29/1

Mission accomplished. Olen syönyt kaapit tyhjiksi kaikista mahdollisista herkuista ja vihdoinkin tajunnut, ettei tällä omaamallani itsehillinnällä yksinkertaisesti voi ostaa Nutella-purkkia ’pahan päivän varalle’. Koska se paha päivä on yleensä heti. Ja kyllä, kuulun niihin ihmisiin, jotka ensin aloitti viattomasti nutellalla leivän päällä tai ehkä jopa leipätikkuja dippaamalla, mutta nykyään se menee ihan suoraan purkista, jos tarpeeksi kova makeanhimo iskee. Niin ja tiedättekö, kun facebookissa on välillä niitä ’katso tästä kymmenen nutella reseptiä’… Ei moro, niitä ei tosiaan voi katsella iltaisin, etenkään jos ei ole mitään ’pahan päivän’ varastoja. Ja nyt niitä ei ole. Viimeiset päivät olen periaatteessa syönyt ihan kohtuu terveellisestikin. Karnevaalit tulossa ja pitäisi ehkä mahtua yhteen kesämekkoonkin…

tumblr_m7iubnKDlx1qiuiebo1_1280

Terveelliset banaanipannarit nutellalla ja kookoshiutaleilla. Because I can…

1-IMG_8763

Ehkä tuo ylläoleva kuva vähän syö ajatusta banaanipannareiden jollain tapaa terveellisemmästä koostumuksesta, mutta niin. Sellaista se on. Ja onko muuten ihan törkeän hyvää, no on!

tumblr_mt4k6hJOxT1qiuiebo1_1280

Ei tässä oikeastaan mitään asiaa edes ollut. Muuta kuin, että välttelen tuota itp:n kirjoittamista. Yök. Ja sunnuntaina pitäisi palauttaa. Tai no jos maanantaiaamuksi. Joskin aihe on kyllä todella mielenkiintoinen, mutta silti. Shitting bricks, kuten Ramona aina toteaa… Ainiin ja tuli viimeisinkin kurssiarvosana siitä yhdestä paperista, 7,5. Kiitos. Keskiarvo jäi siis kaikista aineista hyvin yli seiskan, eli saa olla ihan tyytyväinen. Eikä hei mitään uusinnoissa, pelkkä gradu siis hoidettavana… Tässähän helposti tuudittautuu sellaiseen väärään vapauden tunteeseen.

Kävin muuten menneellä viikolla ekaa kertaa Bredassa leffassa. En edes tiedä miten se on mahdollista, mutta eipä vaan ole tullut käytyä. Mentiin katsomaan Anniinan kanssa Hobitti, ja olihan se nyt vähän pettymys. Jotenkin tosi turha leffa, jos voi niin sanoa. Lyhyestä kirjasta vääntämällä väännetty kolme elokuvaa… Ja en edelleenkään ymmärrä miten jotkut örkit tainnuttuu sillä, että hobitti heittää niitä pienellä kivellä päähän ja sitten toiset örkit ei kuole saatana ei sitten niin millään. Siis kuinka kauan se kääpiö ja Legolaskin niiden parin tyypin kanssa väänsi? Enkä edes aloita siitä Legolaksen hyppimisestä sortuvalla ’sillalla’… Ja tykkään kyllä katsella Orlando Bloomia, etenkin Legolaksena, mutta eihän koko kaveri oikeasti edes kuulunut kirjaan, jos tarkkoja ollaan. Mutta edelleen olen kyllä vankkumaton TSH-fani, ei siinä sen puoleen. Kunhan nyt taas avaudun avautumisen ilosta.

1-10957791_10152606552916190_273487156_n

Mutta leffakokemus oli sinäänsä ihan jees. Otettiin VIP-liput, jotka maksoi sen 20e/kpl. Normaali lippu olisi ollut 12,50, mutta paikat oli ihan menneet. Tuollaiseen parempaan lippuun kuuluu salin yläosassa sellaiset mukavemmat sohvat, sekä lisäksi voi käydä juomassa vip-tilassa skumppaa ja ottaa leffaan mukaan sieltä herkkustoresta ihan mitkä vaan kaksi tuotetta. Itse otin popparit ja jonkun lapsille tarkoitetun setin kaikkea pientä. Valinnanvaraa oli kyllä nachoista limppareihin, että ihan kiva systeemi. Ja siinähän nuo lisäjutut jo periaatteessa maksaa sen lipun erotuksen ja edelleen saa ne todella hyvät paikat.

