Ja sama jatkuu…

Tästä taitaa tulla matkailublogin sijasta pikkuhiljaa sairastusblogi, kuvitetaan edes matka-aiheisilla kuvilla. Kävin tosiaan julkisella fysiatrilla, tai noh, eihän siellä mitään fysiatria ollut kun kaikki olivat juuri sopivasti sairaana. Jäi niin paha maku suuhun tuosta käynnistä, eikä jatkokaan oikein selvinnyt, muuta kun että ottavat yhteyttä jos näkevät sen tarpeelliseksi. Mitenköhän pitkään sitä pitäis odotella?

Noh, puhelin kouraan ja soittamaan äitille, että mitäs nyt tehdään. Äiti soitti Ortonille, ja niinpä kipitin (tuolla lumihangessa ja tällä selällä se on tosi helppoa 😀 ) sinne fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolle jo torstaina. Helpotuksen itku meinasi jo siinä kun täyttelin niitä papereita, ja tulikin kun pääsin vastaanotolta pois. Tää oli ehdottomasti paras lääkäri kenen vastaanotolla oon koko ruljanssin aikana ollut. Sen huomasi toki myös lompakon kevenemisen määrästä, mutta se nyt on pienimpiä huolia. Tämä tohtorisetä tosiaan testasi kaikki samat jutut kun muutkin ja kyseli kaiken mahdollisen. Diagnoosiksi sain melkein 20 sanaa pitkän latinan kielisen rimpsun joka ilmeisesti suomeksi tarkoitti että olen kumiukko 😀 No joka tapauksessa, kuukauden sisään meen takaisin Ortonille, jossa tämä lääkäri iskee puudutuspiikin mun hermojuurikanavaan, jotta saataisiin tää karmiva kipu puudutettua pois edes hetkeksi. Tällä pedataan siis sitä, että pystyin alkamaan kuntouttamaan keskivartalon lihaksia, jotta selkä ei olis niin kipeä.

Koskaan se selkä ei tule olemaan kunnossa, mutta lihasten kunnossa pitäminen todennäköisesti auttaa ettei se olis koko ajan kipeä. Tällä hetkellä ongelma oon vaan se, että jos yritän kehittää niitä lihaksia niin selkä tulee vaan kipeämmäksi enkä pysty sitäkään vähää tekemään. Loppuelämän ongelma sen takia, että olen tällainen kumiukko jolla on mm. yliliikkuvat polvet, nilkat, ranteet, kyynärpäät, selkäranka jne. Mutta elättelen nyt toiveita, että edes tää kipu saatais jollain kuriin ja pystyisin elämään suhteellisen normaalia elämää.

Kuvituksena arkistojen aarteita koneelta!

ps. Huomenna otetaan Teemun kanssa suunta Matka-messuille. Saa nähdä törmääkö tuttuihin 🙂

Huonoja uutisia!

Saksa on nyt sitten toistaiseksi taakse jäänyttä elämää. Asiaan sen kummemmin paneutumatta tämä (toivottavasti) oli paras ratkaisu. Itsellehän tästä tulee sellainen paskaluuserifiilis, etten onnistu missään. En keksinyt asiaan muuta ratkaisua, kun joululomalla alkoi toisinaan tuntumaan siltä etten pysty kävelemään. Aloin itkemään fysioterapeutilla, koska ensimmäistä kertaa melkein kahteen vuoteen viiden minuutin ajan mua ei sattunut ollenkaan. Eilen lähes oksensin kivusta, en pystynyt enää edes istumaan kunnossa. Onneksi huomenna on menen sairaalaan tapamaan fysioterapeuttia ja fysiatria, jotka toivottavasti osaavat kertoa miten tästä jatketaan. En ole kuullut viime aikoina mitään muuta kun että näytän sairaalta, ja tiedän sen itsekin. Sen lisäksi olen ihan tajuttoman väsynyt koko ajan, voisin vaan nukkua.

