Ansku BCN

Blogi muuttaa!

Olette ehkä huomanneet, että tämä pieni matkablogini on päivittynyt viime aikoina normaalia verkkaisempaan tahtiin. Syy siihen on ollut kulissien takaisissa puuhissa, ja nyt vihdoin voin ilmoittaa, että blogini muuttaa ja se löytyy tästä päivästä lähtien uudesta osoitteesta:

www.anskubcn.com

Ansku BCN

 

Tervetuloa tutustumaan! Uuden blogin ulkoasu on tietysti aivan uusi, mutta vanhat postaukset ovat siirtyneet muutossa mukana. Käykääpä kurkkaamassa!

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/barcelonankoti), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).

Pyrenees

Kaipuu lumille (Instagram Travel Thursday)

Ollaan jo helmikuussa, emmekä ole vielä kertaakaan ehtineet laskettelemaan! Tähän vääryyteen on tietenkin syy Sampan marraskuisessa loukkaantumisessa, hänellä kun ei ole ihan heti asiaa mäkeen, enkä minä toisaalta ole niin intohimoinen alamäen ystävä, että saisin aikaiseksi lähteä lasten kanssa Pyreneille. Viikonloput, tulevakin, ovat myös olleet koko alkutalven aivan täyteen buukattuja eli senkään puolesta ei olla ehditty kurvata vuorille mutkittelemaan.

Harmi, sillä kaipaan vuorille. En ikävöi niinkään itse laskettelua ja hissiin jonottamista, vaan enemmänkin niitä huimaavia maisemia, raikasta ilmaa, yhteistä tekemistä sekä tietysti after ski’tä. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun on ylhäällä vuoren päällä, edessä pitkä ja leveä rinne, jota pääsee pienen tunnelmoinnin jälkeen lojottelemaan alas. Me laskemme Pikkusiskon kanssa rauhallisesti, nautiskellen ja lauleskellen, pysähdellen katselemaan maisemia ja ottamaan kuvia. Toinen puolisko perheestä puolestaan laskee kovaa ja etsii metsäreittejä ja hyppyreitä. Heille tärkeintä on vauhti ja tekniikka, meille fiilistely. Jokainen tavallaan.

Murtomaahiihto ja lumikenkäily tietysti onnistuisivat koko porukalta ja tässä nyt kytätään sääennusteita! Vuorille jo ehtineet kaverit ovat kertoneet lumitilanteen olevan nyt melko kehno. Esimerkiksi Masellassa on vasta puolet rinteistä auki, eikä lunta ylipäänsä ole paljon. Talvi on ollut kuiva ja lämmin, eikä kunnon lumimyräköistä olla saatu nauttia. Etenkin Barcelonan lähellä olevissa keskuksissa on lunta tullut vähänlaisesti aiempiin vuosiin verrattuna.

Voi kunpa vielä edes kerran tulisi kunnon lumisade tälle talvelle, ja mekin pääsisimme lumille!

Kaikki nämä kuvat on julkaistu aiemmin Instagramissa (minut löytää sieltä nimellä anskubcn). Osallistun tällä postauksella Instagram Travel Thursday haasteeseen. Haasteen järjestäjinä toimivat uudet vetäjät: Muru Mou, Rimma + Laura ja Travellover.

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/barcelonankoti), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).

 

Scandic Paasi

Hotel Scandic Paasi – Erilainen ketjuhotelli

Kun kesällä 2013 teimme parin viikon autoretken eteläisessä Ruotsissa ja Tanskassa, yövyimme puolet öistä pienissä uniikeissa hotelleissa tai mökeissä ja puolet siisteissä, luotettavissa ketjuhotelleissa. Mieleen on jäänyt ainakin ihana kesäilta kallioilla Ålsjön-järven rannalla olevassa mökissä, käytännössä keskellä ei mitään, sekä yöpyminen jossain Ystadin liepeillä vanhassa tallissa, isännän puhuessa niin leveää skånea, että emme ymmärtäneet sanaakaan (ja tässä taas huomaa, että olisi pitänyt pitää blogia tuollakin reissulla, en nimittäin muista, mikä oli tämän paikan nimi).

