• Matkatarjoukset:
Valikko

Tumbesista Piuran kautta Trujilloon

Rajakaupunki Tumbes ei onnistunut tekemään meihin kovin hyvää vaikutusta. Pikkukaupunki vaikutti pelkästään meluisalta ja likaiselta. Metrin välein joku kauppasi jotakin, enimmäkseen bussimatkoja pois kaupungista. Hyviä ravintoloita tai mielenkiintoista nähtävää ei tiellemme osunut, joten enimmäkseen vain kuljeksimme ympäri Plaza de Armas -aukiota, joka oli edes jossain määrin viihtyisä.

Näkymä Tumbesiin hostellimme kattoterassilta.

Hupia aiheutti etenkin aukion esiintymislavalla järjestetty bingo, jossa palkintona näytti olevan muun muassa jääkaappia, pesukonetta ja moottoripyörää. Bingon vetäjä jaksoi koko päivän mainostaa tulevaa arvontaa ja palkintoja sellaisilla ylistyssanoilla, että suomalaiset kodinkonekauppiaat kyllä jäisivät täysin kakkosiksi.

Plaza de Armas -aukio ja sen erikoinen puu. Aukio tuli käveltyä ympäri aika monta kertaa.

Tumbesissa viivyimme yhden yön Chicho-hostellissa, joka oli kyllä parhaat päivänsä nähnyt. Lattioilla juoksi muurahaisia, WC:n ovi oli täysin lahonnut ja kasvoi jotain epämääräistä homeen tapaista, lika oli pinttynyt joka paikkaan ja WC:tä ei voinut vetää muuta kuin nostamalla vesisäiliön kantta, jolloin mekanismi suostui toimimaan. Päätimme siis laittamaan sänkyyn omat tyynyliinat ja silkkimakuupussit. Myös hyttysverkko pääsi käyttöön, sillä kaupungissa voi ehkä olla pieni malariariski, ja hyttysiä tuntui olevan kiusaksi asti.

Tumbesin hostellin sängyn päälle viritetty hyttysverkko. Hienosti toimi eikä yksikään hyttynen päässyt kiusaamaan.

Tumbesista jatkoimme seuraavana aamuna Piuraan El Dorado -yhtiön bussilla. Piura vaikutti heti paljon mukavammalta ja helpommin haltuun otettavalta kaupungilta, joten alun perin suunnitellun yhden yön sijaan jäimmekin sinne kahdeksi yöksi. Hostellimme, Costa Alegre, oli oikein viihtyisä ja siisti, mitä nyt alakerran ravintolan melu kuului aika pitkälle yöhön. Äänieristys on täällä kuitenkin joka paikassa sitä luokkaa, että meluun on totuttava, jos aikoo nukkua.

Piurasta löysimme myös hyvän Matheo’s -nimisen kasvisravintolan, jossa kävimmekin sitten kahden päivän aikana viisi kertaa! Muut kerrat söimme viereisessä El Chalan -kahvilassa ihania jäätelöitä ja aamiaista.

Hedelmämehua, hedelmäsalaattia ja jogurttia Matheo'sissa. Hedelmämehuja ja hedelmiä on tarjolla kaikialla ja ne ovat todella hyviä.

Piurasta jatkoimme Cruz del Sur -yhtiön bussilla Trujilloon. Täytyy kyllä sanoa, että täällä parhaimpien bussien palvelut ja taso ovat aivan jotain muuta kuin koti-Suomessa. Jalkatilaa on paljon, istuimet ovat isot ja mukavat, jaloille on pehmustettu jalkatuki, tarjolla on tyynyjä ja vilttejä, busseissa näytetään elokuvia (joskus jopa englanniksi tai englanninkielisillä teksteillä), pidemmillä matkoilla tarjotaan ruokaa ja juomaa, myös kasvisvaihtoehto on olemassa ja bussissa on koko ajan bussi-isäntä, joka huolehtii matkustajista. Kaiken huipuksi bussissa järjestettiin bingo!

Lisäksi turvallisuuteen on panostettu aika lailla. Ennen bussiin nousua on turvatarkastus, kaikkien lipuissa on tarkat henkilötiedot ja matkustajat kuvataan. Kuljettajat saavat ajaa vain neljä tuntia kerrallaan, joten jokaisessa bussissa on kaksi kuljettajaa, jotka vaihtavat ajovuoroja. Busseja vahditaan myös koko ajan GPS:n avulla, ja ne eivät saa ajaa yli 90 km/h. Turvavyöt on pakko kiinnittää lähdettäessä ja niitä suositellaan pidettävän kiinni koko matkan ajan.

Pääsimme siis Trujilloon erittäin mukavasti eikä 6,5 tunnin matka tuntunut juuri missään. Mutta pahoinvointilääkkeet ovat kyllä edelleen käytössä kaiken varalta ;)

Perussa ollaan

Meillä on viime aikoina ollut hieman vaikeuksia löytää kunnollista nettiyhteyttä, joten blogi ei ole pahemmin päivittynyt. Nytkin istumme paikallisessa hampurilaisravintolassa (emme syö hampurilaisia, vaan jäätelöä), joten laitamme vain nopean pikapäivityksen reissusta.

Tulimme Quitosta alas Cuencaan eteläiseen Ecuadoriin, jossa vietimme kaksi yötä. Cuencasta teimme päiväretken Ingapircan inka-raunioille. Cuencasta jatkoimme matkaa kohti Ecuadorin ja Perun rajaa, ensin yhdeksi yöksi ”banaanipääkaupunki” Machalaan (kyllä, sieltä löytyi paljon banaaneja) ja seuraavana päivänä rajan yli Perun puolelle Tumbesiin.

Nyt olemme Piurassa ja huomenna matka jatkuu kohti Trujilloa, johon aiomme asettua hieman pidemmäksi aikaa. Sieltä toivottavasti ehdimme laittaa tarkempia matkakertomuksia. Varsinkin rajanylitys oli melkoinen seikkailu…