Mutta tosiaan siis, varattiin maanantaina lennot Köpiksen kautta Saksaan. Loru äitille maanantaina ja itse suunta kohti Düsseldorfia tiistaiaamulla. Saatiin Hertziltä meidän upeaakin upeampi 7-paikkainen Ford Galaxy, ja lähdettiin ajamaan Emmerichiä kohti. Alettiin pakkaamaan tavaroita, ja otettiin päiväunet. Käytiin illasta vielä Oberhausenin Centro-kauppakeskuksessa kiertelemässä. Eipä tarttunut muuta mukaan, kun Hollisterilta yksi huppari mulle ja paita Teemulle. Ruokailu hoidettiin glamouristi Burger Kingillä. Illasta kävin vielä juttelemassa mun vuokra-isännän ja -emännän kanssa, että oon muuttamassa pois ja muista käytännön asioista.

Keskiviikkona nukuttiin pitkään, selviteltiin SAS:in kanssa, että mitä ylimääräinen matkalaukku maksaa mukaan ja käytiin sellainen ostamassa 15 eurolla KIK:stä ja samalla pikainen lounas matkaan. Sitten alkoikin muutaman huonekalun purkaminen ja muun Saksaan jätettävän tavaran lastaaminen autoon. Kolmen maissa päästiin lähtemään ajelemaan kohti Iserlohnia, ja laitettua tavarat kaverin kellarikomeroon odottamaan kevättä, että päästään ne autolla hakemaan. Onneksi sentään kaikki tavarat mahtui laukkuihin noita kalusteita ja petivaatteita lukuunottamatta. C:n mies S tuli töistä ja lähdettiin syömään. Syötiin tosi kivassa ravintolassa, ja se olikin oikeastaan koko surkean matkan kohokohta. Siitä lähdettiinkin ajelemaan suoraan takaisin Emmerichiin, jossa pakattiin loput tavarat laukkuihin ja laukut autoon valmiiksi aamuyötä varten.

Päästiin sentään suhteellisen ajoissa nukkumaan, koska lähtö kentälle tapahtui kolmelta yöllä. Saatiin auto palautettua ja jotenkin kaikki 5 matkalaukkua raahattua lähtöselvitykseen. Pieni paniikki meinas iskeä kun tajuttiin, että lähtöselvitys aukeaa vasta kello 5 ja meidän lento lähtee 6.10. Noh, onneksi ehdittiin kuitenkin ihan hyvin, ja saatiin Kööpenhamina-Helsinki lennon paikat vaihdettua riviltä 35, riville 11. Ja ehdittiin jopa ostamaan lääkenottolimpparia ja juorulehtiä lennolle mukaan. Ja parasta kaikesta oli se, ettei meidän tarvinnut jostain syystä maksaa extramatkalaukusta yhtään mitään! Kööpenhaminassa sitten etsittiin Helsingin lennon portti ja haettiin vähän aamupalaa. Selkähän alkoi tossa vaiheessa olemaan jo ihan tiltissä, ja makasinkin lattialla lepäämässä. Lento Helsinkiin sujui ihan hyvin, ja sain jopa vähän nukuttua. Ja lopulta päästiin turvallisesti kotiin!

Kuulumisia

Selkä on kenkkuillut viime aikoina oikein urakalla, ja sen seurauksena pääkoppa ei meinaa oikein kestää koko hommaa. Oonkin yrittänyt miettiä tässä tulevaisuutta, mutta en oo oikeastaan saanut mitään ideaa mitä tehdä. Selkä on kipeämpi kun pitkään aikaan! Jotain päätöksiä pitäis varmaan alkaa pikkuhiljaa tekemään, jotta vois joko keskittyä selän hoitamiseen tai sitten kouluun.

Nyt taidan kuitenkin keskittyä katsomaan josko pikkuleijonat sais laitettua Ruotsia nekkuun MM-kisoissa.

Mukavaa loppuviikkoa!

Vuosi 2011 part 2

Heinäkuussa taisin istua enemmän kun tarpeeksi beach volley-kentän laidalla! Parhaimpina hetkinä varmaan 4 kertaa viikossa! Elokuvia tuli tuijoteltua joko kotona tai teatterissa ihan luvattoman paljon. Ehdin myös käymään äitin ja veljen kanssa Tallinnassa, ja parin viikon päästä siitä muutaman kivan pojan kanssa myös. Yhtenä viikonloppuna olin samojen kivojen poikien kanssa mökkeilemässä. Pidettiin myös pool partyt, lisäksi oli Allun inttiinlähtökekkerit jotka venyi aamuun asti ja näköjään jossain välissä ehdittiin käymään myös Tuurissa. Ja pitämään grillibileet meidän takapihalla. Alkukuusta käytiin näköjään myös uinnin SM-kisoissa Espoonlahdessa.