Ainiin ja päätinpä taas värjätä hiukset vaaleiksi, vaikka niin vannoin, ettei sitä enää tapahdu. Mutta miksi sitten värjäsin? Koska vaikka se pitkälle vedetty juurikasvu oli ihan kiva tiettyyn pisteeseen asti, niin nyt siinä vaiheessa, kun kasvoja kehysti hiuksia auki pidettäessä ainostaan ne tummat hiukset, tuli jotenkin ahdistava fiilis. En vaan tykkää siitä tummasta omia kasvojani vasten, en millään. Ja tällä kertaa värjäyskokemuskin oli mieluisa, kun ei tarvinnut pelätä mitään vihreää lopputulosta. Yleensä kun on tummasta palannut vaaleaan se vaalennettava hius on ollut värjättyä. Nyt ei, joten väri tarttui ihan kivasti. Ja tällä kertaa sentään tajusin kaikista epäilevistä fiiliksistä ottaa sen tarpeeksi vaalean värin, eikä siitä silti tullut liian vaalea. Ei se tosin noin punertava ole oikeasti mitä tuo kuva valehtelee.

1-10952277_10152606553036190_487062575_n

Mietin ensin, etten laita tänne mitään kuvaa, kun kaikissa näyttää meikittä niin kuolleelta, mutta ihan sama. Tällaisena peikkona tulee nää päivät täällä kotona lähinnä vietettyä, joten mikäs siinä. Ja onpa muuten naama kalpea, näkee kyllä niin, että on jäänyt beetakaroteenit tältä talvelta syömättä :D

4 kommenttia

”We are rich because they are poor.”

Itse en ole koskaan omaa blogiani pitänyt millään tapaa muotiblogina, mutta onhan se totta, että silloin kun töissä kävi, tuli ostettua enemmän ja useampikin merkkilaukku, ja sitä materiaa täällä teidän lukijoiden kanssa ihmeteltyä. On asukuvia ja ostosesittelyjä, mutta etenkin nyt viime aikoina olen jotenkin entistä enemmän ollut kaiken tuon kulutuksen kanssa todella kaksijakoinen. Toisaalta pidän itseäni kohtuu ”vihreänä” valintojeni suhteen, syön todella vähän mitään liharuokia, yritän valita luomua, välitän eläinten oikeuksista ja koen edelleen päivittäin lievää ahdistusta siitä, etten Hollannissa pysty kierrättämään jätteitä yhtä tehokkaasti mitä Suomessa. Mutta sitten taas toisaalta, tykkään myös ostella juttuja, silloin kun on rahaa, ja joskus jopa kun sitä ei oikeasti edes olisi.

Näiden kahden vuoden aikana kulutukseni on kuitenkin ihan olosuhteiden pakosta pudonnut about puoleen ja ihan jo pakosta harkitsen nykyään todella tarkkaan mitä ostan. Kyttään erilaisia käytettyjen merkkituotteiden myyntisivustoja ja FB:n kirppariryhmät on todella viihdyttäviä scrollailtavia. Osittain siksi, ettei opiskelijan talous kestä juuri nyt monia materiahaaveita uutena, mutta myös siksi, että ostan nykyään samalla rahalla mieluummin lennot vaikkapa ystävän tai perheen luo, kuin että halailen jotain uutta laukkua täällä keskenäni. Olen myös huomannut tämän muutoksen tietyllä tapaa siinä millaisia blogeja nykyään seurailen. Jos aikaisemmin oli kiva katsella kuvia juurikin niistä pintaliitobloggareiden uusimmista hankinnoista, tällä hetkellä se jokaisen käsivarrella keikkuva Chanel tuo lähinnä ärsytyksen. Ei siksi, etten itse sellaista pystyisi tällä hetkellä ostamaan (enkä tosin pystykään), vaan siksi, että on vaan niin surullista millaisessa maailmassa sitä nykyään eletään. Monelle bloggaajalle tuo kyseinen laukku on ollut ”se pitkäaikainen toteutunut unelma”, samalla, kun sen laukun tekijä ei tule koko elämänsä aikana tienaamaan valmistamansa asusteen summaa. Ja kyllä, onhan se edelleen niin, että jokainen tekee niillä tienaamillaan rahoilla juuri sitä mitä itse haluaa, enkä tässä ketään yksilöitä syyllistä heidän rahan käytöstään, vaan ihan vaan totean sen faktan, että kyllä on maailma ihan helvetin epäreilu. Se, että itse olen tässä viime aikoina ’kiristellyt kukkaron nyörejä’ ja kokenut jotenkin eläväni tiukemmin, on loppujen lopuksi aika paskan jauhamista, kun katsotaan asiaa isommassa mittakaavassa. Kirjoittelen tässä tätä postausta edelleen Macbookilla, soittelen äitille iPhonella ja käyn ostamassa kaupasta juuri sitä ruokaa mitä haluan ja pakkaan sen siihen hemmetin LV:n kassiin. Oikeasti? Ja sitten vielä kehtaan itkeä, kun jossain vaiheessa ei kämpässä lämmitys ollutkaan sitä totuttua 20 astetta vaan muutaman alle. Buhuu.

