Monthly Archives

joulukuu 2017

Kokemuksia Qatar Airwaysista

Lensimme Krabille Qatar Airwaysin lennoilla vaihtamalla konetta Dohassa. Vaikka lennot eivät menneetkään kovin nautinnollisesti menomatkalla myöhästymisen ja paluumatkalla ruokamyrkytyksen takia voin kuitenkin lämpimästi suositella Qatar Airwaysia lentoyhtiönä.

Ennen lentoa

Olimme ostaneet lennot Supersaverin kautta, joten kun jouduimme vaihtamaan kohdetta, asioimme Supersaverin asiakaspalvelun kanssa Qatarin sijaan. Qatarin verkkosivuilta voi ennen lentoa varata itselleen sopivan ruuan useista vaihtoehdoista sekä valita mieluisensa istumapaikat varausnumerolla sisäänkirjautumalla ilman lisäkuluja. Mikäli siis ostaa lennot jonkin muun palvelun kautta ei kannata maksaa ekstraa näistä jutuista kun ne voi kuitenkin käydä tekemässä Qatarin omilla verkkosivuilla ilmaiseksi. Ainut haaste ruuan valinnoissa oli, että valita voi vain yhden erikoisruokavalion kerrallaan, joten sekä gluteenittoman, että lihattoman vaihtoehdon valitseminen samaan aikaan ei ollut mahdollista.

Lennolla

Lennolla palvelu oli erittäin ystävällistä ja ammattimaista. Sain automaattisesti ilman erikoisempaa hämminkiä gluteenittoman ruuan vain istumalla oikealla paikallani ja myös välipalat löytyivät gluteenittomina, kuten oli tilattu. Paluulennolla alkanut ruokamyrkytystuskaa auttoi ystävällinen henkilökunta, joka sijoitti minut uudelleen istumaan aivan wc:n viereen ja toivat peittoja, sekä oman litran vesipullon. Henkilökunta myös otti lennolla yhteyttä lääkäriin, jonka ohjeiden mukaan sain lääkkeitä, jotka helpottivat oloa muutamaksi tunniksi. Joku henkilökunnasta kävi myös tasaisesti tsekkaamassa vointia ja kysymässä tarvitsinko jotakin. Vaikka tällaiset tilanteet ovat varmasti asia, jota käydään koulutuksissa läpi tuntui aito välittäminen kuitenkin henkilökunnan toiminnasta. Asia, jota osaa arvostaa tuollaisena huonona hetkenä.

Vaihtaminen Dohassa

Menolennolla lumimyräkkä ja jonotus jäänestokäsittelyyn viivästytti lentoamme muutamalla tunnilla, joten vaihtoaikaa jäi melko minimaalisesti. Ehdimme kuitenkin seuraavalle lennollemme 40 minuutin vaihtoajasta huolimatta vaikka menimme myös uudelleen turvatarkastuksen lävitse. Kentällä ei ollut pahemmin jonoja tai ruuhkaa, joten uskaltaisin tällä kentällä vaihtaa myös suhteellisen lyhyellä noin tunnin ajalla. Myös laukkumme ehtivät koneeseen. Paluumatkalla olin ajatellut hieman tutustua kenttään, mutta jo kentällä alkanut lievä huono olo johti siihen, että istuin suurimman osan aikaa penkillä lepäilemässä. Kentän palveluista ei siis ole pahemmin sanottavaa. Kentällä oli kuitenkin siistiä ja esimerkiksi wc-tilat olivat isot ja koppeja löytyi riittävästi isommillekin ihmismassoille.

Kaikinpuolin Qatar Airwaysista jäi hyvä kuva ja voisin lentää yhtiöllä uudelleenkin.

Hyvä hotelli Ao Nangissa

Ensimmäiset yömme Krabilla päätimme viettää Ao Nangissa sen helpon saavutettavuuden takia lentokentältä tultaessa. Varasimme jo ennen matkaa itsellemme Ao Nang Buri Resortista huoneen muutamaksi ensimmäiseksi yöksi ja valintamme osui aivan nappiin.

Saavuimme paikalle jo 8 aikaan aamulla melko väsyneinä matkan jälkeen, sillä olimme vaihtaneet konetta ja unet olivat jääneet melko vähille. Olin ilmoittanut aikaisesta tulostamme hotellia varatessamme ja check-inin tehdessämme saimme tietää, että saisimme huoneen jo kello 10 ja 11 välillä. Ehdimme siis käväistä aamukävelyllä kadun toisella puolella olevalla rannalla, sekä kaupassa ostamassa ostamassa juotavaa ja pientä naposteltavaa aamupalaksi. Istuimme myös hetken aulassa ennen huoneen saamista nauttien henkilökunnan meille tuomaa mehua.

