräämään näitä hotelleja ja löysinkin listan kymmenestä instatuimmasta hotellista.

Itse sain rastittua 7/ 10 näistä hotelleista. Yhdessä on tullut asuttua ja muissa käytyä muuten vaan ihmettelemässä.

1. MGM Las Vegas
Kuvamateriaali tästä hotellista taitaa olla paperimuodossa, jossain laatikon sopukoissa, sillä MGM Grandissa kävin ensimmäisellä Las Vegas keikalla jo vuonna 2000. Kävimme katsomassa täällä jonkun shown ja muistiin on jäänyt hotellin massiivinen koko.

2. W Times Square, New York
Siirtyminen Mäntyharjun mökkisaunasta suoraan Times Squaren sykkeeseen pisti pään pyörälle. Asuimme kolme yötä W Times Square hotellissa. Hotelli oli juuri niin trendikäs, kuin se instassa näyttääkin. Nyt en enää valitsisi hotellia noin keskeiseltä paikalta, mutta silloin se oli hyvä tukikohta. Asuimme samalla reissulla toisessakin W hotellissa, San Diegossa. Ei niin yllättäen, tunnelma San Diegon W:ssä oli hieman seesteisempi.

4. Atlantis, Dubai
Burj Khalifan ja Burj Al Arabin lisäksi varmasti yksi Dubain kuvatuimmista kohteista. Emme ole asuneet Atlantiksessa (vielä..), mutta käyneet siellä usein sekä syömässä, vesipuistossa, Nasimi Beach Clubilla että Sandancessa.

5. Caesars Palace, Las Vegas
Caesars Palace voisi kuulua Las Vegasin semiretro kategoriaan, sen verran vanha hotelli on kyseessä. Caesars Palacesta löysimme Peter Lik gallerian, jossa tuli vietettyä tovi, jos toinenkin. Muistan jutelleemme gallerian vetäjän kanssa, joka oli ihastunut Helsinkiin risteilylmatkallaan. Gallerian kuvataulut jäivät kylläkin paikoilleen, sillä 20 tuhatta dollaria kuvasta ylitti ”hieman” meidän budjetin.

6. Paris, Las Vegas
Paris hotellin feikki Eiffel väritti aika montaa Las Vegasissa napattua kuvaa. Taisin myös sujauttaa täällä pari kolikkoa yksikätiseen. Ei tullut meistä miljonäärejä.

8. Wynn, Las Vegas
Wynn sijaitsi ihan Venetian hotellin vieressä (jossa asuimme Las Vegasin toisella reissulla), joten siellä tuli piipahdettua useaankin otteeseen, lähinnä tosin vain kuolailemassa kalliita kauppoja.

10. Venetian, Macao
Mikä pettymys, varsinkin, jos olet vieraillut Las Vegasin vastaavassa hotellissa. Macaon Venetian hotellista muistikuvaksi jäi pienet kiinalaiset ketjupolttajamiehet. Siinä ”oikeassa”, Las Vegasin versiossa asuimme jenkkireissulla viikon. Jos näistä kahdesta pitäisi valita, valitsisin ehdottomasti Las Vegasin (ylin Macaosta, alin Las Vegasista).

Instatuimpien hotellien listalla kolmantena oli Cosmopolitan hotelli Las Vegasissa, seitsemäntenä Fontainebleau Miamissa ja yhdeksäntenä Ushuaïa Ibizalla. Kymmenestä hotellista viisi sijaitsi Las Vegasissa. Aika bilepainotteisia hotelleja siis.

Wien – parhaat palat (ja muutama harmistus)

Mihin matkaavat auringosta, löhölomasta ja vieraista kulttuureista nauttivat matkaajat pakoon maaliskuun lumisateita ja kymmenen asteen pakkasia? Malesiaan, Brasiliaan tai kenties Dubaihin? Ei me, tällä kertaa. Kasvavan mahani takia en halunnut lähteä istumaan koneeseen yli 10 tuntia kerralla. Tai siis oheinen syy oli vain tekosyy, joka kerrottiin ihmettelijöille, joille ei viitsitty ilmoittaa, että todellisuudessa pyrimme välttämään paikkoja, joissa olisi vahva viinikulttuuri (eli ei Italiaan, Espanjaan, Ranskaan tai muuhunkaan ihanaan, historiaa ja viiniä vilisevään maahan).

Kaikki maat, joissa viinipullon normihinta on alle 10 euroa poistettiin automaattisesti kohdelistalta. Samoin tehtiin Aasian maille, joissa ruokakulttuurista nautitaan sushin ja äyriäisten muodossa. Jenkit olivat ehdottomasti pois listalta, sillä voi sitä nyppimisen runsautta, kun ei olisi mahtunut mihinkään ihanan houkutteleviin vaatteisiin ja kenkiä ei kuulemma kannata ostaa raskauden aikana, kun se jalkapöytä kuitenkin leviää (samoin käy kuulemma peräosastolle).

Kriteereinä oli siis uusi maa, jossa kumpikaan ei ole käynyt, valokuvaukselliset maisemat, lyhyt lentomatka ja ei liian vahvaa ruoka/viinikulttuuria. Kohde joka ei roikkunut ykkösenä bucket listalla. Matkasimme siis Itävaltaan.

Wienistä jäi positiivisesti mieleen erityisesti oheiset paikat.

Das Tyrol Small Luxury Hotel

Saimme hotellin yhden parhaimmista huoneista isolla parvekkeella ja hienolla näkymällä MariaHilferstasselle ja mikäpäs muu huoneessa odottikaan kuin ilmainen tervehdys hotellilta, itävaltalainen punaviinipullo. Eihän näiden pitänyt valmistaa viiniä, pelkästään olutta?

Hotellin sänky oli niin mukava, että siihen olisi voinut jäädä köllimään koko lomaksi ja tilaa huoneessa riitti kahdelle hyvin. Das Tyrolin aamupala oli maukas, vaikka itse aamiaishuone oli hieman kolkko. Yhdeksi illaksi olimme varanneet hotellin pienen spa alueen privaatisti, jossa löhöilimme sekä suomalaistyylisessä, että turkkilaisessa saunassa ja valoterapiasuihkussa. Das Tyrol hotelli saakin meiltä hyvät suositukset persoonallisena kaupunkihotellina, jossa kaikki toimi loistavasti ja rahoilleen sai vastinetta.

DSC_0096

DSC_0130

Espanjalainen Ratsastuskoulu

Keskusta oli jo aamusta täynnä turisteja, jotka odottivat Espanjalaisen Ratsastuskoulun ensimmäisiä näytöksiä. Lannanhajuiset tallit sijaitsevat keskellä parhainta Wieniä ja ovat jo itsessään nähtävyys. Toisena aamuna Espanjalaisen ratsastuskoulun näytös alkoi houkuttaa, vaikka meidän oli pitänyt skipata se. Päätimme yrittää saada liput klo 11 näytökseen, vaikka yleensä kaikki esitykset ovat loppuun myytyjä.

Siirryimme epämääräisen ryppään hännille ja saimme kuin saimmekin seisomapaikat 23 eurolla per kipale. Edessämme oli kaksi tuolia vapaana ja koska kukaan ei esityksen alkuun mennessä ottanut näitä tuoleja, saimme katsoa näytöksen istuen 80 euron paikoilta 23 eurolla (käytin ehkä tuota raskausmahaa hyväksi). Näytös oli hieno, samoin koko rakennus kattokruunuineen, mutta 80 euron hinta istumapaikoista olisi ollut turhan paljon. 23 euroa siitä mielellään maksoi.

DSC_0146 (1)DSC_0162 (1)

Naturhistorische Museum

Lähdimme kylmää talviviimaa karkuun hieman pidemmäksi aikaa Naturhistorische museoon. Museo oli jo rakennuksena yksi hienoimmista, jossa olemme käyneet. Mielenkiintoisin otus oli ehkä mesikämmen, joka ei tiennyt halusiko olla koira vai karhu. Miinusta museolle tulee ainoastaan puuttuvista englanninkielisistä opasteista.

Wien 3 Wien 2

DSC_0107

MuseumsQuartier ja kuljailu kauniilla Wienin kaduilla

Alue, josta löytyy museota joka lähtöön. Täällä olisi vierähtänyt päiväkausia. Koko päivän sai kulumaan vain kävelemällä, sillä kaupunki on täynnä upeita rakennuksia.

DSC_0090Wien 1

St. Stephenin kirkko

Piipahdimme St. Stephenin kirkkoon, istahdimme rauhoittumaan ja katselimme, kun ihmiset sytyttivät kynttilöitä 85 sentillä. Mitäs se mummi aina sanoikaan: Kun kolikko kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa. Ei suinkaan, hyvään tarkoitukseenhan rahat menevät, toivottavasti. Upea kirkko.

DSC_0063

Mikä jäi harmittamaan?

– Naschmarktin alueella olevan lounaan skippaaminen sunnuntaina. Hölmö minä. Miksi en tarkastanut aukioloaikoja. No tiettyhän kyseinen alue oli kiinni juuri sunnuntaina (kuten melkein koko Wien), joten maukas etninen lounas jäi kokematta. Ajoimme seuraavana päivänä kyseisen alueen ohi ja saimme pientä makua siitä, mistä jäimme paitsi. Löysimme kuitenkin markkinapaikan vierestä auki olevan ravintolan, jossa söimme reissun ensimmäiset schnitzelit hyvän alkoholittoman oluen kera.

– Schönnbrunnin linna ja puutarha, jotka eivät olleet mahdissaan talvella.

Eli kuten huomaa, nuo kaksi harmituksen kohdetta ovat aika vaisuja ja antavat vain hyvän syyn suunnitella uutta reissua Wieniin keväällä tai kesällä, kun puutarhat vihertävät loistossaan. Kaunis kaupunki, joka ajoi juuri sen asian, jota tulimme hakemaankin reissusta.

Salzburg – Pahaa kahvia upeassa kaupungissa

Ajauduimme päiväretkelle Salzburgiin täysin vahingossa. Asuimme muutaman päivän Bad Gasteinissa ja päätimme lähteä ajamaan kohti Salzburgin lähellä sijaitsevaa outlettia. Muutamat tavarat tarttuivat mukaan, mutta muuten outlet oli pettymys. Haukkasimme lounaaksi Bastians kahvilassa ciabatat ja kokikset ja lähdimme metsästämään linnoitusta, jonka olimme nähneet kaukaa matkalla outlettiin.

Linnoitus, jonka nimeä emme vielä silloin tienneet paljastui Festung Hohensalzburgiksi, joka kohoaa keskellä Salzburgia ja yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoituksista ja kaupungin tunnettu symboli. Kiipesimme ylös linnoitukselle, mikä kuudennella kuulla raskaana ei ollut mikään kuningasidea ja maksoimme perus sisäänpääsymaksun (paketteja löytyi kahdenlaisia, hinnoissa ei ollut monen euron eroa). Myöhemmin luin, että linnoitukselle olisi päässyt myös kiskobussi tyylisellä hissillä. Onneksemme näkymät ja linnoitus olivat kaiken sen kapuamisen väärtti.

Salzburg 1DSC_0304 (1)Salzburg 4

Salzburg 11

Tarkoitus ei ollut edes käydä Salzburgissa, mutta koska kaupungissa oli niin mukava tunnelma, päätimme jäädä tutkailemaan kaupunkia koko päiväksi. Laskeuduimme alas linnoitukselta ja kävelimme sisälle hienoon Salzburgin katedraaliin (Salzburger Dom), jossa itse Mozart on kastettu. Kahvittelimme Café Tomasellissa, joka on kuuleman mukaan Itävallan vanhin kahvila tai ainakin yksi vanhimmista. Tarjoilijat nauroivat minun latte-pyynnölle ja ilmoittivat, että täällä tarjoillaan vain heidän omaa ikivanhalla reseptillä tehtyä kahvia. No siltä se kyllä maistuikin, ikivanhalta ja pahalta. Kahvila itsessään sen sijaan oli kaunis.

Ihailimme Salzburgia vielä monta tuntia, kuljailimme kujilla ja päätimme, että tänne pitää vielä palata. Kaupunki oli täynnä houkuttelevia sisustusputiikkeja ja kahviloita. Alkoi harmittamaan, ettemme olleet tajunneet lisätä Salzburgia reissulistalle. Salzburg liittyi Madridin seuraksi kaupungiksi, josta ei ollut mitään mielikuvaa, mutta joista muodostui, aivan yllättäen yksi hienoimmista kaupunkikokemuksista. Kesäisin kaupunki on varmasti vielä enemmän loistossaan.

Päämäärättömästi kuljeksimalla, ilman ennalta tehtyjä suunnitelmia ja ilman mitään tietoa kaupungista, onnistui näkemään monta hienoa kohdetta. Päiväreissu Salzburgiin oli varsin onnistunut, mutta voin vaan kuvitella miten paljon kaupungista saa irti pienellä etukäteissuunnittelulla. En usko Salzburgin jäävän yhden kerran ihmeeksi.

Salzburg Cafe TomasselliSalzburg 4Salzburg 5DSC_0315Salzburg 12DSC_0336 (1)

Pafos – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2017

Lukiessani uusinta Mondon matkalehteä, törmäsin faktaan, jonka olin raskauden pehmittämillä aivoillani onnistunut jättämään huomioimatta täysin. Pafos Kyproksella on vuoden 2017 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Vierailimme Pafoksella puolitoista vuotta sitten. Pafos itsessään kaupunkina ei tuolloin säväyttänyt meitä, mutta kun aloin katselemaan kesän ohjelmatarjontaa virallisilta kulttuuripääkaupunki Pafos2017 sivuilta, alkoi Kypros yhtäkkiä taas houkuttelemaan. Parasta antia omassa reissussa tuolloin olivat Kuninkaiden Haudat, Arkeologinen Puisto, viiniretki vuoristoon sekä meidän Thanos ketjuun kuuluva hotelli Almyra.

Uusi 67 Uusi 69Uusi 60 Uusi 58 K6 K2 DSC_0405

Tarkempia ajatuksia Pafoksesta ja lähialueen reissuista voit lukea oheisista linkeistä:

Pafos – Kypros

Viinitilalta luostariin

Hotelliarvostelu Almyra

Koska omat kesälomasuunnitelmat ovat vielä auki, aloin katselemaan Norwegianin lentoja Kyprokselle. Kulttuuripääkaupunki ohjelmiston lisäksi Kyproksen toinen puoli houkuttelisi. Matkamessuilta jäikin mieleen positiivisesti Pohjois-Kyproksen esittelijä, joka jaksoi aktiivisesti esitellä mahdollisuuksia siellä. Viime reissulla teimme päiväretken Famagustaan/Varoshaan ja kontrasti Pohjois-Kyproksen ja meille tutumman Kyproksen välillä alkoi kiehtomaan. Lisätään Kypros siis kesälomalistalle potentiaalisena kohteena.

Uusi ReissuRamos on syntynyt

Destination LOMA perheeseen syntyi uusi ReissuRamos tasan viikko sitten (työnimetty Real Madridin tähtipelaaja Sergio Ramosin mukaan).

Nyt pistetään taas testiin kaikki ne uskomukset, mitä itsellämme on lapsen kanssa matkustamisesta. Koska nuo naperot tuppaavat olemaan omia persooniaan, voi olla, että kaikki ne keinot, jotka toimivat esikoisen kanssa eivät toimikaan uuden tulokkaan kanssa. Ajatuksena kuitenkin on edelleen jatkaa matkailua aktiivisesti vähän isompana perheenä ja hartaana toiveena onkin uusien tapojen omaksuminen, jos vanhat eivät toimi.

Esikoisen ensimmäinen lentomatka suuntautui pohjoiseen kahden kuukauden ikäisenä, ensimmäinen viikon ulkomaanreissu kolmen kuukauden ikäisenä Kreikkaan ja 8 kuukautisen kanssa matkasimmekin viideksi viikoksi Samui-Bangkok yhdistelmälle. Puoleentoista ikävuoteen mennessä esikoinen oli kolunnut Kreikkaa jo toiseen otteeseen, käynyt Itävallassa sekä Italiassa ja muuttanut asumaan Dubaihin. Pienelle miehelle aika hyvä suoritus.

Uuden tulokkaan ensimmäinen lentomatka tulee suuntautumaan mitä luultavimmin pohjoisen mummolaan ja ensimmäinen kesälomareissu Kreikkaan. Vaikka äidin sormet syyhyävätkin jo painamaan enteriä lentovarausten kanssa, maltetaan odottaa vielä pieni hetki, että nähdään vähän viitteitä persoonasta ja perusterveydestä. Sehän se tärkein juttu kuitenkin on.

Hyvät hotellit lapsiperheille Dubaissa

Yksi asia, jota meiltä udellaan ovat Dubain lapsiystävälliset hotellit. Ohessa kolme hyväksi havaittua (eli testattua) lapsiystävällistä hotellia Dubaissa kolmessa eri hintakategoriassa ja yksi vielä hotellien bucketlistalla roikkuva kohde. Koska Dubai ei hotellien puolesta ole sieltä halvimmasta päästä, emme edes lähteneet  yrittämään sanaa ”edullinen”.

Kallis
RADISSON BLU RESIDENCE, MARINA

Isot huoneistot hyvällä paikalla Marinassa, lyhyen kävelymatkan päässä Marina Mall:sta. Marinan ostoskeskuksesta löytää muun muassa laadukkaan Waitrose kaupan, josta voi täydentää lasten murkinavarastoja. Hotellissa on allasalue erotellulla lastenaltaalla sekä pienille taaperoille sopiva leikkipaikka. Parasta antia tässä hotellissa lapsiperheen näkökulmasta ovat tilavat, siistit huoneistot. Radissonin voi hyvällä lykyllä bongata Dubain 4 tähden hotellien normaalihintoja edullisemmin. Tarkempi hotelliarvostelu löytyy oheisesta linkistä.

DSC_1610 image

Kalliimpi
SOFITEL PALM RESORT AND SPA, PALM JUMEIRAH

Sofitelista löytyy sekä hotellihuoneita, että useamman makkarin huoneistoja isommallekin poppoolle. Resortilla on oma ranta, lastenklubi, jonka vieressä pienemmille lapsille tarkoitettu kahluuallas ja splashalue. Hieman isommille löytyy erillinen allas vesiliukumäellä. Jätskibaari oli aika pop meidän muksun mielestä, samoin rannalla (maksua vastaan) tarjottava minimönkijäajelu. Destination LOMAn ajatuksia hotellista voit lukea täältä.

Sofitel Palm Dubai 6Sofitel for kids 2

Kallein
JUMEIRAH BEACH HOTEL, JUMEIRAH BEACH

Tästä hotellista tykkäsi sekä vanhemmat, että poika. Iso hotellialue tarjoaa palveluja laidasta laitaan. Ehkä yhtenä suurimpana vetonaulana on hotellin asiakkaille vapaa sisäänpääsy Wild Wadi vesipuistoon. Itse hotellin allasalueessakaan ei ole valittamista.

Lapsille löytyy tietenkin omat klubit, leikkialueet sekä vesiliukumäki. Vanhempia lämmitti erityisesti upea näkymä Burj al Arab purjehotellille sekä hotellin tarjoamat hyvät ravintolat. Beachcombers ravintolassa on suosittu, lapsiystävällinen perjantaibrunssi. Hotelliarvostelu tulossa piakkoin.

Jumeirah Beach Hotel Jumeirah Beach hotel 2

Over the top (= vielä omalla haavelistalla)
ONE AND ONLY ROYAL MIRAGE *

Tämä hotelli saa äidinkin hymyn nousemaan korviin saakka, sen verran upeasta paikasta on kyse. One and Only Royal Mirage ei sisustuksellisesti iske välttämättä skandinaaviseen riisuttuun sisustustyyliin, sen verran huoneissa ja julkisissa tiloissa on käytetty kullan eri vivahteita, mutta eipä haittaa tätä rouvaa ollenkaan.

Hotelli sijaitsee omalla kilometrin pituisella rannalla, muutaman minuutin päässä Marinasta ja JBRn Beach Walkista. Lapsille hotelli tarjoaa upeiden allas-alueiden lisäksi kehutun lastenklubin. Perushuoneetkin alkavat olla sitä kokoa, ettei kahta erillistä huonetta välttämättä tarvita.

OneAndOnly_RoyalMirage_ExteriorAndLandscape_ThePalace_Esplanade_HROneAndOnly_RoyalMirage_Resort_PoolsAndBeaches_Pools_ThePalaceGrandPool2_HR*Kuvat saatu käyttöön One and Only Resorts ketjulta

Yllä mainittujen hotellien lisäksi palmusaarelle on noussut useita hienoja resortteja, joissa on hyvät harrastetarjonnat lapsille (mm. Kempinski, Jumeirah Zabeel Saray ja tietty Atlantis). Jos budjetti antaa periksi, kannattaa katsastaa myös nämä.

Itse jään odottelemaan Eurojackpotin päävoittoa samalla kun jatkan haaveilemista One and Only Royal Miragesta.

Vuoden 2017 hottiskohde

Vuoden alussa on hyvä listata tämän vuoden bucket lista maita. Nyt kyseeessä ei kuitenkaan ole Destination LOMAn bucket listaa vaan eri medioista julki tullut kohde. Tämä maa on listattu monien maailmanlaajuisten matkailujulkaisujen hittikohteeksi täksi vuodeksi. Ja tadaa, tämän vuoden hottiskohde on…SUOMI!

Finland 2 Finland 1

Sain joululahjaksi Lonely Planetin Best in Travel 2017 kirjan, jonka hittimaa numero kolmosena komeilee Suomi. Lonely Planetin mukaan Suomessa on paljon samoja vetonauloja kuin lähinaapureissaan (eli lähinnä skandimaissa), mutta aivan omalla twistillään. Kirja muistaa myös mainita Suomen 100 juhlavuoden. Rough Guiden Top Countries listalla Suomi ylsi 8. sijalle. Eilen aamulla silmiini sattui lisäksi oheinen Business Insider Nordicin artikkeli. Ja tässä on vain muutama julkaisu, joissa Suomea hehkutetaan tänä vuonna.

Lonely planet 2

Henkilökohtaisesti hävettää myöntää, että en ole aikaisemmin ollut kotimaan matkailun suurin fani. Olen aina hakeutunut paikkoihin, joissa on lämmintä ja kivoja hotelleja. Suomen hotellien Dove-pesunestetäyttöpakkaus ei ole houkutellut maksamaan hotellihuoneesta. Onneksi tähän on tullut jo muutosta ja Suomesta alkaa myös löytymään persoonallisia pienempiä hotelleja, joita on rakennettu sydämellä ja tyylillä.

Yksi omalle hotellien bucket listalle noussut on Rovaniemen Arctic Light hotelli, joka on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Travel+Leisure lehti nosti sen 11. parhaaksi uudeksi hotelliksi maailmassa. Hotelli-intoilijan mieltä tällaiset kansainväliset valinnat lämmittävät erityisesti.

Staycationit eli lyhyet lomat lähelle olivat Lähi-idässä asuessa enemmän sääntö kuin poikkeus. Siellä saatettiin matkustaa kymmenen kilometrin päähän nauttimaan lähiresortin palveluista. Helsingissä olemmekin harrastaneet hotellitestausta, mutta olisi kiva laajentaa sitä laajemmallekin alueelle Suomessa. Olenkin jo luonut itselleni uuden Suomen hotellien erillisen bucket listan, josta löytyy tällä hetkellä muun muassa oheiset hotellit.

Arctic Light Hotelli, Rovaniemi

Keskellä kaupunkia vanhassa Kauppalantalossa sijaitseva tyylikäs hotelli, jonka huoneet näyttävät ihanan erilaisilta verrattuna perushotelliketjuihin. Perhematkailijan kannalta huoneista houkuttelee etenkin tuo Polar-huone erillisellä oleskelutilalla. Jos emme onnistu vielä ensi kesänä testaamaan yhtä huoneista, aiomme saada aikaiseksi käydä paljon kehutulla Sara La Fountainin suunnittelemalla aamiaisella.

Regatta hotelli, Hanko

Regatta hotellin ulkoinen restaurointi näyttää onnistuneelta ja kuvista päätellen näin on myös huoneiden laita. Lars Soncin suunnittelema historiallisestikin arvokas kohde pääsi vihdoin arvoiseensa loistoon. Regatta sviitti näyttää hyvältä suunnitelmalta vuosipäivää silmällä pitäen.

F6, Helsinki

Ihanaa, että Helsinkiin on avautunut nyt säännöllisin väliajoin mielenkiintoisia hotelleja ja tahti näyttää jatkuvan. Boutique tyylisiä perheomisteisia hotelleja on meillä Suomessa ollut aivan liian vähän. F6:seen tulemme varmasti tekemään kunnon staycation loman, vaikka oma koti onkin vain muutaman hassun kilometrin päässä.

Kakslauttanen, Saariselkä

Kakslauttanen alkaa olla jo todella kliseinen matkabloggaajien bucket hotellikohde. Harvoin tosin näkee suomalaista hotellia yhtä usein kansainvälisten matkalehtien kuvissa. Onneksi puhelimestani löytyy jo kaiken maailman revontuliappsit, sillä joku päivä toivon ihailevani  niitä yhdestä lasi-iglusta lämmin terästetty glögi kädessä.

Oletko löytänyt Suomen hotellien joukosta pienen (tai suuren) helmen? Jos olet, kuulisimme siitä mielellämme lisää.

Snowman world 2

Finland 3

Hanko 1

The Racha Hotel – häämatkahotelli, Thaimaa

Ystävänpäivän kunniaksi palailen mielessäni meidän häämatkaan. Tahdoimme juurikin ystävänpäivänä ja suuntasimme heti häistä selvittyämme lentokentälle.

Olen vieläkin myyty omasta honeymoon kohteestamme ja olemme puoleksi tosissaan puhuneet palaamisesta sinne vielä joku päivä. Olimme jo varanneet uuden matkan samaiseen hotelliin, mutta muutto Suomeen pisti suunnitelmat uusiksi. Alun perin löysin The Racha hotellin yhdestä Aasian hotellikirjoistani. Hotelli kuuluu myös Small Luxury Hotels ketjuun ja ihan aiheesta. Sitä se juuri olikin meille, ihanaa pientä luksusta. Meidän alkuperäinen tarkoitus oli mennä Malediiveille, mutta lentoaikataulut eivät menneet yksiin loman kanssa ja lomapäiviä olisi tuhraantunut liikaa siirtymisiin. Päädyimme sitten Racha-Bangkok yhdistelmään mikä oli meille nappiyhdistelmä.

ALKUSÄÄTÖÄ

Häämatka alkoi hyvin. Lähdön viivästyminen kahdella tunnilla tarkoitti sitä, että emme kerenneet alkuperäiselle jatkolennolle ja siirtyminen Rachalle Phuketista meinasi jäädä kokonaan väliin siltä päivältä. Emme kuitenkaan vetäneet hernettä nenään vaan suuntasimme Helsinki-Vantaan lentokentän Wine&View baariin nautiskelemaan Veuven rosé-shampanjasta ja tapaksista. Häiden läpivienti oli näköjään vienyt voimat, sillä kumpikin veteli sikeitä koko menolennon Bangkokiin. Matkatavarat saatuamme suuntaamme Air Asian tiskille ja ostimme uuden liput Phuketin seuraavalle lennolle. Kiitos halpalentoyhtiöiden, häämatkabudjetti ei kokenyt kovin suurta kolausta ennen perille pääsyä.

Ensimmäinen ajatus Air Asiasta on helkkarin kylmä kone. Onneksi itselläni on päällä pitkät housut ja neule, mutta kyllä kävi sääliksi toisella penkkirivillä istuvaa naista nirunarutoppeineen ja minishortseineen. 20 minuutin lennon jälkeen hampaiden kolina viereisiltä riveiltä alkoi jo hipoa desibelirajoja, joten pyysin ystävällisesti lentoemolta, josko ilmastointia saisi hieman lämpimämmälle. Vastaukseksi sain vihaisen katseen, mutta lämpötila alkoi vähitellen normalisoitua.

Aloitimme soittorumban Rachan hotellille, sillä heidän piti noutaa meidät aikaisemmalta lennolta. Johtajan kanssa keskusteltuani he lupasivat veneen odottavan meitä kello viiteen saakka, mutta valitettavasti ei kauempaa, sillä hotellin vene ei saa kuljettaa matkailijoita pimeällä. Hotellin ilmastoitu Mersu virvokkeineen oli meitä vastassa Phuketin kentällä ja ystävällinen kuljettaja jopa kysyy lupaa ajaa hieman lujempaa, sillä nyt meillä on oikeasti kiire veneelle. Saavumme Chalong Bayn laiturille minuuttia vaille kello viisi. Miksi turhaan saapua aikaisemmin, kun kyytiin kerkeää minuutinkin varoitusajalla?  ”Veli pampi raid” eli erittäin pomppuisan puolen tunnin venematkan jälkeen kaikki menomatkan aiheuttamat sydämentykytykset unohtuivat, kun vene kaarsi Rachan (Raya Yai) saaren laituriin ja pääsemme check iniin nautiskelemaan kylmästä tervetuliaisjuomasta.

Racha 108Racha 105Racha The Racha 3 Racha Racha barThe Racha hotelThe Racha hotel 89

VILLA

Kävelimme omaan luksusvillaamme, läpi hyvin hoidetun puutarhan. Villa oli suurempi kuin sen aikainen oma asuntomme Helsingissä. Suihkuja oli kolme, yksi sisällä, yksi porealtaan päällä ja yksi ulkona pienessä puutarhassa. Puutarhasuihkusta tulikin koko loman kohokohta. Mikäs siinä ilkosillaan suihkutellessa trooppisessa ilmanalassa vain liskot seuranaan.

Ensimmäisenä aamuna heräsin kirjaimellisesti kukon laulun aikaan, sillä auringon noustessa koko viidakko ympärillä päätti tehdä äänenavauksen samaan aikaan. Maltoin vielä nukahtaa hetkeksi ennen kuin lähdimme testaamaan hotellin aamupalan. Aamupala oli katettu Earth Cafen pihalle ja valikoima oli takuu viiden tähden tasoa. Sushi ei maistunut ihan heti aamusta, mutta kokin paistama munakas, tuore appelsiinimehu ja merinäköala sen sijaan virkistivät mukavasti.

Vaikka itse viihdyimme Grand Deluxe villassamme erinomaisesti, unelmoin ensi kerran reissulla majakasta. Rachan erikoisuus sattuu nimittäin olemaan oma majakka, josta löytyy majoitustilat kuudelle henkilölle. Majakan hintaan kuuluu upeiden näköalojen lisäksi tietty oma allas vedenalaisella musiikilla, Juran kahvikone ja oman baarin juomat.

The Racha 59Grand room Bathroom RachaThe Racha 56Racha 10The Racha hotel 77

RACHAN SAARI JA HOTELLIN PALVELUT

Racha tai Raya Yaiksikin kutsuttu saari on pieni saari, joka sijaitsee puolen tunnin speedboat matkan päästä Phuketista. Saarella ei tuolloin ollut kuin kaksi hotellia ja pieni bungalow ”resortti”. Hotellit sijaitsevat kaukana toisistaan eli täällä pääsee kyllä eroon kiireestä ja ihmisistä, jos sitä kaipaa. Bilehileille en suosittele. Racha tunnetaan enemmänkin sukellus- ja päivämatkakohteena.

Jokaisena aamuna veneet toivat kymmenittäin päivämatkalaisia Rachan rannoille etenkin Batok beachille, jolla The Racha hotelli sijaitsee. Me päätimme lähteä karkuun päivämatkalaisia keskelle saarta. Hyppäsimme hotellin maastopyörien selkään ja lähdimme ajelemaan kuumuudessa. Löysimme hyvän pyöräilyreitin, jonka oli ajamiskuntoon muokanneet hotellin ATV:t. Muuten hyvä, mutta 35 asteen kuumuudessa, keskipäivän paahtavassa auringossa saaren ylämäet tuntuivat normaalia jyrkemmiltä.

Laskeuduimme Siam Bayn rantaravintolaan istuskelemaan ja nautiskelemaan kylmästä juomasta ja Tom Yam keitosta. Ranta oli lähes autio, vain muutama auringonpalvoja oli valloittanut hiekan päältä oman alueensa. Palasimme kahden tunnin pyöräreissultamme turistien kansoittamalle Batok beachille ja suuntasimme suoraan tunnin öljyhierontaan rannalle, sen verran koville ylämäkien kipuaminen otti.

The Racha hotel 79 The Racha hotel 80Racha 2Racha 3
Racha 110DSC_0147 (2) The Racha hotel 78

Rachalle matkatessa kannattaa unohtaa Phuketin ja muiden peruskohteiden hinnat. Tarjontaa on rajoitetusti ja hinnat sen mukaiset. Öljyhieronnasta saa pulittaa 150-250 bahtia enemmän kuin normaalisti turistipaikoissa. Sama koskee saaren ainoaa supermarkettia, jossa Singhan hinta jo vähän kirpaisi. Testasimme kaikki hotellin ravintolat eli Earth Cafen, Fire Grillin ja Sunset Beach ravintolan. Ruoka oli maukasta, mutta ehkä paras hintalaatusuhde löytyi kuitenkin bungalow hökkelikylän ravintolasta ja Siam Bayn rantaravintolasta.

The Racha hotellin parasta antia olivat kaksi ihanaa uima-allas aluetta, joissa sukellellessa pystyi kuuntelemaan vedenalaista lounge-musiikkia. Suoralla merinäköalalla varustettu infinity pool oli lähes aina täynnä, mutta garden altaalla oli yleensä meidän lisäksi vain kaksi muuta pariskuntaa. Rachan asiakaskunta koostui pääasiassa 30-40v pariskunnista.

Racha 104 Racha 101Racha 8The Racha hotel 76

Racha on tunnettu suomalaisten keskuudessa myös Raya Divers sukelluskoulusta. Koska mies on vesipeto, kävimme testaamassa sukellusta, josko siitä saisi uuden yhteisen harrastuksen. Ei tullut uutta yhteistä harrastusta meille, mutta kannatti kokeilla. Lupasin ensi kerralla varata meille surffikurssin, jos suuntaamme Balille tai johonkin muuhun suffausparatiisiin. Koska hotelli tarjosi ilmaiseksi snorklausvarusteet, laitoimme räpylät jalkaan ja lähdimme snorklailemaan Rachan kirkkaisiin vesiin. Vaikka sukellus ei ollutkaan minun juttuni, snorklaillessa näki upeaa Rachan merenalaista luontoa erinomaisesti.

Häälahjaksi itsellemme, olimme varanneet tunnin aromaterapiahieronnat hotellin kylpylään. Hinta oli kymmenkertainen normaali Thaimaa-hintoihin nähden, mutta sielu lepäsi hienosti suunnitellulla Spa-alueella ja hoitajien hyvässä huomassa. Spa taisi olla valittu jonkin lähteen mukaan maailman parhaimpiin tällöin eikä meillä kummallakaan ollut valittamista ympäristöstä tai palvelusta.

Racha 103Racha 6DSC_0031Racha 7 Racha 9

Miten yhdeksän yötä voi mennä niin nopeasti tekemättä oikeastaan mitään?

 

Mietteitä Prahasta

Ajattelin vielä koota lyhyesti ajatuksia meidän kokemuksesta Prahasta. Mitkä asiat jäivät mieleen, positiivisessa tai negatiivisessa mielessä.

Alunperinhän meidän piti lentää Pristiinaan jo alkusyksystä, eikä suinkaan Prahaan. Hotellikin oli varattu valmiiksi, mutta emme saaneet pomppujen kautta meneviä lentoaikatauluja järkeviksi sitten millään. Toisaalta hyvä, sillä loppusyksystä Norwegian ilmoitti aloittavansa suorat lennot Pristiinaan tänä keväänä. Ehkä pääsemme siis sinne ilman pomppuja joku toinen kerta.

Praha valikoitui kohteeksi suorien, lyhyiden lentojen ja mielenkiintoisten nähtävyyksien takia. Eikä minua nyt hirveästi haitannut myöskään hyvä hotellitarjonta ilman budjetin jäätävää paukkumista.

TURISMI

Turismi tuo tuloja, mutta turistien määrä Prahan nähtävyyksien lähellä meni jo yli oman ymmärrykseni. En muista törmänneeni missään muualla yhtä suuriin massoihin ja jatkuviin sellaisiin. Oli ihan sama mihin aikaan yritit esimerkiksi Kaarlen sillalle, oli populaa massoittain. Vain todella aikaisten aamulla ja hyvin myöhään illalla saattoi välttää pahimman ruuhkan, mutta yksin ei päässyt silloinkaan kuvailemaan.

Olimme tosiaan liikkeellä marraskuussa ja keskellä viikkoa, mikä yleensä suuremmissa kaupungeissa tarkoittaa suht rauhallista kuljailua nähävyyksiä katsellen. Prahassa näin ei ollut. Voin vaan kauhulla kuvitella ihmismassaa kesäisin. Harmi, sillä kaupunki on varmaan upea vehreässä kesämaisemassa.

Praha 57

DHOULA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ

Onneksi Prahan keskustasta löytyy myös niitä vähemmän ruuhkaisia alueita. Hotellimme välittömässä läheisyydessä ollut Dhoula katu oli täynnä mitä herkullisemman näköisiä ravintoloita ja lähes täysin tyhjä turisteista. Ravintoloihin oli helppo saada varauksia ja kertaakaan ei tarvinnut pettyä ruoan suhteen. Prahan vanhan kaupungin hiljaisemmilta kujilta löytyi paljon trendikkäitä, edullisia kuppiloita. Monta houkuttelevan näköistä paikkaa jäi testaamatta. Prahan löydöt postauksesta löytyy muutama paikka, joita testasimme ja totesimme hyviksi.

Praha 55

KOMPAKTIUS

Asuimme vanhan kaupungin nurkilla ja lähes joka paikkaan oli näppärä kävelymatka. Tunnetuimmat nähtävyydet olivat lähellä, samoin ravintolat, kaupat, Parizska katu ja Palladium ostoskeskus. Koska Prahassa on paljon tekemistä ja näkemistä, lyhyellä kolmen yön reissulla ei mielellään tuhlaisi turhaan aikaa liikkumisiin ja ruuhkissa seisomisiin. Askelmittari näytti parhaimmillaan lähes 22 tuhatta askelta.

Praha 56

HANAVESI JA HINTATASO

Hanavesi Prahassa on juomakelpoista ja hyvää. Asia, jota etenkin suomalainen osaa arvostaa. Hotellihuoneeseen ei tarvinnut turhaan roudata vesipulloja. Toinen positiivinen seikka oli edullinen hintataso. Hotellit olivat suht edullisia, samoin ravintolat. Praha on siis hyvä kohde myös pienemmällä budjetilla. Lisäksi osasta nähtävyyksistä voi nautiskella ilman pennin hyrrää.

MITÄ JÄI VIELÄ TEKEMÄTTÄ?

Pari juttua jäi tekemättä. KGB museo olisi ollut kiinnostava nähdä. Samoin lyhyt, tunnin konsertti kirkossa. Sekä kirkkoja, että konsertteja löytyy melkein jokaisen kadun kulmasta. Yhden katsomamme konsertin hinta oli 16€ per henkilö. Valitettavasti jalat olivat niin muussina kävelemisestä, että kaaduimme nähtävyyskierroksen jälkeen hotellin muhkealle sängylle hengähtämään ja konsertti jäi välistä.

 

Grand Canyon West Rim – USA

Päivittäessäni meidän Unescon Maailmanperintökohteiden bucket listaa, törmäsin yhteen yli ruksittuun kohtaan, nimittäin Grand Canyoniin. Koska reissusta on useampi vuosi aikaa, kuvien laatu on vähän siinä ja siinä, mutta ehkä oheisesta kokemuksesta on jollekin hyötyä. Erehdyksen kautta mentiin..

Hyppäsimme Mustangin kyytiin Las Vegasissa ja lähdimme ajamaan Grand Canyonille. Tai niin me siis luulimme. Ajettuamme pari tuntia ja ylitettyämme Utahin rajan tajusimme, että nyt ollaan menty metsään (navigaattoriin oli syötetty tarkat koordinaatit, joten oltiin vähän ymmällämme). Sunnuntai, minihame ja uskonnollinen Utah eivät kuulu samaan lauseeseen, joten usutin miehen kysymään tietä Hilton Garden Inn hotelllista. Heillä ei ollut tietoakaan Grand Canyonista, mutta ehdottivat ajamaan Mojaven autiomaahan Valley of Fire nimiseen paikkaan.

Grand Canyon jäi siis siltä päivältä kokematta, mutta näimme sen sijaan Valley of Fire:n hienot värit, jotka olisivat muuten jääneet näkemättä kokonaan. Kuutisen tuntia tuli siis istuttua autossa ”turhan” takia. Paluumatkalla pysähdyimme lieventämään ärsytystä Las Vegas Premium Outlettiin, josta tarttui mukaan sen verran paljon tavaraa, että päivä parani samantien.USA tripFire Valley 7Valley of FireValley of Fire 2Uusi yritys Grand Canyonin West Rimmille. Tällä kertaa kirjoitimme reitin ylös ja otimme vielä vanhan kunnon kartan mukaan. Matka taittui mukavasti Hoover Damille, jossa piti napsia muutama turistikuva. Emme lähteneet tutkailemaan paikkaa sen kummemmin vaan jatkoimme ajamista kuumalla Nevadan aavikolla. Jossain Arizonassa tie vaihtui hiekkatieksi ja huomasimme avoauton katon tulevan tarpeeseen. Suu ja silmät täynnä hiekkaa saavuimme West Rimmin Hualapai-reservaattiin.

Iso musta poliisimies pysäytti meidän auton ja lateli seuraavan kysymyslitanian:

Poliisisetä: Onko teillä aseita autossa?

Me: Ei ole.

Poliisisetä: Onko teillä räjähtäviä aineita mukana?

Me: Ei ole.

Poliisisetä: Oletteko terroristeja.

Me: Emme ole.

Poliisisetä: Onko sinulla akryylikynnet.

Me: Ei ole.

Poliisisetä: Ha, sainpas teidät kiinni valehtelusta.

Me: No et muuten saanut, minun kynteni ovat aidot.

Hänen piti muuten kokeilla niitä kynsiä, koska ei uskonut. Ei onneksi yrittänyt repiä niitä irti.

Pysäköimme auton ja menimme sisään isoon valkoiseen kuplahalliin, josta sai ostaa pääsyliput alueelle. Halvin paketti oli n. 41 dollaria ilman veroja. Älkää hämääntykö muka halvoista hinnoista, sillä pakettia kaupataan hintaan $29.95+verot ja alla lukee pienellä ”plus, $8 impact fee & $3 fuel surcharge ”. Eikö nyt himputti voi laittaa siihen pakettiin oikeasti sitä koko hintaa, jos sen nimi kerta on pakettihinta. Skywalk, jota näkee monissa Grand Canyon kuvissa maksaa erikseen vielä $29.95, mutta Skywalkille ei saanut viedä edes kameraa, joten ei nähty vaivaa jonottaa ja maksaa siitä huvista.

Hyppäsimme hop-on-hop-off bussin kyytiin ja matkasimme ensimmäiselle näköalapaikalle Eagle Pointtiin. Nimi tulee jännästä kalliomuodostelmasta, jossa ihan selkeästi näkyvät siivet. Näkymät ovat oikeasti henkeäsalpaavat. Samoin on muuten pudotus kanjoniin, sillä paikassa ei ole ollenkaan turvavalleja eli kaikki käveleminen reunan lähellä on omalla vastuulla.

Toisesta näköalapaikasta oli yhtä hienot näkymät ja lisäksi sinne oli kyhätty joku pieni tiipii ja pari intiaania tanssi perinnetanssia. Ostimme kojusta veden ja jättimäisen pehmiksen ja lähdimme katsastamaan näitä intiaaniperinteitä. Vaikka intiaanitanssista jäikin vähän turistimaku suuhun, olivat kanjoninäkymät sen verran hienot, että reissu oli ehdottomasti käymisen arvoinen.

Jos Grand Canyon kuuluu omaan bucket listaan, susoittelemme läpimästi vierailua siellä. Meitä se ei jättänyt kylmäksi, vaikka yksi päivä ”tuhraantuikin” navigaattorisekoilun takia. Me haaveilemme uudesta käynnistä hieman eri näkövinkkelistä ja ajan kanssa. Auringonnousu olisi hieno kokea siellä, samoin risteily joella. Grand Canyon 8Grand Canyon 7 Grand Canyon 6 Grand Canyon 5 DSC_0779 DSC_0770DSC_0772 Grand Canyon 4Grand Canyon 10

Matka 2017 messut – Mitä jäi käteen?

Mitä jäi käteen?

Tällä kertaa mukaan ei lähtenyt lentoja tai matkoja, vaikka sormet syyhysivät etenkin Finnairin hyvien lentotarjousten äärellä. Inspiraatiota sen sijaan jäi käteen rutkasti, samoin esitteitä. Pohjois-Kyproksen ja Ahvenanmaan esitteitä olen ahkerasti selannut kotona. Josko ainakin toiseen pääsisi tänä vuonna.

Yksi kosketeltavimmista asioista taisi kuitenkin olla Fazerin kauppaosastolta Muumin lakritsilaatikko..siis pojalle tietty.

Messujen mieleenpainuvimmat osastot

Parhaimmat osastot olivat mielestäni Suomen puolella, jossa etenkin Lapin kohteet ja saaristo olivat satsanneet osastoihin. Suomi 100 vuotta näkyi hyvin.

Ulkomaisista mieleen jäi Karibian flamingot sekä Kreikan iso ständi. Yllättävää oli Lähi-idän kohteiden vaatimaton edustus. Olisin kuvitellut näkeväni isot satsaukset etenkin Qatarilta ja lähialueilta, nyt kun Qatar Airways aloitti suorat lennot. Ainut jonka bongasin oli Qatar Airwaysin tytöt ja osaston. Toivottavasti näemme näitä kohteita enemmän vuoden 2018 messuilla.

Matka 2017Matka 2017

Mihin olisin kaivannut parannusta? 

Okei, myönnetään, minä en ole kaikkien kaveri karavaanari. Caravan messualue tuntui hieman kolkolta. Matkailuautoa matkailuauton perään. Luultavimmin tämä kuitenkin toimii oikealle kohderyhmälle, johon itse en kylläkään kuulu.

Hotellien rakastajana kaipaisin enemmän hotellien edustusta messuille. Kämp ketjun hotellit ja Rovaniemen Arctic Tree House toimivat hyvänä esimerkkinä, kiitos siitä heidän osastoilleen (ja etenkin Kämp hotellien pirteälle edustajalle, joka rohkeasti otti kontaktia potentiaalisiin asiakkaisiin). Molemmilta ständeiltä löytyi myös hyvät messutarjoukset. Muitakin hotelleja varmasti oli, mutta useimmat hukkuivat ainakin omilta silmiltäni ständimassaan pelkkien esitteiden muodossa.Matka 2017

Mikä yllätti?

Ihanat räppäävät Lapin pojat, Suomen eri kohteiden hieno edustus ja yleisöryntäys jo perjantaina päivällä. Olisin toivonut pääseväni paikalle jo torstaina ammattilaispäivänä, jolloin varmaankin oli vähän väljempää, mutta työtilanne ei sallinut. Toisaalta, on mahtavaa, että matkamessut kiinnostavat. Mielenkiinnolla odotan virallista yleisöarviota.

Messujen paras tarjous meille

Jos nuo perinteiset Finnairin lentotarjoukset jätetään huomioimatta, tulen itse tarttumaan luultavimmin Rovaniemen osaston Kulttuuripassi 3 kohdetta 20€ lla tarjoukseen sekä Kämpin kahden hengen iltapäiväteetarjoukseen. Santa Parkin ja Arctic TreeHouse hotellin yhteistarjous kesäksi jäi myös polttelemaan mielen perukoille.Matka 2017

 

Hotelliarvostelu: Hotel Maximilian, Praha

Meillä oli toiveissa löytää Prahasta boutiquetyylinen hotelli, joka olisi pieni ja sijaitsisi vanhassa rakennuksessa. Alun perin olin jo ajattelut meidän testaavan Hotelli Josefia, joka oli roikkunut hotellilistallani vuosikymmenen. Josef oli ehkä meidän makuun kuitenkin hieman liian moderni. Sen sijaan Eva Jiricnan luoma toinen hotelli, Maximilian, pystyi täyttämään meidän toiveet tälle kerralle.

Hotel Maximilian

HUONEET

Olimme varanneet deluxe huoneen kirkkonäkymällä kolmeksi yöksi. Olisin halunnut ottaa sviitin, mutta sitä ei valitettavasti ollut enää vapaana. Huone oli siisti, sieltä löytyi Nespresso-kone, Bosen kaiutin Iphone liitännällä (vanhalla sellaisella), muhkeat kylpytakit ja söpö kultakala, jonka nimesimme Jormaksi. Näkymä kirkolle oli kaunis varsinkin iltavalaistuksessa. Ehkä sisustukseen olisin kaivannut vielä jotain extraa. Kylppärissä oli amme ja Philip Starckin Hansgrohelle suunnittelema hana. Jäin täysin koukkuun hyvän tuoksuisiin Orla Kielyn kylppärituotteisiin. Iso plussa kylpysuolasta, jota myös ilmaantui lisää joka päivä. Huoneet olivat hiljaisia. En muista kuulleeni mölyä ulkoa tai naapureista.

Hotel Maximilian room Hotel Maximilian bathroom Orla Kiely MaximilianKultakala DSC_1216

SIJAINTI

Maximilianin sijainti on täydellinen. Hotellista on vain muutama sata metriä vanhan kaupungin aukiolle, mutta se ei sijaitse turistireitin varrella, joten hotellin ympäristö on rauhallinen. Rauhallisesta sijainnistaan huolimatta, Dhoula katu, jolta löytyy runsaasti hyviä ravintoloita ja istuskelupaikkoja, on nurkan takana. Prahan yksi Michelin tähti ravintoloista on ihan vieressä. Parizskan ostoskatu sekä Palladium ostoskeskus ovat myös hyvin lyhyen matkan päässä.

IMG_0762 IMG_0761

PALVELUT

Hotelli on pieni, joten ison 5 tähden resortin palvelutarjontaa on turhan odottaakaan. Meille oli siellä kuitenkin kaikki mitä tarvitsimme ja vähän ylikin. Hotelli järjesti keskiviikkona viini-ja juustomaisteluillan, jonka käytimme tietty hyödyksi. Hotellissa on myös pieni spa, jonka tarjonnasta nautimme heti ensimmäisenä päivänä. Miehelle oli varattu aromaterapiahieronta ja itselleni Mother to be-hoito. 90 minuutin hieronnalle jäi hintaa runsaat 50 euroa, mikä on aika helmi hinta verrattuna koto-Suomeen.

Aamiainen saa meiltä 10+ arvosanan. Erinomainen laatu ja loistava supistettu a la carte aamiaislista, jolta sai tilata munakkaita, egg benedictin tai jotain makeampaa oman maun mukaan. Erikoiskahvit kuuluivat tietty hintaan. Yksi mieleenpainuvimmista aamiaisista. Hotellin kirjasto/lounge alueelta löytyi myös Honesty baari mikä käytännössä tarkoittaa baaria, jossa teet itse drinkin ja olet rehellinen sen kirjaamisesta ylös. Hotelli järjestää myös esimerkiksi 30-45 minuutin aamujuoksulenkkejä keskustassa, joihin ei kylläkään itse ennätetty (=ei maltettu nousta niin aikaisin).

Hotellin palvelussa ei ollut mitään moitittavaa. Check in ja check out hoituivat juuri niin kuin pitikin ja kaikilla oli hymy huulilla. Käytimme lentokenttäkuljetuksiin hotellin omaa kuljetuspalvelua. Hinta oli sama kuin muillakin yksityisillä firmoilla ja Suomen hintoihin tottuneelle edullinen.

Breakfast Maximilian 4 Breakfast Maximilian 3Breakfast Maximilian 7 Breakfast Maximilian 2 ViinimaisteluSpa maximilian

Destination LOMA antaa hotellille 4 tähden arvion ja suosituksen erinomaisena hotellina pariskunnan kaupunkilomalle, jossa hintalaatusuhde on kunnossa. Hotellia voi myös kutsua sanalla löytö. Hotellin parhaat palat vielä pähkinänkuoressa:

+ Aamiainen 10+, lisäpisteitä pitkästä aamiaisajasta myös arkisin

+ Erinomainen sijainti lyhyelle kaupunkilomalle

+ Siistit huoneet ja kylppärituoteaddiktille Orla Kielyn tuotteet olivat mieluisat

+ Hyvä, luonteva palvelu ja nopea reagointi ennen matkaa lähetettyihin emaileihin

– Ainut hieman harmittava juttu oli sekaannus spa-varauksen kanssa, mutta hotelli hoiti sen tyylillä. Spa-henkilökunnan asenteessa sen sijaan oli parannettavaa.

-Huoneet ja etenkin kylppäri tulevat tarvitsemaan faceliftin lähitulevaisuudessa

Matka 2017 messuliput arvottu

Matkamessujen liput on arvottu. Onnetar suosi nimimerkkejä Emma Aurora ja Sini T. Voittajiin on otettu yhteyttä emailitse. Toivottavasti Emma Aurora löytää inspiraatiota mahdolliselle San Franciscon matkalle ja Sini T Madagascariin. Kiitos kaikille osallistujille!

Ehdit vielä hankkimaan Matka 2017 messuliput etuhintaan verkkokaupasta. Lisätietoa lipuista ja ohjelmasta löydät Matka 2017 sivuilta. 

Matkamessut 2017

Matkamessut 2017 – Voita lippu!

Viime vuoden Matkamessut jäivät itseltäni muuttohässäköissä väliin, joten aion ottaa itse kaiken irti vuoden 2017 Matkamessuista. Tämän vuoden Matkamessujen partnerimaana on Turkki, jossa vierailimme viime vuonna ensimmäistä kertaa. Viime kesän Turkin reissustamme voi lukea lisää oheisista postauksista:

Meriretki Icmeleristä

Tlos, Letoon ja maalaismaisemia

Turkki mielessämme – Marmaris

Kesäreissuksi olemme alustavasti katsoneet Menorcaa, Zakynthosta ja Korfua, joten tulen varmaankin vierailemaan ihan perinteisten matkatoimistojen, kuten Aurinkomatkojen (osasto 6k50), TUI Finlandin (OLohuone) ja Apollomatkojen (osasto G1) osastoilla kyselemässä vinkkejä ja bongailemassa tarjouksia. Unelmoin ensi talveksi myös pidemmästä Aasian reissusta, joten tieni vie varmasti myös Tourism Authority of Thailandin osastolle (osasto 7g130).

Visit Rovaniemi sai viime vuonna tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon, joten iso hatunnosto heille pitkäjänteisestä työstä alueen matkailun kehittämiseksi. Aion siis ehdottomasti käydä myös synnyinkaupunkini messuosastolla (osasto 6b48) katsomassa mitä kaikkea voinkaan missata, jos en suunnittele retkeä sinne samalla intohimolla, kuin suunnittelen muita reissujani.

Destination LOMA arpoo kahdelle onnekkaalle lipun Matka 2017 messuille. Matkamessut ovat avoinna yleisölle 20-22.1.2017. Voit osallistua arvontaan kommenttikentässä. Kerro mihin matkakohteeseen haluaisit matkustaa vuonna 2017 ja miksi juuri siihen kohteeseen? Muistathan ilmoittaa sähköpostiosoitteesi. Voittaja arvotaan perjantaina 13.1.2017.

Matkamessut liput

 

Christmas in Winter Wonderland – Rovaniemi Lapland

Yesterday I started thinking about the saying ”you need to travel far to see close”. It took over 17 years and three different cities (Stockholm, Dubai and Helsinki) to see my birth town differently. After last Christmas’ spent in the sandpit, Lapland and Rovaniemi started to look like winter wonderland to me. The tourist feeling came already in the airplane.

We boarded our Finnair flight from Helsinki and were almost the only Finnish speaking customers on the flight. Tourism seems to be booming in Lapland and honestly, after decades of hard work, Lapland definitely deserves it. One thing I respect the most is the genuine Finnish atmosphere. The companies have been able to develop the tourism in the area respecting the old traditions and nature. There is nothing fake Disneylike with the activities offered.

Following are a couple of activities we truly enjoyed during our Christmas break in Rovaniemi.

1. Snowman World

Snowman World is located in the Santa Claus Village therefore it is easy to include to your initiary since you will probably visit the village anyway. We paid 20€ per person (children had the same price) for access which included ability to see the igloo hotel rooms, ice bar and snowfun for the whole family. There is an ice slide right after you enter the place. Outside you can find a pretty rough looking slide which you can ride with a snow tube. Luckily there is also a ”softer” version for kids (and myself).

Our 5 year old loved the slides and I lost count how many times he actually tried those. The best part for me was the area next to the igloo room where you were able to chill on a Fatboy and watch a short film about the season changes and arctic lights, projected to the snowy wall. The music was so calming I almost fell asleep.

Our son also tried the kids snowmobile (15€ 6 mins) in front of the Snowman World. In addition there was skating possibility which we skipped.Snowman world 3Snowman world 5Snowman world 4Snowman World 1Snowman World 102. Santa Claus Village and seeing the (real) Santa leave

There are plenty of activities to do in the Santa Claus Village (incl. my favorite, shopping) but one memorable thing to do is singing with the elves and seeing the Santa Claus to leave for his yearly journey on December 23rd. The event has been growing every year and is filmed live to various countries. The program starts around 6.30pm 23. December and the Santa is sent to his journey around 7.15pm. Check the Santa Claus Village website for yearly detailed schedule.Santa Claus Village 6Santa Claus Village 33. Ounasvaara Stadium slides

We took a sled and drove to the Ounasvaara skiing stadium (few kilometers from the center). You can do the slopes or cross country skiing here but our activity included only basic slide with our own sled. Plenty of fun free of charge, plus you will get a nice view of the city if you climb all the way up to Ounasvaara hill (don’t slide down the slalom route tough, for your own safety).Ounasvaara 34. Reindeer ride (Santa Claus Village)

This 1 kilometer ride through the forest got us to a real Christmas mood. There are different alternatives available from 400m ride to longer tailor-made versions. Prices start from 18 euros for adults and 14 euros for kids. The ride was so magical that our son fell asleep.Santa Claus VillageIMG_0758Reindeer ride5. Northern Lights

This activity doesn’t necessarily cost you a thing but is based on luck. If you are lucky, you will see the sky in amazing flames. Nowadays there are multiple apps available which will give you a notice if the aurora borealis probability gets high enough. We used the free version of AuroraAlerts but many cities in Lapland offer their own version which probably are more user-friendly for the area where you are staying. We did get a glimpse of the northern lights but a few weeks after returning home, I noticed there had been amazing lights during a very cold period (-37 Celsius). Remember to wear warm clothes.Northern Lights 1Northern Lights 2

 

 

 

Mitä ja missäs sitä tulikaan shoppailtua? – Praha

Apotheka Havlik

Palladium ostoskeskuksessa sijaitseva Apotheka Havlik kuuluisi myös tuonne löytö kategoriaan. Luonnonmukaisia, huokeahintaisia kauneudenhoitotuotteita tarjoava yritys. Mukaan tarttui käsivoidetta, kasvovoidetta, suihkugeeliä ja kasvonaamio. Iso suositus, jos satutte kulmille.

Apotheka

Arena Fashion Outlet

Outletshoppailut lähti taas vähän käsistä, kun kohdalle osui yksi sateisempi päivä. Polo Ralph Laurenilla sattui olemaan jonkin sortin synttäritarjoukset, joten kasa lasten vaatteita lähti mukaan (+pari paitaa itselle). Calvin Kleinilta ja Gantilta tarttui mukaan myös pari pakettia. Matkalla takaisin hotellille meille kävi urbaani legenda eli saimme rehellisen taksikuskin, joka laittoi mittarin heti päälle.

Ralph Lauren kids

Palladium ostoskeskus

Paikallinen Forum, joka oli tiistai-iltanakin täynnä porukkaa. Ei high end merkkejä vaan aika perussettiä. Ostimme pojalle muutaman vaatteen Reserved kaupasta ja tuliaiseksi palapelin sekä pienen legon lelukaupasta. Hinnat Suomen tasoa. Itselle ainut ostos taisi olla (taas vaihteeksi) paikallinen Instyle. Kuvia on kiva ihastella, vaikkei kielestä mitään ymmärtäisikään.

InStyle

Parizska katu

Prahan 5th Avenue eli kaikkea kivaa ja kallista. Parizskan varrelta löytyy paljon luksusmerkkejä. Täältä ei tullut ostettua mitään, mutta käytiin Guccilla kuolaileen paria tuotetta.

Olut..

Ehkä hieman nolottaa myöntää, että roudasin oikeasti neljä tölkkiä olutta Prahasta. Kyseessä oli alkoholiton olut, joten tämä ei ole sponsoroitua alkoholimainontaa. Minulla on ollut suuria vaikeuksia löytää raskauden aikana hyvää alkoholitonta olutta Suomesta, mutta Prahassa tätä vaikeutta ei ollut.

Olut

 

Vuoden parhaat 2016/The best of 2016

Ohessa vuoden 2016 Destination LOMAn kohokohdat reissuilla. Please see below highlights of the year 2016 from Destination LOMA travel.

Vuoden paras reissuruoka/Best food experience in 2016

Soutzoukakia lihapullat Golden Olympiade ravintolassa Rodoksen vanhassa kaupungissa. Soutzoukakia meatballs in Golden Olympiade restaurant, Rhodes old town.DSC_0285 (1)SoutzoukakiaVuoden mieleenpainuvin nähtävyys/ The most memorable sightseeing attraction

Tlos rauniot Turkissa. Hienoa oli itse nähtävyyden lisäksi muiden turistien puuttuminen lähes kokonaan ja edullinen sisäänpääsymaksu. Tlos, ancient ruined Lycian hilltop citadel. The best part in addition to the sight itself was very low entrance fee and the fact that the whole place was almost totally free of tourists.

DSC_1594 (1)DSC_1617 (1)Vuoden paras hotellikokemus/Best hotel experience of the year

Atrium Platinum Ixiassa oli erittäin positiivinen hotelliyllätys saarella, jonka hotellit eivät ole palvelulla meitä hurmanneet. Isot huoneet, siisti ja hyvin suunniteltu yleisilme, maukas aamiainen ja houkutteleva allasalue. Voisin mennä uudestaankin. Atrium Platinum in Ixia was a very pleasant suprise on an island where hotels haven’t charmed us before with good service attitude. Rooms were spacious and nicely decorated, hotel’s overall style well thought and pool areas inviting. I could go back.DSC_1418 (1)DSC_1409 (1)Vuoden paras aamupala/Best breakfast of the year

Maximilian hotellin aamupala Prahassa hipoi täydellistä. Vaikka kyseessä on pieni hotelli, oli valikoimaa hyvin ja a la carte listan valinnat herkullisia. The breakfast in hotel Maximilian, Prague was close to perfection. Although the hotel is small, they were able to serve good selection in addition to tasty a la carte options.Breakfast Maximilian 7Breakfast Maximilian 2

Destination LOMA toivottaa seuraajilleen Upeaa Uutta Vuotta 2017! Destination LOMA wishes a Fantastic New Year 2017 to all followers!

 

Vuoden 2016 matkat (eihän meidän pitänyt mennä minnekään)

Vuosi 2015 oli perheellemme muuttovuosi maasta toiseen, joten ajattelin, että vuosi 2016 tultaisiin olemaan vahvasti Suomen kamaralla. Pari kuukautta remontin jälkeen maltettiinkin rauhoittua, kunnes taskussa oli taas liput reissulle..tai oikeastaan kahdelle..tai siis neljälle.

Helmikuu, Högbo Ruotsi

Ensimmäinen parin päivän reissu tehtiin kahdestaan Högbon ruukkikylään. Saimme kunnian olla juhlistamassa läheisen sukulaisen häitä. Vaikka reissu kestikin vain pari yötä, kerkesimme ihastua Högbo Bruks hotelliin, josta löytyy tarkempi arvostelu linkistä Högbo Brukshotel.Högbo brukMaaliskuu, Dubai Arabiemiraatit

Vuonna 2015 muutimme Suomeen Dubaista, jossa olimme viettäneet kolme vuotta. Ajatuksena oli alunperin matkustaa Dubaihin seuraavan kerran vuonna 2020, jolloin kaupungissa juhlitaan World Expoa. Maaliskuussa 2016 olimme jo ensimmäisellä reissulla vanhoilla kotikonnuilla. Sen verran koville ensimmäinen talvi Suomessa otti. Aika reissussa sujui lämmöstä nauttien ja kavereita treffaillen. Asuimme Sofitel Palm Resort and Spa hotellissa, joka osoittautui loistavaksi lapsiperhehotelliksi.Sofitel Palm Dubai 6Kesäkuu, Icmeler Turkki ja Rodos Kreikka

Kesäloma sattui kesäkuulle ja koska ilmat tuolloin olivat hyytävän kylmät, kävimme hankkimassa rusketukset Välimereltä. Halusimme yhdistää kaksi kohdetta runsaan kahden viikon lomalle ja koska Rodoksen ja Marmariksen välillä menee päivittäin katamaraani, yhdistimme kaksi maata samaan reissuun. Hotellit valikoituivat lapsiystävällisyyden perusteella ja all inclusive mahdollisuudella. Parhaina paloina mieleen jäi ihana meriretki Icmeleristä ja perhoslaakson luonto Rodoksella. Molemmista löytyy omat tarinansa. Pojan mieleen jäi erityisesti vesiliukumäet Sentido Orka Lotuksessa.DSC_2134 (1)DSC_1854 (1)Marraskuu, Praha Tsekki

Meidän oli alunperin tarkoitus lähteä pidennetylle viikonlopulle syyskuussa Kosovon Pristinaan, mutta lentoaikataulut monen pompun kautta menivät sen verran haastaviksi, ettemme viitsineet tuhlata montaa päivää pelkkiin siirtymisiin varsinkin, kun kohde sijaitsi lähellä Euroopassa. Päädyimme siirtämään reissun marraskuulle ja testasimme Prahan, jossa kumpikaan ei ollut aikaisemmin käynyt. Praha oli kolmen yön pariskuntareissulle napakymppi, varsinkin, kun olin kasvavan mahan takia tiputtanut pois kaikki maat, joissa viiniä valmistetaan massoittain. Prahasta sai hyvää alkoholitonta olutta. Prahan vinkkejä on jo tarjolla ja tarkempi hotellipostaus sekä ostosyhteenveto tulossa piakkoin.Praha 28

Kolme uutta kohdetta ja kaksi uutta maata. Paljon lämpimiä muistoja reissuilta ja rentoutunut olotila. Eli juurikin sitä mitä reissuilta yleensä haetaan. Hyvä reissuvuosi siis takana!

Prahan löydöt

Food Story, Dlouhá 14

Hauska yhdistelmä lämminhenkistä food courtia ja herkkukauppaa. Kävimme täällä lounaalla syömässä edulliset paninit, tuorepuristettua mehua ja jälkkäriksi tuhdin suklaakakun. Toisella kerralla herkuttelin salaatilla. Alakerrasta löytyi tunnelmallinen, mutta trendikäs oluthuone ja vessat täynnä seinäkirjoituksia ja graffitteja. Paikka oli selkeästi nuoren paikallisväestön suosiossa. Ilmainen wifi.Praha 35Praha 18DSC Gallery, Dlouhá 923/5

Kävelimme sattumalta taidegallerian ohi ja saimme pienen makupalan Tsekin tämän hetken kuumimman modernin taiteen artistin David Černýn töistä. Upeita, mutta myös todella erikoisia.Praha 19 Praha 3Hotel Maximilian, Haštalská 752/14

Oma hotellimme kuuluu kategoriaan löytö. Loistava sijainti ja kivoja pieniä yksityiskohtia. Oma lempparini oli hotellihuoneessa ollut kultakala, jonka nimesimme Jormaksi. Tarkempi hotellikuvaus tulossa.Praha 34Panhorama valokuvanäyttely, Galerie Lapidarium Rámová 735/6

Tämä näyttely kuuluu kategoriaan ”huomattiin sattumalta raollaan oleva ovi ja päädyttiin ihastelemaan paikallisten valokuvaajien taidonnäytteitä”. Sisällä herttainen vanha herra selitti meille tsekin ja saksan sekoituksella kuvista, joista muutama oli myös hänen omiaan. Näyttely oli ilmainen, mutta jätimme pienen summan vapaaehtoiseen lahjoituslaatikkoon. Nappasin mukaan pienen esitelappusen, josta selvisi, että Pan Horama on suomalaisen Rainer Lampisen projekti.Praha 29Long Street Food, Dlouhá 21

Pieni pala Bangkokia Tsekeissä. Hauska sisustus ja takuuhyvää thaikkusapuskaa. Minua mietitytti koko ajan paperipusseista kyhätyt lamput, jotka varmaan sääntösuomessa olisivat jo pannassa ja paikka suljettu tulipalohasardiuden takia.

Thai ravintolaThai food 2Nostress, V Kolkovně 9

Käveltiin Nostressin ohi ja koska paikka näytti houkuttelevalta, jäätiin kahville. Päädyttiin ottamaan samaan paikkaan myös illallisvaraus. Kyllä kannatti. Hyvä ruoka ja herkullinen Beaujolais Nouveau viini. Kaksi lasia viiniä, alkoholiton olut, alkupalat ja pääruoat kustansivat yhteensä 50€.Praha 23Nostress

Sightseeing – Prague

Astronomical clock

What did we really think? Well, we saw the twenty seconds show by the apostles. Luckily we didn’t stand and queue there for half and hour but happened to be there one minute before two o’clock and decided to check what all the fuss was about. The building and the clock are interesting and stunning but if you are short of (sightseeing) time, check the sight but do not waste an hour waiting for the next show (unless it has a deeper meaning for you). We also climbed to the clock tower to enjoy the view.

Praha 1

Charles bridge

Beautiful bridge that probably will at some point collapse due to amount of tourists standing there all the time. I can only imagine in horror how crowded this place is in the summer. We traveled to Prague in November in the middle of the week (before the Christmas markets had opened) which probably is the worst time to visit. Despite of this fact, there were more than enough tourists on the bridge (incl. us). The bridge has a charming feel but you get the best of it if you visit either very early in the morning or late in the evening.
Praha 9Praha 31

Old town square

Lots of old, restored buildings, tourist robbery restaurants to avoid and beautiful churches. Unfortunately we weren’t allowed to enter the Church of Our Lady before Týn but saw a quick glance through the door window. Saint Nicholas church we were able to visit and were planning to come there again for a concert. The concert stayed in the planning phase but the church stays on our minds.

We climbed (=took an elevator) to the clock tower next to the astronomical clock and got a great overall sight of Prague and old town. We were slightly unlucky when we planned to take the elevator down since an Asian group decided to fill the elevator to its limit and the whole elevator got stuck. It was a nice chaos in the narrow staircase when people tried to come up and down at the same time. Luckily we managed to get down without bigger challenges and I’m so glad we didn’t get stuck to the elevator.  The ticket to the clock tower cost 130 korunas.

Praha 28 Praha 7Praha 27

Vitus Cathedral and Prague castle area

We bought the ticket combo B (250 korunas) which allowed to enter Vitus cathedral, Golden Lane, St George basilica and Royal Palace. I enjoyed the smaller basilica most although I have to admit that Vitus is stunning as well. The masses of tourists inside Vitus was just unbearable so I really couldn’t enjoy it the way I wanted. In the smaller basilica you could sit down and breathe in the calming atmosphere. Golden Lane reminded me of hobbit houses. If you are traveling with a limited budget, you can enter the castle area without a ticket but will not be able to visit the separate sights like Vitus and Royal Palace. The view from the castle district are definitely worth the climb. There were multiple ticket combos available in addition to discounted prices for older people and students.

We walked and climbed to the castle area from the old town but you can easily access the area with a tram as well. The official website has a lot of convenient information. Prague Castle

Praha 21 Praha 15 Praha 10 Praha 12 Praha 14

Josehof ja Kafka statue

Our hotel was located close to Josehof so we ended up walking the streets of the Jewish ghetto more than once. We didn’t visit the Jewish museum, synagogues or the cemetery (did get a glimpse of it though) since we were short of time. A little bit of criticism for the fact that you could only buy one combined ticket (300 korunas) not separate ones for each sight. We did spot the Kafka statue next to the Spanish synagogue though, free of charge.
Praha 24 Praha 25

Nähtävyydet – Praha

Astronominen kello
Mitäs mieltä me nyt oltiinkaan tästä? Hmmm, tulipahan nähtyä. Siis se 20 sekunnin Apostolien esiintymisshow. Onneksi emme tulleet paikalle tuijottamaan kelloa puoli tuntia ennen esitystä (kuten monet muut). Satuimme paikalle sattumalta minuuttia vaille kaksi, joten maltoimme odottaa sen minuutin. Itse rakennus ja kello ovat hieno taidonnäyte, mutta en matkaisi koko kaupungin läpi vain muutaman sekunnin esityksen tähden. Kiipesimme myös kellotorniin ihailemaan maisemia. Ilmainen nähtävyys (kellotorniin maksu).

Praha 1

Kaarlen Silta
Kaunis silta, joka varmaan joku päivä sortuu turistimassan alle. Voin vaan kauhulla miettiä mikä turistimassa valtaa Kaarlen Sillan kesäisin. Olimme itse reissussa marraskuussa ja tiistaina, mikä periaatteessa on varmaan huonoin aika matkustaa, koska ilmat ovat viileät ja joulumarkkinat eivät ole vielä alkaneet. Silti turisteja (me mukaan lukien) riitti rasittavuuteen saakka. Silta on tunnelmallinen ja suosittelenkin vierailemaan sillalla, joko todella aikasten aamulla tai myöhään illalla, jolloin sillalla on vähemmän porukkaa. Ilmainen nähtävyys.

Praha 9Praha 31

Vanhan kaupungin aukio
Runsaasti vanhoja, restauroituja rakennuksia, vältettäviä turistinryöstö ruokapaikkoja ja kauniita kirkkoja. Tyn Neitsyt Marian kirkkoon emme päässeet sisälle, mutta ihailimme sitä ulkoa ja ovenraosta. Pyhän Nikolauksen Kirkko oli hieno sisältä ja tarkoituksena oli tulla kuuntelemaan konserttia samaiseen kirkkoon. Konsertti jäi suunnitelman tasolle, mutta kirkko jäi mieleen.

