Browsing Tag

Puola

Reissun viimeiset – Krakova

Jokohan se olisi aika laittaa viime kesän lomareissu pakettiin? 
Viimeinen stoppimme Itä-Euroopan kiertueellamme ennen paluuta Barcelonaan oli Krakovassa. Yövyimme siellä mukavassa hotellissa (Hotel Ostoya Palace) pari yötä, ja viimeisen illan vietimme Sampan ex-kollegan kotona hieman keskustan ulkopuolella. Lapset polskuttivat kolme tuntia uima-altaassa ja saimme jälleen oikeaa puolalaista kotiruokaa.
Krakova on kaunis kaupunki, eihän siitä pääse mihinkään. Kiertelimme kävellen ympäriinsä, ilman mitään erikoisempaa suunnittelua. Ainoa juttu, minkä minä halusin ehdottomasti nähdä, oli näyttely Stanley Kubrickin elämäntyöstä, muuten reissu jo vähän painoi, ja eniten kiinnosti puistoissa ja kahviloissa istuskelu.
Alla muutama kuva satunnaisessa järjestyksessä kesäisestä Krakovasta. Tuntuu, että reissusta on jo iäisyys, en enää edes oikein muista, että mitä siellä teimme! 

The last photos of our road trip in Poland-Czech Republic-Slovakia-Hungary. These are from Krakow where we stayed two nights before flying back to Barcelona. Lovely town!

Matkakuvia (Zakopane – Krakova)

Yksi hitaimmista matkoista, mitä koskaan olemme autolla tehneet, on ehdottomasti matka Zakopanesta Krakovaan. Välimatkaa on hiukan päälle 100 kilometriä, mutta matkaan meillä tuhraantui nelisen tuntia plus muutama jaloittelutauko.
Tietysti samaa reittiä kulkenut pyöräkisa Tour de Pologne hidasti omalta osaltaan matkantekoa, mutta tie on muutenkin erittäin hidas. Välillä on esimerkiksi kapea silta, jonka pystyy ylittämään vain yksi suunta kerrallaan. Muutama kolarikin nähtiin. Ja trafiikkia tällä tiellä tietysti loma-aikoina on, onhan sekä Krakova että Zakopane lomailijoiden suosiossa. Eli jos joku joskus suunnittelee reissua tännepäin Eurooppaa niin kannattaa huomioida tämä, ettei vaan jää pois lennolta tai muusta tärkeästä!
Mutta maisemat ovat kauniit eli ihan tylsää se autossa istuminen ei onneksi ollut!

The road from Zakopane to Krakow is extremely slow but the views are beautiful!

Mäkihyppääjien suksenjäljillä Zakopanessa

Niin jatkui matkamme Unkarin Budapestistä Puolan Zakopaneen. Ajoimme Slovakian läpi, pysähtyen vain kahveille ja jätskeille isossa ostoskeskuksessa Banská Bystricassa. Tie oli ihan hyvä ja vasta Tatra-vuorille noustessa matkanteko alkoi hidastui.

Zakopane tunnetaan maailmalla mäkihypystä ja muista talviurheilulajeista. Kaupunki onkin Puolan merkittävin talviurheilukeskus, ja sen huomaa kaupungin suuresta ravintola- ja matkamuistomyymälätarjonnasta. Pääkadulla, Krupowkilla, oli vaikka minkälaista Mikki Hiirtä ja Hello Kittyä viihdyttämässä lapsia ja muutenkin oli kovasti markkinameininkiä. Tähän lienee vahvasti syynä Tour de Pologne, Puolan ympäriajo, joka sattui kulkemaan juuri Zakopanen läpi ja pisti koko kaupungin sekaisin.
Zakopanella on omaleimainen rakennuskanta. Luin jonkin esitteen Stanislaw Witkiewicz:tä, puolalaisesta taiteilijasta, kirjailijasta ja arkkitehdistä, joka on vahvasti vaikuttanut alueen rakennustyyliin. Ihastelimme taidokkaasti koristeltuja puutaloja hevoskärryn kyydistä, sateenvarjojen alta. Sade nimittäin seurasi meitä Budapestistä, kuinkas muutenkaan.
Tytöt himoitsivat näitä hamosia, mutta eipä niille olisi täällä kotona käyttöä. 

Yleisin majoitusmuoto Zakopanessa taitaa olla yksityismajoitus. Suurin osa majapaikoista on eritasoisia bed and breakfast -paikkoja, ja sellaisessa mekin yövyimme, lähellä hyppyrimäkeä. Willa Amata oli siisti ja kodikas. Saimme yllättäen huoneiston käyttöömme ja näin lapsetkin saivat oman kammarin käyttöönsä. Aamupala tarjoiltiin pienessä tuvassa, jossa oli pientä hobittimaista tunnelmaa. Oikein mukava majapaikka, ja todella ystävällinen emäntä!

