Vilnaan! (Osa II), KGB-museo, osa I

Tämä on varmasti vaikein blogipostaukseni ikinä: kommunisti kirjoittaa KGB:stä. Voin sanoa, että jos olisin elänyt Stalinin tai Leninin aikana, olisin todennäköisesti joutunut tapetuksi. Neuvostojärjestelmä ei mitään vihannut niin paljon kuin kommunisteja ja vasemmistolaisia, joiden näkemys poikkesi virallisista opinkappaleista ja olisi ollut vain ajan kysymys, että olisin joutunut KGB:n tai sen edeltäjän GPU:n kouriin. Toisaalta, kannattavathan ihmiset kapitalismia, vaikka se lähinnä riistää heitä itseään tai kristinuskoa, vaikka joutuisivat Raamatun mukaan helvettiin.

Liettuan itsenäisyys vuoden 1918 jälkeen ei ollut helppoa, vaan sitä kurmuuttivat sekä Saksa, Puola että Neuvosto-Venäjä. Saksa miehitti Memelin alueen ja Puola itäosat, myös Vilnan. Tämä oli tilanne toisen maailmansodan alkaessa. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan, Neuvostoliitto iski puukon Puolan selkään liittäen Puolan itäosat itseensä. Tähän aikaan siihen kuului myös Vilna. Vilnalaisille Neuvostoliiton tulo ilmoitettiin iloisena uutisena. Ei ehkä monet juutalaiset kannattaneet bolševikkeja, mutta ne jotka kannattivat, olivat sitäkin innokkaampia. Ehkäpä he näkivät bolševismissa jotain messiaanista, kuka tietää. Sitten taas kristityt ajattelevat, että kun joku toinen kuolee, niin hänen syntinsä nollautuvat. Joka tapauksessa rasistit saivat tästä aiheen yhdistää juutalaisuus ja kommunismi. Kun sitten Hitler aloitti sotansa Neuvostoliittoa vastaan Vilnassa murhattiin juutalaisia aivan ennätysmäisen intomielisesti. Kansanmurhaajien järkytykseksi kuitenkin Neuvostoliitto voitti sodan ja Liettuaan tuli neuvostojärjestelmä. Pahimmat murhaajat varmasti tässä vaiheessa lähtivät karkuun.

Joka tapauksessa, osa liettualaisista, kuten esimerkiksi eestiläisistäkin, kuvitteli, että länsimaat tulisivat avuksi ja valloittaisivat Baltian maat ja antaisivat näille itsenäisyyden. Heidän pitäisi vain vähän auttaa, kuten taistelemalla neuvostomiehittäjiä vastaan. Senpä vuoksi maassa organisoitiin aseellinen vastarintaliike. Länsimaat pettivät odotukset, tunnetusti, ja vastarintaliikkeet kukistettiin armottomasti. Sen lisäksi Liettuan ”oman elämänsä sankarit” pääsivät kokeilemaan kuinka on ”itsestä kiinni” kun heidät lastattiin junavaunuihin ja vietiin Siperiaan. Nämä oli väestönsiirtoja, ei heitä siellä pidetty vankina, mutta takaisin ei päästetty. Jotkut kuitenkin pääsivät takaisin, mutta he eivät saaneet työtä ja joutuivat elämään toisen luokan kansalaisen elämää. Aika ihmeellinen tapa toimia, heitetään keskelle Siperiaa ikään kuin joksikin tosi-TV:n hengissäselviämiskokeiluksi, luulisi, että Neuvostoliitto olisi toiminut jotenkin järjestelmällisemmin. Sen sijaan se teki kaiken juosten kusten. Suomessa on nykyään vallalla samanlainen: on jokin idea, toteutetaan se härkäpäisesti, sitten huomataan, ettei se ollutkaan loppuun ajateltu, annetaan ihmisten kärsiä kuitenkin.

IMG_0076

Karsseri

Jos nyt kuitenkin epäiltiin jostain, niin ensimmäiseksi talossa joutui karsserikoppiin. Pimeään ja ahtaaseen koppiin, ilman mitään mukavuuksia. Siellä joutui istumaan tuntikaudet miettien, mitä tulee seuraavaksi. Suomalaisissa kouluissakin oli käytössä karsserikopit. Sitten kun oli valmiiksi jo vähän pehmennyt, oli aika päästä kuulusteluun.

