5th day -Kastellet

 

Viimeistä viedään. Köpiksen reissu meni osittain pilalle huonon sään takia. Kun paleltaa, ei oikein huvita tehdä mitään. Onneksi kaksi vikaa päivää oli jo kauniimpi keli, eikä tarvinnut möllöttää sisätiloissa.

Kuva: historianet.fi

Omenahotellin Check-outin jälkeen lähdettiin vielä Kastellet -linnoituksille. Kastelletia alettiin rakentaa vuonna 1626 puolustukseksi Ruotsia vastaan. Se muistuttaa ilmakuvissa viisisakareista tähteä ja on siksi helppo bongata kartasta. Linnoitus on edelleen sotilaskäytössä ja siellä on tiukat järjestyssäännöt. Kastellet on oikein mainio lenkkeilypaikka, joskin luulen kesällä siellä olevan sen verran ihmisiä, että niiden väistely veisi tehoja itse tarkoituksesta.

 

Linnoituksen reunoja kiersi hiekkatie, jonka varelle oli ripoteltu penkkejä. Nautimme auringosta ja rauhallisesta tunnelmasta. Pientä miinusta tuli kylmästä tuulesta, joka puhalsi suoraan mereltä päin.

Viimeinen päivä oli todella nautinnollinen. Oli mukava palata takaisin koti-Suomeen.

4th day- Carlsbergia vitutukseen

Jos joskus on vituttanut, niin torstaiaamulla. Yksityisen omistajan kämppä, jonka olimme netistä varanneet oli täysi floppi muutenkin, mutta tuo kyseinen aamu kruunasi vitutuksen. Työmiehet aloittivat kuuden aikaan rautakaiteiden rälläköinnin. Nice! Jokainen pystyy luultavasti kanssaelämään sen vihan tunteen, jonka huonosti nukuttu (ryypätty) yö ja itsestään riippumaton herätys saa aikaan. Potkin ilmaa ja huusin: ”Me ollaan lomalla, prkl!” Keskiviikko yö meni punkun ja tatuoinnin suunnittelun parissa. Juha jaksoi mankua mua piirtämään hänelle tatskan. Itkin ja piirsin. Tai ainakin melkein.

Soitin kiukkuisen puhelun omistajalle ja vaadin rahoja takaisin. En tiedä koska olisin viimeksi valittanut niin paljoa ja niin pahaan sävyyn. Meni läpi, huh! Ja WiFi laulamaan Omenahotelli -varausta. Olisi pitänyt mennä sinne jo alun alkujaan: keskeinen sijainti heti rautatieaseman ja Tivolin vieressä, tilava neljän hengen huone, ei tarvitse kommunikoida kenenkään kanssa ja hinta lähes sama kuin tuossa floppihuoneessa.

Korkkasin oluen jo heti aamutuimaan; ei tästä päivästä muuten selvitä. Onneksi aamu oli kauniimpi kuin kertaakaan aiemmin samaisella viikolla: aurinkokin näyttäytyi ja ilma vaikutti kumman lämpimältä. Pakattiin kamat kasaan niin nopeasti kuin vain pystyimme. Kello ei tainnut olla edes kymmentä, kun olimme jo fillareiden selässä matkalla kaupunkiin. Omenan huoneen Check-in oli vasta klo 16, joten aikaa oli kulutettavana. Hieman menoa haittasi matkalaukut. Jokaiseen paikkaan ei viititty niitä raahailla vaan istahdimme paistattelemaan keväistä päivää Christianhavnin puistoon. Meillä oli jonkin verran jäänyt bisseä edelliseltä illalta jääkaappiin, joten ne oli kerrassaan pakko juoda pois.

Muutama olut myöhemmin, puskapissan kautta, käytiin tankkaamassa varastot täyteen läheisessä kaupassa ja siirryimme puiston syrjäisimpään kolkkaan jatkamaan sitä, missä olemme hyviä. Olo oli rentoutunut ja onnellinen.

 

Torstai meni niin sanotusti ohi. Mitään ei oikein tehty (muuta kuin juotu kaljaa) ja juuri niin oli hyvä. Aina välillä olla tekemättä mitään on se paras teko. Vai mitenkä?

