Monthly Archives

heinäkuu 2014

Instagrammissa lomallakin

Seuraavat pari-kolme viikkoa minä olen lomalla läppäristä, netissä surffailusta, telkkarin katselusta, sohvalla makoilusta ja myös bloggailusta!

Kännykkä kulkee kuitenkin mukana, ja todennäköisesti päivitän innokkaasti Instagram-tiliäni. Jos siis kiinnostaa seurata, että missä päin Eurooppaa kuljemme, minut löytää Instagramista nimellä:
@anskubcn



Kirpputorilla (Encants)

Tällä viikolla kävin ensimmäistä kertaa uusitulla Encants Vells- eli Fira de Bellcaire -torilla. Ero entiseen on huima. Ennen kyseiset markkinat olivat kokonaan paljaan taivaan alla tavaroiden ollessa maassa, ja paikka oli kaikinpuolin parhaat päivänsä nähnyt. Viime syksynä valmistunut moderni ja kiiltäväkattoinen markkinapaikka on ihan eri tasoa: siisti, hyvin organisoitu ja mikä parasta, polttava aurinko ei paahda ostoksia tehdessä päähän. Ruokaakin on tarjolla entistä paremmin, tosin en tutustunut ollenkaan ruokapaikkoihin.

Torilta löytyy tavaraa laidasta laitaan: ylihalpaa vaatetta ja kenkää, kankaita metreittäin, rihkamakoruja, vanhoja tauluja, kylpyhuoneen hanoja ja suihkuja, antiikkituoleja, vanhoja kirjoja… Ihan kaikkea. Suurin osa on krääsää, mutta ehkä siellä seassa olisi jotain arvokastakin.
Markkinat ovat auki maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina, yhdeksästä iltakahdeksaan. Metropysäkki Glories on lähin, ratikallakin pääsee.

Polkupyörärakkautta (Brompton)

Käytin juuri taittopyöräni pyörän ostohintaan kuuluvassa takuuhuollossa. Kaikki oli fillarissa ok, ja senpä kyllä tiesinkin, sillä olen ollut pyörään enemmän kuin tyytyväinen!

Brompton on maailman tunnetuin ja arvostetuin taittopyörä, ja niitä näkee täällä todella paljon. Onhan se ymmärrettävää, koska kaduille ei juuri huvita pyörää jättää ja taittopyörät ovat käteviä ottaa metroon ja kauppoihin mukaan. Asunnoissa ei myöskään ole juurikaan ylimääräistä säilytystilaa pyörille.
Meillä pyörää käytämme sekä minä että minua reilusti pidempi mieheni, ja molempien mielestä pyörällä on miellyttävä ajaa. Ehkäpä joskus hankimme toisenkin Bromptonin talouteemme, pääsisimme joskus yhdessäkin ajelemaan (Jopon on vallannut Isosisko). Pyörä on tosi kätevä taittaa ja kokoontaitettuna se menee hyvin pieneen tilaan. Hieman painavahan se on, mutta kun testasimme edullisempia merkkejä niin kyllä tämä oli keveämpi. 
Jonkinlaisen kuljetuskorin tai etulaukun olen lisännyt ostoslistalleni, tavaroiden kuljettaminen ei tällä pyörällä ole kovin kätevää, koska tarakkaa ei meidän pyörässä ole (sellaisen toki halutessaan saa).
Kaiken kaikkiaan olen siis ollut kovasti tyytyväinen Bromppuumme. Ihana, kun ei tarvitse tunkea itseään jääkylmiin metroihin hikisten ihmisten sekaan (kyllä, metrot ovat kesäaikaan toisinaan niin kylmiä, että flunssan saa), vaan saa ajaa pitkin pyöräteitä tukka putkella. Vauhdin hurmaa, jipii!

Rajanaapuri ja Maaninkavaara

Olen minä kesän mittaan ehtinyt lukemaankin, aika paljonkin jopa. Osa kirjoista on ollut hyviä (niihin luen mm. Rajanaapurin ja Maaninkavaaran) ja osa niin huonoja, että niitä en viitsi edes mainita (no, esimerkiksi Adlerin Barcelonan katujen kuiske).

Ulkosuomalaisuudessa on se(kin) huono puoli, että kirjat, joita himoitsee käsiinsä heti niiden ilmestyttyä, saa yleensä luettavaksi vasta vuosien päästä. Näin kävi mm. Miika Nousiaisen Maaninkavaaran kanssa, joka ilmestyi jo vuonna 2009. Kirja kiinnosti minua monestakin syystä: Maaninkavaara on paikkana hyvin tuttu, Kaarlo Maaninka on sukua, tykkäsin Vadelmavenepakolaisesta ja mikä tärkeintä, minulla on pieni salainen crush Miika Nousiaiseen, kiitos Hyvien ja huonojen uutisten. Ja hyvää kannatti odottaa, tykkäsin.

Roope Lipastin Rajanaapurin taas halusin lukea, koska kun aikoinaan tilasin Kotivinkkiä oli ensimmäiseksi aina luettava Lipastin kolumni. Samaa huumoria ja arkisia nokkeluuksia löytyi kirjastakin, en pettynyt.

Molemmat olivat siis oikein mukavia kesälukemisia, aiheiltaan jotenkin niin suomalaisia. Urheiluhullu, tee se itse -mies, naapurikyttääjä… Kyllä minäkin näitä tyyppejä olen tavannut!