Olin pyytänyt meille hiljaisen huoneen ja mielellään mahdollisimman korkealta ja iloksemme myös tämä toive oli huomioitu. Laukkumme kannettiin kolmanteen kerrokseen mukavaan ja siistiin perushotellihuoneeseen, jonka sängyille pyyhkeet oli taiteltu kauniisti. Muutama pullo vettä päivittäin kuului huoneen hintaan. En ole mikään suuri ammeiden fani, mutta suihkussa käyminen ammeessa onnistui ihan mukavasti. Hanasta tuli hetken odottelun jälkeen lämmintä vettä ja vaikka vedenpaine ei Suomen tasolle ylttänytkään sai kuitenkin myös hiustenpesun hoidettua onnistuneesti.

Huonevaraukseemme ei kuulunut aamupala, mutta ostimme sen yhtenä aamuna 400 bahtin hintaan. Aamupalan valkosipuliriisi oli herkkua ja myös muita gluteenittomaan ja lihattomaan ruokavalioon sopivia vaihtoehtoja oli tarjolla kananmunista jogurttiin ja hedelmiin.

Hotellissa oli myös pieni oma uima-allas, jossa kävimme pulahtamassa yhtenä päivänä. Silloin altaalla oli melko tyhjää, joten uimaan ja aurinkotuoleille mahtui hyvin. Vilkkaimpana turistiaikana tai jos hotelli on täynnä voi altaalla olla kuitenkin vähän turhan ruuhkaista, jolloin varsinaista uimista altaassa tuskin voi harrastaa. Altaalle ei myöskään paista aurinko koko päivää, joten se sopii paremmin uinnille piipahtamiseen kuin oleiluun.

Hotelli sijaitsee kuitenkin aivan Nopparat Thara -rannalla, johon pääsee kätevästi vain ylittämällä kadun. Ranta on Ao Nang Beachia huomattavasti rauhallisempi ja tilaa löytyy runsaasti niin uimiseen kuin auringosta nauttimiseenkin. Rannalta lähtee myös pitkähäntäveneitä eli uimisen lisäksi pääsee retkeilemään läheisille saarille. Ranta on melko matala ja laskuveden aikaan ei uimaan oikeastaan pääse. Yhtenä päivänä haaveilin iltapäiväuinnista merestä, mutta noin 500m kahlattuani ja veden yltettyä tällöinkin vain polviin päätin luopua ajatuksesta ja pulahtaa hotellin altaassa.

Mikäli kaipaa hieman enemmän menoa tai isompaa ravintolavalikoimaa on Ao Nangin rantakatu kävelymatkan päässä. Meille noin ehkä 10-15 min kävelymatka ei tuntunut pitkältä ja samaisen matkan voi taittaa noin euron hintaan myös tuk-tukilla. Meille rauhallisempi sijainti sopi paremmin kuin hyvin ja oli ihana tulla sisäänheittäjien ja turistikrääsän keskeltä takaisin oman hotellin rauhaan.

Mikäli etsit kohtuuhintaista, rauhallisella paikalla sijaitsevaa perushotellia Ao Nangista suosittelen Ao Nang Buri Resortia lämpimästi.

Vastoinkäymisiä ja stressiä

Matkusteluun kuuluu aina pienet vastoinkäymiset ja mukava stressi, mutta viimeisimmän matkan kohdalla stressitason nousivat vähän turhankin korkealle. Matkan mottona tuntuikin olevan lähinnä Murhphyn laki siitä, että jos jokin voi mennä pieleen niin se todennäköisesti menee pieleen.

Ei Balille vaan… Krabille

Ensimmäinen epätodennäköinen muuttuja, joka sotki aika hyvin matkasuunnitelmamme oli Balin tulivuori, joka heitti tuhkapilvensä myös lentokentän päälle. Lomapäivien rajallisuus aiheutti meissä pelon siitä, että jäätäisiin kokonaan Suomen pimeyteen ja kylmyyteen, joten paniikkireititimme itsemme uudelleen. Pyyntönä asiakaspalveluun oli lähinnä sanat ”johonkin lämpimään ja aurinkoiseen”, jonka tuloksena saimme samoille päiville lennot Krabille.

Yksi yö vierähti mukavasti katsoen mihin oltiinkaan oikein lentämässä ja mihin Krabilla kannattaisi suunnata, sekä ensimmäisiksi öiksi hotellien etsimisessä. Samalla yritimme selvitellä olisiko mahdollista saada rahoja takaisin Balin hotelleista. Eipä saanut, mikä rajoitti myös uuden matkan hotellibudjettia jonkin verran.