Kiipesimme (=otimme hissin) kellotorniin astronomisen kellon vierestä ja ihastelimme vanhaa kaupunkia ja Prahaa ylhäältä käsin. Vaihtoehtona oli joko mennä hissillä tai kävellä portaat. Valitsimme suosiolla hissin. Alas tullessa meidän eteen hissijonossa kerkesi ryhmä aasialaisia ja he tunkivat hissin niin täyteen porukkaa, että hissi jumittui ja meni epäkuntoon. Jouduimme kävelemään tornista alas, mikä osoittautui hieman haastavaksi, sillä kapeaan portaikkoon ei mahtunut sekä ylös- että alaspäin matkaavia. Ylöspäin matkaavat eivät kunnioittaneet liikennevaloa, joka kapeaan portaikkoon oli asennettu, joten kaaos oli valmis. Tulipahan käytyä ja onni oli, ettemme juuttuneet siihen hissiin. Lippu kellotorniin maksoi 130 korunaa, kirkossa käynti ilmainen.

Praha 28 Praha 7Praha 27

Pyhän Vituksen katedraali ja Prahan linnan alue
Ostimme lippuvaihtoehdon B (250 korunaa), jolla pääsi Vitukseen, Golden Lanelle, pienempään St George’ basilikaan ja Royal Palaceen. Itse tykkäsin eniten tuosta pienemmästä basilikasta, vaikka Vitus upea olikin. Turistimassa on tuolla vaan niin käsittämätön, etten halua edes ajatella mitä se on kesäisin. Golden Lanen talojen oviaukot toivat mieleen hobitit. Turistimassoista huolimatta ehdottomasti käynnin arvoinen. Näkymät kukkulalta ovat kauniit. Jos olet liikkeellä tiukalla budjetilla, pääsee linna-alueelle ilman lippuakin, mutta katedraalin sisusta, Royal Palace, Golden Lane etc. jää näkemättä. Tarjolla oli alennettuja lippuja opiskelijoille, eläkeläisille ja perheille.

Linna-alueen lähistölle pääsee näppärästi raitiovaunulla. Itse kävelimme vanhasta kaupungista, yli Kaarlen Sillan ja kapusimme ylös linna-alueelle. Prahan linnan nettisivuilta löytyi hyvin tietoa eri lippu-ja kulkuvaihtoehdoista. Prahan Linna

Praha 21 Praha 15 Praha 10 Praha 12 Praha 14

Josehof ja Kafkan patsas
Hotellimme sijaitsi lähellä Josehofvia eli juutalaista ghettoa, joten kuljailimme juutalaiskorttelien kujilla useaan otteeseen. Emme käyneet juutalaismuseossa, synagogissa tai hautausmaalla (kävelimme vain ohi), sillä aika ei riittänyt kaikkiin näihin. Kritiikkiä siitä, että juutalaiskohteisiin ei voinut ostaa yksittäisiä lippuja vaan piti lunastaa kombolippu, jolla oli hintaa 300 korunaa. Kafkan patsas sen sijaan bongattiiin Espanjalaisen synagogan vierestä.

Praha 24 Praha 25

Vain me kaksi – perhematkailu

Mielestäni tämä postaus kuuluu ehdottomasti kategoriaan perhematkailu, sillä vanhempien omasta ajasta puhutaan mielestäni vielä aika vähän. Ihanat isovanhemmat ovat mahdollistaneet meille muutamaan otteeseen parin päivän irtioton arjesta, ihan vain kahdestaan.

Ohessa viisi juttua, joista nautimme erityisesti pariskuntareissuilla, kuten viime viikolla Prahassa.

1. Upgrade Reissut kahdestaan ovat näin pikkulapsiperheessä suuntautuneet vain Eurooppaan, mikä mahdollistaa upgraden lähes joka kerta pisteillä. Ei turhaa jonotusta ja kunnon pöperöt ja juomat. Ai niin ja se rauha, kun saa syventyä lehtiin ihan urakalla, eikä tarvitse pelätä, että joku kaataa sen mustikkamehun syliin. Finnair
2. Tunnin kylvyt Kylpyjä pääsee ottamaan myös lasten kanssa matkatessa, mutta tunnin lojuminen ammeessa toteutuu harvemmin. Hotellia valitessa tuleekin monesti huomioitua ammeen saatavuus. Mitä isompi, sen parempi.

Kylpytakki
3. Trendikkäämpi hotelli, jota en välttämättä lasten kanssa valitsisi Kiinnitän hotelliin paljon huomiota myös koko perheen reissuilla, mutta sopivan hotellin löytäminen kahdestaan on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse miettiä vesiliukumäkiä, tilan riittävyyttä jne. Yleensä päädymme kahdestaan pienempiin boutique hotelleihin, jotka sijaitsevat keskellä kaupunkia.

4. 20k askelta päivässä ja nähtävyysöverit 5-vuotias ei aina innostu nähtävyyskiertelystä ainakaan samassa määrin kuin me aikuiset. Kahdestaan voi kävellä jalat rakoille ja kaatua kävelypäivän jälkeen hyvillä mielin sängylle. Tällä reissulla parhaina päivinä tuli käveltyä yli 20 tuhatta askelta, mikä tämän raskauspötsin kanssa oli ihan kelpo suoritus.Kävelty
5. Spa-varaus yhtä aikaa Kylpylähoitoja varataan normireissuillakin, mutta ei yhtä aikaa. Yleensä hotellia varatessa tulee huomioitua myös seikka, että kylpylä sijaitsee joko hotellissa tai välittömässä läheisyydessä. Spa

Vaikka lasten kanssa perheenä reissaaminen on meillä toiminut hyvin ja ollaan nautittu matkoista täysin rinnoin, on kiva päästä aina välillä rentoutumaan kahdestaan. Hyvä pitää rutiinia yllä, jos tulee aika, jolloin nuoriso ei enää suostu lähtemän vanhempien kanssa reissuun.

Formula 1 GP – Abu Dhabi

Tämän viikon sunnuntaina ajetaan tämän kauden viimeinen Formula 1 kisa Abu Dhabissa. Dubaissa asuessamme päätimme käyttää tilanteen hyväksi ja käydä kokemassa Formula ykköset paikan päällä. Urheilureissuissa on tiettyä tunnelmaa.  Itse olen seurannut vähintäänkin sivusilmällä formuloita nuoresta saakka, mutta todellinen intohimo lajia kohtaan taitaa kuitenkin majailla miehen sydämessä.

Halpaa lystiähän formulat ei ole eikä Abu Dhabi lippujen hinnoissa edullisin, mutta säästimme matka- ja majoituskuluissa, kun saimme asua kotona. Varasimme liput silloin vielä auki olleesta Dubai Marinan Etihadin toimistosta ja ne toimitettiin meille kotiin. Hintaa kahden päivän lipulle North Grandstandille tuli alennuksen jälkeen noin 1500 dirhamia eli silloisella kurssilla runsaat 340 euroa.

Torstaina olisi ollut mahdollisuus osallistua iltapäivän yleiselle Pit Lane kävelylle. Emme kuitenkaan viitsineet ajaa pelkästään sen takia raivostuttavaa Dubai-Abu Dhabi tietä. Meitä jäi kyllä rehellisesti harmittamaan tuo pit lane walkin skippaaminen.

Aika-ajot ja Yas Marina Circuit

Yas Marina Circuit on jo paikkana kokemus. Vesistön äärellä, Yas saarella sijaitseva rata näyttää ulkoapäin avaruusalukselta. Ajoimme tosiaan kahtena päivänä Dubaista Abu Dhabiin eli emme jääneet sinne yöksi. Parkkipaikat eivät olleet mitenkään hyvin organisoituja ja voin vaan kuvitella millainen kaaos paikassa oli sen jälkeen, kun suurin ryysis lähti kohti Dubaita. Suosittelen varmaamaan taksit ja kuljetukset etukäteen.

Formula 1:set olivat kuitenkin yllättävän hyvin toimivat, ottaen huomioon, että muutama kokemamme Dubaissa järjestetty yleisötapahtuma (Real Madrid vs. AC Milan Seven Stadiumilla ja Sandance Altantiksessa) olivat niin katastrofaalisia floppeja järjestelyiltään (vieläkin nousee verenpaine niitä muistellessa), että pelkäsin formuloiden liittyvän noiden jatkoksi. Parkkipaikalta otimme bussin itse Marina Circuitille. Busseja liikkui usein, mutta kannattaa pistää mieleen oman parkkipaikan pysäkin nimi. Pimeässä kaikki näyttävät ihan samalta.

North Grandstandin lähistöltä löytyi olutteltta, ruokapisteitä ja Abu Dhabin turistitoimiston sponsoroima alue, jossa oli kaikkea haukoista paikallisten naisten paistamiin herkkuihin. Korvatulppia jaettiin tuolla ilmaiseksi. Ja ne korvatulpat ovat oikeasti tarpeen. Monille itse formulat eivät ole yhtä mielenkiintoinen tapahtuma, kuin after race konsertit, joiden liput ovat kuumaa kamaa. Me skippasimme Pharrel Williamsin konsertin ihan tietoisesti, mutta varmaankin koko dU Arena pullisteli liitoksistaan, sillä jo meidän lähtiessä kotimatkalle aika-ajojen jälkeen, tuonne areenalle virtasi väkeä solkenaan. Tänä vuonna esiintyjiin kuuluu mm. Rihanna, joten voin vaan kuvitella mikä ryntäys arenalla on.DSC_0393 DSC_0349 DSC_0347 DSC_0413 DSC_0334 DSC_0339 DSC_0376 DSC_0346Kisapäivä

Kisapäivän tunnelma oli juuri niin kihelmöivä kuin voi odottaakin.  Menimme itse paikan päälle hyvissä ajoin ja saimme nauttia myös kuorma-autoajelusta, jolla kuljetettiin ja haastateltiin kuljettajia. Vettel ja Räikkönen olivat silmiinnähden hyvää pataa jo tuolloin. Kisan yhden pääsponsorin, Etihadin kone teki showlennon hyvin matalalla pariin otteeseen.

Katsomot olivat täynnä ja jännitystä riitti loppuun saakka Hamiltonin voittaessa ja viedessä koko kauden pystin. Vaikka Kimi ei skabaa voittanutkaan, saimme kuitenkin nauttia Suomen lipusta palkintokorokkeella Bottaksen yltäessä kolmannelle sijalle. Formuloiden kokeminen paikan päällä oli sen verran koukuttava, että haaveilen jo Monacon GPstä. Vieläkö pääsisi asumaan ja katsomaan kisoja suoraan Fairmont hotellista. Taidanpas käydä R-kioskilla täyttämässä ylimääräisen lottokupongin.DSC_0429 DSC_0437 DSC_0442 DSC_0457DSC_0473 DSC_0477 DSC_0488 DSC_0509DSC_05361

Hotelliarvostelu: Radisson Blu Residence Marina – Dubai

Kolme viikkoa hotellissa. Se on aika pitkä aika. Asuimme Radisson Blu Residence Marina hotellissa muuttaessamme Dubaihin ja itse asiassa asuimme siellä myös viikon ennen muuttoa takaisin Suomeen. Eli periaatteessa lopetimme siihen mistä aloitimme seikkailumme. Kuvia oli säilynyt valitettavasti vain muutama.

image

Huoneisto
Asuimme molemmilla kerroilla yhden makuuhuoneen huoneistossa, johon kuului erillinen makkari, avokeittiö, olohuone, vierasvessa, kylppäri sekä kaksi parveketta. Sisustus on raikas, mutta riisuttu. Ensimmäisellä kerralla meillä oli huone Sheikh Zayed moottoritielle päin ja melu oli sen mukainen. Ensimmäisellä kerralla huoneistossa oli myös pari muuta negatiivista juttua, jotka hieman latistivat raikasta yleisilmettä; pojan taaperosänky oli rikki ja kylppärin lattia lainehti aina suihkun jälkeen. Toisella kerralla näitä ongelmia ei ollut.

DSC_1610image

Ravintolat
Tilasimme ruokaa kaksi kertaa huoneessa olevasta menusta. Pizzat Mamma Mia ravintolasta olivat ihan mukiinmeneviä, mutta tyyriitä. Hotellin toinen ravintola oli iso vitsi. Tilasimme sieltä jotain perusmättöä (hampurilaisen ja hodarin), mutta ne jäivät syömättä, sillä maku oli karsea ja ruoat kylmiä. Ravintola on tämän jälkeen vaihtanut nimeä, toivottavasti myös kokin. Söimme muutamana päivänä aamiaisen alakerrassa olevassa ravintolassa, mutta siirryimme pian oman keittiöön ja teimme puurot siellä. Aamiainen oli perus 3-4 tähden hotellin aamiainen, ehkä hieman riisuttu sellainen, johtuen varmaan siitä, että kyseessä on kuitenkin huoneistohotelli ja monet kokkailevat huoneessa.

Harrasteet
Hotellilla on ihan miellyttävä allas-alue, jossa on erillinen lastenallas. Allasalueen nurkasta löytyy myös pieni lasten leikkipaikka, joka sopii etenkin taaperoille. Testasin hotellin salia pariin otteeseen. Sali on pieni, mutta löysin sieltä kaiken tarvittavan omaan treeniini. Salilla oli myös käytettävissä trainer, joka auttoi tarvittaessa laitteiden käytössä. Koska kyseessä on huoneistohotelli, palveluita ei ole joka sormelle.

Palvelu ja sijainti

Palvelu oli molemmilla kerroilla avuliasta ja hymyilevää. Etenkin siivoushenkilökunta on jäänyt mieleen molemmilla kerroilla (he mm. tiskasivat astiat, mikä ei ole itsestäänselvyys kaikissa huoneistohotelleissa). Sijainti on hyvä. Hotellilta on lyhyt kävelymatka Marina Walkille ja Marina Mall ostoskeskukseen. Metroasema on myös lyhyen kävelymatkan päässä (samalta asemalta löytää myös raitiovaunun, jolla pääsee näppärästi JBRlle).

Radisson Blu Residence tarjoaa mielestämme mukiinmenevän hinta-laatu suhteen kaupungissa, jossa hotellien hinnat ovat korkeita. Lisäksi suosittelemme sitä etenkin pienten lasten kanssa matkaaville keittomahdollisuuden ja sijainnin kannalta (rattailla voi mennä kävellen Marina Malliin ja Walkille ilman, että tarvitsee suhertaa taksien kanssa).

Dubaissa kannattaa huomioida kuitenkin se, että huoneistohotelleissa ei ole tarjolla alkoholia (kuten tavallisissa hotelleissa), ei ravintoloissa eikä minibaarissa. Destination LOMAn arvio on 4*, mikä taitaa olla myös hotellin virallinen luokitus. Ei mitään luksusta, mutta perussiisti hotelli. Sitä saa mitä tilaa, positiivisessa mielessä.

imageimage

Dubai TOP 3 nähtävyyttä

Dubaissa on tekemistä ja kokemista monen viikon lomalle. Jos aikaa Dubaissa on kuitenkin rajoitetusti, ohessa kolme perusnähtävyyttä/turistireissua, jotka mielestämme ovat hintansa väärttejä ja antavat hyvän kuvan kaupungista ja alueesta.

Burj Khalifa

Burj Khalifa on hieno sekä ulkoa että sisältä. Kannattaa varata aika ajoissa, sillä maailman korkein rakennus on yleensä aina buukattu täyteen etenkin sesonkiaikoina. Sisäänpääsy varatulla ajalla on 200 dirhamia. Kannattaa olla ajoissa, eikä myöhästyä omasta slotista. 500 dirhamilla pääsee ohituskaistaa, mutta kannattaa huomioida, ettei noita ohituskaistalippuja ole rajattomasti. Näkymät ylhäältä ovat hienot ja vierailuun voi yhdistää esimerkiksi lounaan/brunssin Armani hotellin Deli-ravintolassa, iltadrinkit Atmosphere baarissa sekä shoppailupäivän Dubai Mallissa.

Burj Khalifa by niht

Yellow Boats merireissu

Marinasta lähtevällä 90 minuutin reissulla näkee Dubain tärkeimpiä nähtävyyksiä mereltä käsin. Reissulla ajetaan Marinan läpi Burj al Arab purjehotellille ja Atlantikselle saakka. Nähtävyyksien edessä on aikaa ottaa kuvia ja selfietä. Entertainer kirjasessa on Yellow Boatsille 2for1 kuponkeja, jotka kannattaa hyödyntää. Hinta ilman voucheria on 280 dirhamia per henkilö, lapset 210 dirhamia.

Valitettavasti Yellow Boatsin paras opas/venekuski ”Michael” ei ole enää palveluksessa, mutta kannattaa kysyä reissua, jonka ajaa joko Danny tai Kevin. Tiedättekö muuten mistä huhutaan löytyvän maailman suurin risti? Katsokaapa toista Burj al Arabin kuvaa tarkkaan.. Tämän pystyy näkemään vain mereltä päin.

Marina 1Yellow Boats 3

Burj al Arab Atlantis from the sea

Aavikkoreissu

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, aavikkoreissu kannattaa tehdä. Ihan perusaavikkoreissullakin pääsee ihailemaan upeaa auringonlaskua ja illallisen jälkeen maistelemaan shishaa. Lue lisää aavikkoreissusta aikaisemmin julkaisusta postauksesta Aavikkosafari Arabiemiraateissa.

AavikkoAavikkosafariAavikko 2

Christmas fever/Joulukuumetta – Visit Lapland

And there I was, surfing Christmas inspiration pictures from Pinterest. Now I have proper Christmas fever and jingle bells playing in Spotify doesn’t help. Following are a few winter pictures from Rovaniemi, Lapland where we have been mostly spending our Christmas. I can warmly recommend Lapland if you want to feel real Christmas atmosphere but also experience wintertime activities.

Niinhän siinä kävi, että päädyin perjantain ratoksi Pinterestiin surffailemaan jouluinspiraatiota ja sain kehitettyä kunnon joulukuumeen. Asiaa ei auttanut joululaulut, jotka piti tietty laittaa heti soimaan. Ohessa muutama kuva viime vuosien joulun ajasta Rovaniemeltä. Lämmin suositus, jos etsit paikkaa, josta löytää kunnon joulutunnelmaa, mutta myös aktiviteetteja joulun välipäiviksi.Rovaniemi Santa's Village Santa's Village Santa's Village Santa Park

Reindeer ride

Muscat, Oman – Find the gem of Arabia

In Muscat you are still able to find real Arabic culture which in many other cities in the region has been lost under skyscrapers and bling bling. Muscat is a fantastic option for a 4-5 day vacation. The city has its own, unique charm when it snoozes under the hot sun and wakes into life after an afternoon siesta.

Oman is not attracting huge crowds of tourists and Muscat is suprisingly calm taken into account that we are talking about a capital. The life in other capitals has been much more hectic but Muscat does suffer, like many other Middle Eastern cities, of terrible traffic rush hours. We got our share of those when we visited.

I would say there are two ”must” sights in Muscat that I recommend to include in your travel schedule. Mutrah Souq and Sultan Qaboos Grand Mosque. The mosque was a gift from his highness Sultan Qaboos when he celebrated being 30 years in reign. The third must see sight would be the new Opera house but unfortunately during our stay, there weren’t any shows available.CornicheSultan Qaboos Grand Mosque

I threw a scarf over my head and found a different side of myself. The mosque itself is stunning and atmosphere there calming. There weren’t too many other tourists visiting when we were there and we spent quite a while admiring the handwoven Iranian carpet. 600 women were creating this amazing piece of art and it took years to prepare it. At the moment it is still the second largest handwoven carpet in the world. When we had admired the mosque for hours, a mosque tourist guide kindly invited to the tourist office to enjoy some tea and dates. We exchanged a lot of thoughts about Qu’ran in a very rewarding discussion.

Since I have lived in the Middle East, dressing in an appropriate way runs in my blood already. Forget too tight or skimpy clothes. If you want to visit the mosque, wear enough loose clothes that cover your body. Head scarf is a must. Without that, you are not able to enter the site. I would pay special attention to the dresscode in Oman in general (not only when visiting the mosque). It always shows true wisdom of soul if you know how to show respect to other cultures and habits.imageimageimageimageMoskeija 2 Moskeija 1 DSC_0232Mutrah Souq

In Mutrah Souq you can still feel the traditional way of making business. The streets are filled with the scents of oud ja frankincense. I found lots of silver jewelery and a beautiful bronze bowl but 60€ after bargaining was a bit too much for someone who is used to Asian market prices. I ended up buying only one Aladdin lamp and now I kind of regret, I didn’t buy the bowl. It would have been a perfect piece to our new home.

Muscat is not a shopaholic’s dream destination. We visited Muscat City Center which at the time was the newest mall in the city. When you are used to shopping possibilities in Dubai, we didn’t end up buying anything else than a cup of coffee. I would focus the shopping on Mutrah Souk and Amouage perfume. Amouage was founded in 1983 by the Sultan of Oman who wanted to revive the old tradition of scent business. The most wanted frankincense grows in Dhofar, in the southern part of Oman. Nowadays Amouage has grown into an international perfume house.

In addition to the mosque and souk, we strolled around the Corniche and drove around the quiet suburbs of Muscat. Car is a must in Muscat since the distances are long. Apparently there is some kind of local transportation available but I cannot recall seeing any busses around.imageMutrahDSC_1019Oman is the promised land of luxury hotels and Muscat is no exception. The Chedi has been on the best hotels list since 2003. The comparison among hotel enthusiasts goes usually as follows; pricey, expensive, more expensive, the most expensive, Muscat. Unfortunately I didn’t have a chance to stay at the Chedi since we were looking for a more child friendly venue. We ended up choosing Shangri La Barr Al Jissah Al Waha hotel which is a great choice for families.

Muscat is one of the wellkept secrets of the Middle East and has been able to develop its tourism without losing its charm and authencity. Visit Muscat before the buildings start to rise high and glitter like in the other cities in the area.

The Finnish version of the posting can be found from the following link Löydä aito Arabia Muscatista .imageMuscatDSC_0330 DSC_0336

Hotelliarvostelu: Sofitel Dubai The Palm Resort & Spa

Viime maaliskuussa oleskelimme Dubaissa viikon talvilomalla ja asuimme palmusaarella itäisellä sirpillä (East Crescent) sijaitsevassa Sofitel Dubai The Palm Resort & Spa hotellissa. Hotelli oli tuttu meille jo Dubain asuinajoilta, sillä kävimme useasti Sofitel The Palmin kylpylässä nauttimassa pariskunta-ajasta. Tiesimme siis jo yleisilmeen hotellista.

 

Sofitel 5Sofitel Palm Dubai 15Sofitel flowersSofitel ulkopuoli

Huoneisto

Koska mukana olivat myös isovanhemmat, varasimme kahden makuuhuoneen huoneiston, jossa oli oma keittiö ja olohuone.  Makuuhuoneissa oli omat kylppärit ja eteisestä pääsi lisäksi vierasvessaan. Sofitelit eivät ole koskaan pettäneet meitä tyylissä ja niin ei käynyt myöskään nyt. Huoneet oli sisustettu tyylikkäästi, polynesialaisella ilmeellä. Päämakuuhuoneen kylppäri oli hulppea ja amme kovassa käytössä. Kylppärituotejunkie oli tietenkin ekstaasissa laadukkaista Elemiksen kylppärituotteista (hotellissa on näemmä nykyään Lanvinin tuotteet, ei paha sekään). Emme siis asuneet päärakennuksen hotellihuoneissa vaan päärakennuksen  viereisessä rakennuksessa. Tyyliltään huoneistot ovat ihan yhtä tyylikkäitä kuin hotellihuoneet eli mistään karusta huoneistohotellimeiningistä ei ole kyse.

Keittiöstä löytyi kaikkea mitä tarvitsimme. Keitimme pojalle parina päivänä pestopastat lounaaksi ja aamiaisen nautimme omalla terassilla. Noita terasseja löytyi kaksi, joista toiseen oli pääsy olohuoneesta ja toiseen suuremmasta makkarista. Isommalta terassilta löytyi ihana daybed, jossa tulikin vietettyä aikaa. Terasseilta oli kaunis merinäköala.

Sofitel huone 1Sofitel palm Dubai 12 Sofitel palm Dubai 11 Sofitel palm Dubai 10Sofitel Palm Dubai 8 Sofitel Palm Dubai 5

Ravintolat

Nautimme aamiaista oman huoneen rauhassa, joten emme testanneet hotellin aamiaispalvelua. Sofitelin tuntien, uskon sen täyttävän viiden tähden kriteerit. Vannon kunnon hotelliaamiaisen nimiin, mutta nyt täytyy myöntää, että tuo oma terassi oli sen verran viihtyisä, ettei hotelliaamiaisen skippaaminen kirpaissut yhtään kaunista merinäkymää ihastellessa. Periaatteessa sai siirtyä suoraan sängystä tuolle daybedille. Käytimme ravintolapalveluita hotellissa muutenkin niukasti, sillä olimme tapaamassa ystäviämme lähes joka ilta. Yhtenä iltana kävimme syömässä hotellin Bottega ravintolassa. Toista kertaa ei tullut mentyä, sillä ruoka oli mitäänsanomatonta, samoin palvelu. Dubai on täynnä hyviä ravintoloita, joten vien mielummin roposeni jonnekin muualle. Ravintoloita on kyllä tarjolla moneen lähtöön. Löytyy mereneläväravintolaa, perinteistä kansainvälistä samoin kuin pihvipaikkaa. Perjantaibrunssi vähän houkutteli, mutta perjantaiksi olikin jo ohjelmaa sovittuna.

Hotellialueet ja palvelut

Palveluiden suhteen Sofitel Palm on täydellinen sekä lapsiperheille, että pariskunnille. Hotellin spa on tasokas ja kuten aikaisemmin mainitsinkin, kuului spa meidän suosikkeihin jo Dubaissa asuessamme. Hieronnat olivat todella hyviä ja spa-alueella on miellyttävä, spa-sviitti pariskunnille, jossa voi nauttia hieronnoista rauhassa. Kylpyläalueen ulkoaltaalle eivät pääse kuin spa:n asiakkaat, joten siellä voi kölliä ja nauttia lounasta ilman turistiryntäystä. Ostimme isälle synttärilahjaksi Ayurvedic Chic hieronnan ja kuulemma oli paras hieronta aikoihin. Hintaa 50 minuutin hieronnalla on 500 dirhamia, mutta suosittelen seuraamaan Groupon ja Cobone voucher sivuja. Näistä löytyy useasti juurikin Sofitel Palm Spa:han hyviä diilejä.

Allasalueita löytyy useita. Pääallasalue oli joka päivä aika tukossa, joten viihdyimme itse paremmin huoneistoalueen altailla, jotka olivat huomattavasti rauhallisempia. Yhdessä näistä löytyy lapsille vesiliukumäki ja toisessakin oli oma matala alue lapsille. Ranta on yksityinen ja viihdyimme myös siellä useana päivänä. Aurinkotuoleista oli kova kisa ainoastaan tuolla pääaltaalla. Lapsille on tosiaan tekemistä vaikka kuinka. Lasten oman ranta/allasalueen lisäksi on lastenklubi, jätskibaari, pieni splash alue ja mönkijä/miniautoajelua rannalla (ajelut maksullisia).

Huoneistoalueelle avattiin pieni supermarket juuri meidän ollessa siellä. Itse roudasimme aamiaistarvikkeet paikallisesta Carrefourista, mutta tuolta olisi saanut kaikki perusaamiaistarvikkeet. Hintoja ei pyynnöistä huolimatta ilmestynyt tuotteisiin ja marmeladi taisi kustantaa 7,5 euroa eli kannattaa olla tarkkana, jos niitä hintoja ei ole vieläkää saatu esille.

Sofitel Palm Dubai 18Sofitel for kids 5 Sofitel Palm Dubai17

Sofitel Palm Dubai 1Sofitel lastenklubiSofitel for kids 2 Sofitel for kids 4 Sofitel for kids Sofitel Palm Dubai 6 Sofitel Palm Dubai 3

Palvelu voi olla vaihtelevaa. Me olemme hotellissa saaneet sekä todella töykeää palvelua, että todella hyvää palvelua. Check in ja check out hoituivat hetkessä ja siivouspalvelut toimivat. Sen sijaan supermarketin palvelussa oli parantamisen varaa, samoin ravintolan ja jätskibaarin. Sijainti on hieman kakspiippuinen. Palmusaarella on omassa rauhassaan, mutta kaukana keskustoista ja aika pitkälti taksin varassa. Palmulla oli meneillään isot tietyöt, mikä tiesi aivan järkyttäviä ruuhkia. Meillä oli käytössä auto koko loman ajan, mikä helpotti liikkumista (tosin mekin jouduttiin kärsimään niistä ruuhkista), mutta taksin saaminen oli todella haastavaa hotellin asiakkaille. Saa nähdä milloin saavat urakan valmiiksi, sillä kyseessä oli isompi projekti.

Sofitel Dubai The Palm Resort & Spa on kaiken kaikkiaan erinomainen hotelli rantahurvitteluun ja taattua viiden tähden laatua. Lisäpisteitä se saa ympäristöystävällisyydestä, josta on tipahdellut myös erityismainintoja. Voisimme mennä Sofitel Palmiin uudestaankin ja suosittelemme sitä lämpimästi sekä lapsiperheille, että ilman lapsia matkaaville.

Ohessa vielä parhaita ja ei niin parhaita paloja koottuna:

+Upea hotellialue

+Huoneiden sisustus miellytti silmää. Ihanaa kivien ja lämpimien sävyjen yhdistelmää.

+Huoneistoissa hyvin keittiötarvikkeita lyhyelle lomalle.

+Paljon aktiviteetteja sekä lapsille, että aikuisille.

+Tasokas spa.

– Palvelu hyvin vaihtelevaa. 5 tähden hotellissa hyvän palvelutason pitäisi olla aika hyvin iskostettu päähän.

– Supermarketin puuttuvat hinnat, joista tuli sitten ylläreitä kassalla.

– Järkyttävät ruuhkat etenkin viikonloppuisin, johtuen tietöistä. Lentokenttäkuljetuksiin kannattaa varata aikaa.

Hotelliarvostelu: Högbo Brukshotell – Sandviken, Ruotsi

Högbon ruukkihotelli on juuri sellainen helmi, joka löytyy, kun hotelliin menee vähän sattumalta. Normaaliolosuhteissa emme varmaankaan olisi päätyneet viettämään ystävänpäiväviikonloppua ruotsalaiseen ”korpeen” Gävlen kupeeseen Högbon ruukkikylään. Onneksi syy matkustaa Högbohon oli rakkaus, nimittäin häät.

Varasin Högbon Brugshotellin samantien, kun hääkutsu kolahti postista. Yöhinta oli n.150€ aamiaisella. Lensimme Norwegianilla Arlandan lentokentälle. Menopaluu maksoi 69€, mikä on lentolipulle aika käypä hinta. Olin varannut meille Hertzin kautta Volvon S40n kahdeksi vuorokaudeksi, sillä Högbo sijaitsee pari tuntia Tukholmasta pohjoiseen eikä meillä ollut aikaa suhata julkisilla paikalle. S40 upgradattiin Hertzin toimesta ruotsalaisten kansallisautoon eli V70 mukavuuksilla (löytyi ratinlämmittimet jne). 45€ vuorokausihinta tuntui hyvälle sijoitukselle.

Huoneet
Huoneen avain ojenettiin check in tiskiltä melkein ennen nimeni mainitsemista. Olimme varanneet twin roomin mikä tässä tapauksessa tarkoitti huonetta yhdessä päärakennuksen vieressä olevista punaisista mökeistä. Huone oli sisustukseltaan riisuttu. Huoneessa ei periaatteessa ollut mitään ylimääräistä. Sänky oli ok ja petivaatteet hyvää laatua. Minibaaria kaipailin.

Kylppärin lattia oli ihan selvästi vaihdettu lähiaikoina, mutta seinille oli jätetty 80-luvun versiot laatoista. Joku sisustusarkkitehti olisi varmaan saanut hepulin. Kylppärissä oli pirteänväriset Högbon omat shampoot, rasvat ja isona plussana topsypuikot ja vanulaput. Mutta ne pyyhkeet. En tiennyt yhtä pieniä ”isoja” pyyhkeitä olevan olemassakaan. Sain juuri ja juuri peitettyä kriittiset paikat pyyhkeellä.Högbo huoneHotellialue

Högbon hotelli on rakennettu vanhan ruukin alueelle. Hotellin sisustuksessa on kunnioitettu vanhaa ruukin tarinaa, vaikka sisustus onkin trendikäs ja boutiquemainen. Huomasi olevansa pohjoismaissa, sillä asiakkaisiin luotettiin. Sisäänkirjautuessa avain oli tiskillä ennenkuin olin kerennyt lausua koko nimeäni, kylpylässä ei kysytty huoneen numeroa, ojennettiin vaan pyyhkeet ja aamiaisella ei kukaan kysynyt oltiinko edes hotellin asukkaita. No ehkä tuonne korpeen ei ihan jokainen eksy.

Hotellialueella olisi ollut tekemistä vaikka kuinka, jos vaan aikaa olisi ollut enemmän. Vieressä oli hevostallit ja vähän matkan päässä tarjottiin hevosvaelluksia. Hotellin vierestä lähti suosittu murtsikkareitti, jonka parkkipaikka oli täynnä aktiivisten hiihtäjien Volvoja. Kesällä alueelta löytyy kaikkea kanoottireissuista maastopyöräreitteihin ja lapsille kotieläintarha.Högbo bruk Högbo bruk 4 Aikapulasta johtuen jouduimme tyytymään pikaiseen nautiskeluun hotellin kylpyläalueella. Kylpylästä löytyi saunat pesutiloineen, yksi uima-allas, poreallas ja höyrysauna. Kylpyläalue oli hämyinen ja rauhoittava, mutta naisten saunan lauteet olivat tulikuumat ja kirjaimellisesti poltin persukseni siinä. En voi käsittää mistä puumateriaalista ne oli rakennettu. Hoitoja emme kerenneet testaamaan, mutta hinnat olivat pikasilmäyksellä normaaleja dayspahintoja.

Parasta tässä hotellissa oli kuitenkin aamupala. Lähes täydellinen. Erikoiskahvin, kun olisin vielä saanut, voi olla, että olisin jäänyt asumaan aamiaishuoneeseen. Aamupalalla oli tarjolla maistuvaa lähiruokaa. Pöydillä oli useaa sorttia tuoreita leipiä, vohvelit sai paistaa itse, löytyi minun lempiherkkuja eli marinoituja herkkusieniä, useaa sorttia jugurtteja, smoothieta ja kone, jolla sai puristaa tuoretta appelsiinimehua.

Häät pidettiin ruukin alueella olevassa Nya Herrgårdenissa, vanhassa, upeassa kartanossa. Itse hotellin ravintolapalvelut jäivät testaamatta, mutta menu näytti houkuttelevalle. Koska Tukholmasta ajoi niin näppärästi Högbohon, voisin kuvitella meneväni sinne uudestaankin. Kuulin huhuja, että paikka on vielä upeampi kesällä. Tällä hetkellä unelmoin jo islanninhevosvaelluksesta, sekä hotellialueella olevan Björk and Berries kaupan läpikotaisesta tutkimisesta. Nyt mieltä lämmittää kaupasta ostettu kynttilä.Högbo spa Högbo bruk 2 Högbo hepat

Havanna – Kuuba

Havanna, kyllähän se pisti miettimään. Olimme halunneet vierailla Kuubassa ennen Fidel Castron luopumista virallisesti vallasta ja se onnistuikin vuonna 2007. Varasimme reissun Virgin Atlanticin matkojen kautta Lontoosta. Asuimme kolme päivää Havannassa ja viikon Varaderossa. Yksinkertaisen tylsä tapa tutustua Kuubaan, mutta meille se sopi tuolloin.

Harvoin on ollut lentokenttäbussissa yhtä hiljainen tunnelma. Kaikki olivat kuin liimattuina kiinni bussin ikkunoissa vetämässä ensimmäisiä Kuuba-tuntoja mieleen. Olin jotenkin ajatellut, että niitä vanhoja autoja on siellä vaan muutama ja niitä vaan sattuu näkymään jokaisessa turistikuvassa, mutta niitä riitti joka kulmalle. Tuli nostalginen fiilis, kuin olisi astunut yhtäkkiä 50-luvun elokuvaan. Asuimme Havanassa Vedadon alueella legendaarisessa Nacional de Cuba hotellissa. Hotellin olin jo periaatteessa valinnut lukiessani Hemingwayn kirjoja. Nacional on majoittanut julkisuuden henkilöitä Winston Churchillistä Frank Sinatraan ja se oli tunnetusti Mafian vakipaikka. Kyllä sitä tunnelmaa riitti vieläkin.

Nacional hotellin lähettyvillä oli puisto, joka eräänä päivänä oli täynnä ihmisiä jonottamassa jotakin. Emme saaneet tällöin selville mitä he jonottivat, mutta kuulimme myöhemmin brittiläiseltä kanssamatkustajalta, että he olivat jonottaneet tuolla jäätelöä. Coppelia jäätelö”kioski” on ollut iso hitti jo 60-luvulta lähtien ja sen jonot tunnettuja. Meiltä jäi jäätelöt välistä. Kävelimme Malecon rantapromenaadia, joka näytti nauttivan suurta suosiota paikallisten keskuudessa etenkin iltaisin auringonlaskun aikaan. Kuubalaisia lapsia roikkui koko ajan mukana pyytelemässä pesoja. Malecon on täynnä upeita vanhoja rakennuksia, joista moni tosin näyttää pysyvän pystyssä vain pyhällä hengellä.Nacional de Cuba 2 Vedado Havanna Havanna 4 Havanna streetMaleconMikään shoppailijan paratiisi Havanna ei ole. Myynnissä näytti olevan lähinnä vanhoja kirjoja ja rommia, joka taisikin olla meidän ainoa kunnon tuliainen maasta. Kulutustavaraa. Kävimme tutustumassa El Capitolioon, joka on saanut viitteitä Washingtonin kongressin tunnetusta rakennuksesta . Alun perin kyseinen rakennus oli hallituksen käytössä, mutta tällä hetkellä sitä asuttaa Kuuban tiedeakatemia. Itse rakennus on jo vierailun arvoinen, mutta sisältää löytää lisäksi maailman kolmanneksi suurimman patsaan La Estatua de la Repúblican. El Capitolion portailla meistä ikuistettiin muutamaa kolikkoa vastaan mustavalkoinen polaroidkuva. Rommipullon lisäksi, tämä taisi olla ainoa käsin kosketeltava matkamuisto. Plaza Viejan (Old Square) ja Plaza del la Catedralin terasseilla olisi voinut istuskella päiväkausia ihastelemassa tunnelmaa. Paikallinen bändi soitti päivisinkin salsan rytmejä ja useat pariskunnat innostuivat tanssimaan musiikin mukana. Välillä penkeillä istuskeli läheisen koulun oppilaita harjoittelemassa poikkihuilun soittoa.

Rommi, tuo ihana mojiton sielu. Hemingway houkutteli meidät testaamaan myös niitä legendaarisia baareja, joissa hän nautti tätä ilon juomaa. La Bodeguita del Medio baarin seiniin ikuistimme myös omat nimemme ja vaikka niitä mojitoja ja daiquireja saa varmasti halvemmalla muualta kuin El Floriditasta ja Del Mediosta, oli nämä testattava. Koska kuulin myöhemmin, että La Bodeguita del Medion seinät maalataan säännöllisin väliajoin, antaa se vissiin lähdes pakonomaisen syyn matkustaa uudestaan Havannaan kirjoittamaan nimen sinne seinään uudestaan. Kolme päivää Havannassa oli aivan liian lyhyt aika. Oma salsajalka ei päässyt edes ottamaan kunnon askelia. Olen iloinen siitä, että onnistuimme nappaamaan Havannasta vielä sitä vanhaa tunnelmaa, mutta odotan myös innoissani millainen kaupungista kehittyy, nyt kun talouspakotteista luovutaan. Kaikki kehitys ei välttämättä ole aina pahasta.Havanna books El CapitolioEl Capitolio Havanna squareHavanna 20Havanna 17 La Bodeguita del Medio   Havanna bar Havanna band

Panu Luxury Apartment – Koh Samui, Thaimaa

Kun matkasimme Samuille Thaimaahan kuukaudeksi 8 kuukautisen vauvan kanssa, halusimme omaa rauhaa ja paljon tilaa. 30 neliön hotellihuone ei tullut kysymykseen, joten aloitin surffailemaan villoja ja suurempia huoneistoja. Kriteereinä oli oma allas, kaksi makkaria (en suite), keittiö sekä mielellään lyhyt matka sekä rannalle, että ravintoloihin. Helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin, kun budjetti ei hiponut kymppitonneja. Täydellinen vastaus löytyi Bophutista, Fisherman’s Villagen keskeltä, KalaraCo:n rakennuttamasta Panu villasta.

Huoneisto

Panu on palkittu useammalla paikallisella arkkitehtuuri/rakennusalan palkinnolla. Se koostuu kahdesta erillisestä huoneistokokonaisuudesta, joista toinen on kattohuoneisto ja toinen rantahuoneisto. Me asuimme koko kuukauden kaksikerroksisessa rantahuoneistossa ja se toimi meillä hyvin. Penthouse-huoneistossa saa omaa rauhaa enemmän, mutta me taas nautimme mahdollisuudesta upottaa varpaat hiekkaan heti omalta ovelta.

Yläkerrasta löytyi kaksi makkaria omilla kylpyhuoneillaan. Suuremmassa makkarissa oli terassiparveke merelle, sekä iso poreallas. Kylpyhuoneessa oli rainshower ja puusäleikkölattialla. Pienemmässä makuuhuoneessa oli pieni parveke ja näkymä kadulle. Avarasta kylpyhuoneesta löytyi myös kylpyamme. Kalusteet koko huoneistossa olivat tyylikkäät ja värit maanläheisiä. Molemmista makuuhuoneista löytyi myös isot taulutelevisiot ja Bosen kaiutinsysteemit. Keittiössä oli tarvittavat vempaimet ja aterimet. Meille ei kuulunut hintaan aamupala vaan teimme sen itse, mikä sopi meille hyvin. Läheisistä ravintoloista sai näppärästi aamiaista, jos joku aamu ei jaksanut keitellä puuroa tms.

Oma allas oli ehdoton vaatimus enkä kyllä kadu, että pidimme tarpeesta kiinni. Huoneistoon kuului omat kajakit ja koska huoneisto sijaitsi rannalla, oli niillä mutkatonta lähteä melomaan lähialueille. Riippukeinu kruunasi huoneiston tarjonnan ja se olikin ahkerassa käytössä sekä päivisin, että iltaisin. Panuun kuului myös 24 tunnin ”huone”palvelu eli sait puhelinnumeron, josta sai palvelua aina tarvittaessa. Siivous huoneistossa oli joka päivä. Siivoojatyttö Tao ja yleispoika Ting jäivät mieleen erittäin positiivisesta asenteestaan. Sähkökatkon aikaan Ting kiikutti meille kynttilöitä luoman tunnelmaa ja antamaan vähän valoa.

Panu villa 4 Panu villa Panu villa 2

Panu Villa 3 Panu villa 5 Panu villa 7

Panu poolSijainti

Panun sijainti oli mieletön. Keskellä Fisherman’s Village kylää, mutta silti omasa rauhassaan suoralla rantayhteydellä. Fisherman’s village ei ole iso paikka, mutta sieltä löytyy yllättävän paljon hyviä ruokapaikkoja. Ainut mitä jäin kaipailemaan oli isompi ruokatarvikekauppa. Kävimme yleensä täydentämässä ruokavarastoja Big C’ssä tai Carrefourissa kauempana kylästä. Jalkahierontapaikkoja löytyy muutamia, mutta laatu ei ollut kummoinen. Tasokkaampia hoitoja löytyi isommista viiden tähden resorteista, joita oli muutamia vartin minuutin kävelymatkan päässä. Joka perjantai Fisherman’s Villagessa järjestettiin perjantaimarkkinat. Kyläraitti oli tällöin täynnä katukeittiöitä ja myyntikojuja. Porukkaa riitti tungokseen asti, mutta fiilis oli ihanan eläväinen.Fishermans village 2 Fishermans village Bophut Bophut 2

Muuta mutinaa Panusta

Varasin villan suoraan KalaraCo:n kautta ja sain tingattua hintaa alemmas. Meidän ollessa siellä, viereen rakennettiin huoneistoja ja välillä hälinä ja kalina oli aikamoista. Tämän takia se hintakin taisi silloin laskea. Tällä hetkellä hinta pyörii noin 500-600 eurossa per yö (neljälle henkilölle), mutta suosittelen lähettämään suoraan emailia ja pyytämään tarjousta, varsinkin, jos tarkoitus on viettää aikaa samassa paikassa yli kaksi viikkoa.  Kerrankin voi sanoa, että kuvat välittävät oikean tunnelman. Panu oli juuri niin viihtyisä kuin näytti kuvissa. Panu oli meille pieni pala paratiisia.DSC_0133 (2) DSC_0122 (2)

Desert safari – United Arab Emirates

Let’s continue with the desert team since the temperature starts to get closer to zero celcius (at least here in Finland). As cliche as it may sound, desert safari is a must when you are visiting any of the Emirates. I was slightly sceptical myself but luckily our guests in Dubai forced me to join them. The amount of companies offering different kind of desert safaris can be overwhelming. We took an advantage of the Entertainer 2for1 voucher offer and booked a trip with a company called Arabian Expedition.

We were picked up from home around 3pm by an older gentleman who had been driving desert safaris for more than 8 years. We drove towards Jebel Malaiha (also known as Fossil Rock). Our desert safari included in addition to cruising on the dunes, a traditional Arabic BBQ with non-alcoholic drinks. The food was edible but not gourmet. There was also a belly dance and Thanoura show on the premises and you were able to smoke/try out shisha.

The highlight of the trip was however driving in the desert and seeing the sunset there. Arabian Expedition offered more than one hour cruising on the dunes (the time can vary a lot with other companies) and we had plenty of time to take photos and jump around in the sand. I almost peed my pants during the drive since the dunes were quite high at times. If you are prone to suffer of travel sickness in a car, I recommend to skip the drive.  It is difficult to describe the feeling of the safari in words but hopefully the following video clip from our trip can give you an idea what I’m talking about.

The only time when we were really scared was during the ”normal” drive from Dubai to the sand dunes and back. We had to wake up our driver a few times when he seemed to nod off and was driving on the wrong lane. Driving on the dunes we was in his element though.

Aavikko 3 Aavikko 2 Aavikko 4 Aavikko 1 Aavikko 6

Tärkeän asian puolesta

Varsinaisesti kyse ei ole matkailuun liittyvä asia, mutta kampanja, joka yhdistää maanosasta ja maasta riippumatta. Yhdysvalloista alkunsa saanut Roosa nauha-kampanja näkyy Suomessakin koko lokakuun ajan. Rintasyöpätietoisuutta pyritään lisäämään perinteisen roosan nauhan lisäksi myös muilla tuotteilla sekä tempauksilla.

Itse etsin kunnon termospulloa, joka pitäisi latteni lämpimänä työmatkalla ja satuin bongaamaan oheisen Airamin  termospullon K-Supermarketista. Tästäkin tuotteesta pieni summa lahjoitetaan Syöpäsäätiölle. Päädyin selailemaan Roosa nauha-kampanjan sivuja ja löysin runsaasti tuotteita, joilla voi osallistua vaaleanpunaiseen kuukauteen.

Lokakuun aikana Destination LOMA lupaa kiinnittää erityistä huomiota näihin tuotteisiin kauppareissuilla, olimme sitten ostamassa herkkusieniä tai pussilakanasettiä. Pienistä puroista kertyy suuri joki.Airam 2

Qatar Airways avaa tänään reitin Dohaan

Qatar Airways lentää tänään ensimmäistä kertaa Dohaan suoraan Helsingistä. Aiomme ehdottomasti testata jossain vaiheessa tätä paljon kehuja ja palkintoja voittanutta lentoyhtiötä. Meitä kiinnostaa etenkin jatkoyhteydet Dohasta eripuolelle Afrikkaa ja Lähi-Itää. Itseäni kiinnostaa myös henkilökohtaisesti se, miten pystymme markkinoimaan Suomea Lähi-Idän maille, sillä paikallisten yhtiöiden tarjoamia suoria lentoyhteyksiä ei aiemmin ole ollut.

Qatar Airways tarjoaa stopoverpaketteja Dohaan ja ne kannataa ehdottomasti hyödyntää, jos matka-aika sallii. Vierailimme Dohassa vuonna 2015. Mietteitä matkasta ja kaupungista voi käydä lukemassa aiemmin kirjoitetusta jutusta Doha -Qatar. Taidankin lähteä surffaamaan lentoja Qatarin sivuille, josko oma kuumotteluni Iranin matkasta saisi joskus tuulta alleen, vaikka Qatar Airwaysin siivin.image imageSoukMiA

Aavikkosafari Arabiemiraateissa

Jatketaanpa aavikkoteemalla, kun tuo ilmakin alkaa uhkaavasti taipua pakkasen puolelle. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, Arabiemiraateissa vieraillessa aavikkosafari kannattaa tehdä. Itse olin hieman skeptinen kyseisestä reissusta, mutta onneksi vieraat pakottivat myös minut mukaan. Aavikkoreissua on tarjolla kymmeniltä eri palveluntarjoajilta, mutta laaduissa on isoja eroja. Itse käytimme hyväksi Entertainer kirjasessa olleita 2for1 vouchereita ja varasimme reissun Arabian Expedition firmalta.

Meidät haki kotoa kahdeksan vuotta aavikkosafareita ajanut vanhempi mieshenkilö kolmen aikaan iltapäivästä. Ajoimme Dubaista kohti Jebel Malaihan (tunnetaan myös nimellä Fossil Rock) ympärillä olevia dyynejä. Aavikkosafariin kuuluu dyyneillä ajelun lisäksi perinteinen arabialainen BBQ alkoholittomien juomien kera. Ruoka oli syötävää, yllättäen ei tosin mitään gourmeeta. Perinteisen buffetdinnerin lisäksi tarjottiin vatsatanssiesityksiä ja Thanoura show. Shishaa pääsi myös polttelemaan samaan hintaan.

Koko reissun kohokohta on kuitenkin se dyyneillä ajelu ja auringonlasku siellä. Omalla reissullamme saimme nauttia aavikolla ajelusta yli tunnin (ajeluaika vaihtelee suuresti eri firmojen välillä). Pysähdyimme useaan paikkaan ottamaan kuvia ja hyppimään hiekassa. Rystyset verillä puristimme auton penkkejä huikeiden dyynien seassa hurjastellessa. Olin pissat housussa jännityksestä, sillä korkeusvaihtelut olivat paikoittain todella jyrkkiä. Jos kärsit matkapahoinvoinnista autoissa, en suosittele aavikkosafaria. Safarin hienoutta on vaikea kuvata sanoin, mutta ehkä oheinen pätkä reissustamme antaa jotain osviittaa siitä, mitä on tarjolla.

Ainut kerta, jolloin meitä oikeasti pelotti, oli minibussin kyydissä Dubaista dyyneille ja takaisin. Meidän piti välillä herätellä kuskiamme, sillä hän näytti nukkuvan auton ratissa ja ajautui aina välillä viereiselle kaistalle. Dyyneillä hän sen sijaan oli elementissään.

 

Aavikko 3 Aavikko 2 Aavikko 4 Aavikko 1 Aavikko 6

Are you able to visit Dubai without breaking the bank?

Dubai is not known as a budget destination but you are able to explore the city without breaking the bank. Following are a few tips how to enjoy Dubai without a personal bankruptcy.

Entertainer Voucher Book

Entertainer Voucher book is well known among Dubai residents. The book costs 495 dirhams and offers you hundreds of 2for1 offers to restaurants, cafes, sightseeing and activities. This booklet can save you a lot especially if you have a bigger family. At least during previous years booklet has always included 2for1 vouchers for the most popular waterparks Aquaventure and Wild Wadi. You can buy the book at least from bookstores (e.g. WHSmith), Carrefour, Waitrose and Spinneys. Nowadays there is also an app which is slightly cheaper but at least I had problems with it during many occasions (and you will always need a Wifi), therefore I prefer the traditional book version. You can always try to circulate the book to other tourists traveling to Dubai.

If you are planning a pampering trip, I recommend to buy Entertainer Body version which includes offers to fancy spas. Check also the Fine Dining version which includes offers to more upscale restaurants.

Groupon ja Cobone

Groupon wasn’t successful in Finland but in Dubai it seems to function better. You will find a lot of low quality offer/places on offer. I especially recommend to avoid the desert safari offers in Groupon and use the offers in the Entertainer instead but there are a few gems to be found. Keep your eyes open and you might find a great deal to 5* spa’s and brunch. Cobone is another site where we found a few good quality deals.

Dubai Mall fountain show

Show that doesn’t cost a thing (unless you decide to break the bank in Dubai Mall). You can access the showsite from Dubai Mall lower groundfloor (LG). The show has been designed by the same company who is responsible for the Bellagio fountain show in Las Vegas and the water can reach up to 140 meters. You are able to admire the show also from various restaurants in Dubai Mall, Souk al Bahar and nearby hotels. I recommend to make a restaurant reservation beforehand since they are usually nicely packed during the show. Keep in mind that there is also an afternoon show around 1-2pm. You might be able to catch a table easier during those hours and take an advantage of many good lunch offers (although the show is more stunning in the evening). Dubai mall Fountain 2JBR open beach

JBR beach has been there already for a while but a few years back a new promenade called The Beach was opened. It doesn’t cost a thing to stroll there during the evening and enjoy the lively atmosphere. You will also find plenty of cosy restaurants and cafes. The JBR beach is public and there is a park and a small splash area for the kids (splash area costs 60 dirhams per hour).JbrFree Outdoor Cinema JLT (Jumeirah Lakes Towers)

In JLT park (close to cluster P) you can catch a free outdoor movie. They usually have shows a few times per month during the cooler months. Keep an eye on the Free JLT Outdoor Cinema Facebook page. JLT parkWater shuttle in Marina and Abra in the old Dubai

If you have a limited budget and/or do not want to spend your money renting a fancy yacht, you can do a small sightseeing in Marina for a few dirhams with a shuttle boat that runs from Marina mall to the other side of Marina (Spinneys side). The boats run every 15 to 30 minutes depending of the season and the ride takes about 15 minutes.

For 1 dirham you are able to catch an Abra in Creek and sail to explore the souks. It’s hard to get any more traditional than this.Abra 2Souks in old Dubai

If your hotel is located in Marina or close to Burj Khalifa, I recommend to visit also the older part of Dubai to get the feeling how things were before the skyscrapers. Feel the joy of bargaining and the scents of spices in the Spice Souk. There is no need to even buy anything, just wandering the small alleys gives a totally different view of Dubai.SoukSoukit

In addition, following are a few additional Dubai budget tips:

  • Metro is a convenient way to move around the city where trafic is jammed way too often. Buy a Nol Silver Card at the metro station and you don’t have to worry about buying a ticket every time you use the metro. The card costs 25 dirhams but will include 19 dirhams purse-value . The metro trains and stations in Dubai are very clean and modern.
  • The city offers many good lunch deals on weekdays. If you are on a budget but still want to try out some of the best restaurants in town, check out good lunch alternatives in our already published article of Business Lunch.

Hotelliarvostelu: Banyan Tree Al Wadi–Aavikkohotelli, RAK

Pakkohan se oli testata aavikkohotelli, kun kerta aavikolla asui. Eid vapaiden satuttua kohdalle, varasimme kolmeksi yöksi Banyan Treen aavikkohotellin Ras Al Khaimahin kupeesta. Ajomatkaa Dubaista Ras Al Khaimahiin on vain noin 110 kilometriä, joten se sopi paremmin kuin hyvin staycation kohteeksi. Itse hotelli on kaukana Ras al Khaimahin ”keskustasta”, nimensä mukaisesti keskellä aavikkoa. Banyan Tree ketju oli meille entuudestaan tuttu, sillä olimme asuneet pariin otteeseen heidän Bangkokin hotellissa ja tykänneet, paljon.

Keskeltä aavikkoa löysimme majapaikkamme Banyan Tree Al Wadin. Hotellin puitteet olivat upeat. Naapurina on vain aavikkoa ja antilooppeja laumoittain.

Huoneet

Pääsimme golfkärryn kyydissä oikean villan eteen. Villa oli taattua Banyan Tree laatua, erillisella olohuoneella, yksiön kokoisella kylppärillä ja omalla uima-altaalla varustettu. Huone on väärä sana villalle, jossa riittää mukavasti tilaa. Iso plussa kunnon kokoisesta vaatehuoneesta, johon sai matkakassit ja tavarat piiloon. Banyan Treen kylpyhuonetuotteet tuoksuvat ihanalle ja niitä on tarjolla isoissa kivisissä annostelupurkeissa. Ainut pieni miinus huoneelle tulee lastensängystä, joka oli halpa matkasänky. Bangkokin Banyan Treessä oli kunnon puinen, kaunis lastensänky, joka mielestäni kuuluisi 5* varustukseen. Oma allas oli tietty aika pop ja pidimme myös arabia/marokkotyylisistä sisustuselementeistä.Banyan Tree 3Banyan tree 1DSC_0074imageRavintolat

Ensimmäisenä iltana laiskuus iski ja saatuamme pojan nukkumaan, tilasimme hotellin thairavintolasta huonepalvelusta green curryt ja phad thait. Ruoka oli maukasta ja nätisti aseteltu.

Aamuisin kävelimme hiekkateitä pitkin aamupalalle Al Waha ravintolaan. Poika sai sen verran hyvää ohrapuuroa, että jouduin itsekin tilaamaan seuraavana aamuna samanlaisen. Aamiainen oli erinomainen ja pieneltä a la carte listalta sai tilata mm. herkullisia, paistettuja lettuja. Aamiaisravintola oli tarpeeksi suuri, eikä meidän tarvinnut jonottaa yhtenäkään aamuna, vaikka hotelli oli viimeistä villaa myöten täynnä. Tosin, emme olleet ehkä liikkeellä aamiaissesonkiaikaan eli 9-10 vaan hieman aikaisemmin.

Viimeiseksi illaksi olimme varanneet pöydän hotellin Safran-ravintolasta, jonka terassilta oli upeat näkymät aavikolle. Ruoka oli aika keskivertothaikkua, mutta ihan mukiinmenevää näkymän kera. Tilasimme myös lounasta ja illallista huonemenusta. Ruoat tuotiin nopeaa, vaikka Tripadvisorin kommenteissa oli varoiteltu huonepalvelun kestävän.Banyan tree

Banyan Tree 4Banyan Tree towerDSC_0363Hotellin palvelut

Banyan Tree Al Wadi ei tarjoa yhtä paljon palveluita, kuin monet suuret 5* resortit. Päivät köllöteltiin lähinnä omalla altaalla. Hotellilla ei ainakaan silloin vielä ollut yleistä allas-aluetta, jota ehkä olisi kuitenkin kaivannut. Teimme myös tuttavuutta lastenklubiin. Poika viihtyi klubissa hienosti ja ohjaajat olivat todella päteviä. Yhtenä iltapäivänä pyysimme huonepalvelusta pyörät, pyöräilimme ihastelemaan läheisen tallin heppoja ja sudimme hiekkateillä. Olisin mielelläni kokeillut ratsastusta aavikolla, mutta tällä kertaa jäi testaamatta.

Banyan Tree on tunnettu laadukkaista spa-hoidoista ja moni Banyan Tree hotelli on voittanut Spa-palkintoja. Olin varannut meille molemmille aromaterapiahieronnat. Hierojatyttöni, thaimaalainen Yinko keskittyi selän jumikohtiin ja vaikka seuraavana päivänä muistona oli pienet mustelmat, selkäjumi katosi sen siliän tien eikä ole tähän mennessä tullut takaisin. Spa-hoito tehtiin omassa sviitissä, jossa oli omat pukeutumishuoneet ja suihkut. Span pienestä kaupasta oli pakko napata mukaan Thai Chamanard tuotteita, jotta kotiinkin saa Banyan Treen nimikkotuoksua. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt, kun huomasin, että näitä tuotteita saa nykyään tilattua myös Banyan Treen omilta sivuilta kotiin. Spa ansaitsee ehdottomasti suitsutusta.

Palvelu

Palvelussa mentiin hieman metsään. Bangkokin Banyan Treessä palvelu on aina ollut topnotch ja tottakai odotan samaa laatua myös muissa ketjun hotelleissa. Ohessa pari esimerkkiä palvelun tökkimisestä:

  • Saapuessamme hotellille n. kello 18 illalla, villassamme ei ollut lastenvuodetta pyynnöstä huolimatta. Vastaanoton lady pyysi huonepalvelua tuomaan sellaisen. Puolen tunnin päästä kyselin sängyn perään. Kolmen puhelinsoiton ja puolentoista tunnin jälkeen sänky ei vieläkään ollut tullut. Tässä vaiheessa alkoi nyppimään, kun yrität laittaa väsynyttä lasta nukkumaan ja kello lähenee kahdeksaa.
  • Huoneesta puuttui sekä minibaarihinnasto, että hotellikirja. Vasta, kun huonepalvelun äijä itse tuli toteamaan tilanteen, hän uskoi, että kirja ja hinnasto oikeasti puuttuvat (minua ei siis uskottu puhelimessa).
  • Kysyimme vapaiden polkupyörien perään ensimmäisenä päivänä. Puhelimessa luvattiin tsekata tilanne ja palata asiaan. Kukaan ei koskaan soittanut takaisin. Pyörien saaminen vaati seuraavana päivänä taas puhelinsoittokierroksen.
  • Check out otti todella kauan, varmaan pisimpään mitä olemme missään hotellissa odottaneet. Vapaaehtoisia lahjoitusmaksuja oli laitettu laskuun kysymättä lupaa.

Asiantuntevaa ja ystävällistä palvelu sen sijaan oli aamiaisella, lastenklubissa ja kylpylässä.imageimageBanyan Tree 6DSC_0116Banyan Tree 5

Vaikka hotellin palvelu tökkikin, voisin mennä Banyan Tree Al Wadiin jo pelkästään upeiden maisemien, puitteiden ja hyvän spa-kokemuksen takia. Mielettömintä olivat eläimet, joita kuljeskeli hotellialueella laumoittain ihan vapaasti. Destination LOMA antaa Banyan Tree AL Wadille 4,5*, upeat puitteet, mutta palvelussa paljon parantamisen varaa. Ohessa vielä plussat ja miinukset koottuna:

+ Upeat puitteet. Auringonlasku aavikolla on kokemus.

+ Hieno, iso villa. Sopii hyvin perheille, erillisen olohuoneen ansiosta.

+ Loistava spa

+ Erinomanen lastenklubi ja hyvät ohjaajat.

– Palvelu ei yllä normaalin Banyan Tree/5* tasolle.

– Yleinen uima-allasalue puuttuu.

Voiko Dubaissa tehdä jotain edullisesti?

Dubai ei ole halpa lomakohde, mutta siellä voi kuitenkin tehdä hauskoja lomajuttuja ilman, että koko talous menee konkurssin partaalle. Ohessa muutama vinkki vitonen, miten Dubai edullisesti onnistuu ja joihin kannattaa tutustua ennen matkaa ihan nähtävyysmielessäkin.

Entertainer kirja

Entertainer kirjan nimiin vannoo moni paikallinen expat. Kirjanen maksaa n. 495 dirhamia ja sillä saa kaksi yhden hinnalla tarjouksia monessa nähtävyydessä, ravintolassa, kahvilassa ja aktiviteetissa. Etenkin isommille perheille tämä voi tuoda isonkin säästön.

Dubain suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluviin vesipuistoihin Atlantikseen ja Wild Wadiin on lähes poikkeuksetta ollut kaksi yhden hinnalla kupongit ja aavikkosafareihin on useampi tarjous. Kirjoja myydään useassa paikkassa. Kirjakauppojen (esim. WHS) lisäksi sitä myy ainakin Carrefourit ja Waitrose. Entertainer löytyy myös applikaationa, joka on himppusen verran halvempi kuin kirjaversio, mutta vaatii aina sen nettiyhteyden puhelimeen. Applikaatiossa on ollut ongelmia paikoittain, joten itse vannoin tuon vanhan version nimiin. Toisaalta, applikaatio kulkee aina näppärästi mukana. Loppuvuodesta Entertainerin saa yleensä hieman halvemmalla ja vanha kirja kannattaa yrittää saada kiertoon uusille suomalaisille Dubai-matkaajille.

Jos suunnittelet aikuisten hemmottelureissua, kannattaa tutustua Entertainer Body-versioon, joka on täynnä laadukkaita kylpylähoitoja sekä Fine Dining versioon, joka tarjoaa hieman tasokkaampia ravintoloita.

Groupon ja Cobone

Groupon lopetti Suomessa, mutta Dubaissa se näyttää porskuttavan. Grouponissa on paljon höpöhöpöpaikkojen tarjouksia (etenkin Grouponin aavikkosafarit kannattaa sivuuttaa ja käyttää mielummin Entertainerin vaihtoehtoja), mutta siellä on usein myös hyviä diilejä. Etenkin viiden tähden hotellien spa- ja brunssitarjoukset ovat tarjonneet hinnalle hyvää vastinetta. Cobone on toinen suosittu saitti. Dubaissa on useampia samankaltaisia diilisaitteja, mutta näissä kahdessa on useimmin laadukkaita kohteita.

Dubai Mallin suihkulähteet

Ilmainen nähtävyys, joka kannattaa käydä katsomassa. Dubai Mallin alakerrasta pääsee ihastelemaan joka päiväistä suihkulähdeshowta, jossa vesi nousee parhaimmillaan 140 metrin korkeuteen. Shown on suunnitellut sama firma, joka on luonut myös Las Vegasin Bellagio hotellin shown. Monista lähihotellien, Dubai Mallin ja Souk al Baharin ravintoloista on kiva katsella showta, mutta etenkin iltaisin suurin osa niistä on täyteen buukattu. Kannattaa pitää mielessä, että show esitetään myös iltapäivisin 13-14 välillä (riippuen päivästä) ja tällöin pöydän saa huomattavasti helpommin ravintoloista. Lisäksi voit hyödyntää ravintoloiden lounastarjoukset.Dubai mall Fountain 2JBR open beach

JBRn beachille avattiin pari vuotta sitten kunnon promenadi The Beach, joka on täynnä kivoja ravintoloita ja kahviloita. Ranta on yleinen ja ilmainen ja siellä on lapsille puisto ja splash-alue (splash alue maksaa 60 dirhamia per tunti).JbrIlmainen ulkoilmaleffa JLT (Jumeirah Lakes Towers)

JLTn puistossa (cluster P:n kohdalla) järjestetään yleensä joulu-huhtikuussa ilmaisia elokuvanäytöksiä. Näytöksiä on pari kertaa kuukaudessa. Kannattaa seurata Free JLT Outdoor Cineman facebook sivustoa. JLT parkVesitaksi Marinassa ja Abra vanhassa Dubaissa

Jos budjetti on rajallinen eikä halua tuhlata rahojaan jahdin vuokraamiseen, voi pienen Marinan tutkailun vesillä tehdä myös vesitaksilla, joka kulkee Marinan päädyn ja Marina Mallin välillä. Yksi suunta maksaa pari dirhamia ja kestää 15 minuuttia. Vesitaksit kulkevat 15-30 minuutin välein, riippuen vähän ajankohdasta (kesällä harvemmin).

Abran sen sijaan voi ottaa Creekistä ja matkustaa 1:llä dirhamilla tutkailemaan mauste-ja kultasoukien tarjontaa.Abra 2Vanhan Dubain Soukit

Jos asustelet Marinassa tai Burj Khalifan lähettyvillä, suosittelen käymään vanhan Dubain Soukeissa. Kierrellessä soukeissa, tunnet vanhan ajan tunnelmaa ja tuoksuja. Ja katseleminen ja fiilistelyhän ei maksa mitään ja abralla pääsee edullisesti veden yli.SoukSoukit

Lopuksi vielä pari budjettivinkkiä.

Metro on näppärä kulkuväline kaupungissa, jossa ruuhkat ovat jatkuvia. Kannattaa ostaa metroasemalta Nol Silver Card, joka maksaa 25 dirhamia (korttiin kuuluu 19 dirhamia käyttövaraa). Lataa rahaa kortille ja säästä aikaa ja hermoja käyttämällä metroa. Kortin saamiseen ei tarvitse näyttää mitään dokumentteja, joten sen saa samantien käyttöön asemalta.

Kaupungissa on paljon hyviä lounastarjouksia viikonpäivinä. Jos haluaa pientä luksusta omaan lomaan hyvään hintaan, katso lounasvinkit jo aiemmin kirjoitetusta jutusta. Business Lunch

Tekemistä nuorelle pariskunnalle – Dubai

Eräs lukijamme kommentoi aikaisempaan Can you keep a Secret – Dubai postaukseen ja kyseli suositeltavia paikkoja nuorelle parille. Koska vastauksesta olisi tullut niin pitkä, ajattelin koota muutamia hauskoja paikkoja, jotka sopivat nuorelle parille niin on helposti luettavissa myös muille. Ohessa siis muutamia vinkkejä teille (tietämättä intressejä sen suuremmin):

Nasimi Beach Club – Atlantis hotelli Atlantis hotellissa sijaitseva tyylikäs beach club, jossa malttaa kölliä koko päivän. Ei sisäänpääsyä, mutta minimikulutus 150 dirhamia viikonpäivinä ja vähän enemmän viikonloppuisin. Saa siis hyviä cocktaileja ja maukkaan lounaan siihen hintaan.NasimiPuro Beach – Conrad hotelli Emme kerenneet koskaan tänne itse, mutta houkutus oli suuri. Olemme käyneet mm. Mallorcalla Puro Beach Clubilla ja tykättiin, joten en usko tämänkään pettävän. Käykää testaamassa ja tulkaa kertomaan oliko maineensa veroinen.

Barasti beach bar (Le Meridien Mina Seyahi Beach Resort) Dubai legenda. Suosittu expattien keskuudessa. Reilua ja rehellistä menoa, ei hienostomeininkiä.

Aavikolla järjestetään perinteisten aavikkoreissujen lisäksi myös muuta hauskaa aktiviteettia. Dune Bagging, Quad Bike, motocross ja enduroreissuja järjestetään paljon. Yksi suositeltavista on SRG Enduro Tours.Aavikko 1Ferrari World – Abu Dhabi Jos aikaa riittää ja vauhti kiinnostaa, löytyy Abu Dhabin Ferrari Worldista maailman nopein vuoristorata. Silmämunat pyörähtää ympäri, kun melkein 5Gn voimat ampuu teidät matkaan. Lisää vauhtia muttei toivottavasti vaarallisia tilanteita löytyy Skydive Dubain tarjoamana. Laskuvarjohyppy on aika kallis ja jonot pitkiä, mutta kokemus ainutlaatuinen.Skydive 2Yökerhoista/baareista mainitsemisen arvoisia ovat Mahiki (Jumeirah Beach Hotel), Toro Toro (Grosvenor House) sekä Zero Gravity.

Reel Cineman elokuvateattereista löytyy uusimmat hittileffat (paitsi ne, jotka on kielletty alueella). Esimerkiksi Marina Mallin elokuvateatteri on ns. boutique leffateatteri, jossa mukavat penkit ja enemmän jalkatilaa. Lisäksi tarjolla tyyny, peitto ja ruokaa ja juomaa omalle paikalle tarjoiltuna.

Hauskaa matkaa!

Matkailulöytö eurolla

Otsikon ei ollut tarkoitus hämätä lukijaa luulemaan, että bongasin jostain viiden tähden hotellin tai lennot eurolla, mutta jotain matkailuun liittyvää päädyin kuitenkin ostamaan.

Löysin oheisen Maailman Ihmeet korttipelin Cittarin alennuskorista ja matkailuintoilijalle tämä on hauskaa ajanvietettä. Paljon löytyi paikkoja, joita en heti itsekään tunnistanut. Lisäkysymykset olivat paikoittain jopa kinkkisiä. Koska kyseessä on näppärä korttipelikoko, aion ottaa pelin myös seuraavalle matkalle. Helposti mahtuu käsimatkatavaroihin lentomatkan ratoksi.

Maailman ihmeet

Can you keep a secret? – Dubai

Dubain ehkä mielenkiintoisin paikallinen ”salaisuus” on konsepti nimeltä Ladies Night eli ihan suoraan suomennettuna naisten illat. Ei tulisi ensimmäisenä mieleen Arabimaasta vai mitä? Tiistai on perinteisesti ollut naisten iltojen päivä, mutta nykyään konseptia tarjotaan myös muina päivinä. Konseptin idea on yksinkertainen, naiset saa juoda ilmaiseksi tai nimellisellä summalla alkomahoolia. Legendaarisin ladies night paikka on Yacht Club Marinassa, mutta mielestäni siellä on ehkä eniten lihatiskifiilis, eivätkä juomatkaan niin erikoisia ole. Yllättäen näitä naisten iltoja tuli testattua hauskassa tyttöporukassa pari kertaa (lue. aika usein). Ohessa kolme testattua suosikkiani.

1) Pure Sky Lounge, Hilton Jumeirah
JBR (Jumeirah Beach Residence) alueella Hilton Residences hotellin kattoterassilla sijaitseva baari ei tarjoile ainoastaan herkullisia cosmopolitaneita vaan myös hienot näkyvät. Naisille tarjolla vaaleanpunaisia juomia välillä 9-11pm.
2) The Beach House, Anantara Palm
Palmusaarella sijaitsevan luksushotellin The Beach Housen naisten illassa kuohuvajuomaa saa 75 dirhamilla oman kantokyvyn mukaan. 50 ensimmäistä saa pienen pussukan, jonka sisällä on korukivi. Yhden pussin sisältä löytyy aito sellainen. Pussin sisällön saa käydä arvioittamassa hotellin Dhamanin putiikissa. Rannalla sijaitseva The Beach House on käynnin arvoinen myös muulloin.
3) Z:ONE ja DEK on 8, Media One hotel
Rento business hotelli Media Cityssä Marinan kupeessa. Alakerran Z:ONE baarissa voi aloitella jo kuuden pintaan ja jatkaa sitten THE DEK on 8 allasbaariin jatkoille. Z:ONEssa tarjolla 3 ilmaista juomaa ja lisää altaan vieressä.

Naisten iltojen ajat ja päivät saattavat muuttua yhtäkkiä ja reissussa niitä voi seurata esimerkiksi oheiselta nettisaitilta, joka näppärästi luokittelee naisten iltoja tarjoavat baarit sijainnin tai päivän mukaan, Ladies night Dubai. Sivustolla esitellään myös uusimmat naisten ilta paikat.

