Almost there

Siinä vaiheessa, kun ei-suomalainen ystävä huomauttaa, etten ole vissiin kirjoitellut blogia hetkeen, herää itsekin siihen faktaan, etten tosiaan ole. Edelleen syytän kyllä vahvasti koulujuttuja, joita on riittänyt ihan liikaa ja sitä myöten motivaatio blogin osalta on lopahtanut ihan täysin. En oikein tiedä edes mistä tänne kirjoittaisi, kun viimeisen parin kuukauden osalta elämä on ollut pelkkää koulua ja raporttia raportin perään.

Mitään erikoista ei oikeastaan ole tapahtunut, koska ei ole ehtinyt tapahtua. En ole käynyt ulkona juuri ollenkaan lukuunottamatta viime viikonlopun iltaa muutaman Bredassa vaikuttavan suomalaisen kanssa, mutta se onkin ainut. Oikeastaan sen ainoan ylimääräisen ajan olen käyttänyt Tetén kanssa sarjoja katsellen (niistä ei ainakaan tule darraa) ja kaikki sosialisointi on rajoittunut koulukavereihin erinäisten esitelmien ja papereiden parissa. Kuinka kiinnostavaa? :D Välillä sitä on pohtinut pitäisikö laittaa blogin kanssa kokonaan pillit pussiin, kun ei tänne ole mitään kirjoitettavaa…

1-IMG_8755-001

1525419_10151909593383429_429867207_n

Viime viikolla oli syksyn ensimmäinen ja viimeinen kirjallinen tentti, ja oikeastaan tämän lukukauden osalta ei enää ole jäljellä kuin tammikuun suullinen tentti kolmesta kirjasta, sen yhden isomman parityönä tehdyn raportin palautus, sekä yksi artikkeli (jonka palautuspäivää lykättiin onneksi joulun jälkeen. Joka tapauksessa, hyvin viimeisiä siis viedään ja ensi viikolla onkin viimeiset luennot NHTV:lla koskaan… Tavallaan aika haikeaa. Ja jos se menneen viikon tentti menee läpi (kerkesin lukea siihen yhden päivän/illan), niin olihan sekin viimeinen laatuaan. Kyynel.

Kohta siis jäljellä enään gradun vääntö kasaan ja sitten se olisi siinä. Kyllä menee aika nopeasti. Vastahan sitä metsästi uutta kalenteria viime vuodelle ja nyt jo piti tilata uusi seuraavalle. 2015. Hyi. Se on se vuosi, kun siirtyy itsekin seuraavalle vuosikymmenelle eikä taas ahdista kuin ihan vähän. Jotenkin sitä vaan ajattelee, että elämä loppuu siihen, kun täyttää 30. Toivottavasti ei kuitenkaan. Niin ja uuden kalenterin ostin tänä vuonna vaihteeksi AAF:n työtä tukien. Jos siis Aasiassa kidutettujen sepelkarhujen eteen tehtävän työn tukeminen kiinnostaa, voi tuollaisen kalenterin ostaa 15e hintaan. Postittavat noita myös ulkomaille, kun vaan sopii asiasta etukäteen. Kalentereita myy siis sekä AAF että Animalia. Olen yleensä todella huono tekemään rahalahjoituksia, mutta sitäkin innokkaampi ostamaan erilaisia tukituotteita, siksipä siitä teillekin vinkkaan :)

1-IMG_8757

1511102_10151931816443429_1203986815_n

Tänä joulunahan en edes Suomeen päin suuntaa, kuten viime vuonna, vaan äiti ja Inkeri tulee tänne Hollantiin. Kuten viime vuonna, tänäkin vuonna joulu on hieman erilainen. Jotenkin en vaan vielä osaa ajatella sitä tavallista joulua ilman Viliä, vaikka Teté tuossa nyt jo mukana onkin. Tavallaan jopa huvitti, kun katsoin Gilmore Girlsien ensimmäisen kauden ihan niitä ekoja jaksoja ja sen yhden niiden naapurin tädin kissa kuoli. Kissalle tietenkin järjestettiin muistotilaisuus, jossa oli tyyliin koko kaupunki mukana, ja siinä vaiheessa kun tämä täti tyhjensi vessan kaapista kissan lääkkeitä ja totesi, että ei sitä yleensä tajua kuinka vanha toinen on ennenkuin katsoo lääkekaappiin, tuli sellainen pistos kun mietti, että niinhän se oli Vilinkin kanssa… Ja seuraava ”niin totta” fiilis oli, kun se sama täti totesi, ettei nyt tiedä mitä tekee elämällään, kun lapsia vartenhan sitä ihminen elää. Edelleen puhuttiin siitä kissasta, mutta toisaalta toisille se lemmikki on lapsi. Kyllä se Vilikin oli mulle pieni lapsi, ja siten jouluisinkin Vili oli se joka niistä lahjoista oli kaikista eniten innoissaan.