Mutta mitä muistavat lapsemme reissun majapaikoista? No juurikin ne ketjuhotellit, jotka olivat kaikki Scandic-hotelleja. Meidän mukuloiden suosikkeja ovat suuret hotellit, joissa on runsas, monipuolinen buffet-aamiainen, lasten leikkipaikka (joka vielä tuona kesänä oli heille todella tärkeä juttu hotelleissa, nykyään nopea wifi on tärkeämpi), ihan oikea vastaanottotiski sekä mielellään vielä tohvelit, ehkäpä jopa pieni tervetuliaisyllätys lapsille huoneessa odottamassa. Itse olen enemmän erikoisten hotellien ystävä, sellaisten, jotka jäävät mieleen, mutta mitäpä sitä ei tekisi pitääkseen perheen heikoimmat lenkit tyytyväisinä…

Scandic-hotellit ovat siis tuttu juttu minulle, ja kun mietin, missä yöpyisin pari yötä tammikuisella Helsingin reissulla, päätin luottaa turvalliseen valintaan hyvällä sijainnilla lähellä metroa ja ratikkaa, entisillä kotikulmillani Hakaniemessä. Kuvittelin Scandic Paasin olevan juurikin sellainen steriili perushotelli, josta lapseni tykkäisivät, mutta erehdyin. Tämähän olikin todella erikoinen tuttavuus, ja silti varmasti myös lasten mieleen!

Jo hotellin vastaanotto on värikäs ja täynnä yksityiskohtia. Sisustus on ammentanut aiheensa alueella muinoin sijainneesta sirkuksesta, ja sen huomaa. Oleskelutilan hyllyillä on pellenkenkiä ja monenlaisia vanhoja esineitä sirkuksen maailmasta, ja katseltavaa riittää lattiasta kattoon. Vastaanoton yhteydessä on pieni kioski, josta olisi voinut ostaa vaikka karkkipussin illan iloksi ja olisipa aulassa voinut drinkinkin napata.

Huoneeni hotellin kuudennessa kerroksessa oli mukavan kokoinen yhdelle hengelle. En ehtinyt juurikaan olla hotellissa päivänvalon aikaan, joten huoneesta jäi hämyinen mielikuva, mutta sillä lailla kivasti. Tykkäsin huoneen sisustuksesta kovasti: lattia oli kaunista puuta, jokainen yksityiskohta harkittu. Suuri kaari-ikkuna oli IHANA!

Olen pikkutarkka ja vähän ylisiisti, ja koska tiesin tekeväni hotellista postauksen, tutkin tarkasti pinnat ja pölytilanteen. Puhdasta oli. Kylpyhuoneesta löytyi shampoot ja hoitoaineet ja tarjolla oli myös paksut kylpytakit. Olisinpa ehtinyt fiilistellä hotellissa pidempään, on se nimittäin sen verran harvinaista, että minä saan olla ihan yksin, omassa rauhassa!

Huoneessa oli hieman viileää, olihan ulkonakin -20 astetta. Ehkä patterin peittävät paksut verhot estivät lämmön pääsyn huoneeseen? Nukuin kuitenkin todella hyvin paksun peiton alla, pehmeällä patjalla. Ja oli kuulkaa hiljaista! En kuullut pihaustakaan, en ulkoa enkä naapurihuoneista.

Scandic Paasi

Huoneessani kävi viimeisenä aamuna reipas tyttönen tekemässä tupatarkastuksen ja hän kiitteli monia piilopaikkoja, etenkin paksujen verhojen takana, isoa ikkunaa, jossa on leveä ikkunalauta, lipastojen laatikoita, joihin voi piilotella juttuja, kylpyammetta sekä hotellin leikkihuonetta.

Koska olen tällainen ruokavammainen enkä voi syödä gluteenia, on aamupala minulle aina tärkeä osa hotellikokemusta. Scandic Paasin aamupala oli hyvin samanlainen kuin muissakin käymissäni Scandiceissa, sellainen perus. Onneksi tarjolla oli lohta ja marjasekoitusta, minulle harvinaisia herkkuja, ja olisinkin voinut elää pelkästään näillä. Valitettavasti pehmeää gluteenitonta leipää ei ollut tarjolla, ainoastaan riisikakkuja ja näkkäriä, mutta edellisestä näkkäristäni on jo niin kauan aikaa, etten valita. Kahvi oli hyvää ja sain vatsani täyteen ilman gluteenia, hyvä niin.

Scandic Paasista ovat kirjoittaneet vastikään myös Pää pilvissä -blogin Maarit sekä Tämä matka -blogin Anna, käykääpä kurkkaamassa! Itselleni Paasista jäi todella kivat fiilikset. Hotelli oli todella positiivinen yllätys, ja miten minä satuinkin tällä Helsingin reissulla törmäämään vain ystävällisiin, iloisiin asiakaspalvelijoihin??

Niin ja tosiaan hotellin sijainti on mitä mahtavin. Vierestä lähtee ratikat ja metro ja läheltä löytyy kahviloita, ravintoloita ja kuppiloita. Vieressä on myös Eläintarhanlahti ja Tokoinranta, jotka jäivät nyt kylmänä tammikuisena viikonloppuna näkemättä. Ensi kerralla sitten!

Majoituin hotellissa kaksi yötä, joista toisen yön Blogger’s Inn’issä.


Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/barcelonankoti), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).


