Monthly Archives

tammikuu 2014

Synttäreistä toiseen

Viime lauantaina juhlittiin tuplasti: ensin vietettiin Emman herttaisia kaksivuotissynttäreitä ja sen jälkeen Pikkusisko meni kaverinsa Adrianan synttäreille kiipeilyhalliin.

Emman äiti järjestää ammatikseen juhlia ja kyllä sen huomasi. Ihania koristeita ja sopivasti ohjelmaa pikkuväelle.

Ja herkkuja, nomnom.

Adrianan juhlissa Climbat -kiipeilykeskuksessa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jätimme Pikkusiskon ohjaajien vastuulle, veimme Isosiskon kaverin luokse leikkimään ja olimme sitten ihan että mitäs nyt. Menimme siis kahville. Harvinaista herkkua tällaiset kahdenkeskiset hetket, ei oikein osata enää keksiä tekemistä. Pitäisi kai opetella, tuntuu olevan tytsyjen sosiaalinen elämä vilkastumaan päin.

Kiipeilykeskuksesta en osaa varsinaisesti sanoa mitään, sillä olimme vain hetken siellä. Kivaa oli kuulemma ollut. Montjuicilla on kuuleman mukaan joku isompi ja parempi kiipeilyhalli, se on nyt to do -listalla. Koko perhe seinälle vaan kiikkumaan!

Työhommia: Demokraattinen koulu ja kollaaseja

Mukavaa vaihtelua työpäiviin: konferenssi ”Demokratia ja luovuus koulussa”. Parin viikon ajan olen ollut mukana järjestämässä omalta osaltani konferenssia, ja eilen satakunta osallistujaa istahti alas kuuntelemaan Hanoch Piveniä ja Yaacov Hechtiä. Aiheina oli mm. kuinka voimme kehittää koulutusta ja mitä tarkoittaa demokratia ja luovuus, kun puhutaan opetuksesta. Kuulostaako tylsältä? Ei se sitä ollut.

Yaacov Hecht on israelilainen koulutuksen kehittäjä, kirjan Democratic Education kirjoittaja sekä Haderan demokraattisen koulun perustaja. Yaacovin kiinnostus koulumaailman kehittämiseen syntyi jo nuorena, omasta vaikeasta lukihäiriöstä ja sen aiheuttamista ongelmista kummuten. Hänen mukaansa koulun pitäisi olla erilaisuuden hyväksyvä, avoin ja ennen kaikkea demokraattinen, ja hän onkin yksi demokraattisen koulutuksen uranuurtajia. Demokraattinen koulusysteemi on konferenssin perusteella kolmanneksi suurin kasvatussuuntaus maailmassa tällä hetkellä Montessorin ja Steinerin jälkeen, enpäs tiennyt sitäkään ennen.

Kuulimme lähes saman puheen kuin tässä videossa, todella mielenkiintoinen näkökulma, ja suosittelen katsomaan, vaikka video pitkä onkin.

Hanoch Piven puolestaan on kuvittaja, jonka kuvia on ilmestynyt mm. Newsweekissä ja Timessä. Hän vetää ympäri maailmaa työpajoja, joissa tehdään kollaaseja arkipäivän esineistä. Hanoch on jo aiemmista työkuvioista tuttu, joten en nyt osaa hänestä niin intoilla, mutta alla on pari kivaa lyhyttä videoa, joista saa hieman käsitystä mitä hän tekee ja tästä linkistä löytyy tuttujakin naamoja.

Sunnuntaina paistaa aurinko

Sunnuntaiulkoilut ovat parasta. Kiire ei ole mihinkään ja voi tehdä mitä huvittaa. Tänä viikonloppuna jäimme kaupunkiin. Isosisko ja Samppa menivät sivistymään nykytaiteen museoon, me lähdimme Pikkusiskon kanssa rannalle pyöräilemään.