Joka tapauksessa, tänä vuonnakin siis vähemmän perinteinen joulu. Itseasiassa aatto vietetään näillä näkymin Roermondin outlet-kylässä shoppaillen :) Viime kerralla löysin Mulberryn huivin kivalla alennuksella ja jos tällä kertaa löytyy sama ruskeana, sen voisi itselleen joululahjaksi kotiuttaa… Täytyy kyllä tehdä ehdoton listaus siitä mitä saan ostaa, jos löydän, ettei tule mitään ylimääräisiä heräteostoksia. Mustat kiilakorkonilkkurit olisi kivat, samoin iso laukku vaihteluksi ainaiseen Neverfulliin… ja jos Uggin liikkeestä löytyy Luciannoja mustana, niin sellaiset kesäksi. Eikä varmaankaan muuta. Paitsi tartan kuvioinen hame, sellainen olisi kiva..

Ja shoppailusta puheenollen, YR:lla on ihan mieletön kamppis menossa, sillä koko tilauksesta saa 30% alennusta huomiseen asti!!! Näitä ei kovin usein ole, joten jos jotain tuotteita kaipailee tai joululahjoja vielä on hakusessa, niin ehdottomasti kannattaa laittaa tilausta menemään! :)

1-Näyttökuva 2014-12-13 kello 15.41.14

Omia suosikkejani voi käydä katselemassa esim. täältä ja täältä.

Kirjoita kommentti

Black Friday

Ei niin Black Friday, sillä saatiin eilen aamulla sähköpostiin arvosanat siitä aineesta, jota silloin vatsataudin jälkimainingeissa väänsin kasaan viime hetkillä. Sitä, jonka sanamäärä piti olla 3000 ja omani ylsi parikymmentä yli 2000. Mietin tuolloin hetken jos toisenkin pitäisikö jättää koko raakile lähettämättä, koska tulos oli säälittävä. Viime keskiviikkona kurssin proffa viimein kävi yleisesti tuloksia läpi ja totesi luokalle, ettei se nyt keskimäärin niin huonosti mennyt. Oli sillä ehkä about viisi, jotka saivat hylätyn, mutta joukossa oli kuulemma jopa muutama kasikin (olen avannut tuota arvosteluasteikkoa aikasemminkin, mutta periaatteessa kasia parempaa harvemmin jaellaan) ja tuolta opettajalta ne on harvinaisia. Joka tapauksessa oletin luonnollisesti kuuluvani niihin muutamaan hylättyyn, joten ahdisti vain entistä enemmän kuunnella sitä saarnaa, mikä niissä hylätyissä eniten mätti ja miettiä, että joutuu oikeasti vielä palaamaan niiden kirjojen pariin…

En tiedä onko mulla joku kotitonttu täällä, joka on ainetta käynyt käpälöimässä, mutta kun se kommentoitu versio sähköpostiin tuli ja siinä luki ”total: 35/50 = 7″ en voinut uskoa silmiäni!!! Ei pelkästään se, että sanamäärästäkin puuttui kolmannes, mutta että sillä sisällöllä seiska! En tiedä. Ehkä yleisesti ottaen taso oli sitten huonohko tai sille akateemisen paperin perusrakenteelle ja kerronnalle annetaan sen verran paljon painoa, että se riitti noinkin hyvään arvosanaan, mutta on kyllä hämmentävää. No joo. Se siitä.

