Vapaaehtoiseksi Afrikkalaiseen päiväkotiin – ilmaiseksi

maanantai, helmikuu 12, 2018

Mambo!

Kiinnostaako vapaaehtoistyö Afrikassa? Into loppuu useinkin lyhyeen kun alkaa googlettamaan mahdollisuuksia lähteä töihin jonkin järjestön kautta. Jo nimittäin ensimmäinen googlen vaihtoehto tarjoaa kahden viikon vapaaehtoistyöpaikkaa lasten kanssa Ghanassa ja antaa hinnaksi 980 dollaria. Hintaan kuuluu majoitus, ruoka ja infot.

Kuulin ystävältäni workaway.com nimisestä sivusta, josta olen aiemminkin hieman kertonut. Olin workawayn kautta vapaaehtoisena ensimmäistä kertaa Bosniassa ja nyt parhaillaan samalta sivustoltani löytämässäni päiväkodissa Tansaniassa. Ilmaiseksi.

Kokemus on ollut mahtava ja nyt ajattelinkin kertoa tarkemmin millaisista asioista päivä Afrikkalaisessa päiväkodissa koostuu, miten valmistautua ja miten workaway ylipäätään toimii.

Olin jo vuosia haaveillut Afrikan matkasta ja tiesin alusta asti, että haluaisin päästä kokeilemaan opettamista. Workawayn sivuille on kirjautuneena niin suurempia järjestöjä kuin yksittäisiä perheitäkin ja pelkästään Afrikassa vapaita työpaikkoja on yli 700. Päädyin valitsemaan Tansanian, koska tiesin että Kilimajaron vuori on täällä ja tarkoituksenani on mennä sinne myöhemmin vaeltamaan. Halusin löytää vapaaehtoispaikakseni koulun tai päiväkodin jossa ei ole totuttu vapaaehtoistyöntekijöihin ja joka ei ole liitettynä minkään suuren järjestön toimintaan. Monissa paikoissa meitä vapaaehtoisia on useita samaan aikaan ja pelkäsin, että sellaisessa moni asia hoituu jo rutiinilla. Halusin paikkaan jossa ollaan kaukana rutiinista ja kaikki on vielä aluillaan.

Löysin workawayn listoilta päiväkodin jonka kuvaus vaikutti kiinnostavalta ja juuri sellaiselta josta olin haaveillut. Sivuilta löytää yleisen kuvauksen lisäksi tarkemman listan siitä, mitä kaikkea paikassa on mahdollisuus tehdä ja tietoa käytännön asioista.

Workawayn perusidea on se, että töitä tehdään tietty tuntimäärä päivässä ja sitä vastaan saadaan vaihtokauppana majoitus ja ainakin osa ruokailuista. Majoittuminen tapahtuu yleensä isäntäperheessä. Itsekin olen nyt isäntäperheessä ja olen saaanut syödä perheen kanssa jokaisen päivän aterian ja majoitun omassa huoneessa. Perhe on ottanut minut todella osaksi arkeaan ja uskon, että tämän parempaa tapaa tutustua maan tapoihin ja ihmisiin on vaikea löytää.

Päiväkodin nimi on Brightserian Kindergarten. Se on perustettu vuosi sitten ja lapsia on tällä hetkellä vajaa kaksikymmentä. Nuorin lapsi on 2-vuotias ja vanhin 6. Päiväkodin perustajat ovat isäntäperheeni äiti Lightness ja isä Samuel. Päiväkoti sijaitsee heidän pihapiirissään ja siten työmatkani onkin noin huimat viisi metriä.

Samuel ja Lightness halusivat antaa sellaisillekin lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin joilla sitä ei välttämättä muuten olisi. Niinpä päiväkoti on lapsille ilmainen. Suurin osa heistä asuu vain yhden vanhempansa luona tai kokonaan ilman vanhempia isovanhemman tai muun sukulaisen kanssa. Päiväkodin tarkoitus on toimia esikouluna ja antaa mahdollisuus viettää aikaa muiden lasten kanssa.

Alla olevan kuvan tyttö on orpo ja asuu naapurissa isoäitinsä kanssa. Hän käy päiväkodissa ja viettää muutenkin päivänsä isäntäperheeni luona.

Otin Samueliin yhteyttä jo viime syksynä ja kerroin taustastani, harrastuksistani ja asioista joissa olisin valmis auttamaan. Sain paikan ja olen nyt heidän kolmas vapaaehtoinen workawayn kautta. Perhe majoittaa myös sohvasurffaajia ja löytää vapaaehtoisia sitäkin kautta. Päiväkodin workaway profiiliin pääsee täältä. Ja sohvasurffaukseen täältä.

Pääasiassa työ on päiväkodissa opettamista, mutta mahdollisuuksia on monia, kotitöistä rakentamiseen. Vapaa-aikaa riittää jos sitä haluaa pitää. Itselleni on jotenkin vaikeaa olla tekemättä mitään kun muu perhe tekee kotitöitä, mutta onneksi sain maalausprojekteja joita voin aina halutessani jatkaa eteenpäin. Portin sain juuri valmiiksi ja tänään aloitin päiväkodin ulkoseinän koristelun. Sisälle luokkaan paikallinen maalari onkin jo maalannut.

Kotitöissä voi tarjota apuaan ja ruokaakin voi laittaa. Tein eilen ensimmäistä kertaa perheelle ruokaa ja koska en tarvikkeiden puutteen ja olosuhteiden takia keksinyt mitään suomalaista, tein vegeruokaa jota tykkään yleensäkin kokata. Jälkiruoaksi halusin tehdä omenapiirakan ja mutta koska uunia ei ole, sovelsin hieman ja tein omenatäytteisiä pasteijoita uppopaistaen. Omenoita saa muuten täältä metsästää aika lailla.

Jännitin hieman opetukseni aloittamista. Se oli kuitenkin turhaa ja harvalla vapaaehtoisella on minkäänlaista kokemusta opettamisesta ennestään. Minut jätettiin alusta asti yksin luokan kanssa ja siinä sitten on selviydyttävä. Sen olen oppinut, että aika rennosti tähän kaikkeen voi suhtautua ja turhia paineita on turha ottaa.

Päiväkodin virallisena opettajana toimii paikallinen nainen, Madame Joy. Jaamme opetuksen hänen kanssaan puoliksi. Olin suunnitellut monia ja leikkejä ja opetettavia asioita ennakkoon, mutta lähes kaikki suunnitelmat ovat muuttuneet, sillä lapset ovat nuorempia kuin ajattelin ja yhteistä kieltä ei ole. Sääntöjen ja ohjeiden on oltava yksinkertaisia. Hieman hastaavuutta on lisännyt se, ettei opettajakaan puhu englantia, niinpä tulkkausta lapsille on vaikea saada. Onkin pitänyt oppia keksimään leikkejä ja toimintaa joissa tulkkausta ei tarvita ja leikkien sääntöjen on hyvä olla imitoitavissa ilman sanoja. Onneksi on google kääntäjä ja Samuel pyörii välillä lähettyvillä ja voi auttaa.

Päivämme lasten kanssa alkaa aamu kahdeksalta ja päätyy puolenpäivän aikoihin. Lapset saapuvat joskus ajallaan ja joskus vähän miloin sattuu, maanantaisin moni jää kokonaan kotiin. He tulevat paikalle asuinalueidensa mukaan ”yhteiskyydeillä” eli joku lapsien vanhemmista saattaa koko porukan kävellen perille. Ja joku toinen hakee kotiin.

Aamut alkavat yhteisellä piirileikillä ulkona ja laulamme opettajan johdolla afrikkalaisia lastenlauluja. Varsinaisia korvamatoja loppu päiväksi! 😀 Ringistä siirrymme sisälle ja levitämme luokan lattialle suuren maton jolle lapset istuvat. Luokassa on myös tuoleja ja pöytiä, mutta niitä olemme käyttäneet vain muutaman kerran.

Yleensä minä aloitan opettamisen ja Madame Joy jatkaa jälkeeni. Se on ollut lasten keskittymisen kannalta parempi sillä aamuisin he kuuntelevat ja ovat reippaampia kuin loppupäivästä.

Tähän mennessä olen käynyt lasten kanssa läpi mm. värejä, kehon osia, eläimiä, kirjaimia, tunnetiloja ja ilmeitä sekä numeroita.

Värejä opettelimme kartongeista leikkaamieni korttien avulla, pelasimme väriä sekä tutkimme vaatteistamme ja ympäristöstä löytyviä värejä. Lapsilla oli hauskaa kun leikkasin kartongeista pientä silppua ja levitin sen ympäri pihaa. Heidän tehtävä oli sijoittaa jokainen yksittäinen silppu maasta omaa väriään vastaavaan purkkiin pöydälle mahdollisimman nopeasti.

Numerot opettelimme ensin perinteisesti toistellen niitä yhdestä kymmeneen ja opettelimme hahmottamaan mikä numero näyttää miltäkin. Tämän jälkeen olen tehnyt yksinkertaisia bingo- ja palapelityyppisiä pelejä avuksi opetukseen.

Kehon osia varten luokan seinälle on maalattuna hahmo jonka avulla olemme oppineet. Olemme myös laulaneet paljon pää, olkapää, peppua ja jakautuneet pareihin yrittäen etsiä kaverilta kysyttyjä kehon osia.

Lapsilla on muutama oma vihko joista yksi on piirtämistä varten. Piirtäminen tuottaa vielä hieman vaikeuksia, mutta värittäminen sujuu usealta jo hyvin. Niinpä olenkin aina välillä päivän päätteeksi ottanut lasten piirrustusvihkot itselleni ja piirtänyt heille valmiiksi simppeleitä värityskuvia seuraavalle päivälle. Liitutaululle olen piirtänyt esimerkiksi eläimiä joiden kautta olemme opetelleet niiden nimiä englanniksi ja sitä miten kukin niistä ääntelee.

Madame Joyn johdolla olemme mm. kirjoittaneet kirjaimia vihkoihin ja taululiiduilla lattiaan. Hän hoitaa myös lasten laulattamisen. Lapsilla on pitkin päivää taukoja pihalla ja he saavat vapaasti leikkiä keinuen ja pallotellen.

Ennen kotiinlähtöään oppilaat saavat pienen aamupalan/lounaan, joka on kupillinen mannapuuron tyyppistä velliä. Kysyin Samuelilta mikä on tilanne muissa Afrikan kouluissa kouluruoan suhteen ja hän vastasi, että harvoin saatavilla on muuta kuin vettä. Suomen kouluruokaa oppii päivä päivältä ja vellikuppi vellikupilta arvostamaan lisää.

Perjantaisin lapsilla on liikuntapäivä ja Samuel haki juuri lapsille päiväkodin nimellä varustetut urheiluasut. Ensimmäisen perjantain olin kipeä, mutta viimeksi pääsin mukaan naapuruston hiekkakentälle. Pelasimme jalkapalloa ja leikimme erilaisia viestijuoksuja. Kävin ostamassa paketillisin pyykkipoikia ja leikimme kiinnitäen ne paitoihin. Tarkoitus oli saada napattua muilta mahdollisimman monta pyykkipoikaa omaan paitaan. Alku sujui hyvin, mutta monelle lapselle tuli harmitus ja kiukku menetetyistä pyykkipojistaan ja leikki piti keskeyttää, vaikka kuinka yritimme opettajan kanssa selittää, että juuri niiden nappaaminen on pelin idea. Ehkä ensi kerralla menee paremmin. Opettelua itse kullekkin. <3

Siinä oli joitain esimerkkejä päivistämme.

Uskon, että vapaaehtoisen tärkein tehtävä on läsnäolo. Mielikuvitusta saa käyttää ja opettettavat asiat ovat jokaisen itse päätettävissä. Hauskaa tulee varmasti olemaan ja hymyjä riittää. Myös vaikeita päiviä on toki ollut. Lapset ovat välillä todella villejä. Ja se on kaukana perusvilleydestä! Hepulin tullen he kiipeilevät puihin ja pitkin ikkunoiden kaltereita, piirtävät seiniin, purevat ja lyövät toisiaan ja kiskovat minultakin hameen nilkkoihin. Jos hepuli saapuu ollessani yksin heidän kanssaan, kurin saaminen takaisin on ollut työn takana. Villipäiviä on kuitenkin harvoin ja niistäkin on selvitty. Nekin ovat mahtava osa tätä muutenkin ihanan sekavaa kokonaisuutta.

Eilen päivitimme päiväkodin facebook sivut ja tein heille instagramin. Samuel toivoo saavansa vapaaehtoisia useammin kuin nykyään, niinpä halusimme laittaa somekanavat kuntoon. Päiväkodin löytää niin facebookista kuin instagramistakin nimellä @brightseriankindergarten.

                

Workaway on mieletön mahdollisuus. Eikä se, että kyseessä on ilmainen vapaahetoistyöpaikka tarkoita, etteikö auttaa voisi myös taloudellisesti. Minusta on mahtavaa kun tietää, että apu menee juuri tälle tietylle paikalle ja juuri tuo ja tuo lapsi pääsee iloitsee avusta. Suurten järjestöjen hintapyynnöissä kun aina väistämättäkin epäilyttää meneekö raha oikeasti sitä tarvitseville vaikka pääosin varmaan meneekin. Tänne saapuessa voi mukanaan myös tuoda tavaraa. Varastot ovat vielä pieniä, niinpä askartelutarvikkeille ym. on aina tarvetta.

Jos päiväkodin opettajan työ perinteisessä ja yksinkertaisessa Afrikkalaisessa kylässä kiinnostaa, kannattaa Brightserian Kindergarten todella laittaa harkintaan. Yksinkertaista elämää kilometrin päässä upeasta rannasta. Dar Es Salaamiinkin pääsee helposti käymään ja nähtävää ja koettavaa riittää. Vapaaehtoisena voit olla viikosta jopa useaan kuukauteen ja iälläsi ei ole väliä. Samuel vastaa viesteihin lähes välittömästi ja ottaa sinut/teidät osaksi perhettään mielellään.

Terveiset heiltä ja tervetuloa <3

 

 

 

 

 

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Johanna | intothemystic.pallontallaajat.net maanantai, helmikuu 12, 2018 at 17:23

    Mahtavan kuulonen kokemus ja tuo portti on tosi söpö!! 🙂

    • Reply senni keskiviikko, helmikuu 14, 2018 at 12:04

      On kyllä ollu ihanaa! Ja kiitos!! 🙂

    Leave a Reply