Liukastelua ja murtumapelkoa

Juuri ennen lähtöämme helli Suomen sää meitä vesisateella ja välillä pakastuvalla ilmalla, joka teki käytännössä kaikista jalkakäytävistä lähinnä nastakenkiä vaativia luistinratoja. Koska ulosmenoa ei oikein voi välttää, sillä meillä esimerkiksi työpaikalle mennään säästä huolimatta ei voinut turvallisesti eristäytyä kotiin. Pienet hikikarpalot nousivat otsalle kun matkakumppaniltani tuli viesti ”Kaaduin ja olen lääkärissä katsomassa onko käsi murtunut”. Käsi ei onneksi ollut lopulta murtunut, mutta ei kovin hyvässä kunnossakaan, mutta reissuun lähtöä se ei onneksi sitten estänyt.

Ruokamyrkytys, vesikatko ja lentosäätöä

Viimeisenä iltanamme Krabilla päätimme mennä ajoissa nukkumaan, sillä hotellilta lähtö kohti kenttää oli jo aamu viideltä. Olimme jo yövaatteissa sängyssä kun jonkinlainen ruokamyrkytys iski matkaseuranani olleeseen kaveriini noin 6h ennen kuin meidän pitäisi istua taksissa. Samalla totesimme myös, ettei hotellihuoneeseemme tullut vettä. Aloitin säätörumban menemällä respaan kyselemään veden perään. Respan ihminen ei puhunut englantia, joten yritin elekielisesti esittää vettä pesemällä käsiäni ilmassa ja esittemällä vesilasia juovaa henkilöä. Pääsimme näin yhteisymmärrykseen ongelmasta ja sain käsiini lapun, jossa kerrottiin hotellilla olevan vesikatko jonkin huoltotoimenpiteen vuoksi. Seuraavana haasteena oli yrittää saada tiedusteltua lääkäristä. Koska olin ensiksi esittänyt käsien pesua oli hieman hankalampi vaihtaa aihetta elekielellä. Yritin esittää oksentamista ja sen jälkeen soittamista, mutta ilmeisesti kommunikaatiossamme oli ongelmia, sillä minulle osoiteltiin vain samaa vesikatkolappua. Onnistuin kuitenkin saamaan keskusteluun lopulta mukaan henkilön, joka pystyi kääntämään ongelmani ja sain kuin sainkin käteeni lääkärin numeron.

Lääkärin ennuste meidän pääsemisestä lennolle ei ollut kovin kummoinen, sillä ystäväni kunto oli heikko ja kuume oli noussut korkeaksi. He laittoivat heti tipan ja lupasivat tulla vielä uudelleen katsomaan kuntoa ja arvioimaan tuntia ennen lentokoneeseen lähtöä. Tuntia ennen lentokentälle lähtöä meille todettiin, ettei ole kovin todennäköistä, että lennolle tulemme pääsemään yhdessä. Puolen tunnin ajan panikoimme mitä tekisimme, sillä koska en sillä hetkellä ollut itse kipeä olisi minun lentojen vaihtaminen ollut huomattavan hankalaa ja kallista. Lähdin siis yksin suuntaamaan kohti Suomea vaihdon kautta saaden lupauksen siitä, että ystäväni tulisi illan suoralle lennolle vaikka mikä olisi kun pääsisi tiputuksesta.

Tiedustelin lääkäriltä Thaimaassa ollessani oliko tauti tarttuva ja olisinko myös kipeä koska ystäväni oli. Lääkärin mukaan tämä oli erittäin epätodennäköistä. Koska todennäköisyyksillä ei näytä olevan mitään tekemistä oman elämäni kanssa, alkoi oma sairauteni vaihdon jälkeisellä toisella 6 h lennolla. Säästän teidät yksityiskohdilta lennon sujumisesta, mutta näin kaksi vuorokautta myöhemmin voin todeta pikkuhiljaa alkavani palata elävien kirjoihin kokemuksesta.

Miksi stressata kun voi pysyä kotona?

Hetkellisesti matkakohteen vaihtoa säätäessämme ja lentokoneen vessan lattialla puolitajuttomana maatessani tuli mietittyä, että onko sitä pakko keksiä itselleen ylimääräisiä haasteita ja vielä maksaa ilosta. Nämä ajatukset kuitenkin aina menevät todella nopeasti ohitse, sillä matkustaminen on antanut niin paljon, etteivät isommat tai pienemmän vastoinkäymiset lopulta heilauta kuppia nurin.

Päätänkin tämän postauksen yhteen lemppari lainauksistani:

“If you think adventure is dangerous, try routine; it is lethal.”