Onneksi viimeinen iltamme Zakopanessa oli kaunis ja näimme Tatrat koko upeudessaan.  Patikointireittejä olisi ollut Zakopanen liepeillä vaikka kuinka paljon ja vaikka minkä tasoista, eli kyllä täällä kesälläkin keksisi tekemistä, saati sitten talvella!

On our road trip on August we stopped also in Zakopane, Poland. There happened to be the Tour de Pologne, road bicycle race, so the town was busy with full of activities. Tatra Mountains were stunning at sunset!

Keliaakikko matkustaa, laukussa leipää ja keksiä vaan

Jokainen keliaakikko tietää, kuinka hankalaa matkustaminen toisinaan on. Kieliongelmat pystyy yleensä helposti selvittämään sanakirjojen avulla, mutta joissain maissa ei kertakaikkiaan tunneta keliakiaa ja gluteenitonta ruokavaliota. Erityisen hankalaa sopivan ruoan löytäminen tuntui olevan Itä-Euroopassa. Ruoka perustuu vehnäjauhoon, jauhoilla leivittämiseen ja suurustamiseen, ja ruokajuomana näytti olevan yleensä olut.

Ilman hyvää suunnittelua matkoilla joutuu näkemään nälkää, ja olinkin varautunut reissuumme googlailulla ja ravintolalistalla. Vaikka olin tarkkana ruoan kanssa ja varmistin ravintoloissa ruoan puhtauden, sain silti välillä hurjia oireita ja ihoa parantelen vieläkin. Kuljetin mukana omia eväitä, laukussa oli mm. pari näkkäripakettia Suomesta, ja aina kun kaupassa tuli vastaan gluteenittomia tuotteita ostin ne mukaani. Aina siis mukana kulki jotakin syötävää ja sain vähintään jotain makeaa kahvin kanssa. Yhtään kahvilaa (lukuunottamatta ketjukahvila Costaa), josta olisin saanut edes jotain minulle sopivaa, ei osunut matkan varrelle, toki niitä olisi googlaamalla varmasti löytynyt.

Kävimme useissa ravintoloissa ja kahviloissa matkan varrella, ja alla listaan muutaman, joista sain gluteenitonta ruokaa. Ne, joissa jouduin tyytymään ”ehkä-gluteenittomaan” jätän tästä postauksesta pois. Alla on myös linkkejä, joista saattaa löytyä apua, jos etsii keliaakikolle sopivaa ruokaa.

Puola

Varsova
Varsovassa söimme lähinnä erinomaista kotiruokaa, joten yhtään gluteenitonta ravintolaa ei tullut testattua. Ne, joissa kävimme tarjosivat mm. keittoja, joiden piti olla gluteenittomia, mutta sain niistä oireita. En siis tässä postauksessa kerro niistä sen enempää.

Ravintolavinkkejä Varsovaan ja muualle Puolaan voi etsiä vaikka täältä tai täältä.

Krakova

Pod Baranemissa sain vihdoin puolalaisia Pierogeja, joita muu perhe oli syönyt koko matkan ajan. Herkullisia! Ravintola oli mukava, tarjoilija oikein ystävällinen ja avulias ja ruokakin oli hyvää. Yhden kerran kokemuksella lämpimästi suosittelen!

Hotellimme Krakovassa, Hotel Ostoya Palace, valmisti minulle runsaan aamupalan eikä minun tarvinut arpoa buffet-aamiaisen äärellä. Hienoa!

Tsekki

Praha

Svejk-ravintolassa 99% tarjonnasta on gluteenitonta. Se olikin ainoa syy miksi jäimme tähän ravintolaan. Tarjoilija, nuori tyttö, oli äärimmäisen tyly, näpytteli vain kännykkäänsä ja huokaili raskaasti. Paikka oli karu, jopa ankea. Annokset olivat isoja, mutta ruoka oli jotenkin einesmäistä ja sitä sai silti odottaa pitkään. Menisin tänne toiste vain kovasti nälkäisenä. Tripadvisorin arvostelut eivät myöskään ole mairittelevia, eli kyse ei tainnut olla vain huonosta päivästä.
Costa Coffeesta saa gluteenitonta brownieta, kahviloita on joka puolella.
Tsekin keliakialiitto löytyy täältä.

Slovakia

Slovakiassa en löytänyt ravintolaa, josta saisi gluteenitonta ruokaa, en tosin aktiivisesti etsinytkään. Slovakian keliakialiiton sivut löytyvät täältä, siellä voisi olla jotain vinkkejä ruokapaikoista.

Unkari

Budapest

Netistä löysin vinkin tennisklubista, joka sijaitsi hotellimme lähellä ja jossa olisi myös gluteeniton menu. Fonograf-ravintola tarjosi erinomaista, helppoa terassiruokaa, sain gnoccheja ja oli hyvää.

Unkarin keliakialiitto löytyy täältä.

Mielelläni otan vastaan vinkkejä ja muita kommentteja vastaan gluteenittomista ruokapaikoista Puolassa, Unkarissa, Tsekeissä ja Slovakiassa ja päivitän tätä postausta!!