Browsing Tag

kotimaanmatkailu

Miksi mennä Pariisiin, kun voi mennä Paraisille?

Jenna Antila (@Jenna_messuaa) ottaa minut hymyillen vastaan pressihuoneessa  ennen kahdeksaa, kun kahvisäiliö on vasta kärrätty sisään. Ovet ovat auki ammattilaisaamuun tuleville jo varhain, ja viritellessäni laitteita lataukseen juttelemme matkabloggaamisesta, messujen tunnettuudesta ja kotimaanmatkailun kasvun syistä.

Vaihdamme matka- ja säästösuunitelmia ja Antila lausahtaa kuolemattomankuuloisen kiteytyksen, jonka tviittaan heti eteenpäin: ”Miksi mennä Pariisiin, kun voi mennä Paraisille.” Joo, nämä messut ovat selvästi ammattilaisten käsissä.

Vuoden uutuus on sujuttaa perjantaiaamuun pari ohjelmatuntia, jotka on tarkoitettu ammattilaisille. Matkailuyrittäjien lisäksi joukkoon luetaan matkailusta kirjoittavat, joten blogistipassi päästää sisään. Olen viettänyt puoli yötä jazzin ääressä ja torkkunut kevyesti loput, joten nakotan nenä ovenraossa heti kun mahdollista. Kahvia ja juttelua ja artikkeliluonnoksia, kyllä tästä ammattilaiseksi ruvetaan itsekin.

Huhtikuun puolivälin aamu on Tampereella kylmä, ja kylmää on messuhallissakin. Ymmärrän, että parasta on tuulettaa kunnolla, kun väenpaljous ja innosta hehkuminen alkavat lämmittää Messu- ja urheilukeskusta, mutta olisikohan aloituspäivän ensimmäiset tunnit voinut pitää vähän pienempää puhuria? Täytyy ensi keväänä muistaa villamekko, jota harkitsin, vaan Kymenlaaksossa en huomannut ajatella, että Hämeessä voi olla talvisen viluista.

Kiertelin melko tuttujen kuvioiden mukaan, jos kohta aamun pari tuntia ammattilaispäivää tarjosivat uudenlaistakin ohjelmaa. Rimman ja Lauran esitys blogimarkkinoinnista oli kiintoisaa kuultavaa. Matkailualan yrittäjillä oli monta kiinnostunutta ja asiallista kysymystä, ja toivottavasti meitä matkabloggaajia uskalletaan käyttää yhä enemmän.

Kolmas perättäinen kevät messuilla merkitsee jo tuttujen tapaamista. Sovimme Vihreä Sydän -matkailuyrittäjien pisteessä viime vuonna työkiireideni nielaiseman retken pitämisestä ohjelmassa tänä kesänä. Tervehdin Matkailu kotimaassa -lehden väkeä, ja saan saman vastauksen kuin ennenkin, etteivät he tee yhteistyötä bloggaajien kanssa. Sävy on niin lopullinen, etten osaa jatkaa keskustelua. Taaskaan.

Päivän kiertely antaa jokseenkin hyvän kuvan tarjonnasta, enkä oikein osaa solmia uusia suhteita. Otan vastaan muutaman esitteen, vaikka useimmiten vastaan käyväni mieluummin verkkosivuilla. Jokunen kontakti sentään syntyy.

Uuttakin kuuluu: Tervetuloa kylään -palvelu on juuri saanut uuden verkkosivun ja kyselee messuosastollaan mielikuvia kyläelämästä. Maaseutumatkailu on niin iso osa kotimaanmatkailua, että minun pitäisi kiinnostua siitä enemmän… Taas se tulee mieleen.

Sivustolla voi selata kyliä alueittain tai palvelujen mukaan. Muutama kohde-esittely on etusivullakin muistuttamassa siitä, että elämys voi löytyä läheltä.

Piipahdan iltapäivästä AprilFestin puolella. Lehdistöhuoneessa saan vinkin Viisasten juomat -blogin kirjoittajalta, että jos yhtään olen olutihminen, niin kannattaa käydä maistamassa Hopping Brewsters -panimon tuotteita. Niin kannatti! Kuuntelin myös  messuohjelman vinkkejä siitä, miten kannattaa maistella erilaisia oluita löytääkseen sen, mistä pitää.

Ja lopulta messuväsymys saa voiton. Kaksi puoliksi valvottua yötä jazzin merkeissä saa minut kipuamaan varhaisen lauantaiaamun bussiin ja suunnittelemaan eteenpäin linjanviilausta blogissani.

Latailen messukuvia Instagramiin.