Ja mikä se pointti oli? No tämä lyhyt Norjalainen dokkarisarja, jonka juuri tuossa ajankulukseni katselin. Nyt on osuttu asian kanssa ytimeen! Kolme norjalaista nuorta, joista ainakin yksi ilmeisesti erittäin suosittu muotibloggaaja, lähetetty kokeilemaan elämää shoppailemiensa rättien alkulähteille. Suosittelen ehdottomasti katsomaan. Kaikki 5 jaksoa löytyy tältä samalta sivulta allekkain, kestoltaan n.10min jokainen, ja tietenkin englanninkielisillä tekstityksillä.

”A young blonde woman weeps openly on camera, her manicured fingers perched wanly against her cheekbones. “I can’t take it any more,” she sobs in Norwegian. “What sort of life is this?” Her name is Anniken Jørgensen, one of three 17-year-old fashion bloggers who “star” in a five-part online reality series about the horrors of sweatshop labor in Cambodia. Tapped by Aftenposten, Norway’s largest newspaper, for the social experiment, Jørgensen, along with Frida Ottesen and Ludvig Hambro, flew to the Southeast Asian country’s capital of Phnom Penh, where they experienced a modicum of a Cambodian textile worker’s life for a month in 2014.”

6 kommenttia

We got no troubles, life is the bubbles… Under the sea.

Oon ihan oikeasti just näin pitkällä tän mun projektin kanssa:

phd010515s (1) phd010715s phd011915s

Ja tällä hetkellä meen Private Practicen viidennessä kaudessa, joten kohta sekin on ohi. Sain teiltä tosi monta sarjasuositusta ja on melkeen pelottavaa, kuinka paljon saan niihin aikaa kulutettua seuraavien kuukausien aikana. Mietin kyllä jo syksyllä, että mitäköhän tästä tulee, kun toi koulun ”tasapainottaminen” noilla sarjoilla alkaa olla jo vähän huolestuttavalla tasolla, mutta toisaalta ihan hyvin meni silti. Saatiin mm. siitä meiän EM-rapsasta, (jota tekin kävitte osaltanne avittamassa vastailemalla siihen kyselyyn) 7,6!! Ihan mieletöntä. 15/20 pääs kurssin läpi ja vaan yhellä ryhmällä oli meitä parempi arvosana, kelpaa. Edelleen tosin tuntuu niin koomiselta, että parhaimmat arvosanat tulee aina niistä jutuista, jotka liittyy SPSS:n ja tilastotieteiden soveltamiseen :p Kaiken tän jälkeen… Anyhow, seiskan paremmalla puolella mennään ka:n kanssa, joten olen ihan tyytyväinen. Tänään sain mun gradun supervisorilta meiliä ja tuli ekan kerran sellanen fiilis, että nyt pitäis ehkä tehdä ton ITP:n eteen jotain. Pakko, parin viikon päästä palautus. No kyllä se tästä, pienellä tsempillä.

Äiti tulee taas tänne Hollantiin helmikuussa ja itse päätin siten skipata koko Suomen vierailun tältä keväältä. Varasin tosin äsken Sannan kanssa 4h skypettelyn aikana lennot Tukholmaan huhtikuulle, että jos ei nyt Suomeen niin ainakin samalle suunnalle. Sitä myöten koen myös todella epäreiluksi, että Amsterdam-Tukholma-välillä on niin paljon enemmän kilpailua ja suorat lennot on heittämällä yli puolet halvemmat kuin Adam-Hki-välillä… Että plaah. Mutta ehkä se Tukholma ottaa muissa hinnoissa sitten takaisin tuonkin erotuksen, veikkaisin. Nyt vaan pitää olla taas kevyesti kaiken tuhlailun kanssa, koska ihan sama kuinka pienellä budjetilla sitä lähtee, niin aina sitä rahaa menee. Etenkin tuollaisissa ”no se nyt on vaan Tukholma”-kohteissa :D Ja muutenkin, sitten pitää taas kesällä varautua vaikka mihin kuluihin, kun ei tiedä mihin suuntaan sitä tässä elämässä taas lähtisi… Hyh miten paljon mietittävää ennen kesää. Ahdistavaa, kevyesti.

Ainiin tuhlailusta puheenollen, törmäsin facessa yhdessä ryhmässä tällaiseen VC-nettikauppaan. Itse olen aina kammoksunut kaikkia second hand- merkkituotteita, koska en vaan pysty luottamaan niiden aitouteen, mutta tuohon tutustuttuani (ja pelkkiä positiivisia kommentteja luettuani) uskaltauduin tilaamaan sieltä yhden Guccin shopperin. Idea on siis lyhykäisyydessään se, että tuolta ostetaan tuote ihan kuten missä tahansa nettikaupassa, joskin täyden hinnan sijaan voi myös tarjota jotain hintaa myyjälle. Sitten se tuote maksetaan VC:lle esim. paypalilla ja siitä tulee vahvistus sähköpostiin. Tämän jälkeen VC infoaa tuotteen sivuille laittanutta myyjää, joka lähettää tuotteen VC:lle, jossa taas laatuasiantuntijat tarkistavat tuotteen aitouden ja että se vastaa myynti-ilmoituksen kuvausta. Ja jos kaikki täsmää ja tuote on sitä mitä pitääkin, se lähtee VC:ltä sinulle ja raha siirtyy myyjälle (joka maksaa myös jonkun tietyn komission VC:lle). Jos taas tuotteessa on jotain ongelmaa, saattaa VC esim. ehdottaa hinnan alennusta tms., mutta jos tällaisissa tapauksissa ei päästä yhteisymmärrykseen myyjän kanssa, lähtee tuote takaisin myyjälle ja rahat palautuu ostajalle. Kohtuu hyvä systeemi siis ainakin tällä perusteella ja tosiaan niiden kommenttien peruustella, joita olen facesta lukenut :D Odotellaan nyt vaan se oma laukku vielä…

Katselin äsken Ensitreffit alttarilla-ohjelmaa TVkaistalta… Pakko kyllä kehua formaattia, ja ehkä eniten noita tyyppejä, jotka tuohon on lähteneet. Aika paljon pitää olla pokkaa (ja oikeasti tahtoa tohon hommaan), jos koko suvun vetää tuollaiseen ”treffiohjelmaan” mukaan… En ehkä itse kykenisi, mutta kuitenkin. En tiedä näkyykö tuo missään netissä muuten, mutta tosiaan edelleenkin voi tuota TVkaistaa kokeilla pari viikkoa veloituksetta koodilla ”LAdaysofv”! Kätevä palvelu, pakko edelleenkin kehua :)

…Ja nyt katselen netistä pientä merenneitoa, en ole ikuisuuksiin katsonut ja vähän kyllä haittaa katselukokemusta, kun lapsena oppi kaikki nuo laulut suomeksi ja nyt ne onkin sitten englanniksi. Niin ja siis mitä, mistä lähin Ariel on ollut 16-vuotias?! Ja sitten se muka rakastuu ja menee naimisiin? :D 16-vuotiaana!! (+ ilman ääntä ja kolmessa päivässä) Disney-leffat antaa kyllä niin väärän kuvan todellisuudesta… Ehkä joku Herculeksen petetty Megara vielä menee kaikessa kyynisyydessään, mutta ei tää merenneito-juttu kyllä millään.

Tällasta tällä kertaa. Asiapainotteista, kuten aina.

2 kommenttia

I could, I could… Zzzzz..

