Monthly Archives

toukokuu 2016

Hangon rakennuksia VI

Villa Tellina on minun kaikkien aikojen suosikkini eikä pelkästään sen takia, että se sijaitsee kalliolla meren äärellä paremmalla paikalla kuin ehkä mikään muu Hangon huviloista. Tellina kuuluu huviloista vanhimpiin ja käydessäni se oli juuri tuoreeltaan remontoitu. Kun satuin palloilemaan kaupungilla erään Tiedonantajan toimittajan kanssa, huomasin Tellinan oven olevan auki. Toimittaja sanoi, että Tellinan väki on ystävällistä, ehkäpä pääsisin katsomaan huvilaa. Näin sitten tapahtui. Virallisesti Tellina aukeaa vasta 1.6. (EDIT: Tuore uutisjuttu – Tellina tarjoaa viikon loman köyhälle perheelle)

Villa Tellina. Huone, johon minä voin niin kuvitella itseni.

Villa Tellina. Huone, johon minä voin niin kuvitella itseni. Suorastaan välimerellistä.

IMG_0024[1]

Vanhat ikkunat falskaavat jonkin verran, mutta sisällä oli kuitenkin lämmintä. Sisälle tulee merelliset äänet, eivät kuulemma sataman äänet. Ja minä kuvittelin, että satama on kaikkien hankolaisten jakama kärsimys.

Tellinan parvekkeelta näkyy keskustan hiekkaranta. Tehtaanniemelle rakennetaan kylpylää.

Villa Tellina

Villa Tellina. Kaikki tuossa talossa sotii nykyajan laihialaisvitsitrendiä vastaan. Kaikki vaatii paljon työtä ja vielä käsityötä ja hoitoa.

IMG_0020[1]

Kaikki huoneet eivät tietenkään ole meren puolella, mutta tien puolella on sitten oma parveke.

IMG_0004[1]

Villa Thalatta

Villa Thalatta on saman perheen kuin Villa Tellina ja sijaitsee aivan vieressä, kääntynenä kohti Leijonapuistoa. Arkkitehti Bruno F. Granholm piirsi huvilan von Christiersonia varten 1893-94.

Villa Lilius 1919 (arkk. G. Cajanus).

Villa Lilius 1919 (arkk. G. Cajanus).

Villa Lilius on Villa Thalattan vieressä.

Villa Maija

Myös Villa Maija tarjoaa majoitusta. Se on toisella puolen tietä Villa Tellinasta nähden. Siihen kuuluvat myös Villa Janne ja Villa Anke. 1888 valmistunut talo oli alkuaan hovineuvos Frans von Haartmanin yksityishuvila. Villa Maijan arkkitehtuuri edusti alun perin kertaustyyliä; myöhemmin se on saanut myös jugendvaikutteita (Wikipedia)

Villa Margita

Villa Margita (1890)

Villa Elisabeth

Villa Elisabeth, 1880-luvulta.

Villa Elisabeth on Villa Tellinaa vastapäätä. Kaiken kaikkiaan, nämä huvilat ovat väljässä ryppäässä.

Villa Adele

Villa Adele, Jeja Roosin tien ja Appelgrenintien risteyksessä.

Villa Familiaris

Villa Familiaris

Villa Bergenheim

Villa Bergenheim

IMG_0031[1]

Mannerheimintie 30

Hangon rakennuksia V

Minulla käy usein projektien kanssa niin, että harhaudun sivupoluille ja käsiteltävä työ unohtuu. Alun perin minun tarkoitukseni oli esitellä Hangon arkkitehtuurikävely, mutta olen päätynyt ihailemaan muitakin hienoja rakennuksia. No, nyt esittelen loput kohteet kierrokselta. Tekstit näistä taloista ovat suoraan tai kommenteilla varustettuna vihkosesta.

IMG_0162

Lignellin talo

Lähde: Museovirasto

”Lignellin talo eli valtion talo rakennettiin Bulevardin ja tuolloisen Rautatientorin kulmaan 1897. Martin Lignell oli tullitarkastaja ja liikemies. 3-4 kerroksisen asuin -ja liikerakennuksen suunnittelusta vastasi Lars Sonck, joka oli aiemmin suunnitellut Turun Mikaelinkirkon. Alkuperäisasussaan seinät olivat rapattuja, runsaasti koristeltuja punatiiliseiniä, joissa oli muutosta uusrenesanssista jugendtyyliin havaittavissa.

Jatkosodan jälkeen pahasti vaurioituneeseen rakennukseen lisättiin kokonainen kerros samalla kun ylempien kerrosten ikkunajakoja muutettiin ja julkisivuista karsittiin koristeita. Samalla julkisivut rapattiin kauttaaltaan. Valtion omistamassa rakennuksessa toimi Hangon rannikkopatteriston esikunta 1990-luvulle asti.”