Messuväsymystä perjantaina. Tampereen teatterin messuosaston sisutus hätkäytti jo aamulla, iltapäivällä ymmärsin päivän pötkötellyttä nukkea. Heikki Ihanamäki otti kuvan.

Messuväsymystä perjantaina. Tampereen teatterin messuosaston sisutus hätkäytti jo aamulla, iltapäivällä ymmärsin päivän pötkötellyttä aidonnäköistä nukkea. Heikki Ihanamäki otti kuvan.

 

 

 

Matkabloggaajan tammikuu on kotimaata

Istuin Helsingin Malmilla uittamassa Afrikka Rooibos -teepussia mukissa ja odotin Angatan Rositaa. Hänen oli määrä saapua tapaamiseemme kauppakeskuksen kahvilassa, ja vaikka päivästämme tuli osin (afrikan)ranskapainotteinen, totesin, että matkabloggaajan tammikuu on tiukasti kotimaanmatkailua. Enkä ole edes pahoillani.

Loviisassa oli mansikka Laivasillalla.

Loviisassa oli mansikka Laivasillalla.

Kyselin Facebookissa ihmisten tavoista pakata. Joku järkevä noudattaa tietokoneella olevaa pakkauslistaa, minä näyn avoimen laukun ohi kulkiessani heittävän sinne vaatteen tai tarvikkeen, joka mieleen sillä kertaa juolahtaa. Syyspuoleen pakkasin kahta laukkua tällä tekniikalla eri tarkoituksiin, ja nyt on luvassa päiväretkien lisäksi pari pitkää viikonloppua.

Angatan Rositan kanssa suunnittelimme vuoden alkajaisiksi muutaman päivän oleskelua Tampereella. Emme aio olla siellä yksin, ja kuulette tuumistamme kyllä enemmän kuin vain uteliaisuuden kutkutusta.

Uuden Tampereen Torni-hotellin aulassa puksuttaa juna.

Uuden Tampereen Torni-hotellin aulassa puksuttaa juna.

Sitä seuraavana viikonloppuna onkin luvassa Matkamessut. Olen siellä bloggaajapassin nojalla ja pääsen siis jo torstain ammattilaispäivään. Saas nähdä, velvoittaako aateluus pysymään siellä raportoimassa jokaisesta messupäivästä erikseen. Mieli tekisi, ei sillä.

Joka tapauksessa ilmoittauduin Radisson Blu Plazassa pidettäviin NBE:n bloggaajajuhliin torstai-iltana. Ihan uutta; viime kerralla olin niin untuvikkobloggari, että suurimmasta osasta kestitystä sain selvitä itse, poikkeuksesta kerroin täällä. Kuva MATKA2014-messuilta viime tammikuulta.

20140117_161024

Melko varmasti tulee myös piipahdetuksi uudestaan Loviisassa.

Popot Pogoillen Matkablogi Annaa Facebookissa silmäilevät kuulivatkin uusimmasta matkakohdepulmasta. Epäilen, että eräs nelijalkainen oli asialla matkastrategioiden suunnittelussa ja yritti kirjoittaa siitä postauksen.

Keväiset Kotimaan matkailumessut

Ei ollenkaan ollut tarkoitus vaieta kuoliaaksi keväisiä Kotimaan matkailumessuja, jotka pidettiin Tampereella. Silloin kolmen, neljän kuukauden ikäinen bloggaaja kyllä kirjoitti muistikirjaansa, että tekeekö pressikortti tehtävänsä vai onko varmempi olo kuin tammikuussa Matkamessuilla, jolloin blogi oli hädin tuskin ilmoilla. Kuvien hautominen tabletin muistissa tuskin oli syy, miksi bloggaajallekin mediakortti luvattiin, kun otin yhteyttä messuorganisaatioon.

Tietenkin Press-lappu neuleessa kiinnitti huomiota, ja pikkulahjojen lisäksi tuli kysymyksiä, enhän näyttänyt tutulta lehden toimittajalta. Mistä olen? Ai matkablogi? Mihin se on suuntautunut, maatilamatkailuunko? (No eipä ollut käynyt mielessä, mutta kuka tietää, mitä käytännön lähimatkailu lopulta on.) Onko matkabloggaajia paljon? Kiinnostavaa, mutta mitä te oikein teette?

Ettepä arvaakaan, miten hyödyllinen kokemus tuo oli. Matkailuyrittäjien kiinnostuksen ja hämmennyksen yhdistelmä herätti minussa pohdintoja, joista on tulossa aie, hanke. Kuulette syksyn mittaan lisää.