Nää sarjakuvat, joita tässäkin postauksessa käytän kuvituksena, on kyllä ihan mahtavia ja jotenkin niin omaa (ja oikeastaan kenen tahansa samassa elämäntilanteessa olevan naisen) arkea sivuavia kaikessa sarkastisuudessaan! Suosittelen lukemaan, jos yhtään kolahtaa! Löysin tuolle Sarahin sivustolle jonkun toisen blogin kautta joskus aikoja sitten ja tallensin koneelle ties kuinka monta strippiä, aivan mielettömiä. Heti siis näin alkuun halusin sanoa, ettei unohdu.

Joka tapauksessa, on kyllä tässä vaiheessa vähän annettava palautetta tälle maisterivuoden aikataulutukselle, sillä vielä muutama viikko takaperin fiilis oli todellakin juuri tätä:

tumblr_mma6xzUZZX1qiuiebo1_r1_1280Tuntui, ettei mitään saa ajoissa valmiiksi ja tekemistä on todellakin aivan liikaa ja sosiaalinen elämä on jossain ihan miinuksella, kun ei millekään muulle ole aikaa kuin kouluhommille. Jossain tapauksissa jäi jopa viikon ainoat tennistunnit käymättä, kun oli pakko istua kotona tai koululla vääntämässä jotain kymmenestä eri kouluprojektista. Ja sitten yht’äkkiä se on vaan ohi. Se kiire siis.

Tällä viikolla oli vielä alkuviikosta heti maanantaina yhden esseen palautus, liittyen siihen samaan kurssiin, jonka ensimmäisen osan väänsin vatsataudissa. Lisäksi keskiviikkona oli suullinen tentti kolmesta kirjasta, ja tietenkään en ollut liian ahkerasti kerennyt niitä lukemaan, joten tuli pikkuinen kiire saada sisältö jollain tapaa haltuun ennen kyseistä päivää. Lisäksi koin jollain tapaa epäreiluna, että ihmiset oli jaettu tentin suhteen kolmelle eri päivälle, ja muut sai sitten periaatteessa päivän pari lisäaikaa lukemiseen… siinä ajassa olisi tehnyt ihmeitä :D Joka tapauksessa tentti meni ihan ok, ottaen huomioon, että yhden kirjan luin noin reilu puoleen väliin eli about 400 sivua, toisesta ekan ja vikan kappaleen ajatuksella ja keskiosan lähinnä selaten, ja vikan kirjan selasin suomeksi + luin jonkun tiivistelmän netistä. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt täydelliseen paneutumiseen, huomioon ottaen että yksikin kirja oli jostain vuodelta 1899…

10917575_10152573273251190_1941573850_n

Ja suullinen tentti, onko noita Suomessa paljonkin? Itselle tilanne oli jotenkin ihan absurdi ja todella ahdistava. Yleensä kirjallisessa tentissäkin käyttää aikaa pelkkään ajatuksien järjestämiseen puolet ajasta ja tuossa pitäisi saada heti suusta ulos jotain todella järkevää. Unohdin hetkellisesti miten englantia puhutaan. Sain kuitenkin arvosanaksi 7,8 ja tuolla lukemismäärällä toive oli lähinnä läpipääsy, joten ilmeisesti sillä ei ollut niin väliä vaikka puhe vähän takkuilikin… osittain siitäkin syystä, että piti hieman vastata riskillä joihinkin kysymyksiin, kun en ollut ihan varma mitä haettiin. Kamala tilanne joka tapauksessa, onneksi ei enää ikinä (toivottavasti). Kirjat tentissä oli Interaction Ritual Chains (Collins, R.), Leisure Class (Veblen, T.) ja Labour of Leisure (Rojek, C.). Ensimmäinen pakollinen kaikille ja kaksi muuta itse valittuja. (Lähinnä, jos jotain edelleen tämä koulu kiinnostaa, niin jotain vinkkiä, mitä se sisältää…)

tumblr_m75oe5udIG1qiuiebo1_1280

Mutta niin nyt. Nyt on sitten kurssit käyty, kaikki paperit ja projektit palautettu ja tentit tehty. Enää odotellaan arvosanaa yhdestä esseestä ja yhdestä isommasta raportista. Kaikki muut on tähän mennessä menneet erittäin kohtuudella, huomioon ottaen jatkuvan kiireen ja todellakin viime vuodesta poiketen, ei yhtäkään kurssia uusinnassa (vielä) tai muutenkaan rimaa hipoen läpäistynä :p Kai sitäkin saa vähän fiilistellä!? Joka tapauksessa tämä viikko on mennyt tentin jälkeen todella laiskoissa fiiliksissä… Ensi viikolla alkaa sitten se gradun vääntö.

10934419_10152573273636190_687489985_n

Koulujuttujen ohessa skippasin kyllä kaiken juhlimisen ja muun ”turhan” ja rentoiduin välissä lähinnä Tetén kanssa lenkkeillen ja sarjoja katsoen. Oikeastaan kävin todella paljon teidän antamia vinkkejä läpi sieltä syksyltä ja nyt ollaan taas ihan tyhjän päällä, mitäs nyt sitten katsoisi? Se oma lista ilman sen kummempia lisäselityksiä näyttää tällä hetkellä siis tältä, ja jos teillä on taas vaihteeksi jotain suosituksia (ehkä jotain uutta on tullut/alkanut?), niin kertokaa! Nyt on taas aikaa oikein toden teolla viettää kaikki sateiset illat niiden parissa.

  • Desperate housewives
  • Friends
  • Glee
  • Grey’s anatomy
  • + Private Practice (GA:n spin-off, aloitin juuri)
  • Hart of Dixie (tästä tosin just alko tosin uudet jaksot, auttaa vähän!)
  • The Hills
  • How I met your mother
  • O.C.
  • Once Upon A Time
  • + Once Upon A Time in Wonderland (spin-off)
  • Orange is a new black (onkohan tälle edes tulossa enää jatkoa?)
  • Lost
  • Los Serrano
  • Sex and the City (osaan jo ulkoa, kuten varmaan moni muukin, etenkin kun niitä tulee edelleen tv-kaistan myötä katseltua täytteenä vähän väliä)
  • Suits (vähän hyydyin tähän jossain kolmannen kauden kohdilla…)
  • True Blood
  • Ugly Betty
  • 2 broke girls
  • Cougar Town (aloitin lukijan suosituksesta, ihan hyvä täytesarja toisinaan, mutta ei pysty liian montaa jaksoa kerralla)
  • Vampire Diaries (tästäkin joku teistä sanoin, taisin katsoa viidenteen kauteen, mutta sitten hyytyi, kun se päähenkilö ’muuttui’ niin oudoksi kaikella tapaa)
  • Gilmore Girls (myöskin teidän suosituksesta, tämä meni koulun ohessa syksyn aikana, oli ihan jees)
  • Welcome to Sweden (näkeekö tästä toista kautta jostain netistä? En löytänyt…)
  • Awkward (viimeksi unohtui, mutta täytesarja tämäkin)
  • The big bang theory
  • Devious Maids (tästäkin joku sanoi, mutta aloitin katsomaan vasta, kun se telkkarista/kaistalta tuli viikoittain… parin jakson jälkeen tosin en malttanut, vaan katsoin kaikki loput netistä)
  • HHU
  • Kimmo (uusi kausi alkoi joku aika sitten, ihan viihdyttävä edelleen)
  • Klikkaa mua
  • Putous (tykkäsin uudestakin, ja Heikistä paljon Jaskaa enemmän!!)
  • TTK
  • Siskonpeti
  • Vain elämää
  • Syke (alkoi syksyllä Ylellä, yllättävän hyvä!)
  • Kingi (kohta se odotus palkitaan, toivottavasti on sen arvoinen…)
  • (Solsidanin haluaisin aloittaa, mutta en tiedä mistä sen netistä löytäisi katsottavaksi… pitää odotella vissiin, että alkaa taas telkkarista uusiksi)

Ettäniin, mitäs sitten? Teillä on aina niin hyviä ehdotuksia ollut :)

Nyt voisikin pukeutua ja alkaa valmistautumaan iltaa varten, tänään jopa raahaan itseni ulos tuonne Bredan, ah niin valloittavaan, yöelämään. Tosin tällä kertaa sentään oman ikäisessä ja suomalaisessa seurassa! Mitäköhän sitä pukisi päälle…

18 kommenttia

Kuvat ois varmaan kivoja…

…mutta kun ei millään mahdu ruutuun just nyt.

tumblr_nh3r62dT9U1qiuiebo1_1280

Kirjoita kommentti