3rd day: That calls for a Carlsberg

Carlsberg -tuo Jumalan antama nuoruuden nektari tanskalaisille. Pakkohan sen syntyperä oli tutkia ja niinpä suuntasimme osoitteeseen Gamle Carlsberg Vej 11. Pihalla meitä oli vastassa huippuhienoja bisseautoja muinaisilta ajoilta ja muutama polle kärryineen.

Carlsberg -vierailukeskus on perustettu vanhoihin olutpanimon tiloihin, jossa edelleen tuotetaan pieniä määriä erikoisoluita. Keskuksessa pääsee tutustumaan oluen tuotantoon, Carlsbergin historiaan ja sieltä löytyy myös maailman suurin olutpullojen kokoelma. Kokoelman pölyisiltä hyllyiltä löytyi suomalaisella mittapuulla merkittävä aarre. Ikuistin tämän aarteen ja näet sen alempana. Turistikierros maksoi vaivaiset 70DKK eli n. 10€ ja piti sisällään kaksi vapaavalintaista olutta.

Aloitimme tutustumiskierroksen mistä muualtakaan kuin baarista. Nappasimme lasilliset Tuborgin pääsiäisolutta. Nom nom!

Kokoelman pullotilanne 17.4. oli 21 508. Muutama hassu siis.

R.I.P. Litran lasipullot

Juha löysi uuden tamman Carlsbergin hevostallista

Kierros päättyi samaan pisteeseen mistä aloitimme -baariin!

The Ny Carlsberg elephant gate

2nd day: Christiania

Turhautuminen. Tulimme Köpikseen asti katsomaan, kun ulkona sataa räntää. Juhan nuha senkun yltyi ja itsellänikin oli vähän päänsärkyä. Sängyn pohjalta ei ollut mikään kiire nousta. Puolilta päivin taisin kääntää kylkeä ja pierasta.

Jossain kohtaa havahduin todellisuuteen; aikaa ei ollut rajattomasti. Jotain oli tehtävä. Zykkelit alle ja menoksi. Ohjaustanko kohti Christianiaa.

Christianian vapaakaupunki on ollut outo utopia Kööpenhaminan sydämessä jo vuodesta 1971, jolloin joukko talonvaltaajia ja hippejä ottivat haltuunsa vanhan kasarmialueen ja asettuivat taloksi. Tämä pilveä pössytelevä kommuuni on jotain aivan omaa luokkaansa. Alue ei ole mikään jätti, mutta sinne mahtuu monen moista tallaajaa. Toiset viljelevät omaa pientä puutarhaplänttiään, meditoivat, syövät ituja ja halailevat puita, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Keskellä kommuunia, Pusher Streetillä, on avoimesti myytävänä erilaisia mietoja huumeita katukojuissa. Avoin huumekauppa Christianiassa on vähentynyt, mutta kaupunginosaa pidetään edelleen Kööpenhaminan huumekaupan keskuksena. Tanskassa mitkään huumeet eivät ole laillisia, mutta poliisi on jättänyt Christianian vähälle huomiolle. Kaikki tiedostavat ongelman, mutta siihen ei juurikaan puututa. Hippikommuunia on jatkuvasti yritetty ajaa alas, toistaiseksi tuloksetta. Suurimmat syyt purkuhaluun lienevät mittaamattoman arvokas tontti ja huumekauppa. Tulevaisuus on epävarmaa, joten sinne kannattaa suunnata nyt.

On vaikea kuvitella, että Christiania on mukana World Heritage -ohjelmassa. Talot ovat kyllä vanhoja ja niissä on paljon historiaa, mutta maalilla töhrityt ja repaleisiin julisteisiin vuoratut kiviseinät eivät kovin arvokkailta näytä. Onneksi joukossa on myös monen monta henkeä salpaavan loistokasta seinämaalausta.

Alueella ei saa kuvata (enkä kyllä olisi uskaltanutkaan), joten jätin suosiolla kameran laukkuun. Hieman syrjemmällä uskaltauduin räpsimään muutaman otoksen.