IMG_0034

IMG_0081

IMG_0035

Tässä vaiheessa kohtalosi on jo päätetty. Voit valita joko pelkurin tien tai suoraselkäisen tien, se on ihan samantekevää, ne saavat kuitenkin totuuden selville. Stalinin aikana toisinajattelija, joka oli pelkuri ja kertoi kaiken, myötäili ja ilmiantoi, saattoi selvitä jopa hengissä. Silloin sai helposti 25 vuotta leiriä, mutta vuosilla ei ollut juurikaan väliä, koska normaalia toimistotyötä tehnyt ei selvinnyt kuin pari viikkoa leirillä. Suoraselkäisiä sitten pehmitettiin enemmän hakkaamalla ja fyysisellä kidutuksella. Kommunistit eivät missään harrastaneet aivopesua, natsit tekivät sitä ja länsiliittoutuneet. Yhdysvallat harrasti kuupan sekoittamista huumeilla ja joskus ihan sivullisetkin joutuivat hallinnon tekemien LSD-kokeiden uhriksi. Lustraation harjoittajat kutsuvat whataboutismiksi sitä, että vihjaa, että kaikki muutkin tiedustelupalvelut harrastivat kidutusta ja murhaamista, heidät kuin vain kommunistit ovat kykeneväisiä pahuuteen ja ehkä joskus, kun hyvälle tuulelle sattuvat, myöntävät natsienkin olleen pahoja. Toisaalta, he sitten sanovat, että kansallissosialistitkin olivat kommunisteja, joten päästäänkin siihen, että kommunistit ovat pahoja, koska kommunistit ovat pahoja.

Mutta tarina jatkuu. Ajattelin edelleen, kuinka olisin itse toiminut. Olisin pitänyt puheen, jossa olisin kertonut, kuinka hyvä kommunisti olen ja että minun pidättämiseni on erehdys ja että kirjoitan itselleen Stalinille, tietämättä että nämä samat puheet on kuultu tuossa toimistossa monet kerrat ja niitä kuultaisiin hamaan niskalaukaukseen asti, kommunistin uskoessa loppuun asti, että kauhea erehdys oli tehty ja että se selviäisi kyllä mikä hetki hyvänsä, kunhan vain Stalin itse saisi tietää.

Mutta minä tuskin uskoisin Staliniin. Sen sijaan joutuisin painiskelemaan sellaisten ristiriitojen kanssa kuin että olin tukenut järjestelmää jota käytettiin minun itseni vangitsemiseksi. Psyykkinen ristiriita johtaa sitten siihen, että mieli sumentuu lopullisesti.

IMG_0064

Pehmustettu koppi ja pakkopaita

IMG_0072

Levyllä seisottamishuone

Toisaalta, jos vartijat halusivat pehmittää, ne voivat pistää seisomaan levylle. Jos levyltä poistuu, huone täyttyy vedellä. Sen jälkeen voikin ruveta etsimään sisäistä untuvikkoaan. Tämä oli liikaa neuvostojärjestelmässä ja Stalinin jälkeen nämä huoneet poistuivatkin käytöstä.

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Terhi / Muru Mou sunnuntai, maaliskuu 26, 2017 at 12:47

    Jos levyltä poistuu, alkaa huone täytyyä vedellä!? No huh, siinäpäs sitten seisot, pienellä rinkulalla. Vaikka ei tuo pakkopaita juurikaan paremmalta vaihtoehdolta kuulosta…

  • Reply Lotta | Watia.fi sunnuntai, maaliskuu 26, 2017 at 14:01

    Huh, mielenkiintoista, mutta karua. Baltian maat ovat kyllä mielenkiintoisia Neuvostohistorian osalta ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka maat ovat kuitenkin muuttuneet hyvinkin nopeasti. Liettua kiinnostaisi kyllä vielä joskus matkakohteena.

  • Reply Merituuli sunnuntai, maaliskuu 26, 2017 at 20:24

    Todella mielenkiintoisesti limität tarinoita. Kiitos lukukokemuksesta!