Hangon vuokra-alueen takaisinvaltauksen aikana neuvostosotilaat liimailivat rakennukseen lappuja, joissa lupasivat tulla takaisin.

IMG_0159

Bulevardin rakennuksia

IMG_0160

Bulevardin rakennuksia

IMG_0161

Bulevardin rakennuksia

”Hangon keskustan varhaisimmat kaupunkitalot nousivat Rautatieasemalta meren rantaan vievän pääkadun, Bulevardin, varrelle. Ensimmäisen viidentoista vuoden aikana valmistuivat koko kadulle nykyään leimaa antavat pitkät yksikerroksiset puurakennukset, useimmiten pääkaupungista tulevien liikemiesten investointeina tulevaan suurkaupunkiin, jolle enteiltiin loistavaa tulevaisuutta säännöllisen talvimerenkulun myötä. Bulevardin rakennusten arkkitehteina esiintyvät P.E.S. Degenaer, Ernst G. Hedman, Waldemar Backmansson. Suunnittelijoina on myös rakennusmestareita ja esimerkiksi ratainsinöörejä.”

IMG_0153

Hyvon kudeneule Revell 1953-1955

IMG_0151 IMG_0154

”Hyvon-Kudeneuleen tehdasta pidetään yhtenä arkkitehti Viljo Revellin päätöistä. Se on kansainvälisesti tunnustetuimpia suomalaisia rakennuksia ja kansainvälisesti eräs teollisuusarkkitehtuurin merkittävimmistä, ja sellaisena ehkä Hangon merkittävin arkkitehtoninen muistomerkki. Revellin muita kansainvälisesti tunnettuja töitä ovat Toronton kaupungintalo Kanadassa ja useat Tapiolan asuinrakennukset. Hyvon-Kudeneule Oy:n toimitusjohtaja Aarne Karjalainen loi yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa hyviin työolosuhteisiin perustuvan kokonaan uudenlaisen tehdashallin, josta lähes jokaiselta työpisteeltä saattoi nähdä lasiseinien takaisen maiseman. Valtavan yhtenäisen satakunta metriä pitkän hallin kupeeseen liittyvät toimisto- ja sosiaalitilasiivet. Koska pyrkimyksenä oli sijoittaa kaikki tilat rinnetontille yhteen tasoon, saivat nämä siivet ”lentää” sisääntulopihan yli, korostaen valtavan rakennuskompleksin ilmavuutta. Trikoovalmistus loppu 1970-luvulla ja tehdasalueella valmistetaan nykyään Printal Oy:n toimesta alumiinitölkkejä ja tuubeja. Viljo Revellin rakennukset sijaitsevat tehdasalueella, jolle ei ole yleistä pääsyä. ”

Tässä ja edellisissä postauksissani Hangosta olivatkin sitten vihkosen ”Arkkitehtuurikävely Hangon keskustassa” kaikki kohteet. Hyvon kudeneule ja muutama muu ovat keskustan ulkopuolelta, kuitenkin helposti saavutettavissa polkupyöräillen. Sen lisäksi lisäilen omia suosikkejani, tai no, ne ovat suojeltuja kiinteistöjä Hangossa.

IMG_0157

Räätälimestarin talo Korkeavuorenkatu 14

”Räätälimestarin talon alkuperäinen rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta tiedetään, että talo on tuotu Terijoelta Hankoon vuonna 1922 ja pystytetty uudestaan 1926 tai 1928. Ensimmäinen asukas oli merikapteeni A.V. Söderström, joka kuoli pian talon valmistumisen jälkeen. 30-luvulla rakennus toimi synnytyssairaalana. Kätilö asui talossa, ja vauvat syntyivät nykyisten A- ja B-asuntojen saleissa. Sodan aikana taloon muutti lotta Greta Höglundin emännöimä ´Kanttin Greta´, kun Nycanderinkadulla toiminut kanttiini paloi. Sodan jälkeen talossa on ollut huolintaliikkeen konttori, räätälin verstas ja yksityiskoteja.
Haapahirrestä rakennettu talo on ollut vaarassa palaa kolmekin kertaa. Yksi näistä sattui sodan aikana. Naapuritontilla sijaitsi tällöin saksalaisten muonavarasto. Kun muonasta vastannut saksalaisupseeri jäi kiinni mustan pörssin kaupasta, hän sytytti varaston tuleen, käveli läheiseen metsään ja päätti päivänsä, kenties häpeästä tai rangaistuksen pelosta. Tuli levisi tähänkin taloon ja poltti sen itäpuolen.” Chydenius

Piparkakkutalo

Piparkakkutalo

”Salaisen puutarhan ympäröimä historiallinen Piparkakkutalo valmistui Hankoon 1909. Sen rakennutti helsinkiläinen liikemies Uno Staudinger vapaa-ajan asunnokseen. Arkkitehtina toimi rakennusmestari A.L. Vuoristo. Helsingissä Staudinger rakennutti kodikseen Eirassa sijaitsevan kauniin jugendtalon Villa Johannan sekä alun perin sairaalaksi suunnitellun Villa Ensin. Johanna oli hänen vaimonsa, Ensi ainut tyttärensä.