Elokuu alkoi sillä, että koulun hyväksymiskirje tipahti postilaatikkoon. Kävin äitin kanssa Saksassa pikaisesti lomailemassa ja hoitamassa asioita ennen koulun alkua. Paidattomien miesten katselua tuli taas harrastettua, en toki valita. Käytiin myös Matin, Saaran, Mikon, Jukan ja Teemun kanssa Bakersissa yhtenä lauantaina. Tärkeimpänä tietenkin uusi tietokone kotiutui ja pesukone hajosi. Kävin kivojen poikien kanssa leffassa.

Syyskuussa panikoin koska en meinannut löytää asuntoa Saksasta. Pidin myös kahdet kappaleet läksiäisiä kavereille. 11. päivä lähdettiin kohti Saksaa ja 19. päivä alkoikin sitten koulu. Käytiin myös katsomassa Suomen ja Hollannin välistä potkupalloilua stadikalla. Kävin tyhjentämässä apteekin lähtöä varten. Sain uusia kavereita kämppiksistä ja luokkakavereista. Hämmästelin ruuan halpaa hintaa Saksassa ja selkä alkoi osoittamaan hajoamisen merkkejä heti ensimmäisellä viikolla koulussa. Ja tuli todistettua että uimaliikkeet on ehdottomasti parhaita tanssilattialla. Käytiin myös Matin, Saaran, Mikon ja Teemun kanssa baareilemassa.

Lokakuussa Teemu oli käymässä Saksassa, ja käytiin mm. Dortmundissa. Kävin myös Nijmegenissä Hollannissa ensimmäistä kertaa. Käväisin myös Suomessa, koska huomasin etten pysty olemaan koulussa. Kävin koulussa ainoastaan muutaman hassun kerran koko kuukauden aikana.

Marraskuussa iskä tuli käymään Saksassa, ja käytiin mm. Düsseldorfissa ja Nijmegenissä. Kävin koulussa ehkä 2 kertaa koko kuukauden aikana. Tulin Suomeen tarkoituksenani olla 4 päivää, selkä pamahti Lappeenrannan lentokentällä ja reissusta tulikin 1,5 viikon mittainen. Kuun viimeisenä päivänä lähdettiin sitten Teemun kanssa samaa matkaa Saksaan. Lääkäreitä tuli nähtyä taas enemmän kun tarpeeksi. Kävin myös kattomassa uusimman Twilightin leffassa, se oli ihan umpisurkea mutta onneksi kanssakatsojat viihdytti senkin edestä. Vietettiin myös Topin synttäreitä ympäri Uuttamaata.

Joulukuun ensimmäisen viikon Teemu oli tosiaan Saksassa, jolloin mun elämä olikin huomattavasti helpompaa. Tarkoituksena oli tulla Suomeen 16. päivä joulukuuta mutta lensinkin jo melkein viikkoa aikasemmin, koska en pystynyt olemaan tän selän kanssa enää. Suomessa alkoikin sitten vihdoin tapahtumaan ja sain lähetteen fysiatrille. Joulu vietettiin hyvin rauhallisissa merkeissä, perinteiset joulupäivän baareilutkin jäi välistä. Käytiin moikkaamassa kaverin pikkuista vauvaa. Uuden vuoden suunnitelmat meni pipariksi, mutta oli lopulta kuitenkin ihan kivaa. Jätän mieluusti hyvästi vuodelle 2011 ja toivon, ettei 2012 voisi ainakaan huonommin mennä. Koulussa kävin tasan yhden kerran selvittämässä asioita.

Vuosi 2011 part 1

Aika pistää mennyt vuosi pakettiin näin uuden alkaneen kunniaksi. Itellekin kiva kurkkia mitä sitä on tullut puuhattua viimeinen vuosi! 🙂

Tammikuussa valmisteltiin muuttoa Karkkilasta takaisin Helsinkiin. Kohta tuleekin vuosi asumista täyteen täällä, eikä olla oltu muuta kun tyytyväisiä. Itsehän en ollut koko asuntoa nähnyt ennen muuttoa, ja muutonkin missasin Amerikan matkan takia. Lähdin tosiaan Frankfurtin kautta Philadelphiaan tammikuun 15. kahdeksi viikoksi.