  • Reply sari / matkalla lähelle tai kauas sunnuntai, maaliskuu 26, 2017 at 21:04

    Aikamoista juttua. Niin se vaan Neuvostoaikaan oli melkoista. Muuten tarkoitatko tuolla että tehdään vaan vaikka p….ksi menee sote muutoksia?

    • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, maaliskuu 26, 2017 at 21:16

      Esimerkiksi.

  • Reply Sannahof // Unelmamaja sunnuntai, maaliskuu 26, 2017 at 23:17

    Melkoisen rankkaa meininkiä ollut. Huh.

  • Reply Reissaaja1 maanantai, maaliskuu 27, 2017 at 10:57

    Nämä ovat karmeita tarinoita historiansivuilta eikä edes kovin kaukaa! Tällakin hetkellä joku jossain joutuu systeemin vuoksi kärsimään. Olisi vaikeaa olla millään puolella, koska saatat silti olla ”väärällä” puolella.
    Ihminen on pahin luomakunnan edustaja, kyllähän kissatkin leikkivät (elävällä) ruoallaan, mutta syövät ne lopuksi (aianakin suurimman osan). Ihminen kiduttaa ihmistä ja lopulta tappaa sen, eikä puhettakaan että olisi tulossa osaksi ruokavaliota (onneksi sentään). Ja minkä vuoksi, vakaumuksen tai kulloisenkin vallanpitäjän. Aivan Hirveää tuhlausta!

  • Reply Terhi/ Fammo matkalla maanantai, maaliskuu 27, 2017 at 13:34

    Tuo museo on niin karmiva ettei sitä voi jättää katsomatta. Siellä oppii kuinka kekseliäs ihminen voi olla pahuudessaan. Ihmisen perusluonto on paha, meillä on aina julmia yksilöitä ja sitten on niitä jotka tekevät mitä käsketään ja turtuvat sille. Tekevät ehkä pelastaakseen oman nahkansa.
    Liettuan kohdalta tämä kidutus on ohi, mutta monessa lähi-idän maassa karua totta tälläkin hetkellä.

  • Reply Katja/jumalainenseikkailu tiistai, maaliskuu 28, 2017 at 12:07

    Alkoi oikein ahdistamaan, vaikka vaan luki tekstiä. Sama juttu, kun lukee näistä kirjoista, ja muista ihmiskunnan kidutuksista. Pahinta on se, ettei ihmiskunta opi. Sodat ja kidutukset toistuvat ja jatkuvat. ITse opin lukiessani Kazakstanista niitä muutamia hassuja kirjoja, jotka löysin, että Stalin toimitti Kazakstanin aroille paljon ihmisiä. Se oli oiva rangaistus, lähettää ihmisiä keskelle loppumatonta aroa mukanaan vain ne vaatteet, jotka oli silloin päällä. Paimentolaisilta Stalin vei eläimet ja langetti sen jälkeen kovan veron ( jota ei tietenkään kukaan pystynyt maksamaan) rangaistukseksi eläinten omistamisesta. Kätevä ukko tuo Stalin.
    Kirjoituksesi ovat kiinnostavia!

  • Reply Pirkko / Meriharakka keskiviikko, maaliskuu 29, 2017 at 10:21

    Jo joitakin vuosi sitten teimme Riikan ja Vilnan kierroksen ja kävimme kummassakin näissä miehitys/KGB-museoissa ja myöhemmin vielä niiden innoittamana Tallinnassakin ihan erikseen silloin siellä vasta-avatun miehitysmuseomme nähdäksemme.
    Julmuudet ja niiden kuvaukset ovat tietysti osa tätä kokemusta, mutta minuun kyllä suurimman vaikutuksen teki taisi olla Riikan miehitysmuseossa oleva lasikaappi, jossa oli sodanaikaisia dokumentteja, myös se, jossa tehtiin jako Baltian maista ja Suomesta (Molotov-Rippentrop -sopimus). Siinä se luki, Suomi, meillä olisi voinut olla samanlaista …