Els 4 Gats Barcelona

Els 4 Gats – Ravintolaklassikko Barcelonassa

”Nykyään ravintola on turistien suosiossa, mutta huumorintajuisen ystävälliset tarjoilijat ja eittämättömän herkullinen ruoka tekevät paikasta käymisen arvoisen.” Mondo Matkaopas Barcelona

”Sieltä saa mutkatonta katalonialaista ruokaa upeissa jugendtiloissa.” Berlitz Barcelona Matkaopas

”Mustavalkovalokuvilla, maalauksilla ja kaakeleilla koristeltujen seinien välissä on vieläkin hitunen vanhaa boheemia ilmapiiriä.” Suomalainen matkaopas Barcelona

”Today it overflows with character, artistic ambience and a good deal of bonhomie.” StyleCity Barcelona

Eipä taida olla Barcelona-matkaopasta, jossa ei mainittaisi Els 4 Gats -ravintolaa. Ehkä juuri siitä syystä en ole koskaan aiemmin innostunut testaamaan tätä maineikasta ravintolaa. Turistirysät eivät kiinnosta ja kokemuksen mukaan turistien suosimat ravintolat ovat paitsi kehnoja ruokatarjonnaltaan myös ylihinnoiteltuja. Melko hintavaa täällä olikin, mutta ruoka oli maukasta, sitä oli paljon ja ympärillä oli paljon katseltavaa. Kannatti siis piipahtaa, kun nälkäisenä ohi kävelin!

Els 4 Gats on perustettu jo vuonna 1897 eli varsin perinteikkäästä ravintolasta on kyse. Aikoinaan se toimi myös hostellina, kabareena ja, kuten nykyäänkin, pubina ja ravintolana. Mainetta paikka on saanut etenkin taiteilijataustastaan, pitihän itse herra Picasso täällä ihan ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1899 ja muutenkin hän viihtyi täällä hyvin seurueineen. Edelleen Els 4 Gatsissa on ruokalistojen kannessa nuoren Picasson piirtämä kuva. Myös Miró oli tuttu näky ravintolassa, samoin Gaudí.

Ravintola mainitaan myös Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjossa eli siinäkin on syytä käydä kurkkaamassa, miltä paikka näyttää. En nyt muista nähneeni ravintolassa kivisiä lohikäärmeitä, jotka vartioivat hämärää sisäänkäyntiä, jonka kaasulamput jähmettivät ajan ja muistot, enkä välttämättä tuntenut itseäni hetken aikaa historialliseksi hahmoksi, mutta muuten kyllä uskon Semperen poikineen täällä istuneen lasin äärellä.

Els 4 Gats sijaitsee arkkitehti Puig i Cadafalchin suunnittelemassa kiinnostavassa modernismirakennuksessa (muita arkkitehdin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Casa de les Punxes ja Codorniun cava-kellarit), osoitteessa C/ de Montsió 3, pienellä kadulla lähellä Plaça de Catalunyaa. Me pääsimme tammikuun arkipäivänä suoraan sisälle, ilman jonotusta tai pöytävarausta, mutta tilanne lienee eri kesäkuukausina ja sesonkiaikana. Varmuuden vuoksi kannattaa siis varata pöytä etukäteen, se onnistuu ravintolan nettisivuilla.

Olimme liikkeellä tapasten ja lasillisen perässä ja niinpä istahdimme Gastrobarin puolelle. Hinnoissa oli todellakin turistilisää, mutta annokset olivat mukavan kokoiset. Paistettuja pikkupaprikoita, Pebrots de Padró, tuli aimo kasa, samoin tomaattileipiä, Pa de coca amb tomàquet, oli vähintäänkin riittävästi yhden hengen nälän tyydyttämiseen. Myös patatas bravas kastikkeineen olivat oikein maukkaita. Perustapaksia, mutta hyviä.

Kävin vain kurkistamassa varsinaisen ravintolan puolelle, jossa kuulosti olevan sekä turisteja että ihan katalaanejakin sulassa sovussa. Tarjoilijat näyttivät kovin kiireisiltä, ja ei jäänyt harmittamaan, ettemme edenneet baaria pidemmälle. Melko kauan olisi ehkä joutunut ruokaa odottamaan ravintolan puolella, nyt ne tulivat nopeasti.

Ja hei, paikka tarjoaa nettisivujen mukaan myös aamupalaa klo 8-12.

Oli kyllä kaikkineen mukava kokemus, ja meille tulevat vieraat saavat nyt varautua siihen, että käytän teitä täälläkin! Tuskin tulee näin omalla porukalla tänne mentyä ihan heti uudestaan, mutta Barcelonassa lomaileville tämä on kyllä oikein kiva ruokapaikka. Mukava sekoitus hyvää ruokaa, historiaa ja taidetta!

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/barcelonankoti), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).