Vuosina 1945-70 talon omisti satamakapteeni Arnold Napoleon Nyström, jonka aikana puutarha eli ennennäkemätöntä loistoaan. Sittemmin talo siirtyi kaupungille, ja puutarha villiintyi. Suuri muutos tapahtui, kun legendaarinen teollisuusneuvos Aarne Manner osti talon kaupungilta 1979. Kaikkien pedanttien isänä tunnettu Manner remontoi taloa ja puutarhaa viisi vuotta, ja lopputulos oli satumainen suihkulähteineen, tykkeineen, valoineen, pommisuojineen, hisseineen ja käsittämättömine puutarhoineen. Vaikuttaa siltä, että joka toisella yli nelikymppisellä hankolaisella on oma Manner-tarinansa kerrottavanaan.”  Chydenius

Iltalehti on myös tehnyt lievästi kaupallishenkisen juttunsa piparkakkutalosta.

Hangon rakennuksia IV

 

IMG_0133[1]

Pursiseura (HSF)

Pursiseuran talo edustaa myöhäistä funktionalismia ja sijaitsee Itäsatamassa. Sen terassi on suosittu kohtauspaikka, joskin läheinen Roxx taitaa olla vieläkin suositumpi. Myös itse purjehtijana tunnettu Bertel Liljeqvist suunnitteli paviljongin, joka toteutettiin keräys -ja arpajaisvaroin. Sitä ennen pursiseura kokoontui Seurahuoneella eli Casinolla. Rakennus kärsi talvisodassa pahoja vaurioita, mutta toimi jo 1940-luvulla suosittuna ravintolana.

IMG_0138[1]

Voimakasiini

Graniittipintaisen voimakasiinin suunnitteli arkkitehti, myöhemmin professori Gustav Nyström 1906. Nimensä mukaisesti täällä säilytettiin ja pakattiin Suomen merkittävää vientituotetta voita ja osa kylmäkoneistosta on yhä jäljellä. Tämä on Suomen varhaisin betonielementtitalo ja tämän rakennutti Suomen valtio. Graniittinen julkisivu edustaa samaasquare rubble-tyyliä kuin kansallisromanttiset monumentit Kallion kirkko, Kansallisteatteri ja Kansallismuseo. Voimakasiinin erikoisuus oli sisällä oleva korkkieristys, jolla eristettiin kesän kuumuus. Gustav Nyström oli akateemisen uusrenessanssin viimeinen edustaja Suomessa. Hänen töitään Helsingissä ovat Valtionarkisto, Säätytalo, Yhdyspankin toimitalo, tulli -ja pakkahuone sekä Eteläsatamassa oleva kauppahalli.

Voimakasiini sijaitsee yksinään Länsisatamassa ja siinä on nykyisin ravintola.

IMG_0140[1]

Vanha paloasema

Vaikka Hankoon on suunniteltu upea arkkitehtuurikierros, jota olen seurannut, joskus tekee mieli hypätä polulta pois ja esitellä jotain muuta ja tämä on sellainen. Vanha Paloasema sijaitsee Kadermonkatu 3:ssa radan pohjoispuolella, kun yleensä kaikki Hangon merkittävät vanhat rakennukset ovat sen eteläpuolella. Paloasema onkin siirretty eteläpuolelta. ”Vanha paloasema (Kadermonkatu 3) on eräs 1874 perustetun Hangon vanhimpia rakennuksia. Alun alkaen se sijaitsi nykyisen kaupungintalon tontilla Vuorikadun varrella, ja sen ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin jo 1876-1877. Tuolloin se käsitti ruiskuhuoneen, putkan ja lisäksi tilat kaupungin palovahdille ja poliisikonstaapelille. Rakennuksen suunnitteli ratamestari Mathias Käldman ja urakan hoiti laivuri Gustaf Herrlin. Ruiskuhuo- netta laajennettiin 1885 ja 1903, jolloin se sai nykyisen jugendtyylisen torninsa paloruiskujen kuivaamista varten. Vuorikadulta paloasema siirrettiin nykyiselle paikalleen n. 1925. Siirron syynä oli ensimmäisen kaupungintalon rakentaminen sen paikalle. Sen jälkeen kun uusi paloasema valmistui Hanko pohjoiseen 1992 , on vanha paloasema ollut monikäytössä. Vanha paloasema liittyy kaupungin varhaisimpaan rakennuskantaan ja on eräs kaupungin ensimmäisiä julkisia rakennuksia. Rakennuksen julkisivut ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan.” (Hangon asemakaavamuutos 794/50/502/2010)

 

IMG_0141[1]

Yhtiöhuvila

Yhtiöhuvila rakennettiin kylpylävieraille 1893 ja on Hagelstamin suunnittelema. Yhtiöhuvilassa on kolme neljän huoneen huoneistoa ja se tarjosi yöpymistilat perheellisille kylpylävieraille.

IMG_0147[1]

Villa Tita-Maria

IMG_0145[1]

Villa Tita-Maria

Villa Tita-Maria oli aiemmin Villa Schloss ja se rakennettiin 1887–88 pietarilaiselle apteekkarinrouvalle Sophia S. Schlossille. Huvilan suunnitteli ja rakensi Hangö Ångsåg&Snickeri.

 

IMG_0142[1]

Bellevue

IMG_0143[1]

Bellevue

Bellevue rakennettiin kylpylävieraille.  Bellevuessä oli 66 huonetta ja mainosti hienoa sijaintiaan merenrannalla, ensiluokkaista keittiötään ja oivallista viinikellariaan. Bellevue rakennettiin 1893, 1895 ja arkkitehtina oli Stünckel.

Bellevue ja Yhtiöhuvila ovat melkein vierekkäin Mannerheimintiellä, joka on Appelgrenintien sivutie. Tita-Maria on Appelgrenintiellä. Molemmat ovat lähellä Hanko-Pohjoisen asemaa ja Hangon Keksin tehdasta.

Hangon rakennuksia III

IMG_0124[1]

Hangon Casino

Jo 1878 Hankoon perustettiin kylpylä ja sen viereen Hangon Seurahuone, joka sai nykyisen lähinnä jugendtyyliä edustavan asunsa vuonna 1910. Sen suunnitellut Waldemar Aspelin on tunnettu Fiskarin ruukin kuparipajan ja kuonatiilisen makasiinin suunnittelijana. Itsenäisyysajan alkuvuosina kylpylä eli vielä toista loistokauttaan, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaurioituneita kylpylärakennuksia ei enää korjattu, vaan tyydyttiin kunnostamaan tämä ravintolarakennus, joka tunnetaan Hangon Casinona.

Casino herättää paljon tunteita Hangossa siitä syystä, että kaunis ja arvokas rakennus on päässyt pahasti rapistumaan.

Hangon Casinolla tiettävästi kummittelee, mutta minä en ole mitään kummitusta ikinä havainnut. En ole tosin koskaan ollut sisälläkään. Selkeästi jonkin aavedatan ryhmän pitäisi viettää yö siellä.

kylpylä

Kylpylä Kuva: Hangon museo

Hangon kylpylä on esimerkki siitä, kuinka vanha rakennus ei välttämättä ole kaunis. Tuo korkea lieriö sen edessä on kierreportaikko.

Casino1894

Casino 1894, kuva: Hangon museo

Myrskytie

Villa Petterson Kuva: Hangon museo

Casinon lähellä on ollut useita merkittäviä rakennuksia. Kylpylän lisäksi Villa Petterson on tuhoutunut sodassa. Tuollaiset pitäisi oikeasti jälleenrakentaa.

IMG_0131[1]

Huvila A. Frenckell

Maisteri Arthur Frenckell rakennutti kylpylän aikoihin peräti kaksi huvilaa, joista tämä on ensimmäinen. Molemmat suunnitteli Theodor Höijer, joka paremmin tunnetaan Helsingin Ateneumin ja Helsingin uusrenesanssipalatsien kuten Grönqvistin talon ja Hotelli Kämpin suunnittelijana. Edustusarkkitehtuurissa noudatettiin tyylisääntöjä, mutta tässä on yhdistetty kansallisromanttisia aiheita sveitsiläisalppimajojen piirteisiin.

Huvila on vähän piilossa kalliolla Casinosta keskustaan päin.

Villa d'Angleterre

Villa d’Angleterre

Frenckellin huvilalta näkyy samalta seisomalta Villa d’Angleterre, jonka suunnittelija Hjalmar Åberg on tunnettu esimerkiksi Tampereen kauppahallin suunnittelusta. Nämä talot sijaitsevat aivan Hotelli Villa Maijan naapurina.