Ja se Black Friday liittyi lähinnä kaikkien mahdollisten nettikauppojen tarjouksiin huomenna ja tulevana viikonloppuna, eli siksipä siis pientä mainostusta myös Yves Rocherin kamppiksesta! Omista viimeaikaisista tuotekokekeiluista olen kirjoitellut mm. täällä :)

blackfridaypopin_fi_FIMitäs muuta… Oikeastaan kaikki kuulumiset tuntuu tällä hetkellä liittyvän kouluun, kun ei tässä kovin paljoa muuta kerkeä tekemään. Puhelin on täynnä kuvia Tetéstä, kun tuo hölmöläinen on niin käsittämättömän suloinen tyyppi. Ei siis vain ulkoisesti vaan ihan pelkästään luonteeltaan. En tiedä onko se joku rescue-koira-juttu, mutta tuon tyypin luonne on vaan jotain ihan mieletöntä… Jaksan aina kaikille kertoa, kuinka meillä on käynyt ihan mieletön tuuri, kun tuli näin täydellinen tapaus, mutta ehkä se on toisinkin päin, luulen Teténkin olevan ihan tyytyväinen :)

Ainiin, ja tajusin vasta pari päivää mistä Tetén alkuperäinen tarhanimi Heidi tulee – tytön häkkikaverit olivat meinaan Claudia ja Cindy :’D :’D Oikein kunnon diivakolmikko!

1-IMG_8762

1-IMG_8857

Ja katsokaa mun Starbucks-mukia, meni ensimmäisen kerran oikein! Ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan, mutta tuo kerta sattui vielä päiväykselle 12.11. eli omalle nimipäivälle! Hyvin ne vetää…

Jep, tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Sain sunnuntaille treffikutsun kirkkoon Amsterdamiin. Hämmentävää… tosin ehkä sen voisi ottaa sellaisena kulttuurikokemuksenakin. No joo, pitää hieman pohtia ja katsoa missä vaiheessa mun imageneering-raportti on tuolloin. Palautus maanantaina, jaksaa jaksaa…

Kirjoita kommentti

Korenmolen de Hoop

Tällä kertaa en edes pysähdy miettimään kuinka kauan edellisestä postauksesta on aikaa. Selailtiin viime viikolla Ramonan kanssa kalenteria ja tosissaan pohdittiin, että mihin hemmettiin tää syksy on kadonnut. Verrattuna viime vuotiseen, jolloin kävin kohtuu paljon ulkona ja tutustuin kaupunkiin, tämä syksy on mennyt tiiviisti kotona koulujuttujen parissa. Sen vapaa-ajan, jota itselleni olen puristanut, käytän hyvin pitkälle tv-sarjojen katseluun, Tetén kanssa leikkimiseen/lenkkeilyyn ja kerran-kaksi viikossa tennikseen. Viimeisin vie ihan oikeasti ajatukset pois koulusta ja kaikesta muusta, kun saa vaan täysillä keskittyä sen pallon lyömiseen. Tänä vuonna ne on tajunneet järjestää tunnit myös kehittyneemmille pelaajille, joten aloittelijat ei hidasta kehittymistä vaan on ihan oikeasti päässyt pelaamaan ja haastamaan itseään.

Noiden arkisten asioiden ohella pääsi hieman huilaamaan koulujutuista Sannan vieraillessa täällä Bredassa. Vaikka oli jollain tapaa miettinyt, että nyt käydään ulkona monena iltana, niin oikeastaan koko homma kulminoitui lopulta vaan yhteen pitkään torstaiyöhön. En tiedä onko se tää ikä, kun lauantain liian täydet baarit lähinnä ahdistaa, eikä millään haluaisi tuhlata seuraavaa päivää kamalaan koomaan. Oikeastaan jälkimmäinen on ihan ehdoton syy näin niinkuin tavallisina viikonloppuina, voi hyvällä omalla tunnolla tuijottaa sarjoja aamuyöhön, kun tietää, ettei univelan lisäksi pitäisi muita oireita ilmaantua :D Suomalainen TV-tarjonta on taas tänä syksynä jotenkin ylittänyt itsensä, mutta en vain tajua, miksi kaikki seurattavat ohjelmat osuu juuri keskiviikolle?! Päällekkäisyys ei onneksi haittaa, kun TVkaistan kanssa voi katsoa ne hyvin jälkikäteen (btw se 2vkon kokeilukoodi ”LAdaysofv” on edelleen voimassa! :), mutta yllättäen silti tuijotan kaikki saman illan aikana. Mm, Ylellä alkanut keskiviikon Syke-sarja on ollut tosi positiivinen yllätys!