    • Reply Stacy Siivonen keskiviikko, maaliskuu 29, 2017 at 17:22

      Olisi voinut olla. Minulla ei ole lähdettä nyt käsillä, mutta täällä, siis Hangossa, oli tekeillä Hangon vuokra-aluen laajentamisen suunnitelma ja sitä sitten lähdettiin toteuttamaan niin, että tänne tuotiin maajoukkoja. Tarkoitus oli koukata saariston kautta Harparskog-linjan selustaan. Neuvostoliitto odotti sitä hetkeä, että Suomi olisi jäänyt yksin. Samalla tietysti Karjalassa olisi tultu rajasta yli ja Suomi miehitetty. Välirauhankin aikana siis oli toteutusasteelle edennyt suunnitelma Suomen valtaamisesta. Sitäkin vanhempi oli suunnitelma Suomessa vallata luovutetut alueet takaisin.

      Suomi ehti kuitenkin ensin ja sotaa sodittiin veriseen loppuun asti. Kun katsoo sitä kuolinsaldoa, rupeaa miettimään, kannattiko. Historioitsijoiden mukaan kannatti, toisin sanoen, leireillä ja Neuvostoliiton rintamilla olisi kuollut enemmän suomalaisia kuin sodissa yhteensä. Sen lisäksi osa suomalaisia joutui maistamaan leirielämää, toisin sanoen sotavangit, sekä Neuvostoliittoon evakuoidut rajaseudun asukkaat, joista Suomessa käytetään propagandanimeä ”siviilisotavangit”. Jälkimmäiset elivät niukkuudessa ja nälässä, mutta kohtelu oli siedettävää. Vanhuksia ja lapsia kuitenkin menehtyi.

      Sen lisäksi Suomi leiritti sotavankeja ja omia kansalaisiaan ja kohtelu leireillä oli julmaa.

  • Reply Liza in London keskiviikko, maaliskuu 29, 2017 at 17:56

    Näistä on aina yhtä kammottavaa lukea, vaikka asiat itsessään ovatkin historiankirjoista ja muista museoista tuttuja. Sen sijaan tuota en tiennytkään, että Puola oli osallistunut Baltiaan suuntautuneisiin valloitusretkiin vielä tuossa vaiheessa!

  • Reply Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar keskiviikko, maaliskuu 29, 2017 at 23:42

    Aikamoinen paikka. Historia peittää alleen todella hurjia juttuja, samanlaista jälkeä hieman erilaisessa muodossa tulee jättämään tämäkin aika historiankirjoihin. Ihailtavan paljon tiedät ja muistat näistä jutuista, taitaa mennä omien intressiesi kärkipäähän tällaiset? Kiinnostava juttu!

    • Reply Stacy Siivonen torstai, maaliskuu 30, 2017 at 08:52

      Minä olen lukenut Solzhenitsynin useaankin kertaan läpi halutessani ottaa selville, mikä oli se syy, miksi kommunismi lähti väärille urille, jotta se voitaisiin vastaisuudessa välttää.

  • Reply miraorvokki lauantai, huhtikuu 1, 2017 at 12:09

    Huh, ihmiskunta ja ihmiskunnan sairaat teot. Olipa oikein ”aamun” lukupläjäys, meni aivan kylmät väreet. Tuo levylläseisottamishuone on aivan kammottava :O

  • Reply Anna | Muuttolintu.com sunnuntai, huhtikuu 2, 2017 at 00:44

    Mielenkiintoinen juttu! Ehdottomasti haluaisin täällä käydä joskus vaikka ei mikään hyvän mielen kohde olekaan.

  • Reply Heidi / Fiiliksiä & hetkiä sunnuntai, huhtikuu 2, 2017 at 10:32

    Ohhoh. Karua, mutta hyvin kerrot kokemuksia. Mielenkiintoista.

  • Reply Ariela/Andalusian auringossa-ruokamatkablogi sunnuntai, huhtikuu 2, 2017 at 21:10

    Nämä Itä-Euroopasta löytyvät todisteet siitä, millaista riemulomaa se elo on kommunismin alla ollut kertovat hyvin selkeäsanaisesti että se kommunismi ei toimi. Ei ole toiminut eikä tule toimimaan.

    • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, huhtikuu 2, 2017 at 21:18

      Kapitalismi on aina toiminut huonommin kuin kommunismi.

    Leave a Reply

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat