Koko päivä vastavaloon, osa I: Rantasalmi ja Savonlinna

Aamulla lähdin Mikkelistä Rantasalmen Parkumäkeen. Ensimmäiseksi bussi meni Juvalle, mistä en edelleenkään keksi mitään hyvää sanottavaa, kun kirkonkyläkin on niin ruma. Sen jälkeen saavuin Parkumäelle Rantasalmen puolelle. Aina sanon, että kaikki vain mätänee. No, Googlen katunäkymä kertoi, että pysäkillä on pelkkä peltikatos, mutta nyt siihen oli rakennettu kunnon pysäkki, jossa saattoi levähtää penkillä suojassa sateelta.

Rantasalmesta olen puhunut ennenkin. Se on saimaannorppakunta, jossa on Linnansaaren kansallispuisto, mutta ennen kaikkea kuvitteellinen Pekka Lipponen asui siellä kuvitteellisella Saparomäellä. Pekka Lipposia kirjoittanut Aarne Haapakoski julkaisi yli 300 kirjaa. Pekka Lipponen seikkaili lähinnä 1950-luvulla eksoottisissa maissa, missä sen ajan ihmiset eivät voineet koskaan kuvitella käyvänsä. Haapakoski sattumoisin itse kuoli ulkomailla. Joka tapauksessa Lipposet ruokkivat kiinnostusta eksoottisia kaukomaita kohtaan. Nyt ne toimivat menneen ajan nostalgiana. Lipposia tuli kuitenkin myös radiokuunnelmina 1945-1961 ja ne nauttivat harvinaisen suuresta suosiosta, 90% radiota kuuntelevista oli kuunnellut Lipposta kuunnelmana. Arvostan myös vanhaa aikaa henkivää kansitaidetta, joka jo minun lapsuudessani näytti vanhalta.

Minun isäni keräili niitä ja muistan ainakin Sähkötuolimiehen olleen hyytävä. Opin sellaista kuin Sing-Singin vankila ja nimityksen ”moska” morfiinista.  Niin, ja kökön runon: ”Pimeydestä saapuu kostaja: hän iskee ja pimeyteen hän taas katoaa”.

Löysin kätkön miltei välittömästi, joten Rantasalmi tuli uudeksi kunnaksi kätkökartalleni. Sattumoisin paikallinen asukas näki minun geokätköpuuhani ja tiesi kertoa, että kyllä hän tietää, että siellä on porukkaa käynyt.

Minulla oli kolme tuntia seuraavan bussin tuloon, joten päätin liftata. Sattumoisin heti ensimmäinen otti kyytiin, enkä ollut varmaan täyttä minuuttia kerinnyt liftata. Pääsin sitten Savonlinnaan, sen vanhalle asemalle, josta kävelin bussiasemalle, jossa oli geokätkö ja niin Savonlinna kätkökartalleni. Se on 250. kunta, josta minulla on kätkölöytö ja saan 250 kunnan haasteen täyteen. Itse haasteen purnukalla kävin jo tekemässä loggauksen noin vuosi sitten kun kävin Kiuruvedellä.

Savonlinna onkin puuttuvista kunnista suurin ja siellä on valtavasti nähtävää ja koettavaa, alkaen nyt linnasta itsestään. Linnan sijaan menen tuomiokirkolle, jossa on kätkö. Tuomiokirkon ovet ovat auki ja saan istua muutaman minuutin ja ottaa kuvia kunnes sinne tulee koululuokka.

Tuomiokirkko on vihitty käyttöön 1879.

Laskeuduin tuomiokirkon mäeltä kahvilaan. Sen nimi oli HerkkuPekka ja siellä on oma leipomo ja sieltä sai herkullisia voileipiä ja tee oli haudutettua. Ne antoivat viisi senttiä takaisin jokaisesta santsikupista. En ymmärrä, kyllä, miksi.

Ehkä joskus minulla on aikaa käydä taas kerran myös Olavinlinnassa. Tällä kertaa ei ollut, mutta tarkoitus on tulla takaisin Savonlinnaan jo tänä vuonna. En ole varmasti käynyt tätä ennen Savonlinnassa 1990-luvun alkupuolen jälkeen ja kuitenkin se on merkittävimpiä matkailukohteita koko maassa.

Lähden bussilla kohti Parikkalaa ja sinne mennään Punkaharjun kautta. Muisti on pettänyt Punkaharjun kohdalla pahasti tai sitten olen pyyhkäissyt Punkaharjun läpitse vain nopeasti, mutta bussi kulkee kaikkien mahdollisten harjuteiden kautta ja olen oikeasti vaikuttunut Punkaharjun kauneudesta.

Punkaharjun kapoinen harjutie puukaiteineen

Punkaharju kuuluu nykyään Savonlinnaan, johon on liitetty myös Kerimäki ja Savonranta. Savonlinnassa on siis ihan huikeita kohteita itse kaupunkialueen ulkopuolellakin.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

Aiemmat postaukset


Vieraillut maat

How many countries I have been to. Visited Countries Map Maker
Visited 22 UN countries (11.3%) out of 193.
Make your own visited countries map.