Ja koska taas eksyin aiheesta, palataan takaisin siihen. Tuulimyllyt. Tai tuulimylly, se toinen niistä Bredan lähettyvillä sijaitsevista, jolle Sannan kanssa pari viikkoa takaperin lauantaina pyöräiltiin…

1-IMG_8692 1-IMG_8696 1-IMG_8688 1-IMG_8698 1-IMG_8699

1-IMG_8774

1-IMG_8709 1-IMG_8702 1-IMG_8701 1-IMG_8735 1-IMG_8739 1-IMG_8737

Vaikka Hollannissa olen ihan liian monta kertaa jo ennen täällä asumista käynyt, en ole vielä kertaakaan tuulimyllyllä oikeasti vieraillut. Vaikka netin mukaan tuo kyseinen ”De Hoop” on auki vain varattessa (ja toimii muuten myös esim. hääpaikkana), meillä kävi ihan mieletön tuuri, sillä kyseisenä päivänä päivänä paikalla oli jotain paikan huoltajia. Joku vanhempi mies meille kävi sanomassa, että voidaan käydä ylhäälläkin tutustumassa ja sellainen kiharatukkainen poika, joka siellä jotain kukkapenkkejä lapiolla kaiveli, kertoi meille hieman tuulimyllystä. Olisi pitänyt ottaa kuva siitä pojasta, koska kiharine hiuksineen ja ruutupaitoineen se oli kuin suoraan jostain kuvakirjasta, sopi toimenkuvaansa täydellisesti :)

Tuolla reissulla kokeiltiin myös Tetén kanssa ensimmäisen kerran pyöräilyä, mikä sujui kyllä todella hyvin. Tuulimyllyllä pikkuinen hieman pelkäsi pyöriviä siivekkeitä, kun tuntui, että ne meni ihan vierestä. En ihmettele, niin pelkäsin itsekin, mutta oli ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Hollannissa noita vanhoja tuulimyllyjä on paljonkin, joten jos hieman googlettelee, sellainen varmasti löytyy monenkin kaupungin läheltä. Bredan lähellä ei tosiaan ole kuin nuo kaksi ja tuolle pyöräiltiin suuntaansa vajaa 10km, mikä ei ole matka eikä mikään aurinkoisessa säässä.

Oli kyllä niin ihana saada Sanna tänne vierailulle, kun sitä oli niin pitkään suuniteltu. Aika moni muukin kaveri puhui sillon aluksi, kuinka tulee käymään, mutta niin se vaan on, että kaksi vuotta on todella lyhyt aika, joten jos jostain syystä palaan Suomeen, voi olla todennäköistä, ettei kovinkaan moni vierailu lopulta ehdi toteutua. Sannan kanssa tosin puhuttiin, josko otettaisiin uudestaan heti tuossa helmikuussa karnevaalien aikaan, ja miksei taas King’s dayinkin tienoilla… Olisihan se kiva. Kevään kun pitäisi muutenkin olla hieman kevyempää, kun työstettävänä ei ole muuta kuin gradu, joskin en epäile siinäkin työtä olevan. Joka tapauksessa tämä miljoona eri projektia ja raporttia nyt syksyn aikana on kyllä yksi jatkuva hedarin aiheuttaja, joten odotan todella aikaa, kun saa keskittyä vaan yhteen.