Jostain syystä kuvamateriaali tuolta matkalta oli hyvin vähäistä. Mutta pääsin käymään ilmavoimien tukikohdassa ja näin kuinka sekaisin maa voi mennä lumimyrskystä. Paluu uuteen kotiin koitti kuukauden viimeisenä päivänä.

Helmikuussa taisin treffata mun selkää leikkaavan ortopedin ensimmäistä kertaa, ja kuukausi kuluikin leikkausta odotellessa. Helmikuussa oli myös pikkuveljen ensimmäiset vanhojen tanssit, tänä vuonna on sitten ne oikeat oman ikäisten kanssa.

Maaliskuussa sitten 8. päivä pääsin Lohjan sairaalassa leikkauspöydälle selän takia. Olin yön yli sairaalassa, ja sitten pääsin onneksi kotiin. Leikkaus sujui hyvin vaikka inhoan sairaalan ruokaa ja kipulääkkeet sai vaan oksentamaan. En uskaltanut kävellä ulkona, joten kävin kävelemässä Itiksessä joka päivä. Maaliskuussa lähdin myös Saksaan moikkaamaan kavereita ja mun host-äitiä Amerikasta. Reissu oli ehdottomasti yksi parhaista tänä vuonna! Käytiin mm. tippukiviluolissa, Amsterdamissa ja Kölnissä. Parasta ehkä oli kuitenkin kaikki ihmiset samassa paikassa yhdellä kertaa.

Huhtikuussa olin äitin kanssa Riikassa pääsiäisviikolla. Oltiin tosi kivassa hotellissa keskustassa yötä, ja ilmatkin suosi vaikka olikin välillä vähän koleaa. Niin ja joka vuosittainen nilkan nyrjähtäminen tapahtui Riikassa. Kävin myös selän lopputarkastuksessa, jossa ortopedi oli sitä mieltä, että oon työkunnossa ja muuta scheissea. Selkähän ei tosiaan ollut, eikä oo edelleenkään kunnossa. Kameran kuvasaldo kertoo, että ollaan oltu myös Matilla bileissä.

Toukokuussa lähdettiin toiseksi hääpäiväksi road tripille keski-Eurooppaan. Matkareitti kulki reittiä Helsinki-Turku-Tukholma-Jönköping-läpi Tanskan-Ibbenbüren-Frankfurt-Titisee-Neustadt-Zürich-Titisee-Neustadt-Iserlohn-Berliini-Tukholma-Turku-Helsinki. Titisee-Neustadtin hotelli oli aivan mieletön, Sveitsissä oli kallista ja Berliinissä satoi vettä. Ja ehdottomasti matkan kohokohta oli se, kun päätettiin ajaa Berliinistä Tukholmaan yöpymättä välillä missään. Vappu meni jääkiekkoa katsellessa, ja kultajuhlia vietettiin meidän osalta Saksassa.

Kesäkuun alussa käytiin Allun ja Juulin lakkiaisissa. Toinen viikonloppu meni häissä Torinossa, Italiassa. Kolmantena viikonloppuna juhlittiin mun kummisedän viiskymppisiä Kulosaaressa. Sitten olikin juhannus, aattona oltiin Karkkilassa kavereiden luona ja käytiin Pusulassa mökillä moikkaamassa toisia kavereita. Juhannuspäivää vietin perinteisesti Marian sairaalan päivystyksessä selän takia. Alkoholittomat juhannukset on vaarallisia, niistä joutuu sairaalaan. Kesäkuun lopulla piipahdin vielä kavereiden kanssa Linnanmäellä katsomassa kun muut kieppui. Facebook tiesi myös kertoa, että kesäkuu sisälsi muutaman pikkuveljen jalkapallopelin ja paidattomien miestin beach volleytä. Kesäkuussa hain myös Saksaan kouluun, kun viimein sain YTL:stä käännökseni.

Jotta, tästä ei tulis kilometrin mittainen postaus niin teen loppuvuoden erikseen.