Hangon rakennuksia V

Minulla käy usein projektien kanssa niin, että harhaudun sivupoluille ja käsiteltävä työ unohtuu. Alun perin minun tarkoitukseni oli esitellä Hangon arkkitehtuurikävely, mutta olen päätynyt ihailemaan muitakin hienoja rakennuksia. No, nyt esittelen loput kohteet kierrokselta. Tekstit näistä taloista ovat suoraan tai kommenteilla varustettuna vihkosesta.

IMG_0162

Lignellin talo

Lähde: Museovirasto

”Lignellin talo eli valtion talo rakennettiin Bulevardin ja tuolloisen Rautatientorin kulmaan 1897. Martin Lignell oli tullitarkastaja ja liikemies. 3-4 kerroksisen asuin -ja liikerakennuksen suunnittelusta vastasi Lars Sonck, joka oli aiemmin suunnitellut Turun Mikaelinkirkon. Alkuperäisasussaan seinät olivat rapattuja, runsaasti koristeltuja punatiiliseiniä, joissa oli muutosta uusrenesanssista jugendtyyliin havaittavissa.

Jatkosodan jälkeen pahasti vaurioituneeseen rakennukseen lisättiin kokonainen kerros samalla kun ylempien kerrosten ikkunajakoja muutettiin ja julkisivuista karsittiin koristeita. Samalla julkisivut rapattiin kauttaaltaan. Valtion omistamassa rakennuksessa toimi Hangon rannikkopatteriston esikunta 1990-luvulle asti.”

Hangon vuokra-alueen takaisinvaltauksen aikana neuvostosotilaat liimailivat rakennukseen lappuja, joissa lupasivat tulla takaisin.

IMG_0159

Bulevardin rakennuksia

IMG_0160

Bulevardin rakennuksia

IMG_0161

Bulevardin rakennuksia

”Hangon keskustan varhaisimmat kaupunkitalot nousivat Rautatieasemalta meren rantaan vievän pääkadun, Bulevardin, varrelle. Ensimmäisen viidentoista vuoden aikana valmistuivat koko kadulle nykyään leimaa antavat pitkät yksikerroksiset puurakennukset, useimmiten pääkaupungista tulevien liikemiesten investointeina tulevaan suurkaupunkiin, jolle enteiltiin loistavaa tulevaisuutta säännöllisen talvimerenkulun myötä. Bulevardin rakennusten arkkitehteina esiintyvät P.E.S. Degenaer, Ernst G. Hedman, Waldemar Backmansson. Suunnittelijoina on myös rakennusmestareita ja esimerkiksi ratainsinöörejä.”

IMG_0153

Hyvon kudeneule Revell 1953-1955

IMG_0151 IMG_0154

”Hyvon-Kudeneuleen tehdasta pidetään yhtenä arkkitehti Viljo Revellin päätöistä. Se on kansainvälisesti tunnustetuimpia suomalaisia rakennuksia ja kansainvälisesti eräs teollisuusarkkitehtuurin merkittävimmistä, ja sellaisena ehkä Hangon merkittävin arkkitehtoninen muistomerkki. Revellin muita kansainvälisesti tunnettuja töitä ovat Toronton kaupungintalo Kanadassa ja useat Tapiolan asuinrakennukset. Hyvon-Kudeneule Oy:n toimitusjohtaja Aarne Karjalainen loi yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa hyviin työolosuhteisiin perustuvan kokonaan uudenlaisen tehdashallin, josta lähes jokaiselta työpisteeltä saattoi nähdä lasiseinien takaisen maiseman. Valtavan yhtenäisen satakunta metriä pitkän hallin kupeeseen liittyvät toimisto- ja sosiaalitilasiivet. Koska pyrkimyksenä oli sijoittaa kaikki tilat rinnetontille yhteen tasoon, saivat nämä siivet ”lentää” sisääntulopihan yli, korostaen valtavan rakennuskompleksin ilmavuutta. Trikoovalmistus loppu 1970-luvulla ja tehdasalueella valmistetaan nykyään Printal Oy:n toimesta alumiinitölkkejä ja tuubeja. Viljo Revellin rakennukset sijaitsevat tehdasalueella, jolle ei ole yleistä pääsyä. ”

Tässä ja edellisissä postauksissani Hangosta olivatkin sitten vihkosen ”Arkkitehtuurikävely Hangon keskustassa” kaikki kohteet. Hyvon kudeneule ja muutama muu ovat keskustan ulkopuolelta, kuitenkin helposti saavutettavissa polkupyöräillen. Sen lisäksi lisäilen omia suosikkejani, tai no, ne ovat suojeltuja kiinteistöjä Hangossa.

IMG_0157

Räätälimestarin talo Korkeavuorenkatu 14

”Räätälimestarin talon alkuperäinen rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta tiedetään, että talo on tuotu Terijoelta Hankoon vuonna 1922 ja pystytetty uudestaan 1926 tai 1928. Ensimmäinen asukas oli merikapteeni A.V. Söderström, joka kuoli pian talon valmistumisen jälkeen. 30-luvulla rakennus toimi synnytyssairaalana. Kätilö asui talossa, ja vauvat syntyivät nykyisten A- ja B-asuntojen saleissa. Sodan aikana taloon muutti lotta Greta Höglundin emännöimä ´Kanttin Greta´, kun Nycanderinkadulla toiminut kanttiini paloi. Sodan jälkeen talossa on ollut huolintaliikkeen konttori, räätälin verstas ja yksityiskoteja.
Haapahirrestä rakennettu talo on ollut vaarassa palaa kolmekin kertaa. Yksi näistä sattui sodan aikana. Naapuritontilla sijaitsi tällöin saksalaisten muonavarasto. Kun muonasta vastannut saksalaisupseeri jäi kiinni mustan pörssin kaupasta, hän sytytti varaston tuleen, käveli läheiseen metsään ja päätti päivänsä, kenties häpeästä tai rangaistuksen pelosta. Tuli levisi tähänkin taloon ja poltti sen itäpuolen.” Chydenius

Piparkakkutalo

Piparkakkutalo

”Salaisen puutarhan ympäröimä historiallinen Piparkakkutalo valmistui Hankoon 1909. Sen rakennutti helsinkiläinen liikemies Uno Staudinger vapaa-ajan asunnokseen. Arkkitehtina toimi rakennusmestari A.L. Vuoristo. Helsingissä Staudinger rakennutti kodikseen Eirassa sijaitsevan kauniin jugendtalon Villa Johannan sekä alun perin sairaalaksi suunnitellun Villa Ensin. Johanna oli hänen vaimonsa, Ensi ainut tyttärensä.

Vuosina 1945-70 talon omisti satamakapteeni Arnold Napoleon Nyström, jonka aikana puutarha eli ennennäkemätöntä loistoaan. Sittemmin talo siirtyi kaupungille, ja puutarha villiintyi. Suuri muutos tapahtui, kun legendaarinen teollisuusneuvos Aarne Manner osti talon kaupungilta 1979. Kaikkien pedanttien isänä tunnettu Manner remontoi taloa ja puutarhaa viisi vuotta, ja lopputulos oli satumainen suihkulähteineen, tykkeineen, valoineen, pommisuojineen, hisseineen ja käsittämättömine puutarhoineen. Vaikuttaa siltä, että joka toisella yli nelikymppisellä hankolaisella on oma Manner-tarinansa kerrottavanaan.”  Chydenius

Iltalehti on myös tehnyt lievästi kaupallishenkisen juttunsa piparkakkutalosta.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply Lotta | Watia.fi sunnuntai, kesäkuu 5, 2016 at 19:02

    Koskahan sitä päätyisi viimeinkin Hankoon. Jotenkin tuntuu olevan niin kaukana, vaikka eihän se oikeasti ole. Upeita rakennuksia siellä näyttää olevan. Ehdottomasti kesäaikaan pitäisi käydä.

  • Reply Teija / Lähdetään taas maanantai, kesäkuu 6, 2016 at 14:20

    Pieneksi kaupungiksi Hangosta löytyy tosi paljon kauniita rakennuksia. En yhtään ihmettele, että olet saanut niistä muutaman postauksen aikaiseksi. Mielenkiintoisia tarinoita rakennusten historiasta!

  • Reply Sateenmuru tiistai, kesäkuu 7, 2016 at 09:46

    Mielenkiintoinen etenkin tuo Viljo Revellin rakennus, ja toki nuo puurakennuksetkin ovat kauniita ja kiinnostavia. Pitäisi päästä käymään Hangossa…pian.

  • Reply Noora keskiviikko, kesäkuu 8, 2016 at 18:48

    Tosta Räätälimestarin talosta tuli jotenkin mieleen Karibia. Värivalinta ja malli henkivät samoja viboja. Hanko ei ole kyllä mulle millään muotoa tuttu paikkaa. Paljon kaunista sieltä näemmä löytyy. Ilmeisesti Vaasan Rewell Center on saanut nimensä tuon Viljo Revellin mukaan. Enpäs ole koskaan entisenä vaasalaisena sen enempää jaksanut miettiä, mistä paikan nimi on saanut alkunsa…

    • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, kesäkuu 12, 2016 at 21:03

      Joo, Rewell-center ei minun mielestäni kyllä ole kauhean hyvin säilynyt eikä sovi siihen ympäristöön, mutta Revell kävi itse katsomassa Vaasassa töitään sen jälkeen, kun ne olivat valmistuneet.

  • Reply Anna / Muuttolintu torstai, kesäkuu 9, 2016 at 09:39

    Nättejä rakennuksia! Ei oo Hanko tuttu, mutta mielellään joskus Suomen reissulla kävisin. Bulevardin rakennukset muistuttaa Lappeenrannan vanhoja rakennuksia.

  • Reply Anna / Tämä matka -blogi lauantai, kesäkuu 11, 2016 at 10:54

    Tarinat näiden talojen takana ovat niin hienoja. Tai siis ei ole hienoa, että joku tekee mustanpörssin kauppaa ja tappaa itsensä, sekä polttaa melkein puoli kaupunkia, mutta se on hienoa, että nämä tarinat on dokumentoitu.

  • Reply Terhi / Muru Mou lauantai, kesäkuu 11, 2016 at 15:19

    ”Hyvon-Kudeneuleen tehdasta pidetään yhtenä arkkitehti Viljo Revellin päätöistä. Se on kansainvälisesti tunnustetuimpia suomalaisia rakennuksia ja kansainvälisesti eräs teollisuusarkkitehtuurin merkittävimmistä, ja sellaisena ehkä Hangon merkittävin arkkitehtoninen muistomerkki. ”
    Kuvat nähtyäni ajattelin ensimmäiseksi, että onpas ruma rakennus noiden ihanien puutalojen jälkeen. Eikö se tietenkin ollut joku arkkitehtuurisesti merkittävä rakennus 😀

  • Reply Kohteena maailma / Rami sunnuntai, kesäkuu 12, 2016 at 09:53

    Bulevardi näyttää varsin viehättävältä ja keltainen rakennus on varsin pirteä 🙂 Tämä Hyvon-Kudeneuleen tehdas toi itsellekin mieleen ensimmäiseksi Neuvostoliiton, mutta toisaalta vastaavia arkkitehtuurisesti erinomaisia luomuksia löytyy Norjastakin – ja ensimmäisenä aina tulee mieleen, että wtf 😀

  • Reply Kalevi koivula maanantai, tammikuu 23, 2017 at 18:27

    Hanko on hieno kesäkaupunki olin töissä hyvonin varastolla 68/69

  • Reply Kalevi koivula maanantai, tammikuu 23, 2017 at 18:33

    Onko vielä hyvonilaisia hangossa asumassa tehtaan lopettamisen jälkeen.puistolassa asuvia .

    • Reply Stacy Siivonen maanantai, tammikuu 23, 2017 at 23:22

      En osaa sanoa, mutta uskoisin niitä yhä olevan.

  • Reply Kalevi koivula maanantai, tammikuu 23, 2017 at 18:36

    Onko vielä hyvonilaisia hangossa asumassa tehtaan lopettamisen jälkeen.puistolassa asuvia .

  • Leave a Reply