Selaa tagia

Hanko

Yötä pitsihuvila Tellinassa Hangossa

Tapahtunutta: Kirjoitin blogiini Hangon ihastuttavista rakennuksista ja pääsin sattumalta käymään Tellinassa sisällä ja paikan omistaja Mira Haahti antoi kunnon esittelyn taloon. Aivan yllättäen sitten joku, anonyymiksi jäänyt,  ystäväni kustansi minulle yön siellä, kiitos hänelle siitä! Nyt oli aika lunastaa se yö. Tarkemmin sanoen, huoneessa 10, jossa oli pikkuinen huone, jossa oli ikkunat kahdelta puolelta.

Villa Tellina. Huone, johon minä voin niin kuvitella itseni.

Tavallaan säälin niitä, jotka ovat varanneet loman täyteen toimintaa Hankoon, sillä Tellina on juuri sellainen paikka, että haluaa istuskella omassa huonessaan, ehkä parvekkeella ja korkeintaan puutarhassa koko ajan vaivautumatta edes kaupungille, vaikka se on vieressä. Aaltojen murtuminen rantaan oli ääni, joka kuului huoneeseen ja minua rupesi suorastaan raukaisemaan se, kun istuskelin pikkuhuoneessa katsellen merelle. Vaikka asun Hangossa, olen liian harvoin meren rannalla.
Kun olisinkin zeniläisesti katsonut koko ajan merta mietiskellen, mutta minua kiinnosti Tomy Karlssonin kirja Hangon historiasta sotien aikana kirjahyllyssä ja luin sitten sitä. Rupesi pahasti vaikuttamaan siltä, että minun pitäisi tehdä jälleen geokätkö Hangon historiasta. Minua ihmetyttää, etteivät venäläiset repineet taloja kappaleiksi rakennellessaan korsuja. Moni tavallinen asuintalo koki sen kohtalon. Hanko joutui myös raskaasti pommitetuksi, mutta talot selvisivät siitäkin, paitsi yksi aivan lähellä Tellinaa.  Jossain vaiheessa sodan aikana Tellina oli ollut sairaalana.

Suurin aika, minkä olen viettänyt puutalossa Suomessa ei mennyt hyvin, siellä oli rottia ja kerrankin näin kuinka kissa oli liiskannut rotan pitkin lattiaa. Toinen minun kertani puutalossa oli Yhdysvalloissa ja silloin siellä oli paksulti hometta ja talo oli kylmä.  Sanon sen heti, ettei Tellinassa ole vessaa eikä suihkua huonessa, niin ettei voi viettää hetkiä kylpyankkaa uitellen. Ihan vieressä oli kyllä Hangon uimaranta, jossa kävinkin kastautumassa. Toinen, mikä siellä on, on että kaikki äänet kuuluvat hyvin herkästi ja valitettavasti minun naapurini kolisteli yöllä. Taisivat olla kaukomailta. Suomalaiset ovat kalastajia ja metsästäjiä ja jos näissä ammateissa möykkäsi, niin kuoli nälkään ennen kuin ehti jatkaa sukua. Muunmaalaiset taas ovat sukua merirosvoille tai maanviljelijöille, jossa pikemminkin on hyötyä kovasta äänestä.

Illan tullen lahden toisella puolella olevan nostokurjen kyltti loistaa veteen, mutta mereinen osa Hankoa on kiitettävän pimeä. Yllättävästi Russarössä loistaa valot ja kaukana kulkevat alukset ovat valaistuja. Lentäessäni Etelä-Amerikkaan näin maailman, joka on usein piilossa, sillä Espanjan luoteiskolkasta Englannin kanaaliin meni valtamerilaivoja melkeinpä jonossa. Se jono kulkee myös Suomenlahdella.

Sainpa napattua Russarön majakasta kuvan niin että siinä on valo

Sainpa napattua Russarön majakasta kuvan niin että siinä on valo juuri Hankoon päin

Yöllä tuli monenlaisia mietteitä. Kulman takana oli valot ja näin tornin. Jos olisin kummitus, varmaan istuisin tornissa katselemassa merelle. Seuraavana päivänä Mira kertoi, että tornissa onkin kummitus, mutta kun talossa on ihmisiä, se pysyy loitolla, mutta syksyllä ja talvella sen voi havaita. Samoin kaikki vieraat ovat jättäneet oman energiansa taloon. Jos minä haluaisin jossain kummitella, niin juuri tuollaisessa vanhassa huvilassa.