Dubaissa ei tunneta sanaa ylipukeutunut, joten tyylikkäät hepenet päälle, parhaat ladyt mukaan ja Jimmy Choot kattoon. Have fun! Pure skyDomDubai night

Hotelliarvostelu: Shangri-La Barr al Jissah – Muscat, Oman

Olemme käyneet Muscatissa, Omanissa kahteen otteeseen ja asuneet molemmilla kerroilla Shangri-La Barr al Jissah Al Wahassa. Hotelli on valikoitunut kahdesta syystä:

1. Mahtavat puitteet lapsiperheille
2. Entertainer hotellikirjan kupongeilla on saanut kaksi yötä yhden hinnalla

Olemme molemmilla kerroilla saapuneet hotelliin omalla autolla, sillä hotelli sijaitsee kaukana Muscatin keskeisimmistä alueista. Keskustasta en oikein osaa puhua, sillä Muscat jakautuu moneen alueeseen eikä Suomen kaupunkien kaltaista keskustaa oikein ole. Joka tapauksessa auto on aika ehdoton, jos hotellilta meinaa liikkua minnekään. Shangri-La sijaitsee poukamassa vuorten ympäröimänä. Näkymä hotellille laskeutuessa on upea ja sama fiilis jatkuu astuessa Al Waha hotellin aulaan.

Periaatteessa poukamassa on kolme erillistä hotellia, Al Waha lapsiperheille, Al Husn luksuksesta nauttiville ja Al Bandar jotain siitä välistä tykkääville. Al Husn ei tarjoa aktiviteettejä lapsille ja alle 16-vuotiailla ei ole pääsyä Al Husn omalle biitsille ja altaalle, joten jätimme sen suosiolla väliin.Shangri la 1DSC_0961ShangrilaDSC_0337Huoneet

Ensimmäisellä kerralla otimme perushuoneen, mikä ei mielestäni vastannut hotellin 5 tähden luokitusta. Toisella kerralla upgradasimme executive sea view huoneeseen, jossa oli enemmän tilaa ja bonarina upea kattoterassi, josta oli huikeat näkymät. Huone oli kuitenkin hieman kulahtanut, sänky epämukava, huoneessa ei ollut saatavissa tyynymenuta, ei DVDtä ja kahvinkeittimenä toimi vedenkeitin sekä Nescafen halpoja puruja. Ei näin Shangri-La. 15 vuotta sitten tämä olisi ollut ihan ok, mutta ei nykypäivänä, jos huonehinnasta revitään vähintään 350€ per yö.DSC_0214 DSC_0215 DSC_0346Hotellin mukavuudet

Tästä Shangri-La Al Waha saa täydet 5 tähteä ja enemmänkin. Hotellin uima-allas alueet ovat upeita ja niitä löytyy useita, Al Wahasta se lapsiystävällisin ja Al Bandarista vähän rauhallisempi. Lapsille on luonnollisesti oma allas, lazy river ja splash-alue. Hotellilla on oma ranta mukavilla rantatuoleilla ja vesipullopalvelulla. Joinain päivinä rannalle tuotiin lasten pomppulinna ja siitähän riemu repesi. Ensimmäisellä kerralla, jolloin poika oli 2-vuotias, taisi kakatkin livahtaa uimahousuihin silkasta innostuksesta. Aurinkotuoleja on tarpeeksi, eikä niitä tarvitse varailla heti seitsemältä aamulla.

Hotellilla on oma ostoskeskus/Heritage Village, joka ammotti tyhjyyttään. Sisältä kuitenkin löytyi pieni kiipeilyalue ja Adventure Zone, jossa oli vähän vanhemmille lapsille pelejä. Tämän lisäksi Al Wahassa oli perinteisempi, kansainvälinen lastenklubi.

Hotellin Chi Spa on keikkunut maailman parhaiden kylpylöiden listalla, joten hieman harmitti, ettei aika riittänyt kunnon spa-päivään. Aikuisille löytyy lisäksi kunnon kuntosali ja jumppia.Pool 2DSC_0953 DSC_0882DSC_0912Ravinto

Al Wahan aamiainen oli juuri niin kaoottinen kuin lapsihotellissa voi kuvitellakin. Tarjonta oli perinteinen 5 tähden hotellin aamiainen omeletin ja voffeleiden paistopaikkoineen. Maha tuli täyteen ihan suosiolla ja erikoiskahvit kuuluivat hintaan. Ravintoloita riittää kolmen hotellin keitaassa joka makuun. Ravintoloita löytyy  kymmenen ja baarejakin kuusi.

Illallistimme ensimmäisenä iltana Al Mazaar Soukin Asia ravintolassa. Hyvä ruoka (nasi goreng, sweet and sour fish, green curry chicken ja phad thai) ja erittäin mutkaton palvelu (4 pääruokaa, vesi, punaviinipullo ja lapselle höyrytetyt vihannekset 56 rialia). Toisena iltana testasimme Al Bandar hotellissa sijaitsevan Tapas ravintolan, joka yllätti myös positiivisesti. 10 tapasta, churros jälkkäriksi ja pullo punaista kustansivat 55 rialia. Päivisin söimme lounasta yleensä allasravintolassa. Testasimme myös pariin otteeseen huonepalvelua, jossa ei ollut moittimista. Ruoka maittoi ja hymy tuli kaupanpäälle. Edellisellä kerralla meillä oli pieniä ongelmia huonepalvelun kanssa (aterimet puuttuivat etc.), mutta tällä kertaa huonepalvelu oli priimaa.DSC_0895

Palvelu

Palvelu ei ole ihan viiden tähden tasolla. Ensimmäisellä kerralla olin turhautunut palvelun tökkimiseen ja kyllähän se tökki vieläkin. Sisäänkirjautuminen otti aikaa ja palvelu rannalla oli töykeää. Sen sijaan huonepalvelun pojat ja siivoojat olivat oikealla asenteella liikkeellä. Valet palvelu (mikä ihme tämä on suomeksi? Parkkipalvelu?) oli täysi nolla. Jouduimme jahtaamaan parkkipoikia, jotta he parkkeeraisivat auton. Ensimmäisellä kerralla tällaista ongelmaa ei ollut. Hotellin sivuilla mainostettiin ilmaista ruokaa lapselle kahden maksavan aikuisen seurassa buffetravintoloissa ja pool cafessa. Kun mainitsin tästä pool cafessa, minulle sanottiin kyseisen tarjouksen koskevan vain buffetravintoloita. Suomessa tätä kutsuttaisiin harhaanjohtavaksi markkinoinniksi, sillä sama lauseke on vieläkin heidän nettisivuillaan. Uloskirjautuessa väitettiin tarjouksen koskevan myös vain buffet ravintoloita, kun taas omaan Tripadvisor palautteeseen saamani vastaus taas väittää toisin ja meidän olisi pitänyt saada tarjous myös pool cafessa.

Shangri-La Al Waha on kaikesta huolimatta upea hotelli. Jos palvelu saataisiin hiottua oikealle tasolle ja huoneet kunnostettaisiin, olisi se ehdottomasti koko 5 tähden arvoinen. Puitteet ja paikka ovat ainutlaatuisia ja lapsiperheelle hotelli on aika helmi. Palveluita riittää myös pariskunnille, mikä tarkoittaa sitä, ettei hotellialueelta tarvitse kyllästymisen takia lähteä pois ollenkaan, vaikka koko viikkoon.

Destination LOMA arvio 4* (puitteet 5+*, huoneet 3,5*, palvelu 3,5*).

Sheikh Zayed Grand Mosque – Abu Dhabi

Maailma on täynnä hienoja rakennuksia, joista monissa olen käynyt vain mielikuvitusmatkoilla. Katselin vanhoja valokuvia ja totesin, että tämä paikka veti kyllä niin hiljaiseksi, että ansaitsee ihan oman postauksensa. Kyseessä on Abu Dhabissa sijaitseva Sheikh Zayed Grand Mosque. Arkkitehtuurisesti massiivisen upea moskeija on onneksi avoinna myös naisille ja ei-muslimeille.

Oheiset käytös- ja pukeutumissäännöt tulee pitää mielessä jo ennen reissua:

  • Naisten vaatetuksen tulisi peittää abouttirallaa kaiken eli ei hameita, jotka paljastaa sääret, lyhythihaisia puseroita eikä myöskään liian tiukkoja vaatteita, vaikka peittäisivätkin jalat ja kädet.
  • Pää tulee peittää huivilla. Moskeijassa on tarjolla abaya tai huivi lainaan, jos omat jäi kotiin. Itse suuntasin lainavarastoille ihan vaan mielenkiinnosta. Jätin muistaakseni ajokortin pantiksi.
  • Pukeutumiskoodi koskee myös miehiä eli ei shortseja eikä ”vaimonhakkaaja/unoturhapuropaitoja”
  • Moskeijan sivuilta löytää demonstroivat kuvat, jos pukeutuminen mietityttää.
  • Sulje/vaimenna kännykkä.
  • Ei ruokaa eikä juomaa sisälle.
  • Jätä kailottaminen muualle eli ihaile hiljaa.
  • Jos tekee mieli osoittaa aviomiehelle/vaimolle yhtäkkisesti kiintymystä niin ”get a room” pätee täällä ihan kirjaimellisesti. Moskeijassa halailut ja suukottelut on ymmärrettävästi kielletty.

SZGM 3SZGM 16 SZGM 15SZGM 1Itse teimme reissun Abu Dhabiin päiväreissuna Dubaista omalla autolla ja olimme liikenteessä aikana, jolloin turistibusseja ei näkynyt monta. Tietoa arkkitehtuurista ja muista yksityiskohdista, löytyy hyvin heidän omilta sivuiltaan. Huomasin myös, että nykyään heidän sivuiltaan voi varata itselleen ohjatun kierroksen (en muista nähneeni aiemmin tätä mahdollisuutta).

Ohjatulla kierroksella moskeijasta saa kuulla varmasti paljon tärkeää tietoa, mutta kannattaa tutkailla mokeijaa myös omassa hiljaisuudessa. Itselleni suurimpia ihmetyksen aiheita olivat maailman suurin käsinkudottu matto, ne valtavat kristallikruunut ja upea marmori. Jos olette siellä suunnalla reissulla, älkää jättäkö tätä kohdetta välistä.

SZGM 12 SZGM 5 SZGM 9 SZGM 6 SZGM 11

Kreikan ja Turkin tuliaiset, mitä sitä tulikaan ostettua?

Palatakseni vielä kesän matkafiilistelyihin. Mitäs sitä tulikaan ostettua reissusta?

Turkin ostokset jäivät hieman vajaiksi muutamaa vaatetta lukuunottamatta. Keskityimme lähinnä nähtävyyksiin. Lempiostokseksi muodostui yllättäen pari liiraa maksanut punottu käsikoru, joka on päässyt koristamaan rannetta säännöllisesti.

image

Kreikasta mukaan lähti perinteinen Korres-hamstraus. Useasta paikkaa löytyi suihkushampoita kaksi yhden hinnalla, mikä Kreikan Korres-hinnoilla on aika edullinen (kaksi suihkushampoota maksoi yhteensä 5,40€).

image

Oliiviöljyä, joka oli voittanut parhaan makuisen oliiviöljyn tittelin, jossain kilpailussa. Kehtaanko myöntää, että itse ostin sen vaan kauniin pullon takia..

image

Fouta, joka saa toimia myös piknic-mattona.

image

Kreikkalaisia viinejä ja kefalogravieeraa. Eiköhän näillä pärjää ensi vuoteen.

imageimage

 

Mitä tehdä Dubaissa lasten kanssa?

Dubai on loistokohde lasten kanssa matkatessa. Se on ainakin tähän mennessä ollut turvallinen ja siisti. Känniääliöitä ei myöskään näy katukuvassa. Normaalin rantaloman lisäksi kaupungista löytyy tekemistä monen ikäisille lapsille. Ohessa muutama kiva kohde loman ratoksi.

Aquaventure ja Wild Wadi vesipuistot

Olemme testanneet molemmat ja molemmissa on puolensa. Atlantiksessa on enemmän tekemistä, isompia slideja ja tietty ”leap of faith”, johon en lähtenyt omaa kohtaloani testaamaan. Pienemmille löytyy Splasher’s alue ja isommille aaltokoneet etc. Välillä voi hengähtää vesipuiston omalla rannalla. Päivälippu Atlantikseen maksaa yli 1,2 metrisestä tällä hetkellä 260 dirhamia ja pienemmiltä 215 dirhamia. Alle kaksi vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. 250-310 dirhamin yhdistelmälipulla saa sisäänpääsyn myös Lost Chambers akvaarioon. Aquaventurista löytyy 16 ravintolaa/kioskia. Meidän ollessa Atlantiksessa, moni ravintola oli remontissa ja auki olevan ravintolan löytämiseen haaskaantui paljon aikaa. Sharks Bite ravintolassa jouduimme palauttamaan hampurilaiset, jotka oli nostettu lautaselle jäisenä. Ruoka oli todella mitäänsanomatonta hintaansa nähden. Suosittelen varaamaan paljon aikaa eli koko päivän tähän vesipuistoon, sen verran tekemistä sieltä löytyy huonosta ravintolakokemuksesta huolimatta.

Asuessamme pari yötä Jumeirah Beach hotellissa, hotellin asukkaat pääsivät ilmaiseksi Wild Wadi vesipuistoon, joten tuli testattua sekin. Wild Wadi on kompaktimpi version näistä kahdesta vesipuistosta ja jos käytettävissä ei ole montaa tuntia, kannattaa valita Wild Wadi. Meidän silloin 3-vuotias viihtyi parhaiten Juhan dhow-laivaa tutkiessa sekä lazy riverissä. Wild Wadi kustantaa tällä hetkellä 275 dirhamia yli 1,1m pitkältä ja 230 dirhamia alle 1,1m. Tämä tuli ehkä pienoisena yllätyksenä itselleni, sillä oletin sen olevan huomattavasti edullisempi kuin Atlantis.

23

Lost Chambers ja Dubai Aquarium/Underwater Zoo

Lost Chambers sijaitsee Atlantis hotellissa ja se onkin helppo liittää yhteen vesipuistopäivän kanssa, jos vaan energiaa riittää. Akvaario on rakennettu hämyiseksi ja perustuu Atlantiksen myyttiin. Me saimme kevyesti kulumaan pari tuntia ihmetellessä erivärisiä kaloja. Erikseen maksettuna aikuisen lippu maksoi viime kerralla 120 dirhamia, mutta kannattaa hyödyntää pakettiedut, joita tarjotaan vesipuistolipun kanssa.

Dubai Mallissa sijaitsee Dubai Aquarium ja Underwater Zoo, jonka suuresta akvaarioseinästä voi nauttia ihan ilmaiseksikin ostoskeskuksessa vieraillessa. Itse sisäänpääsypaketit alkavat 100 dirhamista ja sillä pääsee ihastelemaan 10 miljoonan litran akvaariotankissa uiskentelevia lajeja tarkemmin. Me viihdyimme ehkä hitusen paremmin tuolla Lost Chambersissa. Se oli tunnelmallisempi ja siellä oli vähemmän porukkaa. Dubai Mallin akvaario voi ajoittain olla todella hektinen ja täynnä porukkaa.

1 DSC_0412 Akvaario Akvaario 3 Akvaario 2

Global Village

Dubain ”keskustojen” ulkopuolella sijaitsevassa Global Villagessa vierähtää mukavasti ilta. Global Village rakennetaan joka vuosi osittain uudelleen ja sieltä löytyy maanosittain ostettavaa ja syötävää. Lapsille löytyy huvipuisto maailmanpyörineen. Kannattaa muistaa, että Global Village avaa ovensa vasta noin neljän pintaan iltapäivällä ja on viikonloppuisin erittäin suosittu vierastyöläisten keskuudessa. Kannattaa seurata heidän nettisivustoaan aukioloaikojen suhteen. Alue sijaitsee keskellä ei mitään, joten turhaan sinne ei kannata taksilla suhata. Mitään aitoahan tässä paikassa ei ole (mutta kuka sitä nyt odottaakaan Dubailta), mutta itse löysin sieltä kauniita marokkolaistyylisiä astioita ja leppoisan tunnelman. Ravintoloita löytyy Papa Murphyn pizzoista Biriyaniin. Sisäänpääsy pyörii yleensä 15 dirhamissa per henkilö.Global villageAl Ain Zoo

Jos aikaa on tuhlattavaksi ja lapset pitävät eläimistä, Al Ain Zoo sijaitsee noin puolen toista tunnin ajomatkan päässä sekä Dubaista, että Abu Dhabista. Al Ainin eläinpuiston sisäänpääsymaksu on edullinen, 30 dirhamia aikuisilta ja 10 dirhamia yli 3-vuotiailta lapsilta. Puisto oli mielestämme helppokulkuinen ja siellä riitti ihasteltavaa.Kuva 1 Kuva 2 DSC_0066KidZania, NJOY ja Kiddies Cafe

Dubai Mallissa sijaitsevassa Kidzaniassa lapset voivat kokeilla aikuisten maailmaan astumista. Valittavana on 80 eri ammattivaihtoehtoa. Hinta per lapsi on 140 dirhamia, mutta kouluikäiselle varmasti hauska paikka, jos taitaa englannin. Dubai on täynnä lasten sisäleikkipaikkoja, joita tarvitaan etenkin kesähelteillä, jotta naperot voivat kiivetä seinille, kirjaimellisesti.

NJOY sijaitsee Marina Mall:n ylimmässä kerroksessa ja tarjoaa pehmeän leikkikiipeilypaikan, trampolinin ja Game Zonen. Pääsymaksu leikkipaikkaan oli viimeksi 50 dirhamin paikkeilla. Trampolini ja pelit maksavat erikseen. JLTn alueella (Cluster Y, Lake Shore Tower) sijaitsee Kiddies Cafe, joka sopii etenkin pienemmille lapsille. Vanhemmat voivat rauhoittua kaffelle samalla, kun lapset leikkii. Sisäänpääsy 45 dirhamia per tunti (lisätunnit 25 dirhamia).NJOY

Bounze

Bounzesta tuli hitti heti, kun se saapui Dubaihin. 80 dirhamilla saa hyppiä sielunsa kyllyydestä, sekä aikuiset, että yli 110 cm lapset. Pienemmille on erillinen miniBounce alue. Bounze sijaitsee hieman hankalassa paikassa, keskellä teollisuusaluetta, eikä ole näppärästi metron varrella. Taksilla tai omalla autolla sinne pääsee helpoiten (Building 32, 4B Street, Behind Ace Hardware – Sheikh Zayed Road, Al Quoz 1).

Leikkipuistot

Ulkona sijaitsevia leikkipuistoja ei ole joka nurkan takana, mutta viime aikoina sinne on rakennettu pari isompaa puistoa, joissa on tekemistä monen ikäisille. Meidän omat lempipuistot olivat asuinalueesta johtuen JLT Park ja The Beachillä Jumeirah Beach Residence alueella sijaitseva puisto. Viikonloppuisin noihin voi olla tunkua. JLTn ison puiston vieressä on yleensä ollut lisäksi pomppulinnoja/liukumäkiä usea kappale sekä muutama huvipuistolaite. Niihin on ollut 15 dirhamin sisäänpääsymaksu.

imageimageimageimage

Positiivinen kaupunkiyllätys

Viimeksi kirjoittelin paikasta, johon tuskin tulee mentyä enää uudelleen. Samalla aloin pohtimaan niitä paikkoja, jotka ovat oikeasti olleet positiivisia yllätyksiä. Paikkoja, joista ei oikein ollut selkeää mielikuvaa, joten ei tiennyt mitä odottaa ja sattuuko tykkäämään. Sellaisia paikkoja on useita, joista odotukset ovat olleet korkealla ja paikka onkin lunastanut ne, mutta mitä jos paikasta ei ole odotuksia? Joskus yllättyy siis positiivisesti. Meille näin kävi Madridin kanssa.

Olimme käyneet usessa muussa Espanjan kaupungissa, mutta Madrid ei ollut ihan ensimmäisenä listalla. Kunnes päätin ostaa isälle 60-vuotis lahjaksi pidennetyn viikonloppureissun katsomaan hänen (ja itseni) fanittaman Real Madridin peliä. Lopulta matkaseurue täydentyi myös äidillä ja omalla miehellä.

Mikä Madridissa sitten yllätti? Ehkä eniten siisteys ja hienostunut fiilis. Enkä nyt tarkoita mitään kermaperseilyä vaan upeita rakennuksia ja yleisilmettä. Meidän hotellivalinta oli lisäksi nappivalinta. Grand Via:lla sijaitseva Hotel De las Letras oli persoonallinen ja hyvä sijainniltaan. Kävelimme kengät puhki kolutessamme Madridin keskustan katuja, istuimme Plaza Mayorilla nauttimassa lasilliset ja katselemassa ihmisvilinää. Ihastelimme Plaza de Orienten puutarhaa ja menimme lounaalle San Miguelin kauppahalliin. Harmi, etten tajunnut silloin laittaa ylös niitä ihania tapasbaareja, joissa kävimme illallisella, sillä niitä riitti, etenkin Calle de la Cava Bajan alueella.

Sunnuntaina oli tarkoitus nauttia viimeisestä päivästä kaduilla kuljeskellen, mutta satuimme kävelemään Museo del Pradon ohitse ja päädyimme jonon hännille. Sisäänpääsy oli tällöin jostain syystä ilmainen. Pradon tarjonta oli kattava ja listaisin sen omassa museolistassa heti toiseksi New Yorkin MoMan jälkeen.DSC_0099 DSC_0300 DSC_0271imageDSC_0284imageLauantain kohokohta oli tietenkin Santiago Bernabeulla pelattu Real Madrid vs. Atletico del Bilbao. Täytyy myöntää, että UEFAn biisin vallattua stadionin tuli silmäkulmaan tippa, jos toinenkin, sillä olin pystynyt toteuttamaan yhden oman ja isäni unelman. Olla katsomassa matsia paikan päällä, kun 90-luvulla vain unelmoimme siitä fiiliksestä, millaista olisi olla katsomassa oman lempijoukkueen matsia 80 tuhannen muun kanssa. Aivan huikeaahan se oli ja kirsikkana kakun päälle, Real voitti matsin runsaalla maali-iloittelulla. Näiden kokemusten ja unelmien mahdollistamisen takia matkailu on niin sairaan siistiä.

DSC_0133  DSC_0147 DSC_0155 DSC_0164

Hotelliarvostelu: Sentido Orka Lotus Beach, Icmeler, Turkki

Tästä hotellista jäi jotenkin ristiriitaiset fiilikset. Hotelli on tietyissä kohdissa aivan täydellinen ja taas jotkut perusasiat puuttuvat täysin. Me etsimme all inclusive hotellia, joka olisi lähellä kaupunkia ja sen me kyllä saimme.Sentido pierDSC_1943 (1) DSC_1940 (1)

Huoneet

Olimme varanneet kaksi merinäköalalla olevaa huonetta ja toivoneet viereisiä huoneita. Ensimmäinen niistä sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa ja oli hieman toisessa kerroksessa olevaa suurempi. Tästä ensimmäisen kerroksen huoneesta oli upeat näkymät merelle. Huoneiden sisustus oli ihan mukavan freesi ja niissä oli paljon puisia yksityiskohtia. Kylppäri oli pieni ja sieltä löytyi vain perussetit eli shampoosetit ja rasva. Huoneissa on teen/kahvinkeittomahdollisuus ja minibaarista pitäisi löytyä vettä, olutta, mehua ja muita virvokkeita.

Meillä ei huoneeseen tullessa löytynyt ja edellinen asukas oli nyysinyt viimeiset kahvitkin, jättäen vain jäljelle puiset sekoitustikut. Ihan selkeästi huonetta ei oltu tarkastettu ennen kuin saavuimme sinne. Jouduimme pyytämään tuotteita kolme kertaa ja saimme ne vasta seuraavana päivänä. Minibaari pitäisi täyttää joka päivä kaikilla tuotteilla, mutta me saimme aina vain vettä, paitsi kun älysimme alkaa vaatia muutakin.

WIFI oli niin surkea, ettei oikein löydy sanoja. Jos markkinoit huonetta, johon kuuluu WIFI, sen pitää toimia edes tyydyttävästi. Meidän huoneessa ei toiminut ollenkaan. Selitykseksi ei käy se, että hotellilla on niin monta käyttäjää. Se ei toiminut aamulla, päivällä eikä yöllä.Sentido room DSC_1512 (1)Ruoka ja ravintolat

All inclusive toimi tässä hotellissa moitteettomasti. Asioiden hakeminen oli tehty vaivattomaksi ja koko ajan oli jokin paikka avoinna. Erityisesti kiitos rantabaarin toimivuudelle, sillä sieltä sai itse noutaa mehua, jääteetä ja muita virvokkeita ilman jonotusta. Aulabaari oli tyylikäs ja sieltä sai hyvää palvelua. Ravintoloiden paikallinen punaviini oli yllättäen maukasta.

Ruoka sen sijaan oli pienoinen pettymys. Laatu ei ollut mitenkään erityinen ja joskus ruoka oli päässyt kylmäksi buffet-tiskillä. Meille jäi epäselväksi illallisella, oliko tarjolla juomien pöytiintarjoilu vai ei, sillä joskus meiltä tultiin kysymään ja joskus taas ei. Ruoka-allergikoiden kannattaa olla tarkkana ruokien kanssa, sillä monesti ruokien laput olivat ihan pain mäntyä. Tiedä sitten olivatko muut vieraat sekoitelleet niitä vai olivatko ne jo alunperin väärillä paikoilla. Onneksi buffetista löytyi muutama paikallinen ruoka, joita maistuivat.

Hotellissa on myös italialainen, aasialainen ja turkkilainen ravintola, jotka kuuluivat all inclusiveen. Kokeilimme niistä italialaista, joka oli niin suuri floppi ruoan suhteen, että pysyttelimme buffetissa. Ruoka ei muutu italialaiseksi, jos pöydälle laittaa vähän kuivaa mozzarellaa ja ylikeittää vähän pastaa.

Lounasta nautimme yleensä allasravintolassa, jossa oli tarjolla salaattia, hampurilaisia ja muuta pientä naposteltavaa. Yläkerran baarista oli hienot näkymät. DSC_1968 (1) DSC_1971 (1) DSC_1973 (1) DSC_1976 (1)DSC_1963 (1)Harrastusmahdollisuudet ja sijainti

Tällä alueella hotelli hipoo sitä viittä tähteä. Mahtava harrastetarjonta lapsille. Vesipuisto oli meidän vesipedon suosikki. Itse kokeilin yhtä niistä laskuista ja meinasin pissata housuihin. Vesipuiston lisäksi lapsille löytyy splash-alue ja lastenklubi. Hotellialueella on useita allas-alueita ja ranta toisella puolella rantapromenadia. Me löysimme aina aurinkotuolit ilman varailua. Hotelli tarjoaa myös yksityisiä cabanoita, mutta niistä piti maksaa erikseen enkä nähnyt kenenkään käyttävän niitä. Hotellissa tarjotaan paljon aktiviteetteja beachvolleysta zumbaan. Me kokeilimme vain aqua fit vesijumppaa pari kertaa.

Jotkut hypettävät hotellin kylpylästä, mutta meille se tarjosi kahden tähden palvelua. Otimme parihieronnan (50€ ”only for you my friend”). Missäköhän oma hierojani oli saanut koulutuksensa, sillä jouduin useasti sanomaan, että käyttäisi vähän enemmän voimaa, mutta pyynnöstä huolimatta en sitä saanut. Miehen balilainen hieroja sen sijaan oli parempi. Hierontahuoneen ovi oli jätetty auki ja ulkopuolelta kuului koko ajan mölyä. Hieronnan jälkeen ei tarjottu edes vettä ja oma hierojani ei saatellut minua huoneesta pois. Ehkä meidät vaan hemmoteltiin pilalle Dubain viiden tähden kylpylöissä.

Sijainti ja ympäristö on upea. Hotellin edestä menee kauniisti hoidettu rantapromenaadi jota pitkin pääsee näppärästi Icmelerin keskustaan. Sijainti on hiljainen yleisestä kävelytiestä huolimatta. Sentido 2 DSC_1967 (1)DSC_1962 (1) DSC_1950 (1) DSC_1946 (1) Sentido DSC_1952 (1)Palvelu

Tässä kohtaa mennään metsään oikein urakalla. Aloitetaan paikan staroista. Ridwan ja Ali ravintolassa ovat paikan tähtiä. Hyvää palvelua ja hauskaa läpän heittoa.

Suurin ongelma tässä hotellissa on henkilökunnan kielitaito. Jos puhut venäjää, no problemos, mutta jo perusenglanti tökkii. Vastaanottotiskillä tyttö ei osannut numeroita, kun yritin antaa meidän huonenumeroa. Joutui pyytämään toisen henkilön avuksi. Ravintolassa tarjoilija ei ymmärtänyt mikä on ”green tea”. Ja nämä ovat vain muutama harmiton esimerkki.

Hotellin ravintolan esimies pompotti ja kohteli alaisiaan (varsinkin nuoria) täysin ala-arvoisesti asiakkaiden edessä. Jouduin myös sanomaan hänelle kerran, että hymy olis ihan kiva.

Jos pystyy nielemään tuon huonon palvelun ja perusruoan, on hotelli vierailemisen arvoinen. Itse hotelli on hieno, näkymät upeat, all inclusive toimii ja lapset ovat viihdytettyjä melkein 24/7.

Destination LOMA antaa tälle hotellille 3,5 tähteä (palvelusta 2, harrastuksista 5, huoneista 3).

 

DSC_1738 (1)DSC_1486 (1)

Meriretki Iclemeristä

Olimme kävelyllä kauniilla Icmelerin rantapromenadilla, kun bongasimme veneretkiä myyvän kojun. Meidän huomion kiinnitti sanat ”no loud music”, sillä jumputijumputi partyboat ei oikein iskenyt meidän matkaporukkaan. 150 liiralla sai kolmen tunnin meriretken omalla bootilla (vain käteinen käy). Itse varauspaikan nimeä en pistänyt merkille, mutta meitä kuljetti kolme tuntia ystävällinen pariskunta Berrak nimisellä veneellä.

Retki alkoi perinteisellä turkkilaisella teehetkellä, jonka jälkeen siirryimme ihastelemaan maisemia veneen kannelle. Ensimmäinen pysäkki oli Red Sand beach, jonka vesi oli niin kirkasta, että bongasin haalistuneen kynsilakan varpaista. Rannan hiekka oli niemensä mukaisesti punaista. Meidän lisäksi poukamaan oli ankkuroitunut vain yksi sukellusporukka, sekin tosin paljon kauemmas.

Punaiselta rannalta suuntasimme kohti Phosphoruksen meriluolia. Kapteeni ajoi uhkarohkeasti veneen hyvin lähelle kiviä, osittain luolan sisälle, vaikka merenkäyntiä vähän olikin.DSC_1776 (1) DSC_1750 (1) DSC_1913 (1) DSC_1831 (1) DSC_1805 (1)DSC_1798 (1)Amoksen poukamasta löytyi ravintolan laituri, johon kiinnityimme ja lähdimme pienelle kävelylle kiviselle rannalle. Sanomattakin on selvää, että vesi täälläkin oli huikean kirkasta. Ravintola meiltä jäi testaamatta, sillä olimme syöneet lounaan hotellilla juuri ennen lähtöä, mutta paikka näytti täydelliseltä päiväretkipaikalta.

Matkalla Turuncin edustalle, vanha herra toi meille herkullisia paikallisia, tuoreita kirsikoita ja vesimeloneja. Kävimme vain pikaisen pulahduksen ja saimme kuvan kauniista pienestä kylästä. Tänne voisin tulla toisella kerralla lomailemaan. Kolmen tunnin meriretkestä muodostui oli koko Icmelerin reissun kohokohta. Maisevat olivat, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, silmiä hiveleviä.DSC_1861 (1) DSC_1860 (1) DSC_1854 (1) DSC_1908 (1) DSC_1869 (1) DSC_1873 (1)

Perhoslaakso, Petaloudes – Rodos

Edellisestä visiitistä perhoslaaksoon ehti kulua 28 vuotta. Silloin olimme Aurinkomatkojen legendaarisella saarikierroksella hikisessä bussissa. Nyt hurautimme sinne skootterilla hiukset hulmuten (tai no, kypärä taisi pitää suurimman osan hiuksista paikoillaan). Rodoksen kaupungista on matkaa perhoslaaksoon 25 kilometriä. Viime kerralla perhoset olivat karanneet, eikä laaksosta jäänyt hirveästi muistikuvia. Nyt oli onneksi toisin.

Ajoimme laaksoon iltapäivällä kolmen pintaan. Koska oli sunnuntai ja siellä ei näkynyt yhtään autoja tai busseja, luulimme paikan olevan kiinni. Auki se oli, mutta meidän lisäksi siellä ei montaa muuta kulkijaa ollut. Kesäkuun puolivälin jälkeen Panaxia Quadripunctaria perhoset olivat mukavasti asettuneet laaksoon ja niitä riitti, kun ymmärsi etsiä oikeista paikoista. Olisin voinut tulla patikoimaan laaksoon ihan ilman niitä perhosiakin.

Laakson luonto oli upea, paljon lammikoita, vesiputouksia ja puisia siltoja. Kulkureitit oli rakennettu luontoa mukaillen. Perhoslaakso on jaettu kahteen eri osioon. Me kipusimme molemmat ylös ja jatkoimme vielä ylhäällä sijaitsevalle Kalopetran luostarille, joka on rakennettu jo vuonna 1782. Luostaria meille esitteli ystävällinen Apostolis.DSC_2079 (1)DSC_2134 (1)DSC_2120 (1) DSC_2113 (1) DSC_2093 (1)DSC_2148 (1) Kalopetra 2DSC_2154 (1) Ohessa pari perusvinkkiä, jos vierailet laaksossa:

– Ota mukaan paljon juotavaa. Meillä meni koko reissussa yli kaksi tuntia, mikä oli suurimmaksi osin kapuamista ylös.
– Muista hyvät kävely/lenkkikengät. Itselläni oli onneksi jalassa lenkkarit, mutta näin muutaman henkilön jotka kärvistelivät varvastossuilla liukkaiden kivien päällä.
– Älä mölyä. Laakso on perhosten rauhoittumispaikka ja ne häiriintyvät kovista äänistä ja liikkeistä. Joku tollo siellä meidänkin aikana heitteli kiviä ja puupalikoita, että sai perhoset liikkeelle. Grrr…
– Pääsymaksu oli vuonna 2016 5€. Jos perhosia ei ole, pääsymaksu on yleensä halvempi.
– Alueella on kaksi kahvilaa. Kävimme ylemmällä reitillä olevassa ja leppuutimme jalkoja. Positiivista oli se, että vesipullosta ei tarvinnut maksaa riistohintaa.

Paluumatkalla bongasimme pienen paikallisen viinitilan, Anastasia Triantafylloun jossa oli myytävänä myös muita herkkuja. Viinit olivat lähes poikkeuksetta liian makeita meidän makuun, mutta ostimme yhden pullon kuivaa valkkaria ja purkin oliivitahnaa. Anastasia perusti tilan 1995 ja se muutti nykyiselle paikalleen vuonna 2002. Hän valmistaa usean eri viinin lisäksi muun muassa oliiviöljyä. Suosittelen tutustumaan.Perhoslaakso 2 Perhoslaakso 1Winery Winery 2

Zinio ja matkailulehtilöydöt

Olen perinteisten lehtien suurkuluttaja. Kulutan matkailulehtien lisäksi muotilehtiä, sisustuslehtiä, lifestylelehtiä, sanomalehtiä, you name it. Paperisessa versiossa on jotain ihanan aitoa ja niiden pois heittäminen tuo minulle suurta tuskaa. Koska nurkat notkuvat noita paperiversioita, olen pakosta (=aviomiehen painostuksesta) siirtänyt lehtiostoksiani Zinioon.

Kokonaan en kuitenkaan suostu luopumaan paperiversioista, sillä haluan lähikaupoistani ja Akateemisesta löytyvän vielä kunnon paperilehtivalikoiman, joten mielelläni kannan osan roposistani niihin. Lisäksi suomalaiset aikakausilehdet ostan aina paperiversioina.

Zinion applikaatioon tutustuin heti ensimmäisen Ipadin ostettuani eli vuonna 2011. Matkaillessa Zinio on aika helmi, sillä mukana ei tarvitse rahdata isoa kasaa lehtiä laukun painona. Löysin vastikään pari hyvää tarjousta matkalehtien saralta. Ilon sanomaa pitää jakaa.

Conde Nast Traveller UK

Conde Nast Travellerin edellisten kuukausien lehtiä myydään Ziniossa 2,99€ hintaan. Aika hyvä diili verrattuna paperisen version Suomi-hintaan, joka lähentelee kymmentä euroa. Lisäksi vanhatkin versiot pysyvät mukana matkalla, kun haluaa etsiä jostain tietystä kohteesta hyvää ravintolaa tai mielenkiintoista nähtävyyttä.

Travel+Leisure India and South Asia

Yksittäisnumerot maksavat 2,99€ ja vuosikerta vaivaiset 13,99€. Keskittyy nimensä mukaiseen alueeseen, mutta taattua matkalehtilaatua.

Signature Luxury Travel & Style

Zinion hyvä puoli on uusien lehtien löytäminen. En ollut kuullutkaan kyseisestä lehdestä, mutta kannessa ollut #followmeto pariskunnan kuva ja haastattelu saivat minut tutustumaan lehteen. 2,99€lla hyvä löytö, vaikken välttämättä kuulukaan lehden primääri kohderyhmään (valitettavasti pankkitilin saldolla ei mennä osteleen Lamborghinia tai vuokraamaan yksityiskonetta). Unelmointi sen sijaan ei maksa mitään vai mitä?

 

Mihin kohteeseen en haluaisi mennä uudestaan?