Kuva valehtelee: rantabulevardilla oli ihan järjetön määrä muitakin sunnuntaiulkoilijoita. Eräs mimmi ei katsonut mihin pyöräili, ja ajoi suoraan päin Pikkusiskoa, joka kerrankin ajoi rauhallisesti oikeassa reunassa. Itkuhan siinä pääsi ja olkapää meni tytsyllä kipeäksi. Onneksi oli kypärä, ja selvittiin mustelmalla.

Rannalla oli ihmisiä, lähinnä pikkulapsia uimassa. Ihan vielä en kyllä tarkenisi enkä omiani päästäisi veteen, vaikka lämmin päivä olikin. Virallinen ennustus taisi olla 16 astetta lämmintä, mutta kyllä se ajoittain lämpimämmältä tuntui.

Jopo on lähes päivittäisessä käytössä, hyvin pelaa, hyvä hankinta.

Kaupunkipyöriä siistissä rivissä.

Kävimme myös leikkipuistossa kiikkumassa, jonka jälkeen menimme käväisemään kotona syömässä, jättämässä pyörät ja hakemassa Pikkusiskon kolikot joitakin lehtikioskeista ostettavia keräilykortteja varten.

Menimme Ciutadellaan kävelylle. Miksihän taivas on aina sinisempi rannalla? Ciutadellassakin oli porukkaa, salsa soi ja ihmiset tanssivat. Oli siellä joku pienimuotoinen kirppiskin kai.

Ihana päivä. Ja kiva on tietää, että ensi viikolla kuukausi vaihtuu, saamme hyvästellä tämän pitkän tammikuun (miten voikin tuntua kuukausi näin pitkältä?) ja näitä aurinkoisia, lämpimiä päiviä alkaa tulla yhä useammin!

Lomasuunnitelmia 2: Japan by train

Toisena vaihtoehtona ensi kesän reissukohteeksi on Japani. Emme olekaan koskaan käyneet idässä!

Tokio on vielä käymättä

Japanissa on kattava ja toimiva junaverkosto, ja olemme ajatelleet ostavamme parin viikon junapassit, Japan Rail Passit, joilla saa matkustaa lähes rajattomasti. Tällä lipulla saisi matkustaa sekä luotijunilla (shinkansen) että hitaammilla junilla. Kiva siinäkin mielessä, ettei tarvitse vuokrata autoa eikä ajaa ruuhkissa, ja silti pääsee näkemään monenlaista.

Suunnittelu on muuten vielä aivan alkuvaiheissa (olen keskittynyt lähinnä pohtimaan vaihtoehtoa numero yksi eli Siperian junaa…). Ajatuksena on lentää Helsingin kautta Tokioon ja lievittää muutama päivä aikaerorasitusta kaupunkia tutkien. Sen jälkeen lähdemme kiertämään Japania, mutta tarkemmat suunnitelmat ovat vielä aivan auki. Kioto ainakin on listalla, ehkä Hiroshima, ja Samppa himoitsee kovasti myös pohjoiseen ja vuorille. Heinä-elokuu kuulostaa olevan todella kuumaa ja hiostavaa aikaa, joten ehkä siinä vuoristolaisuudessa olisi ideaa. Majoituskin on kysymysmerkki, google on jälleen ystävä.

Onneksi moni kaveri on asunut Japanissa, ja heiltä on tullut ihan mukavasti vinkkejä ja ideoita. Eniten minua henkilökohtaisesti kiinnostaa luontokohteet ja historia, en ole niin suurkaupunkien vilinän enkä huvipuistojen perään. Ja ruoka kiinnostaa aina, mmm…

Lapset ovat eniten tämä reissuvaihtoehdon kannalla. Isosisko haluaa kuulemma nähdä kaikkea modernia, eikä aina vaan tätä röntsäistä Barcelonaa. Pikkusisko on urheasti ilmoittanut opettelevansa ainakin maistamaan sushia ja nuudeleita, hän kun ei näistä ruoista vielä tykkää, vaan on enemmän perunamuusityttöjä.

Tästäkin reissusta tulisi varmasti huippu, ehkäpä kallistummekin tähän suuntaan…  Vaihtoehtoja on monia!