#kotimaanmatkailumessut #juicenkirjasto

Juicen kirjastolla oli oma viehättävä esittelypisteensä messuilla. Kuukauden päässä odottaa Tampereen-retki, ja voi olla, että Juicen kirjastosta tulee vielä monenkin postauksen aihe. Juttuhetki esittelypisteessä ainakin oli mieleenpainuva.

#kotimaanmatkailumessut #maatilamatkailu

Ollakseni kovin kaupungissa viihtyvä vietin hyvän tovin maaseutuihmisten parissa. Harvoista kuvistani useampi tuli napatuksi näiltä tienoin.

#kotimaanmatkailumessut #press

Messulippu tuli lahjaksi, kun kirjoitin organisaatioon ja kysyin, millaista yhteistyötä matkabloggaajalle olisi. Takin sai jättää pressihuoneeseen, missä tarjolla oli välipalaakin. Kiitos paljon yhteistyöstä!

#kotimaanmatkailumessut #tampereenjäätelötehdas #matkabloggaaja

Ja tietenkin heräsi villi haave ulkomaanmatkasta, oli sitten kuinka tiiviisti hyvänsä kyse kotimaanmatkailusta. Jäätelömestari nappasi kuvan Tampereen jäätelötehtaan herkkuja ihmettelevästä bloggaajasta. Miten olisi hei vaniljamatka maailman ympäri, se kun on milloin keltaista ja milloin valkoista ja…

Jäätelötehtaankin sivuilla on linkki Gelaterian sivuille.  Täytynee marraskuussa kaupungissa käydessäni katsoa, mistä kaikkialta herkkuja oikein löytää. Ainakin joidenkin ravintoloiden listoilla sitä on.

Kotikulmat hyvin edustettuina

Kotikulmat hyvin edustettuina

Kymenlaakso, kotiseutu, Kaakko 135 oli hyväntuulisesti edustettuna isolla osastollaan. Arja ja Taini  olivat valmiita kunnon juttutuokioon Kotka – Pyhtää – Miehikkälä – Virojoki – Hamina-akselin annista.

 

Mieli halaa myös Jyväskylän suuntaan. Perusteellisia esittelyä monestakin kohteesta, muistikirjasta sivu toisensa jälkeen täyttynyt. Siinäpä olisi tehtävää lähiajoiksi, raapustusinnossani kun en edes muistanut kuvia näpsiä. Ainakin kaksi kassillista esitteitä kyllä tuli kotiin ja yritysten some-tilejä seurattaviksi.

Kotimaan matkailumessut järjestetään myös ensi keväänä osana Supermessuja. Nähdäänkö ensi huhtikuussa Tampereella?

Kuvat Instagram-tililtäni @ananastogo.

Matkabloggaajan kirjasto, 2. osa

Vasta aloitettuani bloggaamisen suostuin tilaamaan matkailulehtiä kotiin, ja yksi tilaajalahjoistani oli Mondon Helsinki-opas. Ajattelin tänään esitellä sen matkabloggaajan kirjastossa.

.20140703_073932

Heidin Kalmarin kirjoittamassa ja Maija Astikaisen otoksilla kuvitetussa Helsinki-kirjassa on kuulemma paikallisellekin uusia paikkoja, missä nuuskia. Minulle tottuneena Helsingin-kävijänä se oli mukava lukuelämys parista syystä, ja on se myös Serpan  hyvissä käsissä kulunut. Kirjasta voi nautiskella kuin matkakertomuksesta tai romaanista, ja jaksottelu mahdollistaa silti sen, että on helppo etsiä puiston penkillä, missä jokin olikaan.

Kirja ei ole niin hakuteosmainen, että olisi vain laatikkoa ja tilastoa ja osoitelistaa toisensa perään, joten se ei tunnu pelkältä tietoteokselta. Kirjoittaja kertoo, mitä hänelle on tapahtunut ja kuinka hän on tutustunut kaupunkiin, vaikkapa lakaissut öisiä portaita ravintolatapahtuman jälkeen. Ei kaupunkiin aina tarvitse tutustua juhlien

Kahviloita esitellään kaupunginosittain, joten on mukava suunnitella syömisensä sen mukaan, missä on liikkeellä. Tai suunnitella reitti jokin syötävä määränpäänään.

Pokkarimainen opas on kevyt heittää olkalaukkuun. Hakemisto auttaa nopeasti perille, joskin se on suppeahko: esimerkiksi Töölönlahti uupuu hakusanoista, ja tämä yllätti kesken kävelyretken. Jaottelu on onneksi niin selkeä, että kävelyreittisivun löytää nopeasti vaikka keskellä jalankulkutietä.