Meidän ongelma on yleensä se, että useimpiin paikkoihin haluaisi uudestaan. Aina jää jotain siistiä näkemättä ja kokematta. Kyseessä on hyvinkin positiivinen ongelma, sillä omat matkamme ovat olleet lähes poikkeuksetta onnistuneita ja olemme tykänneet kaikista paikoista, joissa olemme käyneet. Koska maailmassa on kuitenkin tuhansia paikkoja, jotka haluaisi nähdä, valitsin yhden kohteen, josta ajattelen, että been there done that ja käytän pennoseni mielummin johonkin uuteen kohteeseen.

Macau

Kyseessä on Kiinan Macau, johon teimme kahden päivän reissun Hong Kongin reissulla. Halusimme kokea jonkun paikan, johon ei ihan heti tulisi mentyä uudestaan (oltiin näköjään aika oikeassa tuon suhteen). Surffailimme monessa kiinalaiskohteessa, mutta viisumihässäkkää välttääksemme valitsimme Macaun kahden päivän kohteeksi.

Ostimme liput Kowloon Macaun Ferry terminaalista. Lipun ostamisesta viiden minuutin päästä istuimme jo paikoillamme Turbojetin kantosiipialuksessa matkalla Macauhun. Macauun saapuessamme vettä tuli kuin esterin pyllystä. Otimme taksin terminaalilta hotelliimme Golden Dragoniin, joka sijaitsi ferry terminaalin läheisyydessä. Hotelli oli ihan uusi ja sopii sinulle, jos olet pieni kiinalainen ketjupolttajamies ja tykkäät nukkua kivikovalla sängyllä. En suosittele häämatkalaisille. Hotellihuoneesta oli tosin hienot näkymät Fishemans Wharf satamaan ja merelle.

Koska kuuma ja kostea sade haittasi alueeseen tutustumista jaloin, otimme taksin ja matkasimme Taipan puolelle Venetsia hotelliin. Macau on Aasian Las Vegas, joten se on täynnä toinen toistaan isompia kasinoita, jotka on kopioitu suoraan Vegasista. Venetsia kasino on kokemisen arvoinen, jos et ole koskaan käynyt Vegasissa, mutta meille siinä ei ollut mitään uutta. Pelasin 10 euroa yksikätisessä ja hävisin kaikki parissa minuutissa, joten päätin jättää pelaamisen niille, jotka eivät olleet budjettimatkalla.

Illalla menimme syömään Fishermans Wharfille kivannäköiseen sushiravintolaan. Muuten ihan ok kokemus, mutta kommunikaatio-ongelmista johtuen puolet tilatuista susheista puuttui, pöytäämme tuli muiden pöytien ruokia ja juotavaa saimme pyytää kolme kertaa. En usko, että edes kiinan sanakirjasta olisi tässä tapauksessa ollut hyötyä.

DSC_0018 DSC_0025 DSC_0026 DSC_0002 DSC_0005

Seuraavana aamuna ilma oli jo huomattavasti parempi, joten lähdimme tutkimaan Macaun portugalialaisraunioita ja hotellin lähiympäristöä. Valitettavasti aamun varhaisina tunteina Macau paljasti erilaiset kasvonsa muistuttaen Reeberbahnia uuden vuoden päivän aamuna. Macaun vanha keskusta sen sijaan oli viehättävä vanhoineen portugalilaisvallasta muistuttavineen vanhoineen rakennuksineen. Täältä löytyikin se Macau mitä itse olimme jo kaivanneet. Kiipesimme raunioiden huipulle ja tutkailimme Macaun erilaisia kasvoja sieltä käsin.

Macaussa on varmaan paljon mielenkiintoista monelle, mutta meidät se jätti kylmäksi. Macaun vanha keskusta oli viehättävä, mutta jatkuva tupakansavu, kommunikaatio-ongelmat, floppihotelli ja huono ilma jättivät leiman reissuun. Kahden päivän jälkeen oli ihana palata Hong Kongiin, joka taas kuuluu niihin ”pakko päästä uudestaan” kohteisiin.

DSC_0124 DSC_0102 DSC_0089 DSC_0099 DSC_0080 DSC_0074

Hotelliarvostelu: Atrium Platinum Luxury Resort and Spa – Ixia

Mikä ihana hotelliyllätys! Olen käynyt Rodoksella enemmän kuin laki sallii jo natiaisena ja sen hotellit ovat tulleet aika tutuksi. Rodos ei ole koskaan ollut minulle hotelliunelma, sillä palvelu on ollut hyvissäkin hotelleissa kolmen tähden tasoa eli aika mitäänsanomatonta, joten Atrium Platinumin kanssa olin ihan äimän käkenä. Hotelli hyppäsi suoraan omaan top 5:seen palvelun tasossa. Muita top 5:ssa olevia hotellia ovat mm. Zighy Bay Omanissa, Peninsula Bangkokissa ja Ritz Carlton Dohassa, joten aika kovan luokan tulos hotellilta Kreikan Dodekanesian saarella.

Toivoin emailitse meille vierekkäisiä huoneita ja vastaus tuli salaman nopeaa emailitse. Saapuessamme hotelliin ovipoika Alexander tuli taksille vastaan ja otti laukut. Tätä palvelua en muista saaneeni missään Kreikan hotellissa, en edes viiden tähden. Check in hoitui juuri niinkuin pitääkin ja kirsikkana kakun päälle saimme upgradauksen isompaan huoneeseen. Tämän tosin huomasimme vasta astuessamme huoneeseen, siitä ei respassa tehty numeroa.

Hotellin yleisilme on erittäin raikas ja tyylikäs. Etenkin aula ja vastaanotto loivat heti viiden tähden fiiliksen.

DSC_1453 (1)DSC_1402 (1) DSC_1404 (1) DSC_1406 (1) DSC_1400 (1)Huoneet

Olimme alunperin varanneet perushuoneen, mutta saimme upgradauksen sea view sviittiin, jossa oli kaksi iso terassiparveketta, erillinen oleskeluhuone ja tilaa mukavat 68 neliötä. Normaalit huoneetkin ovat 42 neliötä, joten huomattavasti perinteisiä hotellihuoneita isompia. Huoneet oli sisustettu tyylikkäästi pehmeillä väreillä ja kalusteet olivat astetta tasokkaammat. Kylpyhuoneessa oli erikseen poreamme, suihkukoppi ja tilaa tarpeeksi. Ehkä ainut lisä mitä olisin kaivannut, oli vähän enemmän kylpyhuonetuotteita ja joku pieni erikoisjuttu (joissain hotelleissa se on hauska kylpylelu, jossain toisissa iso loofah). Huoneissa oli tallelokero, minibaari, kahvin/teenkeittomahdollisuus ja WIFI. Ai niin ja muhkeat kylpytakit.DSC_1384 (1) DSC_1385 (1) DSC_1387 (1) DSC_1388 (1) DSC_1392 (1)Ravintolat

Söimme illallista ensimmäisenä iltana (väsyneenä) altaan vieressä sijaitsevassa Elia ravintolassa. Annokset olivat niin isoja, että ítseltäni jäi osa gemistaa syömättä. Tzatsiki ja perinteinen kreikkalainen salaatti maistuivat juuri siltä kuin pitikin. Ravintolassa oli meidän lisäksi vain muutama muu. Olisin mielelläni testannut myös ylä-kerrassa sijainneen aasialaisen Koi ravintolan, mutta olimme jo sopineet toiselle illalle muuta ohjelmaa. Koin lisäksi hotellista löytyy tasokkaampi kreikkalainen Porfyra ravintola sekä Archipelagos pääravintola, jossa nautimme aamiaisen. Aamiainen oli erinomainen, ehdottomasti paras Kreikan hotelleista, joita olemme testanneet. Valinnanvaraa löytyi runsaasti ja laatu oli hyvä. Harmi ettei maha vetänyt enempää, sieltä jäi testaamatta monta herkkua.

Hotellin Chromata baari oli iltaisin tupaten täynnä. Meiltä se jäi testaamatta, mutta uskon, että sen suosiolle on hyvä syy.DSC_1399 (1) Atrium DSC_1397 (1)Harrasteet

Atrium Platinumista löytyy suht tasokas spa. Varasin jo etukäteen 50 minuutin after sun kasvohoidon ja hieronnan. Kannattaa seurata heidän nettisivujaan, sillä sieltä voi löytää hyviä spa-tarjouksia. Itse maksoin hoidosta 50 euroa, mikä oli ihan kohtuullinen hinta, sillä käytössä oli Thalgon ja Anne Semonin tuotteet. Spa-tilassa oli minun lisäkseni vain 3 henkilöä, joten hoidon jälkeen pääsin testailemaan jokaista poresuutinta ja allasta. Lämpimässä porealtaassa olisin voinut lillua useamminkin.

Hotellin allasalueet ovat kauniit ja isot. Aurinkotuoleja en nähnyt varailtavan ja niitä riitti ainakin meidän tullessa sinne. Pyyhkeet löytyvät allasalueelta. Ainut minus tuli hieman hitaasta allaspalvelusta ja jääkylmästä vedestä. Hotellista löytyi lisäksi lasten leikkihuone sekä leikkialue.

DSC_1412 (1)Atrium 4DSC_1390 (1) DSC_1417 (1)Sijainti

Atrium Platinum sijaitsee Ixiassa, 5 kilometrin päässä Rodoksen vanhasta kaupungista. Lähellä on paljon Ixian ruokapaikkoja ja Rodoksen kaupunkiin pääsee näppärästi taksilla. Ranta sijaitsee muutaman metrin päässä, mutta huomioi, että sinne joutuu ylittämään tien. Ixian ranta on kivinen ja tuulinen eli ei mitenkään erityisen lapsiystävällinen.

Kaiken kaikkiaan, erinomainen hotellivalinta Rodoksella. Palvelu oli erinomaista ja harrastusmahdollisuudet hotellissa hyvät.

Ainut pieni särö palvelun täydellisyyteen ennen uloskirjautumista. Olin soittanut ja kysynyt mahdollisuudesta parin tunnin myöhäistettyyn uloskirjautumiseen. Langan toisessa päässä oleva nainen sanoi sen onnistuvan lähes 100% varmuudella, mutta kuulemma kannattaa vielä tarkastaa asia illallisen jälkeen. Illallisen jälkeen vastaus olikin, ettei myöhäinen uloskirjautuminen onnistuisi missään tapauksessa. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää, sillä hotelli oli varattu täyteen, mutta ihmettelin vaan tuota ensimmäisen soiton vastausta ja mikä oli voinut muuttua niin radikaalisti parin tunnin aikana.

Hotellilla ei ole tarjota valvottua, lukollista matkatavarasäilytystä, mistä pieni miinus. Ystävältäni on viety tavarat tasokkaan hotellin matkatavarasäilytyksestä ja vakuutus ei korvannut mitään. Ensi kerralla valitsisin varmaankin huoneen, jossa on pieni, oma uima-allas ja kävisin testaamassa sen aasialaisen ravintolan.

Destination LOMA antaa tälle hotellille täydet 5 tähteä huolimatta altaan kylmästä vedestä ja pienen pienistä lisätoiveista.DSC_1424 (1)

DSC_1433 (1) DSC_1448 (1) DSC_1450 (1)

Konttisen Kesäteatteri – Rovaniemi

Tästä ei pitänyt edes kirjoittaa, mutta jäi niin hyvä fiilis, että piti tulla kertomaan. Jos matkailette Rovaniemen suunnalla nyt kesällä, suosittelen tutustumaan Konttisen Kesäteatterin Pinokkio näytelmään.

Näyttämö sijaitsee helmipaikalla, Kemijoen rannalla. Vieressä on Angry Birds puisto, jossa lapset voivat kiipeillä pahimmat energiat ennen kuudelta alkavaa näytöstä. Liput maksoivat 15€ aikuiselta ja 12€ lapselta.

Meidän poika ja ystäväperheen tyttö, molemmat 5-v eläytyivät oikein urakalla. Yllättävintä oli ehkä se, että myös molemmat aikuiset tykkäsivät näytelmästä. Hyvän fiiliksen täydensi kesän lämpimin päivä ja aurinko, joka porotti lähes pilvettömältä taivaalta.

Iso suositus kotimaan kesälomareissulle!imageimageimage

Lindos – Rhodes

This idyllic village from ancient history is one of the real gems on Rhodes island. On the highest peak of the village rises acropolis with well remained columns and ruins. I hope that the masses of tourists will not ruin this fantastic historical play since you can still touch many of the ruins. It is difficult to avoid the tourist masses in Lindos, especially if you are visiting the site during midday. The parking was full of tourist busses and the acropolis was occupied with cruise and day tour guests. Entrance fee to the acropolis was 12 euros (it was 6 euros last time I visited).

It is recommended to keep water close by and get a (fancy) sun hat since the climb to the acropolis can be quite tiring, especially for older people. We had a sudden heatwave in June and a few cruise guests had to lie down after 42 c heat had taken all the energy and fluid out of them. We decided to save our feet from climbing and rented a donkey for 5€ from the donkey taxi station. I was happy to save my energy for admiring the acropolis but I did feel slightly sorry for Jimmy and Katherina, our donkeys, who dragged our not-so-light bodies along the narrow alleys.

imageimageDSC_0055DSC_0050DSC_0028DSC_0018DSC_0023The narrow alleys of Lindos are the best part of the trip. In the afternoon when the tourist busses head to their next destination, you can find nice boutiques and restaurants almost empty. The Melenos boutique hotel has been on my ”definitely maybe” hotel list for quite a while and I have also praised Mavrikos restaurant already before. This time we found a lovely Giorgos café bar from one of the alleys (don’t ask which one) where we enjoyed delicious prosciutto sandwich and refreshing frappe.

Lindos is approximately 50 kilometers from Rhodes town. Most of the traditional travel agencies organize bus tours to Lindos. You can book a trip from local travel agencies but I also recommend to check the boat tours although the trip itself takes longer. Taxi to Lindos cost 56€ one way. We rented Volkswagen Eos cabriole for 50€ which allowed us to make our own schedule. I asked by curiosity how much it would have cost to book a private, fancy yacht from Mandraki harbor. I have quite many other plans for 1000 euros (e.g. the beautiful carpet I found in the old town).

Do not skip Lindos if you have the chance.

imageDSC_0086DSC_0083DSC_0108DSC_0101image

Rodoksen tärppejä

Viinikauppa Marinos S.A., Vanha kaupunki

Vanhan kaupungin muurien sisään rakennettu ihana viinikauppa, jossa hyvä valikoima kreikkalaisia viinejä. Toinen sisäänkäynti on vielä houkuttelevampi ja sisustus juuri sellainen, kun kunnon viinikaupassa pitää ollakin.

image

My Greek Me, Vanha kaupunki

Tyylikkäästi ajatuksella sisustettu kauppa vanhassa kaupungissa, joka tarjoaa paikallisia, hauskasti suunniteltuja tavaroita. Olisin voinut hypistellä noita tavaroita vaikka tuntikausia.

DSC_0291 (1)DSC_0290 (1)DSC_0289 (1)

Clothω, Vanha kaupunki

Toinen uusi, mielenkiintoinen putiikki vanhassa kaupungissa. Hyvä palvelu ja ihania, itse koristeltuja kreikkalaisia sandaaleja. Kaupasta löytyy lisäksi boho-tyylisiä vaatteita ja asusteita. Itselle mukaan lähti iso fouta.

DSC_0294 (1)

Margaritis Autovuokraamo, Rodoksen kaupunki

Tätä hyvän palvelun paikkaa suosittelee miellellään muillekin. Olemme vuokranneet samasta vuokraamosta sekä skootteria, että autoa ja saaneet aina priimaa palvelua ja hyvät hinnat. Tällä kerralla vuokrasimme 200 kuutioisen skootterin 15€ päivähintaan ja Eos cabriolet auton 50€lla. Vuokraamosta löytyy lisäksi polkupyöriä. Lähtöhinnat ovat 5€ polkupyöristä ja 10€ pienemmistä skoottereista. Korkeasesonkina hinnat saattavat olla korkeammat.

Giorgios bar and cafe, Lindos

Giorgios kahvila ei ole ainoastaan tyylikäs vaan sieltä saa myös herkullisia annoksia pikkunälkään. Tämä oli täydellinen, suojaisa paikka viilentymiseen, kun olit ensin tutkaillut Lindoksen akropolista kesäkuun lämpöaallossa.

Lindos 1DSC_0107 (1)

Golden Olympiade, Vanha Kaupunki
Tämän vuoden parhain ravintolakokemus. Soutzoukakia oli elämäni paras. Plussaa hyvistä viineistä ja miellyttävästä palvelusta.

DSC_0283 (1) DSC_0284 (1) DSC_0285 (1)

Pieni ”uskon paikka” Rodoksen ja Ixian välissä

Kuulimme tästä pienestä kallioon kaiverretusta paikasta puolipaikalliselta ystävältämme. Sehän piti käydä etsimässä. Tämä pieni uskon paikka sijaitsee Rodoksen ja Ixian rantapromenadin läheisyydessä.DSC_1232 DSC_1228 DSC_1231

Tlos, Letoon ja maalaismaisemia – Turkki

Ensin piti lähteä katsomaan Efesos, sen jälkeen Pamukkale. Neljän ja puolen tunnin ajo yhteen suuntaan ei vaan jotenkin houkutellut. Olin nähnyt jossain matkakirjassa kuvia vuoren rinteessä olevista asumuksista, joten ei muutakuin etsimään netin ihmeellisestä maailmasta mistä on kyse. Kyseessä oli Lycian Way, suomeksi Lyykia. Rehellisesti, en ollut koskaan kuullutkaan siitä. Onneksemme matkaa Icmeleristä Lyykian Unescon Maailmanperintökohteelle ei ollut kuin 160 kilometriä. ”Kuin” ei tosin kuvaa matkaan käytettyä aikaa, kun nopeusrajoitus on lähes joka paikassa 50 km/h.

Hyppäsimme seksikkään Renault Symbolin kyytiin kymmenen maissa aamulla. Samantien Marmariksen ulkopuolella avautui ihan uusi Turkki. Ajaessamme vuorenrinnettä ylös, bussi oli pysähtynyt keskelle tietä. Lähemmin tarkasteltuna kyseessä ei ollut sen suurempi hätä vaan kuski oli päättänyt käyttää vuoren rinteiltä pursuavan vedes hyödyksi ja päätti pestä bussin matot siinä. Pesun jälkeen ne kiikutettiin keskellä moottoritietä olevalle kaistan jakajalle kuivumaan. Hieman riskialtista säästöä.

Ajo Fethiyetä päin sujui ihastellen vuoristoseutuja. Yritimme käydä katsastamassa Kaunoksen rauniot, mutta emme löytäneet perille. Ensimmäisen kyltin jälkeen kyltit loppuivat. Navigaattoria ei lupauksista huolimatta vuokrausfirmalta löytynyt. Kappas. Ajoimme siis old school tyylillä eli paperisen kartan avulla, onneksemme ilman perheriitaa. Karttakin pysyi oikein päin. Voi että oli ikävä sitä rasittavaa navigaattorin naisääntä.DSC_1702 (1) DSC_1712 (1)DSC_1670 (1) Tlos

Tlos meinasi jäädä välistä, sillä kylttejä ei näkynyt missään, kunnes yhtäkkiä hoksasimme toisella puolella tietä pienen kyltin jossa käskettiin kääntyä tielle, jossa emme edes nähneet kunnon tietä. 7 kilometrin matka ylös vuoren rinnettä tuntui vähintään tuplasti pidemmältä. Kapusimme ylös rinnettä läpi pienten maalaiskylien, jotka tuntuivat elävän vuosikymmeniä takanapäin. Autot pihassa olivat lähes kaikki Relluja 70-luvulta. Kanoja ja ankkoja juoksi siellä täällä teiden varsilla. Tien varrelle oli aseteltu esille tomaatteja ja hedelmiä, ostajien toivossa. Meitä mietitytti ne ylhäällä roikkuvat pyöreät jutut, jotka näyttivät leivän ja juureksen sekoitukselta. Pysähdyimme yhden talon luona ja yritimme kysyä mitä ne olivat, mutta eihän sitä yhteistä kieltä löytynyt. Lähdimme mukanamme pussillinen herkullisia luumuja viidellä liiralla. Asia jäi vaivaamaan sen verran paljon, että jouduin lähettämään kuvan turkkilaiselle ystävälleni ja kysymään mitä ihmettä nuo roikkuvat jutut ovat. Kuulemma kyseessä on su kabagi, (suomennettuna ymmärtääkseni pullokurpitsa), josta nykyään tehdään monia sisustusjuttuja, kuten lamppuja. Itse olisin varmaan syönyt sen.

Tlos oli juuri niin hieno kuin olin ajatellutkin. Yllättävää oli, että sinne ylös vuoren rinnettä pääsi oikeasti kapuamaan. Viiden liiran pääsymaksu oli kyllä koko hinnan väärtti (lapset olivat ilmaisia). Ylhäällä pääsi katsastamaan näitä rinteeseen kaiverrettuja hautakammioita lähemmin sekä nauttimaan näkymistä. DSC_1598 (1)DSC_1661 (1) DSC_1625 (1) DSC_1617 (1) DSC_1600 (1)DSC_1612 (1) DSC_1620 (1)Letoon (Unescon Maailmanperintökohde)

Voi mikä pettymys. Onneksi käytiin katsomassa Tlos ensin. Yleensä Unescon kohteet on merkitty hienosti, mutta Letoonin kohdalla jouduin kysymään lipunmyyjältä onko kyseessä oikeasti maailmanperintökohde. Lyykian alueesta maailmanperintökohteiksi ovat valikoituneet Letoon ja Xanthos, ei esimerkiski Tlos, joka meidän mielestämme oli huikean paljon mielenkiintoisempi. Ehkä vertasin Letoonia vain liikaa Pafoksen viime kesän kohteisiin, joista sain todella paljon irti. Pojan mielestä koko reissun mielenkiintoisin tapaus oli kilpikonna, joka käyskenteli Letoonin raunioiden seassa.

Vaikka Letoon olikin pettymys, kannatti autonvuokraus. Meiltä olisi muuten jäänyt näkemättä hienot vuoristomaisemat ja omassa maailmassa elävät pienet kylät. Isommat tiet olivat hienossa kunnossa, mutta pienemmät kapeat vuoristotiet hyppyyttivät pikkurellua kiitettävästi. Paluumatkalla bussin sijaan vuoristorinteen vedestä oli nauttimassa vanha herra, joka pesi valkoista vanhaa Renaultiaan kylmällä vuoristovedellä.

DSC_1700 (1) DSC_1701 (1) DSC_1678 (1) DSC_1679 (1) DSC_1683 (1) DSC_1692 (1) DSC_1694 (1)DSC_1674 (1)

Loman kirjasaldo

Ennen vanhaan (=ennen lasta) raahasin mukanani ison kasan kirjoja lomille. Nyt perheellisenä lomien aktiivisuustaso on noussut selvästi eikä aurinkotuolissa saa enää rauhassa lukea kirjoja tuntikausia. Olen kuitenkin onnistuneet lukemaan yleensä 1-2 kirjaa parin viikon matkalla. Ohessa viime loman saldo.

Jean Sasson – For the Love of a Son

Taattua märinäkirjasarjaa eli jos haluat hyvän mielen lukemista, tämä ei ehkä ole oikea valinta (itse kyynelehdin antaumuksella). Tositarina afganistanilaisnaisesta ja hänen taistelustaan vahvana persoonana naisten oikeuksien puuttumista vastaan. Hyvä kuvaus myös Afganistanin historiasta ja sen monimutkaisuudesta. Iso suositus.

Jean Sasson – Love in a Torn Land

Jean Sasson toisen kirjan Love in a Torn Land tapahtumat sijoittuvat Kurdistanin maaperälle peshmerga vaimon kertomana. Koskettava ja opettava kirja. Antoi ainakin minulle paljon erilaista tietoa kurdeista ja alueesta, joka näkyy lähes aina uutisissa negatiivisessa sekä surullisessa valossa. Iso suositus myös tälle.

Valitettavasti en löytänyt tietoa, onko näitä kahta kirjaa suomennettu, mutta suosittelen pitämään silmät auki, jos suomennos tulee vastaan.

Jean Sasson

Karin Sturm – Michael Schumacher Elämäkerta

Yllättäen miehen valinta reissulle, mutta luin myös itse. Täytyy myöntää, että kirja vei mukanaan, vaikka olin hieman skeptinen alussa. Itsekin formuloita mielelläni seuraavana oli hauska palata muistelemaan vanhoja Häkkisen aikoja. Tuttuja nimiä vilisevän kirjan yllättävin (ja ehkä mielenkiintoisin) osuus oli kuitenkin Häkkisen ja Schumacherin kilpailuasetelmasta kertova osuus. Suositus,varsinkin penkkiurheilijoille.

Näköjään kolme lukijaa oli maksimi saldo tälle kirjalle, sillä itselläni se alkoi jo hajota käsiin (kuten kuvasta huomaa). Lämpö ja suolavesi rannalla eivät auttaneet asiaa.

Kirja

Lindos – Rodos

Yksi Rodoksen saaren helmistä on Lindos, antiikin aikana rakennettu, valkoiseksi kalkittujen kivitalojen idylli. Lindoksen kylän korkeimmalla kohdalla kohoaa akropolis. Akropoliksen pylväät ovat säilyneet hienosti. Ihmettelen vaan, ettei etenkään pylväitä ole suojattu ihmisten kosketuksilta paremmin. Toivottavasti turistimassat eivät vaurioita tätä hienoa historiallista näytelmää. Näiltä turistimassoilta kun ei oikein voi välttyä varsinkaan keskipäivän aikaan. Lindoksen bussiparkki oli täynnä kesäkuun saarikierroslaisia sekä risteilyturisteja, samoin akropolis. Pääsymaksu akropolikselle oli 12€, joka on tuplaantunut viime kerrasta.

Nousu akropolikselle on kuumuudessa rasittava varsinkin vanhemmalle väestölle, joten vettä ja hattu kannattaa pitää mukana. Meille sattui helleaalto kesäkuussa ja 42 asteen lämmössä pari risteilymatkaajaa joutuivat huilaamaan varjossa makuuasennossa, kun jalat eivät olleet enää kantaneet. Me otimme aasikyydin ylös akropolikselle ja säästimme viidellä eurolla voimat historiallisten kivien ihailuun. Jimmy ja Katherina aaseja kävi vähän sääliksi, kun ne rahtasivat meidän ruhoja ylös Lindoksen kapeita kujia.

imageimageDSC_0055DSC_0050DSC_0028DSC_0018DSC_0023

Lindoksen kujat ovat kylän helmi. Iltapäivällä kujien tyhjennyttyä päiväturisteista, löytyy valkoiseksi kalkittujen talojen sisältä boutiquelöytöjä. Melenos boutiquehotelli on omalla ”definitely maybe” hotellilistalla. Mavrikoksen vanhasta ravintolasta olen vouhkannut jo aikaisemminkin. Tällä kertaa löysimme Giorgos cafe baarin, jossa nautimme herkulliset prosciuttoleivät täydellisen frappen kanssa.

Lindokseen on Rodoksen kaupungista noin 50 kilometriä. Päiväreissuja löytyy sekä perinteisiltä matkanjärjestäjiltä, että paikallisista matkatoimistoista englanniksi juonnettuna. Merireissu Lindokseen on myös varteenotettava vaihtoehto, vaikka se pidempään ottaakin. Taksi maksoi vielä tänä kesänä 56€ per suunta. Me päädyimme vuokraamaan Volkswagen Eos cabriolen 50€:lla, joka mahdollisti täysin oman aikataulun. Kysyin pirruuttani myös laivareissua Lindokseen parilla uimapysähdyksellä hienommalla privaattijahdilla. 1000 eurolle löydän kyllä muutakin käyttöä.

Älä missaa Lindosta.

imageDSC_0086DSC_0083DSC_0108imageimage

Turkki mielessämme – Marmaris

Kirjoitin oheiset ajatukset jo Turkissa, omassa tunnepuuskassani pari viikkoa sitten. Valitettavasti noiden kahden aikaisemman pommin lisäksi saimme muutama päivä sitten tiedon kammottavasta terrori-iskusta Istanbulin kentälle. Omat ajatukseni eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Turkki yllätti minut positiivisesti ja aion matkata sinne uudestaan.

Yhtenä hieman pilvisempänä iltapäivänä otimme taksin Icmeleristä Marmariksen keskustaan (35 liiraa). Meidän pääasiallinen tarkoitus oli vain löytää pojalle lasten hammastahnaa ja shampoota, joita ei ollut löytynyt Icmelerin pienistä turistimarketeista. Päätimme katsastaa Marmariksen basaarialueen samalla kertaa. Same shit, different smell eli käveltiin lähinnä basaarialueen läpi sen kummemmin ostoksia tekemättä. Turistikrääsää ja rasittavuuteen saakka feikkitavaraa. Jotkut kaupat olivat rehellisiä tarjoamalla ”genuine fake” versioita, mutta Hermesin laukku ei muutu aidoksi, vaikka sen laittaa vitriiniin ja rakentaa kalliilta näyttävän kaupan sen ympärille.

Marmariksen satamasta sen sijaan löytyi pari kivaa putiikkia. Pologarage kaupasta ja Kotonilta löytyi ostettavaa kaikille. Satama oli viehättävä ja sieltä löytyi vieri vierestä ravintoloita ja istuskelupaikkoja. Turisteja sen sijaan ei näkynyt eikä kuulunut, muutamaa hassua ohikulkijaa enempää. Kauniit puiset laivat seisoivat tyhjillään ja baarin pitäjillä oli haikea ilme, muisto vilkkaista turistivuosista. Istanbulissa oli edellisellä viikolla räjähtänyt kaksi pommia, jotka näkyivät suoraan turistien määrässä. Venäläiskoneen alasampuminen oli vienyt venäläisturistit jo aikaisemmin ja nyt menivät viimeisetkin.

Samaa kaihoa oli hotellin rannalla vesiskoottereita tarjoavalla miehellä. Kuullessaan meidän kotimaan, hän alkoi muistelemaan aikoja, jolloin suomalaisia tuli sankoin joukoin Marmarikseen ja muisteli kuinka mukavia ja lempeitä suomalaiset turistit olivat. Silmissä näkyi kaipuu johonkin vanhaan. Istahdimme kahville sataman tyylikkääseen Mama-baariin kahville ja jännitimme iskisikö rankkasade ennen taksin löytymistä.DSC_1539 DSC_1533 DSC_1551 DSC_1569Sadetta ei näkynyt, joten livahdimme vanhan kaupungin kapealle kujalle baarien välistä. Parin portaan päästä löytyi varmaankin Marmariksen tunnelmallisin kuja, jossa vanha herra istuskeli mietiskelevä ilme kasvoillaan. Pieniä turistipaikan helmiä. Marmariksen linna näytti kivalle, meiltä jäi kipuaminen sinne sekä linnamuseo välistä.

Jotenkin osaan nähdä sen Marmariksen viehätyksen, johon moni suomalainen silloin 90-luvulla rakastui, varsinkin satamassa ja vanhan kaupungin kujilla. Tällä hetkellä tuosta 90-luvusta on jäljellä enää se kaiho näiden vanhojen työntekijöiden silmissä. Ihmiset, menkää Turkkiin, se tarvitsee meitä ihania, lempeitä ja ystävällisiä suomalaisia perusturisteja.DSC_1991 hep (1) FullSizeRender (1) DSC_1586 DSC_1577

Katamaraani Rodokselta Marmarikselle

Rodokselta tarjotaan useita päiväreissuja Marmarikselle, mutta me halusimme asua Turkin puolella kuusi päivää, joten perinteiset päiväreissut eivät palvelleet meidän tarkoitusta. Varasimme menopaluuliput pari viikkoa ennen reissua suoraan netistä ja maksoimme ne samantien luottokortilla. Laiva ei ollut täynnä kesäkuussa, mutta suosittelemme etukäteisvarausta vilkkaimpana turistikautena eli heinä/elokuussa. Käytimme Yesil Marmaris Lines nettisaittia.

Pari päivää ennen reissua meille ilmoitettiin sähköpostitse erittäin huonolla englannilla, että kello yhdeksän lähtö on peruutettu ja siirretty kello viiteen iltapäivällä. He halusivat tietää onko asia ok meille. Vastasimme, että asia on ok meidän puolesta. No voitte vaan arvata oliko kukaan noteerannut meidän emailia.

Onneksi laiva ei ollut täynnä, mutta uudet liput lipputiskin kaveri joutui kirjoittamaan. Menopaluulippu Marmarikseen maksoi aikuiselta 62€ ja lapselta 5€. Liput noudettiin Sea Dreams lipputönöstä Mandrakin sataman vanhan kaupungin puoleiselta laidalta. Liput tuli noutaa vähintään tuntia ennen lähtöä, mutta vähintään tarkoittaa Kreikaksi sitä, että tiski aukeaa tasan tuntia ennen eli aikaisemmin sieltä ei irtoa mitään.

Istahdimme mehulle pieneen kahvilaan ja odottelimme lippupisteen aukeamista. Passintarkastus sujui sutjakkaasti, samoin lastaus katamaraaniin. Itse matka Marmarikseen oli tunnissa ohi. Marmariksen päässä passintarkastus otti hieman enemmän aikaa ja matkatavarat tarkastettiin ennen maahan pääsyä. Muistakaa tarkastaa, että passi leimataan. Marmariksen satamassa oli odottamassa takseja ja matkan pystyi maksamaan myös euroilla. Meille tuli yllätyksenä se, ettei Rodoksen puolella pystynyt vaihtamaan liiroja muualla kuin pankissa. Tosin eipä niitä liiroja olisi edes tarvinnut, melkein kaiken pystyi maksamaan euroilla.imagemarmarisPaluureissu Marmaris-Rodos

Marmariksen päässä taksit ja passit tarkastettiin jo ennen satamaa. Myös matkatavarat läpivalaistiin Marmariksen suunnassa sekä meno-että paluumatkalla. Rodoksella oli vain perinteinen passintarkastus. Check in eli lippujen vaihto tapahtui satamassa, Yesilin toimistossa vasemmalla puolella saavuttaessa satamaan. Odotusalue on ulkona, joten kovin aikaisten ei kannata lähteä jonotteleen, varsinkaan kuumana päivänä.

Paluumatka oli kreikkalaisten King Saron katamaraanilla, josta löytyi myös pieni baari. Reissu kesti aika prikulleen sen luvatun tunnin, vaikka merenkäyntiä vähän olikin. Ulkokannelta sai ihailla Rodoksen vanhan kaupungin muureja saavuttaessa satamaan.

Kaiken kaikkiaan katamaraanireissut menivät hyvin ja olivat näppärä tapa päästä tutustumaan kahteen eri maahan. Voisin tehdä toistekin. Ehkä ensi kerralla pitää testata Bodrum, jonne löytyy myös suora katamaraanireitti Rodokselta.imageimageimagemeri Rodos

Mitä uutta syödä Kreikassa?

Jos olet jo maistanut ne perinteiset kreikkalaiset ”must” ruoat eli moussakan, stifadon, souvlakin, horiatiki-ja taramosalaatin, tsatsikin, gemitsan ja pita gyroksen, ohessa pari uutta herkkua maistelulistalle. Kuvat on otettu tämän viikon Rodoksen reissulta.

Soutzoukakia
Täydellisimmät soutzoukakiat eli lihapullat tomaattikastikkeessa olen syönyt Golden Olympiade ravintolassa vanhassa kaupungissa, jossa ne valmistetaan kolmesta eri lihasta.

image

Symin katkaravut
Tätä en ole löytänyt turistiravintoloiden listoilta, mutta ainakin Koukos ja Golden Olympiade tarjoavat näitä rouskuvia katkarapuja. Symin katkarapuja saa pyydystettyä vain tietyltä alueelta läheltä Turkin ja Kreikan välistä merirajaa, eikä ole ennenkuulumatonta, että kreikkalainen kalastaja on pidätetty pyydystäessä katkarapuja väärällä puolella merta.

imageFeta hunajalla ja seesamin siemenillä
Kaikessa yksinkertaisuudessaan herkullista paistettua/lämmitettyä fetaa. Kuten kuvasta huomaa, annos meinasi kadota parempiin suihin jo ennen kuin kerkesin ottaa puhelimen taskusta.

image

Saganaki
Saganakia tarjoillaan monessa paikassa, mutta herkullisinta olemme saaneet Zum Zum ravintolassa, jossa juustona käytetään kefalogravieraa. Pieni sipaus vain sitruunaa päälle.

image

Kali oreksi!

Mitä mukaan naperolle lentolaukkuun?

Lomareissulla ei viitsisi kantaa koko leluarsenaalia mukana, mutta joitain lempileluja on kiva olla mukana ajanvietteeksi. Ohessa meidän 4-vuotiaan lentolaukun sisältö.

Ostimme jo vuosia sitten Trunkin vedettävän lentolaukun pojalle ja se onkin ollut sen jälkeen joka reissulla mukana. Pitkän hihnan ansiosta laukkua voi myös vetää ja väsynyt matkustaja voi istua kyydissä lentokentillä. Laukussa näkyy jo käytön jälkiä, mutta niinhän kunnon reissaajan laukussa pitääkin näkyä.

Meillä mukaan lähtee mm.

  • uusi Inkan Aarre peli
  • UNO-kortit ja Leijonakuningas muistipeli
  • palapeli Ikean näppärässä pussissa
  • Salama McQueen kavereineen
  • Angry Birds peli
  • Hämähäkkimies
  • Piirustuskirja ja värikynät
  • aurinkohattu ja aurinkolasit, tottakai

imageimage

Mallorcan yllättäjät

Monet 70-luvun turistirysät ovat nostaneet profiiliaan huimasti viime vuosina ja Mallorca oli yksi ensimmäisistä. Mallorcan vahvuus on sen monipuolisuus ja unelmoin jo uudesta reissusta sinne. Ohessa neljä paikkaa, jotka yllättivät meidät Mallorcan reissulla positiivisesti.