1-IMG_8789 1-IMG_8733 1-IMG_8734 1-IMG_8732

1-unnamed

1-IMG_8722 1-IMG_8723 1-IMG_8724 1-IMG_8726 1-IMG_8736 1-IMG_8744

1-IMG_8814

Pahoittelut oikeasti blogin hiljaiselosta, mutta valitettavasti tällä mennään nyt vielä joulukuun loppuun aika todennäköisesti. Olen kyllä kuvia otellut ja yrittänyt jollain tasolla bloginkin muistaa, mutta postausten kirjoittaminen niiden ympärille ottaa aina aikansa. Että materiaalia kyllä on, joskin se tulee joskus sitten viiveellä. Instagramia olen toisinaan päivitellyt mm. pohtinut rusinakeksejä, jotka näytää ihan suklaakekseiltä, mutta ei sitä tosiaan ole (eli hollantilaisia miehiä), koska vaikka sosiaalinen elämäni onkin lähes kuollutta, olen kuitenkin ehtinyt kehitellä draamaa tuon osalta… Ehkä jossain vaiheessa aika on kypsä postaukselle Hollannin tinder-deittailusta – land of Mordor, ihan oikeasti. Voi sitä aikaa, kun kolmisen vuotta takaperin kirjoitin sinkkupostauksia ilon kautta, se oli niin hauskaa ja tuoretta ja deittailin lähinnä ’satuolentoja’. Elämä meni viikonlopusta viikonloppuun ja meillä oli tyttöjen kanssa ihan kauhean hauskoja Apollo-viikonloppuja. Aika aikansa kutakin… Nyt tytöt on ripoteltu ympäri maailmaa, osa edelleen sinkkuja, osa suhteessa (yksi odottaa jopa kaksosia).

Paljon on muuttunut. Vilin pois nukkumisestakin on ensi torstaina jo vuosi. Tuntuu niin epätodelliselta, miten paljon vuoteen on mahtunut niin iloja kuin isoja surujakin… Nyt kun Tetén kanssa on muutama viikko takana täällä kahdestaan, eilen tuli ensimmäisen kerran lenkillä pikkuista katsellessa se tunne todella vahvasti, että kyllä sinne sydämeen näköjään mahtuu useampikin rakas. Tietenkään kiintyminen ei ole vielä samanlaista, mitä se oli Vilin kanssa 17 vuoden yhteiselon jälkeen, mutta ensimmäistä kertaa tuli se fiilis, että voi kuinka tuota karvapalloa oikeasti rakastaakin jo nyt. On ne koirat vaan sellaisia. Ainiin ja mitä eläimiin tulee, kävin tänään metsäratsastuksella muutaman suomalaisen tytön kanssa. Oli todella kivaa, sää oli aivan ihana aurinkoinen ja lämmin (14 astetta) ja vaikka se hevosen hallinta yksin edelleen jännittääkin, ihan mukavasti meni.

Joka tapauksessa nyt painun nukkumaan ja palailen tänne jossain vaiheessa. Toivottavasti siellä vielä joku näitä juttuja lukee, ettekä ole ihan luovuttaneet tämän tahdin kanssa… :)

(Korenmolen de Hoop, (F5/p43), Schoutenlaan 70, Bavel. Open: only by appointment, 0161-432491. Round brick flour mill on a high hillock. www.korenmolendehoop.nl.)

4 kommenttia

Pieni tasoittava

Huomenta-iltapäivää. Istun tällä hetkellä Ramonan kanssa EM-tunnilla kuuntelemassa ohjeita miten tuota meidän keräämää dataa pitäisi sitten analysoida, kun sitä on tarpeeksi. Jos sitä on tarpeeksi. Mitä luokkakavereiden kanssa ollaa juteltu, ei olla ilmeisesti ainoita, jotka on hieman pulassa noiden vastausmäärien kanssa, joten varmaan lopulta joudutaan kauhean kivasti täyttelemään itse useampi kymmentä kyselyä saadaksemme tarpeeksi vastuksia. Todella kivaa. Ärsyttää suunnattomasti muutenkin, että joudutaan tällaisia projekteja tekemään näin tiukalla aikataululla, kun ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä työstä oikeasti todella hyvää.

Joka tapauksessa, koska jo nyt ollaan niin suossa koko kurssin kanssa, olisin edelleen ihan todella kiitollinen jos te ihanat lukijat ehditte jossain välissä käydä täyttämässä tuon meidän motivation/involvement-kyselyn :) Kyselyssä puhutaan tankotanssista, mutta joudumme joka tapauksessa lopulta puhumaan pelkästä tanssiurheilusta, joten periaatteessa aika moni edes jollain zumba-tunnilla käynyt voi jotain motivaatiostaan sanoa :D Muutamia vastauksia teiltä saatiinkin, kiitos niistä, mutta lisäää tarvitaan. Siksi siis täällä asiaa taas itken… Tuskaa.