Seuraavana päivänä kello oli jo paljon, kun Tehtaanniemen kylpylän työmaan ajoneuvot rupesivat piippaamaan. Ennen vanhaan osattiin tehdä kaikki ilman mitään piippausta. Turvallisuusmääräykset on vedetty jotenkin överiksi, kun Tellinan yläkertaa ei saa käyttää, koska vaadittaisiin toinenkin portaikko. Minä en aina käytä turvavyötäkään, koska se ei pelasta lihavia ihmisiä, mutta vaikka painaisin mitä, niin on silti turvavyöpakko.

Minulla kotosalla rupeaa kuulumaan sataman melu aamuviideltä. Ihan hyvä, ettei piippaajat Tehtaanniemellä katso tarpeelliseksi aloittaa aikaisin.

IMG_0005[2]

Aamiaispöytä

Mira oli leiponut sämpylöitä, jotka olivatkin erinomaisen hyviä. Haudutettu puuro oli tehty samalla reseptillä 1950-luvulta lähtien ja sen maistoi: reseptin, 1950-luvun ja että se oli tehty vanhan ajan perinteellä. Minä taas teen puuron ilman mitään reseptiä, kyllä sen eron huomaa.

IMG_0009[1]
Pääsinpä vielä tutustumaan torniinkin, minne johtaa tällä hetkellä tikkaat. Geohommia tehneenä ei ollut homma eikä mikään kiivetä ylös sinne. Jos olisin joskus kauan sitten 1800-luvulla ollut talossa vieraana, olisin varmasti juonut teetä tornihuoneessa puolet päivästä ja loput päivästä rampannut tikkaita ja portaita vessaan ja takaisin.

Tuollaisia ei enää tehdä, ei ole osaajia. Nykyaika suosii toisenlaista rakentamista. Ainakin tuo valmistuva kylpylä on yhtä ruma kuin edeltäjänsä.

Sainpa juoda teetä ja syödä sämpylää vielä lähtiessänikin ja olisi tarjonnut vielä evääksikin, mutta muut asiat kutsuivat. Kännykkään oli tullut juuri viesti geokätkötehtävästä, minkä suoritettuani tiedän, minne singahdan reilun viikon päästä. Kotona sain selville, että se on, minne arvasinkin: Poriin. Mutta sitä ennen tulee Hangon Pride.

Kiitokset Tellinalle hyvästä majoituksesta ja kiitokset ystävälleni tämän kustantamisesta!

Villa Tellina

Villa Tellina

IMG_0014[1]

Hangon rakennuksia VI

Villa Tellina on minun kaikkien aikojen suosikkini eikä pelkästään sen takia, että se sijaitsee kalliolla meren äärellä paremmalla paikalla kuin ehkä mikään muu Hangon huviloista. Tellina kuuluu huviloista vanhimpiin ja käydessäni se oli juuri tuoreeltaan remontoitu. Kun satuin palloilemaan kaupungilla erään Tiedonantajan toimittajan kanssa, huomasin Tellinan oven olevan auki. Toimittaja sanoi, että Tellinan väki on ystävällistä, ehkäpä pääsisin katsomaan huvilaa. Näin sitten tapahtui. Virallisesti Tellina aukeaa vasta 1.6. (EDIT: Tuore uutisjuttu – Tellina tarjoaa viikon loman köyhälle perheelle)

Villa Tellina. Huone, johon minä voin niin kuvitella itseni.

Villa Tellina. Huone, johon minä voin niin kuvitella itseni. Suorastaan välimerellistä.

IMG_0024[1]

Vanhat ikkunat falskaavat jonkin verran, mutta sisällä oli kuitenkin lämmintä. Sisälle tulee merelliset äänet, eivät kuulemma sataman äänet. Ja minä kuvittelin, että satama on kaikkien hankolaisten jakama kärsimys.

Tellinan parvekkeelta näkyy keskustan hiekkaranta. Tehtaanniemelle rakennetaan kylpylää.

Villa Tellina

Villa Tellina. Kaikki tuossa talossa sotii nykyajan laihialaisvitsitrendiä vastaan. Kaikki vaatii paljon työtä ja vielä käsityötä ja hoitoa.

IMG_0020[1]

Kaikki huoneet eivät tietenkään ole meren puolella, mutta tien puolella on sitten oma parveke.

IMG_0004[1]

Villa Thalatta

Villa Thalatta on saman perheen kuin Villa Tellina ja sijaitsee aivan vieressä, kääntynenä kohti Leijonapuistoa. Arkkitehti Bruno F. Granholm piirsi huvilan von Christiersonia varten 1893-94.

Villa Lilius 1919 (arkk. G. Cajanus).

Villa Lilius 1919 (arkk. G. Cajanus).

Villa Lilius on Villa Thalattan vieressä.

Villa Maija

Myös Villa Maija tarjoaa majoitusta. Se on toisella puolen tietä Villa Tellinasta nähden. Siihen kuuluvat myös Villa Janne ja Villa Anke. 1888 valmistunut talo oli alkuaan hovineuvos Frans von Haartmanin yksityishuvila. Villa Maijan arkkitehtuuri edusti alun perin kertaustyyliä; myöhemmin se on saanut myös jugendvaikutteita (Wikipedia)

Villa Margita

Villa Margita (1890)

Villa Elisabeth

Villa Elisabeth, 1880-luvulta.

Villa Elisabeth on Villa Tellinaa vastapäätä. Kaiken kaikkiaan, nämä huvilat ovat väljässä ryppäässä.

Villa Adele

Villa Adele, Jeja Roosin tien ja Appelgrenintien risteyksessä.

Villa Familiaris

Villa Familiaris

Villa Bergenheim

Villa Bergenheim

IMG_0031[1]

Mannerheimintie 30

Hangon rakennuksia V

Minulla käy usein projektien kanssa niin, että harhaudun sivupoluille ja käsiteltävä työ unohtuu. Alun perin minun tarkoitukseni oli esitellä Hangon arkkitehtuurikävely, mutta olen päätynyt ihailemaan muitakin hienoja rakennuksia. No, nyt esittelen loput kohteet kierrokselta. Tekstit näistä taloista ovat suoraan tai kommenteilla varustettuna vihkosesta.

IMG_0162

Lignellin talo

Lähde: Museovirasto

”Lignellin talo eli valtion talo rakennettiin Bulevardin ja tuolloisen Rautatientorin kulmaan 1897. Martin Lignell oli tullitarkastaja ja liikemies. 3-4 kerroksisen asuin -ja liikerakennuksen suunnittelusta vastasi Lars Sonck, joka oli aiemmin suunnitellut Turun Mikaelinkirkon. Alkuperäisasussaan seinät olivat rapattuja, runsaasti koristeltuja punatiiliseiniä, joissa oli muutosta uusrenesanssista jugendtyyliin havaittavissa.

Jatkosodan jälkeen pahasti vaurioituneeseen rakennukseen lisättiin kokonainen kerros samalla kun ylempien kerrosten ikkunajakoja muutettiin ja julkisivuista karsittiin koristeita. Samalla julkisivut rapattiin kauttaaltaan. Valtion omistamassa rakennuksessa toimi Hangon rannikkopatteriston esikunta 1990-luvulle asti.”

Hangon vuokra-alueen takaisinvaltauksen aikana neuvostosotilaat liimailivat rakennukseen lappuja, joissa lupasivat tulla takaisin.

IMG_0159

Bulevardin rakennuksia

IMG_0160

Bulevardin rakennuksia

IMG_0161

Bulevardin rakennuksia

”Hangon keskustan varhaisimmat kaupunkitalot nousivat Rautatieasemalta meren rantaan vievän pääkadun, Bulevardin, varrelle. Ensimmäisen viidentoista vuoden aikana valmistuivat koko kadulle nykyään leimaa antavat pitkät yksikerroksiset puurakennukset, useimmiten pääkaupungista tulevien liikemiesten investointeina tulevaan suurkaupunkiin, jolle enteiltiin loistavaa tulevaisuutta säännöllisen talvimerenkulun myötä. Bulevardin rakennusten arkkitehteina esiintyvät P.E.S. Degenaer, Ernst G. Hedman, Waldemar Backmansson. Suunnittelijoina on myös rakennusmestareita ja esimerkiksi ratainsinöörejä.”

IMG_0153

Hyvon kudeneule Revell 1953-1955

IMG_0151 IMG_0154

”Hyvon-Kudeneuleen tehdasta pidetään yhtenä arkkitehti Viljo Revellin päätöistä. Se on kansainvälisesti tunnustetuimpia suomalaisia rakennuksia ja kansainvälisesti eräs teollisuusarkkitehtuurin merkittävimmistä, ja sellaisena ehkä Hangon merkittävin arkkitehtoninen muistomerkki. Revellin muita kansainvälisesti tunnettuja töitä ovat Toronton kaupungintalo Kanadassa ja useat Tapiolan asuinrakennukset. Hyvon-Kudeneule Oy:n toimitusjohtaja Aarne Karjalainen loi yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa hyviin työolosuhteisiin perustuvan kokonaan uudenlaisen tehdashallin, josta lähes jokaiselta työpisteeltä saattoi nähdä lasiseinien takaisen maiseman. Valtavan yhtenäisen satakunta metriä pitkän hallin kupeeseen liittyvät toimisto- ja sosiaalitilasiivet. Koska pyrkimyksenä oli sijoittaa kaikki tilat rinnetontille yhteen tasoon, saivat nämä siivet ”lentää” sisääntulopihan yli, korostaen valtavan rakennuskompleksin ilmavuutta. Trikoovalmistus loppu 1970-luvulla ja tehdasalueella valmistetaan nykyään Printal Oy:n toimesta alumiinitölkkejä ja tuubeja. Viljo Revellin rakennukset sijaitsevat tehdasalueella, jolle ei ole yleistä pääsyä. ”