Gate to a totally other world

Kahvila ja museo

Christianiaan tutustuminen koki pienen takapakin, kun alkoi sataa. Onneksi läheltä löytyi montaa sorttia huikomestaa. Valitsimme yhden lukuisista turkkilaisten pitämistä kebabravintoloista. Tanskalaisittain “shawarma” on muuten tuhat kertaa parempaa kuin Suomesta saatava jäteliha.

Ulkona ei juurikaan tehnyt mieli olla, joten päivä jäi kohtalaisen lyhyeen. Lämmittelimme syväjäästä kärsiviä ruhojamme peittojen alla ja joimme punkkua loppuillan.

1st day: Fillareita ja rinsessalinnoja

Uuh mama, miten helppoa voi lentäminen olla! Aasiassa pyörimisen jälkeen tällaiset parin tunnin lennot Finskillä ovat luksusta. Kun pyllynsä on istuttanut penkkiin ja kaffet on juotu, voikin jo valmistautua laskuun. How easy is that! Ja kun perillä oltiin jo puolilta päivin eikä iltamyöhään, aikaa oli rutosti tutustua tuohon Carlsberg-landiaan. Lennot Finnairilla Kööpenhaminaan 79€! Tuolla hinnalla taitaa juuri ja juuri päästä junalla Tampereelle.

Onni oli myötä Kastrupin kentälläkin. Jonotettiin metrolippuautomaatille ja juuri sopivasti eräs reppureissaaja tuli kyselemään josko tarvitsemme lippua ja viskasi oman kymppikorttinsa kouraani. Danskelaisittain ”2-zoner klippekort” maksaa 145DKK, joten säästettiin muutama markka. Lentokentältä kaupunkiin tarvittaisiin oikeastaan 3 zonea, mutta pummilla sitä on ennenkin muutama pysäkin väli seilattu maassa jos toisessakin. Ja vaikka tarkastaja olisikin kohdalle sattunut, niin kaunis hymy ja tyhmän turistin esittäminen tepsii aina. Käyttämättömiä matkoja oli jäljellä vielä 4/10 tarkoittaen, että pääsemme vielä takaisin kentälle samalla lipulla, jei! Metukalla pamautettiin siis ytimeen ja pienen metsästyksen jälkeen löydettiin fillarivuokraamo. Hinnoissa tuntui olevan ”aavistuksen” ilmaa, sillä maksoimme kahden pyörän vuokrauksesta viideksi päiväksi 700DKK eli n. 100€. Huh huh! Netistä kun jälkikäteen katselin, sellainen mesta kun Baisikeli olisi vuokrannut Budget-fillareita hintaan 270DKK/vko. Apinaa taas koijattiin. Köpiksen keskustassa on myös tarjolla ilmaisia citypyöriä. Meidän kannalta ongelma oli kämppämme sijainti; citypyörillä ei saa poistua keskustan alueelta tai sakotetaan. Noissa kyseisissä pyörissä ei myöskään ole lukkoja (eikä tarakkaa), joten kahville poikkeamisen tai heräteostosten jälkeen saattaa fillarilla olla uusi omistaja. Köpis on kaupunki, jossa pyöräily on helppoa ja julkisilla ei ole kaikessa yksinkertaisuudessaan mitään järkeä kulkea. Jokaisen autotien laidassa on oma kaista pyöräilijöille ja risteyksissä omat liikennevalot. Etäisyydet ovat pienet ja nopeasti tavoitettavissa. Jo päivän sotkemisen jälkeen kaupungin osaa jo hahmottaa eikä karttaa enää tarvita (tai niin sitä luulisi…).

 

Olin varannut Hotels.com:in sivujen kautta yksiön muutaman kilometrin päästä keskustasta. Jos olisin tiennyt mitä meitä odottaa, olisin jättänyt varaamatta. Hinta oli halvimmasta päästä, 700DKK/yö. Köpiksestä ei saa huonetta juurikaan halvemmalla eikä hostellien dormihuoneet parisuhdelomalla kuulosta kovinkaan houkuttelevalta.