Moni on muutenkin ihmetellyt miten maisterin voi opiskella vuodessa. No hyvin voi, kun siihen vuoteen on tungettu kahden vuoden työmäärä. Olisi oikeasti kiva laittaa täysi panos kaikkiin kursseihin ja tehdä asiat viimeisen päälle hyvin, mutta tällä tavoite on saada vaan asiat tehtyä edes kohtuullisin arvosanoin. Onneksi kevät on pelkkää gradua ja joskus toukokuussa voi sitten paikkailla mahdollisia roikkumaan jääneitä kursseja (kuten sen viime viikkoisen esseen)… Joka tapauksessa, ihan hemmetisti on hommaa.

10710771_10152434892626190_7032131257786174112_n

Tänä viikonloppuna tuli kuitenkin hieman tasoitettua näitä kouluhommia, kun Sanna tuli käymään täällä Bredassa. Lauantaille osui todella hyvä keli ja pyöräiltiin noin kahdeksan kilsan päähän katsomaan yhtä Bredan tuulimyllyä. Niitä ei kovin montaa tässä ihan lähellä ole, vaikka noin yleisesti ottaen myllyjä Hollannissa riittääkin. Tuon kanssa kävi kyllä tosi hyvä säkä, koska mylly oli käynnissä ja päästiin sitä ihan sisältäkin katsomaan. Niin ja Teté matkusti ensimmäistä kertaa pyörän kyydissä! Laitoin tuohon isoon koriin Tetén kantokassin ja tyttö oli kyydissä kuin vanha tekijä! Voi että… mun pieni hollantilainen <3

Mutta joo, nyt keskityn ihan vähän tähän tuntiin taas ja jos vaan kerkeette niin käykää vastailemassa meidän kyssäreihin, kiitos! Ja ihanaa viikkoa kaikille, täällä paistaa jopa aurinko!

4 kommenttia

Ystävä, mikä ihana tekosyy.

Hyvää iltaa. Ilta on erityisen hyvä siksi, paristakin syystä. Ensinnäkin edelliseen postaukseen viitaten, siinä kirjoituksen loppupuolella ihmetelty äkillinen pahoinvointi osoittautui sitten parin päivän raivokkaaksi vatsataudiksi, ja siitä on nyt selvitty. Yksi hyvä asia. Se esseen kirjoitus ei mennyt ihan niin putkeen kuin olisi toivonut tuon pienen oksennuksen katkuisen yllärin takia, mutta laitoin sen raakileen proffalle edes jonkinlaisen palautteen toiveessa menemään, jotta saa sitten uusinnassa tehtyä paremman version. Koska tuohan ei läpi mene, vaikka tietysti hyvä, että se on nyt hetkellisesti ohi.

Ja se paras asia on ehdottomasti Sanna, joka tänään Tukholmasta lensi tänne Hollantiin pitkäksi viikonlopuksi!

1-1912368_10151974800306190_1138046612_n

Kuten kuvista näkee, meillä oli viime maaliskuussa Tukholmassa ihan tosi kiva viikonloppu Sannan opiskeluiden mukana tuomiin kuvioihin tutustuessa, ja nyt olisi toinen samanlainen tarkoitus viettää täällä Bredassa, ja ehkä vähän vierailla muissakin kaupungeissa.

Ylimääräistä aikaa ei noiden koulujuttujen ohella olisi kyllä tippaakaan, mutta nyt päätin kyllä ottaa tällaisen oman loman jo ihan oman pääkopan kannalta. Tällä viikolla jäi nyt tunnit muutenkin välistä, joten vedetään sitten vapaaviikko ihan kunnolla loppuun asti. Ehkä sitä jopa voisi muutaman viinilasillisenkin viikonloppuna nauttia, ei epäilystäkään :D

1-4-kuva otettu 14.3.2014 klo 21.36 (koottu)

Niin ja kun kyselyä tuli siitä postauksesta liittyen kouluhakuihin tänne hollantiin, niin postailen asiasta kyllä heti kun aikaa kattavan postauksen kirjoittamiseen edes vähän on. Joka tapauksessa lupaan sen tehdä hyvissä ajoin ennen varsinaisia kouluhakuja :)

Nyt nukkumaan, huomenna pitkä päivä… vapaalla!

2 kommenttia