Tässä ja edellisissä postauksissani Hangosta olivatkin sitten vihkosen ”Arkkitehtuurikävely Hangon keskustassa” kaikki kohteet. Hyvon kudeneule ja muutama muu ovat keskustan ulkopuolelta, kuitenkin helposti saavutettavissa polkupyöräillen. Sen lisäksi lisäilen omia suosikkejani, tai no, ne ovat suojeltuja kiinteistöjä Hangossa.

IMG_0157

Räätälimestarin talo Korkeavuorenkatu 14

”Räätälimestarin talon alkuperäinen rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta tiedetään, että talo on tuotu Terijoelta Hankoon vuonna 1922 ja pystytetty uudestaan 1926 tai 1928. Ensimmäinen asukas oli merikapteeni A.V. Söderström, joka kuoli pian talon valmistumisen jälkeen. 30-luvulla rakennus toimi synnytyssairaalana. Kätilö asui talossa, ja vauvat syntyivät nykyisten A- ja B-asuntojen saleissa. Sodan aikana taloon muutti lotta Greta Höglundin emännöimä ´Kanttin Greta´, kun Nycanderinkadulla toiminut kanttiini paloi. Sodan jälkeen talossa on ollut huolintaliikkeen konttori, räätälin verstas ja yksityiskoteja.
Haapahirrestä rakennettu talo on ollut vaarassa palaa kolmekin kertaa. Yksi näistä sattui sodan aikana. Naapuritontilla sijaitsi tällöin saksalaisten muonavarasto. Kun muonasta vastannut saksalaisupseeri jäi kiinni mustan pörssin kaupasta, hän sytytti varaston tuleen, käveli läheiseen metsään ja päätti päivänsä, kenties häpeästä tai rangaistuksen pelosta. Tuli levisi tähänkin taloon ja poltti sen itäpuolen.” Chydenius

Piparkakkutalo

Piparkakkutalo

”Salaisen puutarhan ympäröimä historiallinen Piparkakkutalo valmistui Hankoon 1909. Sen rakennutti helsinkiläinen liikemies Uno Staudinger vapaa-ajan asunnokseen. Arkkitehtina toimi rakennusmestari A.L. Vuoristo. Helsingissä Staudinger rakennutti kodikseen Eirassa sijaitsevan kauniin jugendtalon Villa Johannan sekä alun perin sairaalaksi suunnitellun Villa Ensin. Johanna oli hänen vaimonsa, Ensi ainut tyttärensä.

Vuosina 1945-70 talon omisti satamakapteeni Arnold Napoleon Nyström, jonka aikana puutarha eli ennennäkemätöntä loistoaan. Sittemmin talo siirtyi kaupungille, ja puutarha villiintyi. Suuri muutos tapahtui, kun legendaarinen teollisuusneuvos Aarne Manner osti talon kaupungilta 1979. Kaikkien pedanttien isänä tunnettu Manner remontoi taloa ja puutarhaa viisi vuotta, ja lopputulos oli satumainen suihkulähteineen, tykkeineen, valoineen, pommisuojineen, hisseineen ja käsittämättömine puutarhoineen. Vaikuttaa siltä, että joka toisella yli nelikymppisellä hankolaisella on oma Manner-tarinansa kerrottavanaan.”  Chydenius

Iltalehti on myös tehnyt lievästi kaupallishenkisen juttunsa piparkakkutalosta.

Hangon rakennuksia IV

 

IMG_0133[1]

Pursiseura (HSF)

Pursiseuran talo edustaa myöhäistä funktionalismia ja sijaitsee Itäsatamassa. Sen terassi on suosittu kohtauspaikka, joskin läheinen Roxx taitaa olla vieläkin suositumpi. Myös itse purjehtijana tunnettu Bertel Liljeqvist suunnitteli paviljongin, joka toteutettiin keräys -ja arpajaisvaroin. Sitä ennen pursiseura kokoontui Seurahuoneella eli Casinolla. Rakennus kärsi talvisodassa pahoja vaurioita, mutta toimi jo 1940-luvulla suosittuna ravintolana.