Palman kaupunki

Asuimme 10 päivää Tryp Bellver hotellissa Paseo Maritimolla. Hotelli näyttää löytyvän myös Aurinkomatkojen valikoimasta. Palman kaupunki majapaikaksi oli oiva valinta. Kaupunki on siisti, tyylikäs ja täynnä kivoja ravintoloita ja istuskelubaareja. Hyviä tapasbaareja löytyy enemmän kuin lomapäiviä.

Palman kaupungissa iltojen mukavinta ajankulua oli koluta kaupungin hienoja muotiputiikkeja ja vanhankaupungin kujia. Paseo Maritimolla, meren rannalla sijaitseva baari oli miellyttävä valinta iltamyssylle virkistävän merituulen ja hyvien mojitojen ansiosta. Palmasta oli lisäksi näppärä matkustaa lähirannoille.DSC_0618 DSC_0687 DSC_0736 DSC_0733 DSC_0859 DSC_0860Portixol

Vuokrasimme kahdeksi päiväksi maastopyörät ja lähdimme tukka liehuten ajamaan Playa de Palman rannikkoa. Matkalta löytyi Portixol, viehättävä paikka, jossa asumista voisin seuraavalla kerralla harkita vakavasti. Kauniita pieniä kivitaloja, kirkkailla väreillä maalattuja ovia, pieni satama ja ranta lähellä. Pysähdyimme lounastamaan kahvilaan, jossa omistajan pieni karvaturri piti meille seuraa.

Vaikka pyörien vuokraus Mallorcalla oli normaalia kalliimpaa (samalla hinnalla vuokraa skootterin esimerkiksi Kreikassa), olivat pyörätiet erinomaisessa kunnossa. Maisemareitti Paseo Maritimolta Portixoliin ohi katedraalin ja sieltä edelleen Arenaliin voittaa monet maisemareitit mennen tullen.

DSC_0671DSC_0673

Portixol Hotel näytti sen verran houkuttelevalta, että sen ullakkohuoneisto pääsi hotellien unelmalistalle.

Home

Valldemossa

Jotta Mallorca tietämys ei rajoittuisi vain Palmaan ja Portixoliin, seurasimme Mallorca-oppaiden suosituksia ja ajoimme vuokra-autolla katsastamaan Valldemossan ja Deian kyliä. Kannatti uskoa lukemaansa. Etenkin Valldemossa oli kaunis, seesteinen kylä, jossa olisi viihtynyt pitempäänkin. Kylä on tuttu Gearge Sand:n kirjasta A Winter in Mallorca, jota myytiinkin joka ikisessä kojussa. DSC_0775 DSC_0761 DSC_0752 DSC_0784 DSC_0751DSC_0748Puro Beach Club

Toiseksi viimeisenä päivänä päätimme ottaa kunnon hemmottelupäivän. Hyppäsimme taksiin ja ajoimme El Arenalin lähellä sijaitsevalle Puro Beach Clubille. Sisäänpääsy aurinkotuoleineen maksaa n. 40 euroa per henkilö, johon kylläkin kuuluu ihanan pehmeät aurinkotuolit, varjo, hedelmälautanen ja Vossin vesi. Uima-altaan vesi tuntui kuin Evianissa uisi.

Asiakaskunta koostui kauniista ja rohkeista. Menimme itse paikalle suht aikaisin ja paikka täyttyikin vasta puolen päivän jälkeen. Haluaisinko löhöillä joka päivä tuolla klubilla? Aurinkotuolien pehmeyden, palvelun, chillausmusiikin ja uima-altaan veden takia, kyllä. Rannalla törmää tosin enemmän ihmisten monimuotoisuuteen vaikka saakin vähän hiekkaa hampaiden ja varpaiden väliin.DSC_0680 DSC_0841 DSC_0681DSC_0832

Uusi perhematkailun suosikki

Otsikko voi hieman hämätä. Kyseessä ei ole uusi perhematkailun kohdesuosikki vaan toisenlainen matkailuun liittyvä suosikki, nimittäin peli. Kampissa sijaitsevasta Lautapelit.fi kaupasta tarttui tänään mukaan Inkan Aarre pelin matkaversio ja se pamahtikin suoraan meidän perheen lemppariksi. Tämä peli pääsee ihan varmasti matkalaukkuun kesän reissuilla.

Meidän perheessä pelataan normaalistikin paljon ja mm. Uno-kortit ja muistipelit ovat olleet jo monella reissulla mukana, mutta nyt on kiva saada vaihtelua kortteihin. Inkojen Aarre matkapelissä on magneettinappulat ja kiinni oleva noppa, mikä varmistaa sen, etteivät palikat ole hukassa heti ensimmäisellä kerralla ja sitä voi siten pelata myös liikkuvassa ajoneuvossa.

Poika innostui pelistä sen verran paljon, että haluaa jo matkustaa Machu Picchulle. Innostuttiin katsomaan kuvia pelin innoittamana. Opettavaa ajanvietettä siis ja mikä parasta, Kari Mannerlan kotimaassa kehittämä peli.

image

Goa – ensikosketus Intiaan

Intia ei ole herkkähermoisille. Asiat toimivat, jos toimivat, mutta hitaasti. Hyvää ensimakua antaa siirtyminen Delhin lentokentän ulkomaanterminaalista kotimaan terminaaliin. Kun olemme esittäneet matkalippumme ja passimme seitsemälle eri henkilölle, nousemme vuodelta -50 olevaan bussiin. Bussimatka kestää noin puolisen tuntia ja tuntuu kiertävän mitä erinäisempien koukeroiden kautta. Kuljettajan erottava ovi natisee liitoksistaan, mutta se ei näytä kuskia haittaavan. Hän on ylpeä työstään.

Varhainen aamu Delhissä aukeaa hieman sumuisena, mutta aurinko herättelee jo säteitään. Terminaalien välinen siirtobussi ja kotimaanterminaali ovat kuin yö ja päivä. Kotimaanterminaalissa asiat sujuvat sutjakkaasti ja katsomme konetta odottaessamme jättiscreeniltä Suomi-Saksa jääkiekkomatsia. Kingfisher Airlinesin lento sujuu mallikkaasti, mutta Intian ensivaikutelma iskee taas silmille Goalle saavuttaessa. Ajamme riisipeltojen läpi ja ihmettelemme tien varsilla olevia myyjiä. Monessa paikkaa kaksi miestä jauhaa pitkältä bambulta näyttävää oksaa.

Cidade de Goa hotelli miellyttää silmää ja eroaa kaikista aikaisemmista resorteista. Väreissä ei ole säästelty (kuten ei muuallakaan Intiassa). Huoneet ovat viihtyisän freesit ja parvekkeelta on upea merinäköala. Hotellin mielenkiintoinen arkkitehtuuri ei ole jäänyt muiltakaan huomaamatta ja hotelli onkin saanut R.I.B.A. tunnustuksen.DSC_1162 DSC_1265DSC_1667 DSC_1694DSC_1362DSC_1268 Uusi 2DSC_1539Ruoka ja muut nautinnot

Ruokaa Goalla voi kuvailla vain yhdellä sanalla, taivaallista. Vaikka olemme olleet Thai-ruoan vannoutuneita kannattajia, oli ruoka Intiassa vähintäänkin yhtä hyvää. Omaksi lempiravintolaksemme muodostui Panjimin kaupungissa sijaitseva Sher-E-Punjab. Otitpa sitten paistettuja nuudeleita valkosipulilla tai Palak Paneeria, nautinto oli täydellinen. Ehkä yksi yllättävimmistä kokemuksista koko lomalla oli  kuitenkin oman hotellin ravintolan pizza, joka maistui paremmalle kuin Italiassa. Panjimin kaupungista löytyy myös paljon kasvisravintoloita. Pidimme erityisesti Satkar ravintolasta, josta tosin puuttuivat anniskeluoikeudet. Kaikki varoittelivat mahataudeista, joilta ei voisi välttyä Intiassa. Ajattelimmekin, että kerta sen saa joka tapauksessa, niin parempi testata kaikkea. Kuin ihmeen kaupalla kaikki selvisivät Goasta ilman mahatautia, vaikka vedimme kaikkia ”kiellettyjä hedelmiä” kuten pakastejäätelöä ja majoneesia.

Sher-E-Punjab oli paikkana mielenkiintoinen. Eräänä iltana vieressämme istui kymmenhenkinen perhe, jossa perheen isä yritti opettaa isoäitiä syömään haarukalla. Huonolla menestyksellä, sillä loppuen lopuksi isoäiti repi pelarit, suivaantui näyttävästi ja jatkoi sormilla syömistä.

Mielenkiintoa herätti kuitenkin ehkä eniten meidän porukka, sillä paikalliset tuijottivat meitä lakkaamatta. En tiedä johtuiko se turististatuksesta vai siitä, että meidän seurueen naiset joivat olutta. Ensimmäisenä iltana istuessamme Sher-E-Punjabin sisäpihan terassilla, pöytien seassa juoksi rotta. Ja aivan jumalattoman iso sellainen. Se oli jäänyt loukkuun sisäpihalle, eikä päässyt pois sieltä. Ruoan täytyi siis olla todella hyvää, koska palasimme samaan ravintolaan useammankin kerran. Tosin sisäpiha jäi yhden kerran kokemukseksi ja loppukerrat nautimme ruoasta sisällä ilmastoidussa tilassa.DSC_1556DSC_1763DSC_1681Kuskimme Chris ajoi meidät Utordan rannalle, kun pyysimme häntä ehdottamaan kaunista rantaa. Ranta olikin upea ja kohta jossa makoilimme, oli harvinaisen autio. Saimme rantapaikat ravintolanpitäjältä, joka asetteli jopa pyyhkeemme tuoleille.  Suunnatonta päänvaivaa aiheutti liian monta hyvää ruokaa. Lounastimme hänen ravintolassaan, mutta harmitti niin vietävästi, kun jokainen ruokalaji jota söimme oli niin taivallisen hyvää, eikä seuraavalla kerralla voinut ottaa myös niitä kahden edellisen kerran ruokia.

Panjimin kaupungista löysimme Snip Salon and Span June 18th kadulta, joka tarjosi jalkahierontaa 250 rupian hintaan. Päätimme mennä sisälle kyselemään muita palveluita ja katsastamaan paikan. Meidät ohjattiin yläkertaan, jossa oli hämyinen thaimaalaiseen tyyliin sisustettu spa, jossa tuoksui sitruunaruoho ja hiljainen rentoutusmusiikki soi taustalla. Istahdin löhötuoliin ja nukahdin melkein saman tien. Miehet ottivat vapaaehtoisesti veitsen kurkulle. Eurolla kun sai perinteisen parran leikkuun (kuvan parturi ei liity tapaukseen).DSC_1593DSC_1656 DSC_1443DSC_1457DSC_1412DSC_1678Ihmiset

Samalla niin ihania, mutta välillä myös äärimmäisen raivostuttavia. Se miten paikalliset kohtelivat sinua riippui täysin alueesta. Dona Paulassa ja Panjimissa saimme erittäin hyvää palvelua ja hieman pientä uteliaisuutta. Käydessämme Anjunan hippimarkkinoilla, Calangutessa ja Candolimissa huomasi tullensa turistipaikkaan. Palvelulaadun taso oli kuin yöllä ja päivällä. Panjimin Sher-E-Punjabin tarjoilijapojat olivat erittäin ystävällisiä ja osoittivat kiinnostustaan miellyttävällä tavalla. Samoin hotellin Docardo kahvilan pojat sujauttivat aina ylimääräisiä suklaajäätelöpalloja jäätelöannoksiin.

Tyypillisin kohtaaminen rantamyyjien kanssa Goan rannoilla menee oheisesti:

-Hei, oletko uusi täällä. Minun nimeni on Natasha. Mikä sinun nimesi on? (btw, kaikki on Natashoja)

-Saga

-Hei Saga. Minulla on paljon kivoja koruja, lupaathan ettet katso koruja keneltäkään muulta myyjältä.

-En lupaa mitään, mutta voin myöhemmin katsoa myös sinun korujasi.

-Lupaathan ettet katso koruja keneltäkään muulta myyjältä.

-En tee mitään lupauksia.

-Lupaa lupaa lupaa…

-En lupaa mitään, mutta voin katsoa myös sinun korujasi.

-Lupaa ettet katso kenenkään muun koruja..

Ja siinä vaiheessa menee sitten hermot. Ja voi tuska sitä huutoa, jos satuit ostamaan toiselta kaverilta tunikan (ihana punainen tunika olikin), jonka väristä häneltä ei sattunut löytymään tai jos jätit ostamatta häneltä koruja, koska et vaan kerta kaikkisesti löytänyt mitään ostettavaa. Punainen kauniisti koristeltu tunika siis lähti mukaan Utordan rannalta 350 rupian hintaan kauhean huudon kera. Olin ennen reissulle lähtöä lukenut paljon kirjoituksia siitä kuinka sitkeitä Goalaiset rantamyyjät ovat, mutta että hymyllä ja ystävällisyydellä heidät saa hätisteltyä kimpusta. Ei muuten saanut, valitettavasti. Niin ja jokainen päivä on sinun kohdalle tultua ollut ”erittäin huono myyntipäivä..normaalisti olen myynyt jo 5 korua tähän mennessä ja nyt vaan yhden”.DSC_1628 DSC_1608 DSC_1396Toinen asia mistä varoiteltiin olivat kerjäläiset. Ehkä näitä kerjäläisiä on enemmän isommissa kaupungeissa kuten Mumbaissa ja Delhissä, mutta mielestäni niitä ei ollut mitenkään silmiinpistävästi. Tai sitten sitä on vaan reissannut tarpeeksi ja niihin on törmännyt niin paljon, ettei osannut ajatella asiaa satunnaisen kotimaan matkailijan kannalta. Tässäkin tapauksessa määrän korvasi rasittavuuden laatu, sillä Panjimin June Roadilla yksi siististi puettu pikkutyttö roikkui kirjaimellisesti useaan otteeseen mieheni lahkeissa. Normaalisti erittäin rauhallisen miehen otsaverisuonet alkoivat hieman kohoilla.

Surullisimmat tapaukset tulivat kuitenkin vastaan Utordan rannalla, jossa kaksi pientä lasta, joiden kielet oli leikattu irti kerjäsivät ”valtion luvalla” rahaa. Slummien Miljonääri elokuvan kohtaukset tulivat hyvin kirkkaina mieliin. Siinä käydään sitten taistelua oman sydämen kanssa onko rahan antaminen huono vai hemmetin huono juttu, sillä hyvää vaihtoehtoa ei ole enää olemassa. Kartuttaako mafian kassaa vai ei. Eipä tässä vissiin pysty kerralla maailmaa parantamaan.

Dona Paulan ja Panjimin alueille ihmiset ottivat uteliaasti, mutta ystävällisesti kontaktia meihin turisteihin. Intiassa oli 3 päivän ”Holi”-juhla aikana, jolloin olimme siellä ja saimme oman osamme väreillä ilottelusta. Ollessamme vedenhakumatkalla Dona Paulassa, moottoripyöräpojat päättivät ilostuttaa meitä ja sotkivat meidät ”Holi”-juhlan väreillä. Entinen valkoinen paita muuttui yhdessä hujauksessa aniliininpunaiseksi. Ympärillä näkyi ihmisiä kasvot ja hiukset eri väreillä maalattuina. Pihoilla ihmiset tanssivat ja musiikki raikasi.DSC_1901 DSC_1908 DSC_1902Värit ja tuoksut

Intiassa tuoksuu erilaiselle. Haju ei ole silmiinpistävä, kuten jotkut väittävät. Intiassa tuoksuu Intia.

Mutta ne värit. Intia hellii väreillä. Värien loisto alkaa heti hypätessäsi lentokenttäbussiin ja seuratessasi tien varrella käveleviä naisia upeissa sareissa. Väri-iloittelu jatkui hotellissamme, joka on kuuluisan arkkitehdin Charles Correa:n portugalilaiseen tyyliin rakentama. Anjunan hippimarkkinat olivat positiivinen yllätys massaturismista huolimatta. En voinut vastustaa kiusausta ostaa 200 rupialla keltaista ja turkoosia isoa huivia. Lisäksi mukaan lähti iso kasa käsikoruja eri väreissä sekä mangolla maustettua vihreää teetä.DSC_1155imageimageimageJune Roadilla sijaitsevan Bombay Bazaarin sari-ja kangasosastolla olisin voinut viettää tunteja. Mutta koska sarin sitominen ei kuulu taitoihini, tyydyin raakasilkkiin. Intiasta kehotetaan ostamaan silkkiä, joka on halpaa. Rehellisesti sanottuna minulla ei ollut mitään hajua mitä edullinen silkki oikeasti tarkoittaa, saati sitten, että erottaisin feikki silkin oikeasta. Tiedän, että silkkiä pitää polttaa ja sen pitää sulaa tai tuhkautua jollain tavalla, mutta millä, en jaksanut stressata enää ostovaiheessa. Koska Suomesta ei yleensä saa kaunista kangasta 5 eurolla/metri, ajattelin, että olkoon feikkiä, nättiä se ainakin on.

Holi-päivästä johtuen Bombay Bazaar oli juuri toiseksi viimeisenä lomapäivänä kiinni, joten hädissämme yritimme etsiä toista kangaskauppaa. Kuskimme Chris lupasi viedä meidän paikkaan, jonka tietää olevan auki. June Roadin läheisyydestä löysimme pienen sari-kaupan, Benz:n. Benz kaupan myyjä nosteli ensin kymmeniä koristeellisia sarikankaita esille, mutta ymmärsi sitten vihdoin, että etsin yksiväristä perussilkkiä. Kommunikaatiokatkon jälkeen tiskin alta löytyi sata eri väristä silkkikangasta. Mukaan lähti kolmea väriä, joista kaksi on vielä kankaan muodossa, mutta kolmas odottaa mekkona kaapissa kaverin kesähäitä. Maksoimme metristä 150 rupiaa eli kolmisen euroa. Feikkiä tai ei, Bangkokin räätäli ihmetteli silkin hienoutta ja uteli paljonko olin joutunut pulittamaan tästä 100%:sta silkistä. Moukan tuuria.

Panjimiin päin ajaessamme ohitimme päivittäin Miramar rannan, jonne joka ilta näytti kokoontuvan paikallisia. Chris selitti ystävällisesti, että paikalliset tulevat joka ilta ihailemaan auringonlaskua rannalle. Eräänä iltana otimme tuktukin ihailtuamme Panjimin valkoista kirkkoa ja saavuimme ihailemaan auringonlaskua. Meidän lisäksi paikalla oli vain japanilainen turistipariskunta, mutta muuten ihmisrykelmä koostui paikallisista. Voi kunpa itsekin voisi nauttia joka päivä yhtä kauniista auringonlaskusta. Sielu ja mieli lepäsivät.DSC_1751DSC_1713Uusi 4Uusi 3 Viidakon värejä kävimme katsastamassa Dudhsagar vesiputouksella. Ajoimme parin tunnin matkan, jonka jälkeen hyppäsimme jeeppiin venäläisen naisen ja hänen lapsensa kanssa. Koh Changin reissulla viidakko oli oikeasti viidakkoa, mutta täällä lähinnä kuivunutta kasvustoa. Vesiputous oli kyllä hieno, mutta luonto on varmaan mahdissaan sadekauden jälkeen, jolloin tietty vesiputouksille ajaminen on mahdotonta.

Vesiputouksista jäi mieleen hienon junaradan lisäksi myös valitettavasti turistien riisto. Hypätessämme jeepin kyytiin joku kaveri tuli myymään pieniä banaaneja apinoille syötettäviksi parilla kymmenellä rupialla. Me emme halunneet opettaa apinoita turisteista riipuvaisiksi (oltiinhan kuitenkin luonnossa, eikä eläinpuistossa), mutta venäläinen äiti ja tytär ostivat pussin. Ajettuamme pari metriä eteenpäin lähelle puistoaluetta, oli useaan paikkaan laitettu isot kyltit ”Do not feed the monkeys” ja uhkailut isoista sakoista. Kysyin ystävällisesti jeeppikuskilta, miksi ihmeessä niitä myydään ennen matkalle lähtöä, koska minulle turistina tuli inhottava kusetusfiilis. Vastaus oli ”koska venäläiset ostavat niitä”.  Mitäpä siihen sitten sanomaan.

Turistikusetuksesta huolimatta Intia ruokki kaikkia aisteja ja jätti palavan halun vierailla myös tämän valtavan maan muissa kolkissa. Kerala ja kultainen kolmio päätyivät samantien kohdelistalle.DSC_1791DSC_1773 DSC_1782 DSC_1827 DSC_1873 DSC_1894

Ayutthaya – Thaimaa

Kuva puussa olevasta päästä oli piirtynyt jonnekin mielen perukoille matkailuaiheisista blogeista ja lehdistä. Ayutthayan reissu oli suunnitelmissa monta vuotta, mutta laiskuus otti vallan aiemmilla reissuilla. Viime Bangkokin reissulla päätimme ryhdistäytyä ja käydä katsomassa löytyisikö sitä päätä.

Heräsimme aikaisin (mikä tuntuu lomalla aina yhtä tuskaselta) ja suuntasimme Bangkokin rautatieasemalle. Business-paikkojen sijaan saimme 20 bahtilla seisomapaikat Ayutthayan junaan, jossa ilmastoinnin virkaa hoiti avoin ikkuna. Koska olimme ainoat turistit vaunussa, ihmiset innokkaina halusivat luovuttaa paikkansa meille. Matkasimme Bangkokin esikaupunkialueiden ja peltojen läpi n.80 kilometrin päässä sijaitsevaan entiseen Siamin pääkaupunkiin.

DSC_0061 DSC_0049 DSC_0025

Unescon maailmanperintökohteeksi 1991 listatut Ayutthayan rauniot muodostavat Ayutthayan historiallisen puiston. Ennen burmalaisten tekemää hävitystä, Ayutthaya oli kukoistava kauppakaupunki.

Junan saavuttua laiturille, lähdimme kevyin kantamuksin kohti ulko-ovea, josta otimme lavataksin 300 bahtin tuntihintaan. Mukava kaveri kuljetti meitä läpi kaikki tärkeimmät puiston nähtävyydet.  Omatoimireissu ja aikaisin herääminen olivat loistovalinta. Puolen päivän jälkeen Ayutthaya täyttyy bussilastillisista turisteja ja hyvällä tuurilla olimme jokaisessa paikassa juuri ennen bussilastin saapumista. Sen ansiosta temppelikuvissa ei komeile satoja muita turisteja.

DSC_2071 DSC_2059 DSC_2160 DSC_2162 DSC_2131 DSC_0011 DSC_0015 DSC_0009

Ayutthayan omatoimireissun hinnaksi tuli yhteensä alle 1000 bahtia, mikä oli yli puolet halvempi kuin halvin tarjolla oleva bussireissu. Lisäksi oli paljon mukavampaa reissata oman aikataulun mukaan ja ilman sataa muuta turistia hengittämässä niskaan jokaisen buddhan kohdalla. Parasta päiväreissussa oli nähtävyyksien lisäksi matkaaminen paikallisjunalla kovilla penkeillä paikallisten keskuudessa.

DSC_0024 DSC_0027uusi 1

 

About us

A family with a travel-gene in their DNA and huge weakness for hotels. Although we released our blog in Rantapallo only few months back, we had a blog for years elsewhere (it was advertised only to our close friends and family). The posts in the old site were only in Finnish but when my foreign friends started begging for English translations, we decided to start the whole thing from scratch. English versions of all recent posts will be published as soon as I have time to translate all of them. I might however slightly modify the storyline if the translation does not flow fluently.

When we started thinking about our philosophy in travel, we couldn’t really define any. We do not collect countries. We do not seek for adventures. Well actually, we do seek for adventures but not the kind you normally see in travel blogs (climbing Mount Everest or downhill skiing in rural snowy places). We believe that every travel we do is an adventure for us. We like to try new places but we also might go to same place twice.

Our aim is to share our thoughts of the places and hotels we have visited and show that it is possible to travel with kids (or with a kid) in style.

image

Sivupalkin lyhyt kuvaus taitaakin kuvata meitä parhaiten. Pieni perhe jolla matkageeni DNAssa ja heikkous hotelleihin. Vaikka julkaisimme blogimme Rantapallossa vasta hiljattain, pidimme perheelle ja ystäville markkinoitua blogia vuosikausia. Vasta, kun suomea taitamattomat ystävämme alkoivat pyytämään käännöksiä teksteistä, päätimme pistää koko blogin uusiksi ja aloittaa alusta. Nyt sivuiltamme löytyy sekä suomenkieliset, että englanninkieliset versiot. Pidätän kirjoittajan oikeuden muuttaa tekstejä hieman, jos käännös ei toisella kielellä toimi sujuvasti.

Kun aloimme miettimään matkailufilosofiaamme, emme oikein osanneet kuvata sitä. Emme ole maabongareita, emmekä seikkailumatkailijoita (jos seikkailuksi katsotaan Kilimanjaron valloittaminen tai laskettelu merkittyjen reittien ulkopuolella). Tosin meidän mielestämme jokainen loma ja matka on seikkailu, mentiin sitten uuteen paikkaan tai vanhaan tuttuun. Tarkoituksemme on jakaa ajatuksia paikoista ja hotelleista, joissa olemme käyneet sekä osoittaa, että lapsen kanssa matkaaminen onnistuu myös tyylillä (joskus paremmin ja joskus huonommin).

Video – Zighy Bay paragliding

The more adventurous of us paragliding in Zighy Bay. In the video you can get an idea how it felt and also see the scenery a bit better than in pictures. We booked the paragliding well in advance but unfortunately can’t recall the price. I believe it was somewhere around 65-80€.

Enjoy the ride!

 

 

Hotel review: Six Senses Zighy Bay – Oman

Zighy Bay was on my dreamlist for years. The biggest reason why it stayed there “untouched” was the average daily rate which was closer to thousand euros. Normally I would justify my obsession with hotels somehow to my husband (whatever the price is) but 1000€ felt too high, even for me. One day my wishes were answered and I found a great deal without breaking the bank. And so my new favorite hotel saw light.

We drove from Dubai for a 2 night staycation to Oman and to Six Senses Zighy Bay. The only negative thing with the hotel happened just before crossing the Oman border. The hotel representative was suppose to be waiting for us on the border but there was no one. And of course the dU sim doesn’t for some odd reason work in this area (near Fujairah). After a long hassle the representative came and we managed to continue our journey towards the hotel.
The ride to the hotel is an experience itself. To be able to get to the hotel, you drive up and down a mountain. And believe me, you will need the suggested 4wheel drive. imageZighy BayHotel area

You can see how unique this place is when you drive towards the hotel area and see it from the mountain top. Luxury does not righfully describe this hotel. You go beyond that. The hotel area consists of low key traditional villas. All the alleys in the hotel area are soft sand and the guests are encouraged to walk either barefoot or with flipflops. I recommend you leave your 5inch Louboutinis home. You are welcome to visit all the hotel premises barefoot, this was specifically mentioned in the hotel book. In addition to Zighy Bay hotel, there is only small village in the area (apparently the daily fish is bought from the fishermen in the village). Hotel has made a wish to the guests to be respectful towards the locals and not to hang around in bikinis close to the village. Understandable if you ask me.

There are two pool areas in the resort area, main pool and more quiet salt water pool. On the beach you can find comfy sun loungers. Because of the remote location, there are no vendors or suspicious wanderers on the beach. We had a pleasant walk on the beach one afternoon and I think we only saw two other people (hotel guests).

There are plenty of activities in the hotel for every taste. My husband was dreaming of paragliding for months before the trip (video coming later). I tried slightly more relaxing activity, a Balinese massage in the Six Senses Spa. My therapist Asti had a good knowledge and listened to my wishes (and pain points) carefully. The spa experience didn’t reach top1 position on my spa list but it definitely reached top 3.

Our son tried the kids club and got a nice face paint as a gift. I quickly glanced the activity list and it seems that there was plenty to do for teenagers as well who also had their own ”club”. The library was a calming space and I could have imagined spending more time there if we had stayed longer in the resort.
Pool areaBeach
Beach
LibraryDSC_0842DSC_0877

Food

First night we dined at Shua Shack, where we enjoyed a traditional Oman dinner. The chef digged the lamb meat from the sand and explained to the audience about this old tradition. The meat and other Middle Eastern specialities (from baba ganoush to arabic samosa) melted into my mouth.

Second evening we dined at the Summer House restaurant. Fish of the day and appetizers (mozzarella and tenderloin) were excellent choices. The food was top notch in both restaurants, Shua Shack and Summer House. We ordered lunch from the room menu. Zighy Bay club sandwich and pizza were business as usual but the sushi was a pleasant surprise. Breakfast was true five star quality but with Zighy Bay prices that’s exactly they need to be able to deliver.imageHotel areaVilla

We stayed two nights in a pool villa on the ”third row”. We weren’t directly on the beach but that didn’t bother us at all. The villas are very private and we couldn’t hear or see our neighbors. You can also enjoy the outdoor shower without a concern that someone will see you. There was a separate living room area in the villa, a bedroom and a huge big bathroom (in addition to the outdoor shower area). The bathtub was big enough for 2. The living area continued to the terrace where we had a private pool and cabana. The pool temperature for once was perfect.

The interior design of the villa was serene. If you prefer the sumptuous and decorative Arabic style, Zighy Bay may not be your thing but it pleased our Scandinavian eye. A wine fridge (fully stocked), Nespresso machine and bicycles were a nice asset.

Uusi 3 Uusi 5
Villa pool
Villa

Living roomDSC_0838Bedroom

Service

Service however is the thing that raises Zighy Bay to a unique level. The personnel managed to succeed in an almost impossible task, how to be polite but yet relaxed. Our own GEM (Guest Experience Maker) was always nearby when we needed him (like he could hear our thoughts).

In Zighy Bay you close your Iphone and enjoy the days with simple routines. Two nights weren’t enough for me. I could have easily stayed there a whole month. My MasterCard might have other thoughts though.

Bad Gasteinista Desenzano del Gardalle

Desenzano del Garda

Kolmantena päivänä heti aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti Gardajärveä. Onneksi lähdimme, sillä ulkona satoi vettä, pilvet peittivät koko laakson ja asteita oli hyytävät 7. Ajoimme kaatosateessa läpi maisemien, jotka muistuttivat Taru Sormusten Herrasta leffasta, pysähdyimme syömään leivät jossain puolessa välissä ja minä jatkoin lämpömittarin vahtaamista, joka hiljalleeen nousi yli 10 asteen. Rivan kohdalla olin jo repiä pelihousuni, sillä mittari näytti edelleen vain 15 astetta. Desenzanoon saapuessa mittari oli kohonnut kuitenkin jo 23 asteeseen ja minun mieliala sen mukana.DSC_0438DSC_0450Heitimme kamppeet Spiaggia D’oro huoneistohotelliin. Välihuomautuksena sanottakoon, että koskaan ei ole ollut niin vaikea löytää sopivaa hotellia, kuin Gardalta. Asiaa ei tietenkään auttanut kriteerilista eli makuuhuoneen, olohuoneen ja keittiön tarve, toive keskustan läheisyydestä sekä tietty uima-altaan olemassaolo, ilman, että tarvitsisi räjäyttää pankkia. Jouduimme siis tekemään kompromissin eli ottamaan 3 tähden huoneistohotellin 1km keskustasta. Muuten paikka olisi ollut ihan ok, mutta siivous oli ala-arvoista, käytävät olivat täynnä huonetuoksuja ja kaksi italialaista naapurin lapsiperhettä täysiä idareita. Miten se menikään, omat lapset ja muiden kakarat.

Desenzano oli mukavan kompakti, kaunis ja yllättävän tyhjä kesäkuun alussa. Ravintoloista mainitsemisen arvoisia ovat Colomba, johon päädyimme heti ensimmäisenä iltana syömään herkulliset pizzat. Plussaa tulee myös isosta lasista Valpolicella Ripassoa, joka maksoi 4 euroa per lasi sekä upeasta näköalasta suoraan järvelle. Arpege ravintolaan emme olisi varmasti eksyneet, ellei hotellimme olisi sijainnut vähän keskustan ulkopuolella. Ravintola sijaitsi kauniilla paikalla järven rannalla ja oli selkeästi tyylikkään paikallisväen suosiossa. San Michele kinkku, buffalo mozzarella, tomaattibasilikapasta ja sienitagliatelle puolella litralla talon omaa todella maukasta punkkua kustansi 50.50€. Ruoka oli sen verran herkullista, että palasimme ravintolaan myös toisena päivänä.

Ala-arvoisin suoritus reissulla oli ravintola Colomban vieressä (nimi kadonnut johonkin ärsyyntyneen mielen kätköihin) . Tarjoilija kaatoi lämpimän punaviinin pöydälle ja minun päälle, eikä viitsinyt edes pyytää anteeksi. Palvelun töykeyttä ja lämmintä punaviiniä ei pelastanut edes ruoka. Miellyttävää illassa sen sijaan oli kulkue, joka pimeässä kynttilöitä kantaen lähti Duomolta ja jatkoi matkaansa läpi Desenzanon keskustan kauniin laulun säestyksellä. Pimeässä tuli vähän spooky fiilis.DSC_0452DSC_0499DSC_0469DSC_0491Desenzanossa on italialaiseen pikkukaupunkimaiseen tyyliin kivoja pieniä putiikkeja ja kenkäkauppoja, mutta hinnat aika korkeita. Päätimme käydä täydentämässä vaatevarastoja Fidenzan outlet-kylässä, jonne ajoi Desenzanosta noin tunnin. Missonin liikkeen ansiosta saimme koko perheen voimin olla hernekeittodieetillä seuraavat pari viikkoa (eikä ainoastaan sen takia, että saisin itseni ahdettua sieltä ostettuun mekkoon). Missoni Home tuotteiden ja mekon lisäksi mukaan lähti lastenvaatteita ja mukava lounaskokemus aurinkoisessa outlet-kylässä.

Ajoimme iltapäiväkahville pieneen Me Pias kahvilaan, jonka iso latte macchiato ja croissant (1.80€ yhteensä) täyttivät mukavasti mahaa illalliseen asti. Me Piaksesta muodostui viikoksi meidän kantapaikka, josta aamu oli mukava aloittaa. Omistajarouva alkoi pikkuhiljaa jo tunnistamaan ja moikkaili tuttavallisesti. Muita turisteja ei tällä alueella paljoa näkynyt. Tiistaiaamuna kävelimme tiistaimarkkinoiden läpi. Porukkaa oli tungokseksi asti. Tarjolla oli thaikkukrääsää 10 kertaisilla hinnoilla ja Tod’s jämäkenkiä 175 eurolla. Molemmat jäivät ostamatta.DSC_0511DSC_0487DSC_0520DSC_0522DSC_0631Verona

Ilma ei toiseksi viimeisenä lomapäivänä suosinut Desenzanossa, joten otimme auton alle ja suuntasimme Veronaan, jonne Desenzanosta oli vain puolen tunnin matka. Onneksemme Veronassa paistoi aurinko, mutta epäonneksemme poika heräsi kesken päiväunien ja päätti sitten vetäistä kunnon itkupotkuraivarit. Tilanne rauhoittui vasta päästyämme Romeon ja Julian talolle. Ikuista rakkautta oli ihailemassa myös tuhat muuta ja jono koskettamaan Julian oikeaa rintaa oli sen verran pitkä, että päätimme ostaa vain rakkauden lukon. Lounastimme La Costa in Bra ravintolassa, jonka pizza ja pieni pullo Soavea maistuivat lämpimässä iltapäivässä.

DSC_0562DSC_0592DSC_0588DSC_0590DSC_0580DSC_0572Seuraavana aamuna lähdimme ajamaan kohti Milanon kenttää ja jätimme taaksemme kauniin Gardajärven. Olimme varanneet ajoaikaa runsaasti mikä oli hyvä, sillä ruuhkissa seisominen ja auton palauttaminen toiseen terminaaliin vei yllättävän paljon aikaa.

Italian järvikohteista Stresa Maggiore-järvellä pysyy edelleen suosikkina. Desenzano del Garda oli kaunis ja hyvin toimiva, mutta hotellin huono taso ja muutama kökkö asiakaspalvelukokemus laskivat yleistunnelmaa sen verran, ettei ainakaan seuraava kesälomareissu suuntaudu Gardan suuntaan. Verona ja Bad Gastein kuuluvat luultavammin once in a lifetime-kategoriaan (tosin Bad Gasteinissa olimme jo toista kertaa).

Ja lopuksi vielä perheosuus. Kannoimme oman turvakaukalon mukaan, sillä 11 päivän reissulle autovuokraamolta vuokrattuna kaukalolle olisi tullut hintaa yli kaksi sataa euroa. Itävallasta löytyi hyvin Hipp-lastenruokia. Italiassa purkkiruoat olivat pahoja, mutta niitäkin löytyi suht helposti. Poika veteli pahaa purkkiruokaa ihan hyvällä ruokahalulla. Äidillä teki tiukempaa. Muutaman asian opimme itsestämme. Me emme ole huoneistohotelli-ihmisiä. Kaipasimme runsasta, valmiiksi laitettua aamupalaa ja tiheämpää siivoamista. Opimme reissusta myös sen, että paikka, jolta et odota yhtään mitään, voi muodostua koko loman kohokohdaksi. Näin kävi Bergamon kohdalla. Se ei toivottavasti jää once in a lifetime-kohteeksi.