 

Kämppä oli yksityisen omistajan vuokraama, eikä sitä ollut todellakaan helppoa löytää. Olin ilmoittanut tekstiviestitse saapuvamme klo 13:00 ja vielä 13:30 haahuilimme pitkin lähiökujia ja kyselimme navigointiohjeita vastaantulevilta. Juha onnistui kaatamaan fillarinsakin niin, että etujarru lukittui jatkuvasti. Ohjaustanko se vain oli kiepsahtanut ympäri ja jarruvaijeri meni mutkalle. Aina kun käänsi tankoa oikealle, etujarru lukittui. Meno oli jokseenkin huvittavan näköistä; kolmevuotiaatkin polkevat paremmin… Rådsmandsgade 4C löytyi vihdoin ja asunnon omistaja Emil oli meitä vastassa. Lähiö näytti köyhältä ja kerrostalojen julkisivut (ja oletettavasti myös sisällöt) olisivat kaivanneet kunnon remonttia. Kipusimme neljänteen kerrokseen. Asunto ei ensisilmäykseltä näyttänyt yhtään miltään eikä taatusti samalta kuin nettisivun kuvissa. Tähän löytyikin selitys: Emil-herralla on kaksi asuntoa ja kuvat olivat tästä toisesta. Ulko-ovesta astuimme suoraan keittiöön, eteinen oli vasta seuraavana. Kylpyhuone oli kapea ja pitkän mallinen. Aivan idioottimainen, sillä suihku oli ensin ja sitten vasta lavuaari ja WC. Jokainen vessakerta piti ottaa sukat pois ja kuivata jalat käynnin jälkeen. Olo-/makuuhuone oli näppärän oloinen. Ruokapöytä, sänky, vaatelipasto ja TV-taso. Kaikki kalusteet Ikeaa. Yritimme asettua kodiksi, vaikka helppoa se ei ollut. Lähikaupan punkkuhylly onneksi helpotti missiota.

Ensimmäisen päivän aikana tuli poljettua reidet helliksi. Ilma ei ollut kovinkaan lämmin, vaikka aurinko paistoikin. Pyörittiin keskustan kujilla vailla päämäärää. Katuja ristiin rastiin ja ees taas. Puistojen halki ja aukioiden reunaa. Yritin pitää laskua kirkkojen määrästä, mutta putosin kärryiltä jossain 20 tienoilla. Uskovaista kansaa nuo tanskalaiset. Pieni merenneito-patsaan hollilta löysin oman pienen rinsessalinnani -suoraan sadusta.

 

Itse patsas oli varsin onneton. Ihmisen kokoinen alaston nainen kiven päällä. Tämä oli taas näitä ”pakko nähdä kerran elämässään” -kohteita. Tai ehkä pikemminkin ”kun nyt kerran täällä olen niin…” -tapaus. Olen tosin nähnyt Manneken Pis -patsaan Brysselissä ja siihen verrattuna Pieni merenneito oli jopa loistokas. Yritin saada jonkin sortin kuvaa tuosta olennosta, mutta horisontissa komeilevat tehtaiden piiput ja rakennusnosturit eivät antaneet oikeutta kuvan merelliselle taustalle. Rajasin ne siis pois.

 Rakkaiden ystien kanssa reilattiin pitkin länsi-Eurooppaa kesällä 2008. Saksa-Hollanti-Belgia-Ranska-Luxemburg, ja hauskaa oli!

Muutama kilo on onneksi painoa tippunut noista ajoista. Huh huh, kun näytän syöttöporsaalta! Sitä se silloinen sinkkuelämä ja yötyö teetti. Onneksi nykyään olen itse täydellisyys!

 

 

 

 

 

Maanantai meni sotkiessa ja palattiin kämpille jo heti auringonlaskun jälkeen. Kylmyys iski ja Juhan nuhanenä alkoi vuotaa pahemman kerran. Taisi miehellä olla kuumettakin. Tehtiin ruokaa ja juotiin punkkua. Huoneen ankeus korostui illan myötä -telkkari ei toimi. Prkl.