IMG_0138[1]

Voimakasiini

Graniittipintaisen voimakasiinin suunnitteli arkkitehti, myöhemmin professori Gustav Nyström 1906. Nimensä mukaisesti täällä säilytettiin ja pakattiin Suomen merkittävää vientituotetta voita ja osa kylmäkoneistosta on yhä jäljellä. Tämä on Suomen varhaisin betonielementtitalo ja tämän rakennutti Suomen valtio. Graniittinen julkisivu edustaa samaasquare rubble-tyyliä kuin kansallisromanttiset monumentit Kallion kirkko, Kansallisteatteri ja Kansallismuseo. Voimakasiinin erikoisuus oli sisällä oleva korkkieristys, jolla eristettiin kesän kuumuus. Gustav Nyström oli akateemisen uusrenessanssin viimeinen edustaja Suomessa. Hänen töitään Helsingissä ovat Valtionarkisto, Säätytalo, Yhdyspankin toimitalo, tulli -ja pakkahuone sekä Eteläsatamassa oleva kauppahalli.

Voimakasiini sijaitsee yksinään Länsisatamassa ja siinä on nykyisin ravintola.

IMG_0140[1]

Vanha paloasema

Vaikka Hankoon on suunniteltu upea arkkitehtuurikierros, jota olen seurannut, joskus tekee mieli hypätä polulta pois ja esitellä jotain muuta ja tämä on sellainen. Vanha Paloasema sijaitsee Kadermonkatu 3:ssa radan pohjoispuolella, kun yleensä kaikki Hangon merkittävät vanhat rakennukset ovat sen eteläpuolella. Paloasema onkin siirretty eteläpuolelta. ”Vanha paloasema (Kadermonkatu 3) on eräs 1874 perustetun Hangon vanhimpia rakennuksia. Alun alkaen se sijaitsi nykyisen kaupungintalon tontilla Vuorikadun varrella, ja sen ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin jo 1876-1877. Tuolloin se käsitti ruiskuhuoneen, putkan ja lisäksi tilat kaupungin palovahdille ja poliisikonstaapelille. Rakennuksen suunnitteli ratamestari Mathias Käldman ja urakan hoiti laivuri Gustaf Herrlin. Ruiskuhuo- netta laajennettiin 1885 ja 1903, jolloin se sai nykyisen jugendtyylisen torninsa paloruiskujen kuivaamista varten. Vuorikadulta paloasema siirrettiin nykyiselle paikalleen n. 1925. Siirron syynä oli ensimmäisen kaupungintalon rakentaminen sen paikalle. Sen jälkeen kun uusi paloasema valmistui Hanko pohjoiseen 1992 , on vanha paloasema ollut monikäytössä. Vanha paloasema liittyy kaupungin varhaisimpaan rakennuskantaan ja on eräs kaupungin ensimmäisiä julkisia rakennuksia. Rakennuksen julkisivut ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan.” (Hangon asemakaavamuutos 794/50/502/2010)

 

IMG_0141[1]

Yhtiöhuvila

Yhtiöhuvila rakennettiin kylpylävieraille 1893 ja on Hagelstamin suunnittelema. Yhtiöhuvilassa on kolme neljän huoneen huoneistoa ja se tarjosi yöpymistilat perheellisille kylpylävieraille.

IMG_0147[1]

Villa Tita-Maria

IMG_0145[1]

Villa Tita-Maria

Villa Tita-Maria oli aiemmin Villa Schloss ja se rakennettiin 1887–88 pietarilaiselle apteekkarinrouvalle Sophia S. Schlossille. Huvilan suunnitteli ja rakensi Hangö Ångsåg&Snickeri.

 

IMG_0142[1]

Bellevue

IMG_0143[1]

Bellevue

Bellevue rakennettiin kylpylävieraille.  Bellevuessä oli 66 huonetta ja mainosti hienoa sijaintiaan merenrannalla, ensiluokkaista keittiötään ja oivallista viinikellariaan. Bellevue rakennettiin 1893, 1895 ja arkkitehtina oli Stünckel.

Bellevue ja Yhtiöhuvila ovat melkein vierekkäin Mannerheimintiellä, joka on Appelgrenintien sivutie. Tita-Maria on Appelgrenintiellä. Molemmat ovat lähellä Hanko-Pohjoisen asemaa ja Hangon Keksin tehdasta.