Bergamo ja Bad Gastein – futisjuttuja saunassa

Valittaminen kannatti. Ja nyt en puhu naputtamisesta aviomiehelle vaan reklamoinnista, kun hotellin kanssa ei kaikki mennyt ensimmäisellä kerralla nappiin. Edellisellä Itävallan reissulla Small Luxury Hotel Bad Gasteinissa teki alkeellisia virheitä, joista mainitsin kirjallisesti. Hotellin johto toivoi uutta mahdollisuutta ja lähetti kolmen yön voucherin junior sviittiin puolihoidolla. Hintaa kyseisellä voucherilla oli yli 800 euroa, joten emme viitsineet jättää sitä käyttämättäkään. Hieman haastetta Bad Gastein kuitenkin sijaintinsa puolesta aiheutti, sillä halusimme suorat Finskin lennot ja mahdollisimman lyhyet siirtymiset autolla.

Loppuen lopuksi päädyimme kompromissien kompromisseihin ja otimme Finnairin lennot Milanoon ja jatkoimme siitä matkaa eteenpäin. Ah ihanuutta, kun silmäni huomasivat Finnair Plussan tarjouksen, jossa tarjottiin Euroopan lentojen upgradeja puolilla pisteillä. Tämähän tarkoitti sitä, että ottamalla molemmille upgradaukset pisteillä businekseen, saimme pojalle ihan oman paikan meidän keskeltä (kiitos tyhjän penkin busineksessä). Poitsu näemmä haistoi äidin ja isän halun syödä rauhassa ja nukahti lennolla juuri, kun makoisa lammaspaisti ja viinit saapuivat.

Bergamo

Milanon lentokentältä otimme Aviksen farkku Focuksen alle (11 pv, 311€) ja lähdimme ajamaan läheiseen Bergamon kaupunkiin. Olimme ajatelleet, että parempi ajaa tunti pitkästä ajomatkasta, nukkua Bergamossa ja ajaa Bad Gasteiniin kunnolla levänneenä. Fiksu veto. Olin varannut yhdeksi yöksi La Corte Dei Capuccini bed&breakfast-paikan, joka osoittautui ihanaksi Lucan ja Lauran vetämäksi majataloksi. Majatalo on ehkä väärä sana kuvaamaan asuntoa, joka koostui yläkerran ullakolla olevasta makkarista, alakerran keittiö/olohuoneyhdistelmästä sekä kylppäristä. Juuri remontoitu asunto veti vertoja monelle 5* hotellille, mutta murto-osalla hinnasta (85€ per yö sisältäen autoparkin).DSC_0166DSC_0165DSC_0163Heitettyämme tavarat asunnolle suuntasimme lähellä olevaan Gennaro&Pia ravintolaan. Ravintolasta ei jäänyt muuta mieleen kuin olut, joka oli syntisen pieni. Viereisen gelaterian 3 lajin gelatot (choco, coco ja kinder jätskit*2,5€) ehkä lievensivät minun pettymystäni, koska miehen pizza oli parempi (ja josta se ritarillisesti antoi muutaman palan minulle) ja minä sain sen naurettavan pienen oluen.

Meillä oli tarkoitus lähteä ajamaan heti aamulla kohti Bad Gasteinia, mutta koska ilma oli ihanan aurinkoinen ja lämpöä 25, ajattelimme käydä pienellä kävelylenkillä ja jatkaa matkaa lounaan jälkeen. Kävelimme ihanan tunnelmallisen Bergamon alakaupungin läpi ja ihailimme hienoja villoja ja mahtavasti hoidettuja piha-alueita.DSC_0183DSC_0179DSC_0494Jossain vaiheessa saavuimme funicolare pysäkille. Kysäisimme josko vaunut voi ottaa kyytiin ja myöntävän vastauksen saatuamme ostimme runsaan euron maksavan 75 minuutin vaihtolipun. Funicolaresta tuli mieleen Hong Kongin Peakille menevä köysirataratikka, sillä nousu oli vähän samankaltainen. Ylhäältä paljastui Citta Alta eli Bergamon hyvin säilynyt vanha kaupunki. Runsaassa tunnissa kerkesimme käydä ihailemassa Santa Maria Maggiore kirkon, todistaa tyttöjen voittoa koululaisten köydenvedossa ja pussihyppelyssä sekä nauttia aamun latte macchiatot.DSC_0212DSC_0191DSC_0192DSC_0202DSC_0201Lounaan jälkeen minua oikeasti harmitti lähteä Bergamosta kohti Itävaltaa. Olisin voinut jäädä sinne vaikka viikoksi. Harmitusta ei auttanut neljän tunnin ajo, jäätävän kylmä kesäilma Itävallassa (+11 astetta) ja myöhästyminen minuutilla autojunasta, joka vei Bad Gasteiniin Böcksteinista (hinta autojunalle 17€ per auto). Saapuessamme illalla Bad Gasteiniin, pilvet olivat niin matalalla, että niitä pystyi melkein koskettaan.

DSC_0418Bad Gastein

Gruner Baum hotelli näytti meille parastaan. Hotellin aamupalat ja illalliset hoidettiin mutkattomasti ja tyylillä. Lisäksi huoneeseen oli tuotu meille mikro pojan ruokien lämmittämistä varten, vaipanvaihtoalusta sekä vauvan amme (+L’occitanen elefanttipesusieni). Moni hotelli saisi ottaa mallia. Illallinen oli yleensä 4 ruokalajia pöytiin tarjoiltuina eli ei mitään buffet hässäkkää. Tulipahan maisteltua kaikkia Itävallan erikoisuuksia, joita ei muuten olisi tullut kokeiltua.

Illalla teimme kylpyvuorot hotellin spa:han. Nauttiessani löylyistä saunassa, vieressä istuva alaston mies päätti valottaa minulle saunomisen tapoja, korosti kuinka tämä sauna on nimenomaan suomalainen sauna ja miten suomalaiset kuulemma saunoo (kaverin äiti oli suomalainen ja hän oli saunonut kesät Valkeakoskella). Keskeytin hänet kohteliaasti sanomalla, että luulen tietäväni maamiesteni/naisteni hienoudet. Oli luullut minua britiksi.. Tämän jälkeen puheenaihe vaihtui mutkattomasti Valkeakoskeen ja jalkapalloon.

DSC_0224DSC_0404DSC_0248DSC_0232Bad Gastein mielletään yleensä talvimatkailukohteeksi, mutta minusta se oli viehättävämpi kesällä. Ensimmäisellä kerralla Bad Gasteinissa olimme reissussa maaliskuussa, jolloin otimme Stubnerkogelin kondoolihissin ylös Alpeille (35€ 2 henkilöä). Upea auringonpaiste rinnekahvilassa ja mahtavat maisemat olivat kyllä joka pennin arvoiset. Tällöin kävimme testaamassa myös 140 metriä pitkän riippusillan ja tutkailemassa Bad Gasteinin hienoa vesiputousta, joka laskeutuu keskelle kaupunkia.DSC_0378DSC_0452Grosslockner

Toisena päivänä suuntasimme ehkä eniten odottamallemme reissulle, Grossglocknerin maisemareitille. Grossglocknerin autoilureitti on avoinna suurin piirtein toukokuusta lokakuuhun ja viime maaliskuun reissulla reitti jäi kokematta. Vaikka ilma ylhäällä oli kylmä, meitä hemmoteltiin auringonpaisteella ja huikeilla näkymillä (pääsy Grosslockner reitille 32€ per auto). Huonompi tuuri sen sijaan oli Edelweiss Spitzen pysähdyspaikalla, jossa bussilastillinen mummoja kerkesi ennen minua vessajonoon, yksi lukitsi itsensä yhteen kolmesta vapaasta vessasta ja hanoista tuli vain jääkylmää vettä.

DSC_0323DSC_0338DSC_0348DSC_0336DSC_0324Päästyämme takaisin Bad Gasteiniin, nautimme 26 asteen lämmöstä ja kävimme ihastelemassa kotieläimiä. Poika päätti osoittaa hyvää reissuhenkeä ja antoi vanhempien nauttia illallisesta rauhassa. Kurpitsakeitto, taimen ja jälkiruokana olleet paikalliset juustot maistuivat samalla, kun seurasimme hotellissa olleen hääporukan hilpeitä juhlia. To be continued..

DSC_0393DSC_0410DSC_0383

Hotelliarvostelu: Sukhothai – Bangkok

Sukhothai on Bangkok klassikko. Bangkok on kaupunki, jossa hotelli-intoilijaa hemmotellaan oikein urakalla. Viiden tähden hotellin saa edullisesti verrattuna Eurooppaan tai Lähi-Itään ja valinnan varaa riittää. Koska uusia upeita hotelleja nousee kuin sieniä sateella, arvostuksen saaminen ja säilyttäminen vaativat oikeasti hyvän hotellijohdon ja pitkäjänteistä työtä. Sukhothaissa tässä on onnistuttu ja sen takia se olikin pysynyt hotellien ”dreamlistallani” jo pitkään.

DSC_1239

Uusi 102

Sukhothai erosi meidän normaaleista Bangkok hotellivalinnoista siinä, että kyseessä on matala rakennus. Jotenkin rinnastamme Bangkokin automaattisesti upeisiin näkymiin, korkealta. Olimme Bangkokissa tällöin vain yhden yön, joten uskalsimme ottaa riskin ja testata jotain erilaista.

Huone

Varasimme Executive Suite huoneen Hotels.comin kautta. 136 euron hinta 76 neliön huoneesta oli mielestäni kohtuullinen, joskaan siihen ei kuulunut aamupala. Huoneen sisustus oli thai-tyylinen ja sisälsi paljon puuta. Vaikka itse tykkään enemmän skandinaavisemmasta tyylistä, oli huone thaityyliin kaunis. Kylppäri vei varmaan 25 neliötä kokonaisneliömäärästä, sen verran iso se oli. Perinteisesti kylppärissä oli erillinen kylpyamme ja suihku ja kylpytuotenörtille tarpeeksi ihmeteltävää (löytyi perusshampoot, rasvat, hammasharjat ja extrana myös loofah). Perheelliselle tuo iso huone oli hyvä valinta. Poika sai nukkua semirauhassa ja me pystyimme katsomaan televisiota ja seurustella erillisellä alueella. Ainut mitä jäin kaipaamaan huoneeseen oli liukuovi tuon makuutilan ja olohuoneen väliin. Sen olisi hyvin mahduttanut siihen, sen verran paljon huoneessa oli neliötä. Voi olla tosin, että fengshuit olisivat menneet sekaisin.

Uusi 100 Uusi 101

Palvelut ja palvelu

Yksi yö rajoitti palveluiden käyttöä hotellissa. Olimme kuitenkin varanneet lentokenttäkuljetuksen hotellin kautta. Normaalisti otamme aina taksin, mutta olihan se mukava istahtaa hotellin ilmastoidun S-sarjan Mersun kyytiin, jossa kylmät pyyhkeet ja vesipullo annettiin käteen ennen kuin kerkesit kissaa sanoa.

Vaikka huonehintaan ei kuulunut aamiainen, ostimme sen erillisenä 1000 bahtin hintaan. Aamiaishuoneessa huomasi, että kyseistä hotellia suosii aika pitkälti liikematkailijat. Meidän pojan lisäksi en tainnut nähdä ketään muuta lasta. Aamiaiselle ei tarvinnut jonotella ja tarjonta oli taattua viiden tähden laatua.

Olisimme halunneet testata hotellin kehuttuja ravintoloita, mutta matkustusväsymyksestä johtuen tilasimme huoneeseen huonepalvelun kautta green curryt, phad thait sekä mangoa ja sticky riceä. Ruoka oli erinomaista, kauniisti aseteltu ja huonepalvelun hinnat kohtuullisia ottaen huomioon hotellin tähtiluokituksen. Hotellin ravintola Celadon on valittu kaupungin parhaaksi ravintolaksi Travel and Leisure lehden toimesta.

Aamupäivästä kerkesimme käydä pikauinnilla allas-alueella, joka noudatti samaa tyylikästä linjaa kuin muukin hotelli. Allasalueella oli mukavan pehmeät aurinkotuolit, rauhallinen tunnelma ja kohtelias palvelu. Muutenkin palvelu hotellissa oli ensiluokkaista. Check in hoitui huoneessa ja check out oli hetkessä ohi. Taattua thailaatua, en yhtään ihmettele, että hotelli on pitänyt statuksensa jo vuosikausia.

sukhothai_sunday_brunch_at_colonnade sukhothai_spa_botanica_entrance Sukhothai Pool_5

Sijainti

Sukhothai sijaitsee vilkkaasti liikennöidyllä Sathorn roadilla, mutta yllätyksekseni pysyi tarjoamaan hyvinkin rentouttavan ja rauhallisen fiiliksen. Hotellialueen hyvin hoidetussa puutarhassa kävellessä ei olisi uskonut olevansa keskellä kiireisintä Bangkokia. Olemme olleet pariin otteeseen viereisessä Banyan Tree hotellissa, joten tunsimme seudut jo aikaisemmilta kerroilta. Hotellista on n. 10-15 minuutin kävelymatka lähimmälle skytrain asemalle Sala Daengille ja Silomin ruokapaikat sekä markkinat ovat kävelymatkan päässä.

Uusi 104 Uusi 103

Suosittelisin Sukhothaita etenkin pariskunnille ja bisnesmatkaajille, jotka kaipaavat tyylikästä rauhaa Bangkokin vilskeestä. Me emme tunteneet oloamme epämukavaksi, vaikka meillä oli lapsi mukana, mutta usean vilkkaan ja kirkuvan lapsen kanssa en valitsisi Sukhothaita.

Plussat ja miinukset yhden yön perusteella:

+ Thaityyliset, klassiset huoneet ja tyylikkäät yleiset tilat

+ Erinomainen palvelu

+ Seesteinen tunnelma ottaen huomioon sijainnin

+ Hyvät ravintolat

– Pitkähkö kävelymatka skytrainille

* Kuvat ravintolasta, uima-altaasta sekä spa Botanicasta saatu käyttöön Sukhothai hotellilta

Miksi Bangkok koukuttaa?

Bangkok jakaa mielipiteitä. Yleensä sitä joko vihataan tai rakastetaan. Me kuulumme jälkimmäiseen kategoriaan. Olemme Aasian reissuilla viettäneet vähintään 2-4 päivää Bangkokissa mennen tullen ja kerran syyslomaviikoksi nappasin kiinni Bangkokin lennot, suunnitellun Puerto Ricon sijaan. Viime viikolla minuun iski täysin odottamatta kauhea Bangkok kaipuu. Yleensä se tulee vasta syksyn lähestyessä. Päätin ikävissäni listata TOP 5  asiaa, miksi Bangkokiin tulee palattua aina uudelleen.

Hotellit

Bangkok on hotelliharrastajan unelma. Viiden tähden majapaikkoja löytyy vaikka millä mitalla ja hinnat ovat alhaiset verrattuna Eurooppaan ja Lähi-itään. Erinomaisen viiden tähden hotellikokemuksen voi sesongista riippuen saada reilusti alle sadalla eurolla. Tähän mennessä testatuista hotelleista lempimajapaikoiksi ovat päässeet Peninsula ja Banyan Tree. Parhain hintalaatusuhde sen sijaan on löytynyt Anantara Sathorn hotellista, josta avaamisvuonna bongasimme ison huoneiston 54 eurolla.DSC_0442 DSC_0435 DSC_0362Markkinat

Kaipaan vanhaa Suan Lumin iltabasaaria, mutta viime kerralla testattu Asiatique hupialue (johon kuulemma moni Suan Lumin myyjä siirtyi) oli positiivinen yllätys. Asiatique oli siistimpi kuin moni muu Bangkokin markettialue ja löysimme sieltä pari kivaa sisustusputiikkia (jossa ei myyty niitä iänikuisiä buddhanpääkopioita). Luin jostain netistä, että Suan Lum olisi avattu uudelleen viime vuoden lopulla? Onko kukaan kerennyt jo käymään uudessa Suan Lumissa?

Chatuchakin viikonloppumarkkinat ovat kehumisen arvoiset. Kojuista löytyy kaikkea koirista kirppisvaatteisiin, mutta meitä sinne vetää markkinahumu ja ruoan tuoksut. Chinatown ja Sampang Lane kannattaa myös mahduttaa ohjelmaan. Hamstraan sieltä etenkin lahjapaperinarua ja käsintehtyä lahjapaperia. DSC_0315 DSC_0320 DSC_0319 DSC_1713 Uusi 300 DSC_1730DSC_0388

Hieronta ja kynsitaide

Suomessa kaipaan Thaimaan perinteistä jalkahierontaa. Bangkokista löytyy paikkoja joka nurkasta ja hinnat pyörivät yleensä 180-300 bahtin tienoilla. Viime kerralla tykästyimme Bodyworks spa:han Silomilla, joka on hieman siistimpi kuin perinteiset katupaikat, mutta hinnat silti kohtuullisia. Oma kynsitaiteilijani meni naimisiin ja muutti Singaporeen, joten nyt tarvittaisiin uusia vinkkejä taitavista kynsitaiteilijoista.DSC_0450Mango ja sticky rice

Olisin ihan hyvin voinut sanoa, että ruoka yleensäkin, mutta etenkin MBKn food courtin mangoa ja sticky ricea ei ole voittanutta.DSC_0509 DSC_0310Chao Praya joki

Chao Prayan elämää voisi seurata tuntikausia. Suosittelemme vuokraamaan pitkähäntäveneen ja kiertämään joenuomia. Sieltä löytyy erilaista Bangkokin elämää. Olemme itse tinganneet veneen Shangri La’n ja Orientalin väliseltä laiturilta.image imageChao Praya DSC_0412

Hotelliarvostelu: Ritz-Carlton Doha, Qatar

Ritz-Carlton Doha aiheutti minulle harmaita hiuksia ennen reissua. E-maileihin, joita lähettelin ennen reissua, ei vastattu. Pisti hieman nyppimään. Hotellia markkinoidaan aika pitkälti liikematkahotellina ja olimme menossa sinne perheenä yhdistetylle aurinko/kaupunki viikonloppureissulle. Yllättäen tästä hotellista muodostui ehkä ikimuistoisin hotellireissu, ainakin meidän pojalle. Ja tässä tapauksessa tyytyväinen lapsi = tyytyväiset vanhemmat. Normaalisti aloitan löpinät huonesisustuksesta, mutta nyt aloitankin palvelusta ja nimenomaan lasten palvelusta.

Ritz Kids

Sisäänkirjautuessa hotellille, henkilökohtainen butler Kenneth tuli esittäytymään. Hän ja kaksi muuta ottivat pojan huomion heti alussa kysellen hänen lempisarjakuvahenkilöitä ja muita toiveita. Hotellin Ritz Kids konsepti toimi hyvin, vaikka kyseessä ei ollutkaan varsinainen lapsihotelli.

Ensimmäisen allaspäivän jälkeen hotellin pöydälle oli tuotu pojalle osoitettu kirje sekä keksejä ja karkkipurkki. Minulle oli tuotu ruusu. Huonepalvelusta tilatessa Kenneth yleensä aina kiikutti jotain pientä extraa pojalle (M&M karkkipussi tms.). Viimeisenä päivänä hän kyseli meidän päivän ohjelmaa ja pyysi odottamaan huoneessa neljän pintaan. Yhtäkkiä ovella oli Kenneth, kokki ja kaksi muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Heillä oli mukanaan pojalle varta vasten tehty Mikki Hiiri kakku. Lisäksi lahjaksi tuotiin hotellin pehmolelu sekä tohvelit. Eivätkä vanhemmatkaan jääneet tyhjin käsin, sillä meille tuotiin kotiin viemisiksi kaksi isoa Ritz Carltonin kylpytakkia, tohvelit ja kassillinen Bulgarin kylpytuotteita. Oltiin hieman huuli pyöreänä kaikesta tavaramäärästä ja huomiosta (ja mietimme kuumeisesti mihin himskatin laukkuun me mahdutetaan nuo ylimääräiset tavarat).

Kun kysyin Kennethiltä miksi ihmeessä me ja poika saadaan näin paljon huomiota, hän kertoi meidän kohdelleen häntä heti kuin normaalia ihmistä, hymyjen kera (tätä ei kuulemma aina tapahdu, siis hymyjä ja ihmisenä kohtelua). Kannatti hymyillä ja jutella henkilökunnalle suomalaiseen, rehtiin tapaan.imageimageDohaHuoneet ja yleiset tilat

Olimme varanneet perushuoneen kolmeksi yöksi directrooms.comilta. Yksi yö kustansi meille 232 dollaria per yö ilman aamupalaa. Kyseessä on yksi Dohan vanhimmista viiden tähden hotelleista ja se kyllä näkyy hieman sekä huoneissa, että hotellin muissa tiloissa. Älkää käsittäkö väärin, hotelli on ehdottomasti kaikkien viiden tähden arvoinen, mutta itse rakennus ei välttämättä ole alueen kaunein. Huoneet tulevat kaipaamaan kunnon faceliftiä jossain vaiheessa.

Huone oli suuri, klassiseen hotellityyliin sisustettu ja siinä oli parveke ja kauniit näkymät merelle. Kylpyhuone noudatti huoneen tyyliä. Kylppärituotteet olivat laadukkaita (jopa minun nirsot hiukseni tykkäsivät shampoosta) ja pyyhkeet muhkeita. Huoneessa oli DVD, mikä on ainakin meidän perheelle tervetullut lisä myös lomalla sekä Nespressokeitin. Wifi maksoi 60 rialia per päivä. Nykypäivänä sitä odottaa, että Wifi kuuluu automaattisesti hintaan, mutta 60 rialia ei ollut kuitenkaan mikään riistohinta. Minibaarihinnat olivat juuri sellaisia, kuin Lähi-idän viiden tähden hotellissa voi kuvitella olevan eli kalliit.

Turndown palvelu toi meille aina ison kasan vettä iltaisin, sillä keitimme lapselle iltapuurot siitä. Huoneessa ei ollut vedenkeitintä, mutta se kiikutettiin meille heti, kun älysimme sitä pyytää.Uusi 100 Uusi 101 DSC_0002Ruokailut ja hotellialue

Ostimme joka päivä aamiaisen erikseen, sillä se ei kuulunut hintaan. Aamiaishuone oli iso ja avara eikä siellä ollut koskaan liikaa porukkaa. Palvelu oli sujuvaa ja eri ruokia ainakin meidän makuun tarpeeksi. Erikoiskahvit maistuivat kuin kunnon baristan tekemiltä.

Lounastimme Flamingos allasravintolassa hampurilaiset lounaaksi. Olisin halunnut testata hotellin Porcini ravintolan, joka on rankattu Dohan parhaimmaksi italialaiseksi, mutta päädyimme huonepalveluun, jotta päivät eivät menneet liian pitkäksi perheen pienimmälle. Ruoka oli maukasta ja palvelu erinomaista. Yhtenä iltana kävimme drinksuilla hotellin Habanos baarissa, joka sattuu olemaan yksi niistä harvoista alkoholia tarjoavista baareista kaupungissa. Habanoksessa oli hämyinen tunnelma ja livemusiikkia.

Allasalue oli kaunis ja resorttimainen. Siellä tulikin vietettyä paljon aikaa. Olin yllättynyt, että liikematkailijoille luokittelemastani hotellista löytyi myös kiva lastenallas ja vesiliukumäki. Ainut pieni minus tuli siitä, ettei allasalueella pysty nauttimaan lomacocktaileja, pelkästään mocktaileja. Mutta tämähän ei ole hotellin vika vaan kansallinen rajoitus. Kylpylä hoitoineen olisi tietty myös löytynyt, mutta tekemistä Dohassa oli sen verran paljon kolmeksi yöksi, että jäi aikarajoitteen takia kokeilematta.Uusi 103 Uusi 105Palvelu

Palvelu oli hyvin henkilökohtaista. Oma butlerimme Kenneth ja koko hänen tiiminsä olivat kutsumusammateissaan. Hän kertoi meille aloittaneensa ihan perusduuneista hotelliketjuissa (juoksupoika), nousseensa pikkuhiljaa aina ylemmäs ja kertoi rakastavansa tämän hetkistä työtään butlerina. Tällaista tarinaa ja henkilön intohimoa omaa ammattinsa kohtaan on kiva kuunnella.

Dohassa tuli koettua myös ensimmäinen palohälytys keskellä yötä. Koko hotelli evakuoitiin ja vaikka olikin inhottava lähteä roudaamaan nukkuvaa lasta kahdeksan kerrosta portaita alas neljältä yöllä, hotelli toimi juuri niin kuin pitikin. Kiitoksena ymmärryksestä, yhden päivän aamiainen oli poistettu laskusta uloskirjautumisen yhteydessä.

Kaikki pienet huomion osoitukset tekivät tästä hotellikokemuksesta yhden parhaista tähän mennessä. Lisäksi hotellin kaikki perusasiat toimivat hyvin. Suunnitelmissa on testata ketjun hotelleja myös muissa maissa, kiitos Ritz Carlton Dohan, joka onnistui yli odotusten.Uusi 1DSC_0003DSC_0035Plussat ja miinukset:

+ Tilavat klassiset perushuoneet

+ Henkilökohtainen, erinomainen palvelu

+ Kaunis allas-alue

+ Soveltuu hyvin myös lapsiperheelle

-Pitkä matka keskustaan ja taksien saaminen haastavaa

-Kommunikointi emailitse ennen reissua ei onnistunut

Doha – Qatar

Qatar ei ole roikkunut ensimmäisenä ”pakko päästä”-destinationlistalla, mutta airmilesit alkoivat uhkaavasti vanheta ja niiden hukkaan heittäminen olisi tuottanut suunnatonta psykologista tuskaa. Vanhenevilla pisteillä sai 5 hengen lennot Emiratesin tunnin lennolle Dohaan, joten otimme isovanhemmat mukaan ja tarjosimme lennot.

Kentällä otimme vain nopeat aamukahvit Costasta ja kuolaukset Chanelilla. Koska Dubaista suhaa business ihmisiä Dohaan jatkuvalla syötöllä, oli business täynnä ja economy lähes tyhjä, mikä tietty tarkoitti erittäin henkilökohtaista, ”businessmäistä”palvelua. Jopa poika sai valita pehmolelulahjoja kaksin kappalein.

Dohan uusi kenttä toimi kuin junan vessa ja 100 rialin viiisumimaksun jälkeen olimmekin jo taksissa matkalla hotelille. Viisumi maksettiin suoraan passintarkastustiskille, mutta kannattaa huomioida, että maksun pystyi ainakin 2015 vuoden puolella hoitamaan vain luottokortilla.

Ensi vaikutelma Dohasta piti aika hyvin paikkaansa myös matkan jälkeen. Vähän niin kuin Dubai, muttei kuiteskaan. Same same but different. Dohasta välittyi kompaktimpi ja merellisempi tunnelma.

image

image

image

Hotellimme kolmeksi yöksi, Ritz Carlton, osoittautui erinomaiseksi vaihtoehdoksi. Ennakkopelko hotellin jäykkyydestä karisi, kun poitsu sai heti henkilökohtaista palvelua ”Ritz Kids”-henkilöiltä ja löysimme resorttimaisen allasalueen. Törmäsimme allas-alueella myös suomalaiseen lapsiperheeseen, joka asui Dohan Pearlilla, mutta joiden asuinrakennuksesta puuttui uima-allas. Uima-allas alue oli erittäin suosittu perjantaina ja lauantaina eli paikallisena viikonloppuna, mutta torstaina, jolloin saavuimme Dohaan, se oli lähes tyhjä. Ritz Carltonista tulossa oma arvostelu hotellit osioon.

Iltasella ajattelimme kävellä katsastamaan läheisen Lagoona-ostoskeskuksen. Kävely onnistuu Dohassa yhtä hyvin=huonosti kuin Dubaissa, jalkakäytäviä ei ole ja jouduimme kävelemään 200 metrin matkan pitkin ajotietä. Lähi-Idän ajokulttuurin tuntien, en suosittele. Lagoona mall oli pieni ostoskeskus, joka oli vielä rakennusvaiheessa. Lähinnä käytimme ostoskeskusta mehu-ja keksivarastojen täydentämiseen, muuta emme sieltä löytäneet.

Paluumatkalle otimme viisastuneena taksin. Taksi ei tietenkään päässyt samaa reittiä hotellille takaisin ja 200 metrin matka muuttui 20 minuutin kierrokseksi Pearlin kautta torstairuuhkissa. Noh, voi sanoa ”käyneensä” sielläkin. Dohan Pearl on verrattavissa Dubain palmusaareen, joka myöskin on niin sanottu ”manmade island”. Olin jo innoissani varaamassa illallispaikkaa yhteen Pearlin ravintoloista, kunnes kuulin Pearlin olevan täysin kuiva alue eli yksikään ravintola ei saa tarjoilla viiniä tai muuta vahvempaa. Jäimme ihailemaan tarkemmin Pearliä vain hotellin parvekkeelta käsin.

Doha on alkoholipolitiikaltaan muutenkin erilainen esimerkiksi Dubaihin verrattuna. Alkoholia ei saa ostaa lentokentältä saati sitten muualta. Lisäksi vain hyvin rajattu määrä hotelleja saavat tarjoilla alkoholia tiloissaan ja yleensä vain sisätiloissa eli unohda Pina Coladan nauttiminen altaalla. Alkoholin ulkonanauttimiskielto tuli päälle erittäin lyhyellä varoitusajalla vuonna 2013.

DSC_0012

Museum of Islamic Art ja Al Corniche

Dohan ehdottomasti parasta antia on Museum of Islamic Art (MIA). IM Pein suunnittelema kulmikas rakennus pisti silmään pilvenpiirtäjien joukosta. Museo oli mielenkiintoinen sekä sisältä, että ulkoa. Sisäänpääsy oli ilmainen. Jopa meidän kolmivuotias malttoi tutkia Creatures in Islamic Art osuuden ilman pahempaa narinaa. Mielenkiintoisin näyttelyn osa oli omasta mielestäni kuitenkin Qajar Women ”Images of Women in 19th century Iran” sekä museon pieni lahjakauppa, josta piti tietty hankkia viidellä rialilla uusi muistivihkonen matkakirjoituksia varten.

DSC_0081

image

image

image

MIAa reunustaa puisto, jossa on iso lasten leikkipaikka sekä rantakatu. Puisto sekä Al Corniche, rantakatu, olivat täynnä paikallisia viettämässä viikonloppua. Länsiexpattien vähyys oli Dubaihin verrattuna silmiinpistävää.

DSC_0140

DSC_0146

DSC_0136

Souk Waqif

Toinen listalla ollut nähtävyys oli Souk Waqif. Soukista tuli disneymäinen fiilis, vaikka se onkin rakennettu vanhan beduiinimarkkinapaikan tilalle ja perinteistä rakennustapaa kunnioittaen. Perinteisten mattojen ja huivien lisäksi soukista löytyivät eläinmarkkinat, josta olisi voinut kartuttaa karvajoukkoa kotona kissojen tai liskojen muodossa. Meidän ostokset jäivät yhteen pupuilmapalloon (10QAR).

Kävimme illallisella soukissa sijaitsevassa thaimaalaisessa Jasmine ravintolassa, jonka ruoanlaatua kuvaa ehkä sanat keskivertojen keskiverto eli perusmättöä. Olisi pitänyt jaksaa nähdä vaivaa ja hakea joku paikallinen ravintola tai maistaa paikallisten naisten uppopaistamia herkkuja, joita myytiin keskellä soukia. Virallisen ”Karwa” taksin metsästäminen takaisin hotellille olikin oma operaationsa. Epävirallisia takseja on tarjolla, mutta emme uskaltaneet ottaa riskiä.

DSC_0172

image

image

image

Nämä kolme nähtävyyttä, MIA, Al Corniche ja Souk Waqif huitelevat yleensä top3:ssa kaikissa Dohan matkaoppaissa ja ihan syystä. Dhow risteilyjä sekä aavikkosafareja tarjotaan muissakin Lähi-Idän kohteissa, joten jätimme ne väliin ja keskityimme vain näihin kolmeen nähtävyyteen.

Jos aikaa olisi ollut enemmän kuin 3 päivää, olisi Heritage House, 1935 rakennettu perinteinen talo ollut myös listalla sekä pojalle Dohan eläintarha. Lisäksi olisin etsinyt jonkun kivan paikallisen kahvilan hyvällä näköalalla shishan polttoon.

image

image

image

image

Dohasta jäi päällimmäisenä mieleen MIA, Ritz Carltonin erinomainen palvelu sekä rakennustyöt. Jalkapallon MM-kisojen rakentaminen näkyi jatkuvina tietöinä ja nostureina. Doha on näppärä kohde viikonloppureissulle, pidemmällä reissulla pitäisi varmaan vuokrata auto ja suunnata Dohan ulkopuolelle tutkimaan maastoja. Iso plussa erinomaisesta lentokentästä, jossa oli huomioitu sekä lapset että aikuiset.

Tämän vuoden lokakuusta alkaen Qatar Airways aloittaa lennot Helsingistä Dohaan. Qatar Airwaysillä on hyvät yhteydet mm. Australiaan ja Afrikkaan, mutta suosittelen tekemään myös pienen stopoverin Dohaan, jos matka-aika vaan antaa periksi. Mielestäni tuo kolme päivää oli oikein sopiva aika Dohan tutkailuun.

Viinitilalta luostariin – Kypros

Tsangarides Winery

Lonely Planet tarjosi useampaan viinireittiä, joista valitsimme Pafokselta näppärän ajomatkan päässä olevan. Meitä kiinnosti etenkin Tsangarides Winery, jonka viinejä olimme jo kerenneet maistella useampaa sorttia hotellin ravintolan viinilistalta. Tsangarides Winery oli viimeinen kohde Lonely Planetin reitillä, mutta koska se kiinnosti meitä eniten, päätimme totetuttaa reitin päinvastaisessa järjestyksessä kuin ehdotettiin.

Hyppäsimme koko poppoo naarmuiseen Kia Sorrentoon ja lähdimme ajamaan aamulla kohti Lemonan kylää ja Tsangarideksen viinitilaa. Lemonan sympaattinen kylä löytyi helposti, samoin Tsangarideksen tila. Olimme ensimmäisenä paikalla ja taisimme herättää toisen omistajista, Angeloksen aamu-unilta. Olin kysellyt jo etukäteen mahdollisuudesta pieneen vierailuun tilalla ja saanut ystävällisen myönteisen vastauksen. Muita ei vielä tähän mennessä ollut ilmaantunut, joten saimme privaattikierroksen heidän tilallaan.

Angelos kertoi viinitilan historiasta ja siitä, kuinka hänen isoisänsä pystyi yhdeltä näkemältä (rypäleiden määrästä) arvioida tulevan sadon hämmästyttävällä tarkkuudella. Angelos kertoi myös xinisteri-rypäleen historiasta ja siitä, kuinka uusi tekniikka toi tämän rypälelajin ihan uuteen eloon.

Kierroksen jälkeen istahdimme terassille maistelemaan useaa eri sorttia viinejä, juustojen ja suolakeksien kanssa. Voi kunpa olisi ollut vielä tilaa matkalaukuissa. Olisin täyttänyt sen heidän kuivalla xinisteri valkoviinillään. Tällä kertaa jouduimme tyytymään vain viiteen pulloon per pariskunta. Mukaan lähti xinisterin lisäksi shirazin ja maratheftikon punaista rosé sekoitusta.

Viinitilan jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa suunnitellulla reitillä. Ajoimme läpi 1969 maanjäristyksessä tuhoutuneen, hylätyn kylän. Kylään on jäänyt asumaan vain muutama henkilö ja kulkukissat.imageViiniViinitila 1Viinitila 2Uusi 69K41K40Chrysoroyiatissan luostari

Toinen mielenkiinnon kohde oli lähellä Panagian kylää sijaitseva Chrysoroyiatissa luostari. Luostarin perusti munkki Ignatios löydettyään Neitsyt Marian ikonin Moulian alueelta. Ikonin huhutaan olevan itse evankelista Luukkaan maalaama. Kauniiden ikonien ja maalauksien lisäksi mielenkiintoa herättää myös Neitsyt Mariaa esittävä patsas, joka on täyttä hopeaa.

Valitettavasti kirkossa ei saanut kuvata sisällä. Olisin ikuistanut vanhan kyproslaisen mustiin pukeutuneen rouvan, joka itki Neitsyt Marian edessä sydäntä särkevästi. Toivottavasti hän sai lohdutusta suruunsa.Uusi 61DSC_0317DSC_0321imageLuostarin yhteydessä on pieni ravintola ja terassi, josta on kauniit näkymät laaksoon. Söimme todella köpösen kreikkalaisen salaatin ravintolassa. Maisemista maksoi mielellään, vaikka salaatti ei maistunutkaan.

Matkan varrella olisi ollut myös muita viinitiloja, mutta emme pysähtyneet niissä. Kolioksen viinitila sekä Aphrodite’s Rock Brewery olisivat kiinnostaneet, mutteivät valitettavasti mahtuneet enää päivän ohjelmaan. Onneksi Tsangarideksen viinitilavierailu oli sen verran onnistunut, ettei muiden tilojen ohittaminen harmittanut niin paljoa.

Vuoristoalueelle ja ylemmille maille eksyminen aukaisee ihan erilaisen Kyproksen. Kyproksesta jäi vielä paljon näkemättä ja listalle tuli paljon uusia paikkoja, joita haluaisi nähdä. Yksi näistä olisi se Troodos vaellus, joka jäi heinäkuun kuumuudessa kokematta, sekä vuoristokylien kierros yöpyen pienissä majapaikoissa. Ehkä ensi kerralla.