Huonoja uutisia!

Saksa on nyt sitten toistaiseksi taakse jäänyttä elämää. Asiaan sen kummemmin paneutumatta tämä (toivottavasti) oli paras ratkaisu. Itsellehän tästä tulee sellainen paskaluuserifiilis, etten onnistu missään. En keksinyt asiaan muuta ratkaisua, kun joululomalla alkoi toisinaan tuntumaan siltä etten pysty kävelemään. Aloin itkemään fysioterapeutilla, koska ensimmäistä kertaa melkein kahteen vuoteen viiden minuutin ajan mua ei sattunut ollenkaan. Eilen lähes oksensin kivusta, en pystynyt enää edes istumaan kunnossa. Onneksi huomenna on menen sairaalaan tapamaan fysioterapeuttia ja fysiatria, jotka toivottavasti osaavat kertoa miten tästä jatketaan. En ole kuullut viime aikoina mitään muuta kun että näytän sairaalta, ja tiedän sen itsekin. Sen lisäksi olen ihan tajuttoman väsynyt koko ajan, voisin vaan nukkua.

Mutta tosiaan siis, varattiin maanantaina lennot Köpiksen kautta Saksaan. Loru äitille maanantaina ja itse suunta kohti Düsseldorfia tiistaiaamulla. Saatiin Hertziltä meidän upeaakin upeampi 7-paikkainen Ford Galaxy, ja lähdettiin ajamaan Emmerichiä kohti. Alettiin pakkaamaan tavaroita, ja otettiin päiväunet. Käytiin illasta vielä Oberhausenin Centro-kauppakeskuksessa kiertelemässä. Eipä tarttunut muuta mukaan, kun Hollisterilta yksi huppari mulle ja paita Teemulle. Ruokailu hoidettiin glamouristi Burger Kingillä. Illasta kävin vielä juttelemassa mun vuokra-isännän ja -emännän kanssa, että oon muuttamassa pois ja muista käytännön asioista.

Keskiviikkona nukuttiin pitkään, selviteltiin SAS:in kanssa, että mitä ylimääräinen matkalaukku maksaa mukaan ja käytiin sellainen ostamassa 15 eurolla KIK:stä ja samalla pikainen lounas matkaan. Sitten alkoikin muutaman huonekalun purkaminen ja muun Saksaan jätettävän tavaran lastaaminen autoon. Kolmen maissa päästiin lähtemään ajelemaan kohti Iserlohnia, ja laitettua tavarat kaverin kellarikomeroon odottamaan kevättä, että päästään ne autolla hakemaan. Onneksi sentään kaikki tavarat mahtui laukkuihin noita kalusteita ja petivaatteita lukuunottamatta. C:n mies S tuli töistä ja lähdettiin syömään. Syötiin tosi kivassa ravintolassa, ja se olikin oikeastaan koko surkean matkan kohokohta. Siitä lähdettiinkin ajelemaan suoraan takaisin Emmerichiin, jossa pakattiin loput tavarat laukkuihin ja laukut autoon valmiiksi aamuyötä varten.

Päästiin sentään suhteellisen ajoissa nukkumaan, koska lähtö kentälle tapahtui kolmelta yöllä. Saatiin auto palautettua ja jotenkin kaikki 5 matkalaukkua raahattua lähtöselvitykseen. Pieni paniikki meinas iskeä kun tajuttiin, että lähtöselvitys aukeaa vasta kello 5 ja meidän lento lähtee 6.10. Noh, onneksi ehdittiin kuitenkin ihan hyvin, ja saatiin Kööpenhamina-Helsinki lennon paikat vaihdettua riviltä 35, riville 11. Ja ehdittiin jopa ostamaan lääkenottolimpparia ja juorulehtiä lennolle mukaan. Ja parasta kaikesta oli se, ettei meidän tarvinnut jostain syystä maksaa extramatkalaukusta yhtään mitään! Kööpenhaminassa sitten etsittiin Helsingin lennon portti ja haettiin vähän aamupalaa. Selkähän alkoi tossa vaiheessa olemaan jo ihan tiltissä, ja makasinkin lattialla lepäämässä. Lento Helsinkiin sujui ihan hyvin, ja sain jopa vähän nukuttua. Ja lopulta päästiin turvallisesti kotiin!

4 vastausta artikkeliin ”Huonoja uutisia!

  1. Heippa Emmi!
    Siis, ei voi olla totta! Luin tässä aikani kuluksi sun viimeisimpiä kirjotuksia ja yllätyin tästä vikasta. Miten se sun selkäs voi olla tollanen? Mitä tästä eteenpäin nyt sitten? Mä olen tosi harmissani sun puolesta. Ei tunnu oikealta!
    Voimia,
    Oona

    • En tiedä :/ Se on vaan ihan rikki! Ja se menee pahemmaks ja pahemmaks vaan koko ajan vaikka en tee mitään. Huomenna tosiaan fysiatrille ja siellä varmaan selviää, että miten tästä sitten jatketaan. Ei oo järkeä koulussakaan kitkuttaa, kun en pysty siellä käymään ennen kun selkä on kunnossa. Ärsyttää koko asia, mutta ehkä parempi näin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *