Browsing Tag

bloggaaminen

Miltä sinusta kuulostaisi #matkailumaanantai?

Olen ärissyt. Olen laahustanut, kitissyt ja jurnuttanut. Ruikuttanut ja voivotellut, koska alituiseen kuperkeikkaa heittävä työelämä uhkaa näivettää sosiaalisen elämäni. Ei siis some-elämää vaan sen, missä tavataan kavereita lauantai-iltapäivisin.

Ja lopulta sanoin itselleni usein toistamani ja sinänsä todeksi uskomani lauseen, että asenteesta kaikki lähtee. Kun en juuri nyt voi muuttaa olosuhteita, sitä, että perjantai on viikon kiireisin päivä, ellei se satu olemaan lauantai, voisinko suhtautua toisin siihen, että viikonloppuni on perjantai-illan ja sunnuntain sijaan suunnilleen tiistaina? (Ja onneksi tuorein työelämän muutos merkitsee sitä, että minulla on enää vain mukavia töitä.)

Aloin etsiä aihetunnistetta. Matkamaanantai antoi jokusen osuman, ja vaikka tiedänkin, ettei #aihetunnisteilla ole tekijänoikeutta vaan ne ovat vapaita ja idea kai pohjimmiltaan onkin saada ne leviämään, pikainen torstai-illan penkomiseni ei tuonut senkään vertaa osumia #matkailumaanantai:lle. Ja meillä kun olisi sinä päivänä myös #matkachat…

#kaakonkajauttajat vierailivat Haminan Tervasaaressa. Tullikamarissa näkyyi tällainenkin ihme. Olen niin vanha, että hihitän vitsille, jossa vanhan mekaanisen kirjoituskoneen ensi kertaa näkevä teini ilahtuu keksinnöstä, joka tulostaa saman tien.

#kaakonkajauttajat vierailivat Haminan Tervasaaressa. Tullikamarissa näkyi tällainenkin ihme. Olen niin vanha, että hihitän vitsille, jossa vanhan mekaanisen kirjoituskoneen ensi kertaa näkevä teini ilahtuu keksinnöstä, joka tulostaa saman tien.

Kun siis kerran viikonloppuni on maanantain vaiheilla, miksen yrittäisi hyödyntää sitä myös blogissa? Jospa laatisin postaussarjan #matkailumaanantai? Koska todennäköisesti olen menossa varmimmin alkuviikosta, osa jutuista voisi esitellä kohteita ja matkasattumuksia. Matkailu-sana viittaisi mielestäni myös pohdintoihin alan aihepiireistä ja kysymyksistä. Ja aivan taatusti #matkailumaanantaisin myös mutustellaan evästä. Ruoka onkin ollut turhankin sivuroolissa tällä palstalla, kun chiliöljyanalyysi kuitenkin joskus saa yhteistyökumppaninkin kiitoksen.

Mitä te haluaisitte lukea #matkailumaanantai-sarjassa?

  • kohde-esittelyjä, siis oikeita matkajuttuja
  • reissussa täytyy syödä -aihepiirin täydennystä, esim. kahvilla kaupungissa, ravintolan uudistunut ruokalista, ruokapaikkojen kuvauksia ja  kokemuksiani siitä, miten maistellessani yritän arvailla reseptiä ja ruokaohjetta lukiessani tiedän, miltä sapuska maistuu
  • pohdintoja matkailusta
  • matkabloggaamismietteitä ja muuta sometuumimista, kunhan liittyy matkailuun eikä ole kovin yleistä
  • pikaisia tilapäivityksiä suoraan tien päältä
  • #matkachatin senpäiväistä teemaa sivuavia juttuja

Koska kulkupäiväni hyvin todennäköisesti on juuri maanantai tai joka tapauksessa alkuviikko, luultavimmin kohde-esittely näkyisi blogissa seuraavan viikon maanantaina. Olisiko niin hyvä? Vai näkisittekö mieluummin nopean, postikorttimaisen päivityksen matkan varrelta ja sitten erillisen, rauhassa kirjoitetun jutun vailla #matkailumaanantai-hörhötystä?

Mikä yksityiskohta tai aihepiiri kannattaisi vielä sisällyttää mukaan? Matkavinkit? Pakkauspohdinnat? Maanantain matkalaukku? Maanantaimatkamuisto?

Ensi viikolla #matkailumaanantai pistäytyy ihmettelemässä Tukholman aurinkoista marraskuuta.

Kun matkabloggaaja kirjoittaa lehdistötiedotteen

Muutamista blogeista ja muista somepäivityksistä olette jo lukeneetkin, että kymmenkunta bloggaajaa vietti viikonloppua talvisella Tampereella. Angatan Rositan kanssa suunnittelimme tapaamisen, ja kokeilin kyllä jotain ihan uutta.

Olen pohdiskellut yritysyhteistyön merkitystä nyt hyvän aikaa ja tuuminut, että siitähän pitäisi kirjoittaa kirja. Yleisesitys, joka selvittäisi, mitä matkabloggaaminen on ja miten bloggaajat ja yritykset voivat hyödyttää toisiaan tai bloggaaminen yrityksiä.

Rosita innostui, ja päätimme kutsua muutaman bloggaajan koolle. Viikonloppuamme Tampereella voi seurata aihetunnistein #bloggaritmansessa ja #tampereallbright. Viimemainittu ohjaa mm. juuri uudistuville Visit Tampereen sivuille.

kaikki_bloggarit

Tällainen joukko meitä pohdiskeli Juicen kirjastossa kokemuksiamme yritysyhteistyöstä. Useimmat olivat olleet mukana ainakin jossain, uusinkin bloggaajamme vähintään sinä viikonloppuna.

Visit Tampere tunsi tosiaan väkensä ja antoi hyviä vinkkejä yrityksistä, joita pyytää mukaan.

Hiking Travel Hit  oli jo perjantai-iltana opettanut meille lumikenkäjalkapalloa, kun lumikenkäilyyn metsässä tai melontaan ei lumitilanne enempää kuin virtauksetkaan antanut mahdollisuuksia. Ottelun, jossa väliin hääräsi myös 2-vuotias kutsuvieraamme, perään maittoivat nokipannukahvit, makkara ja letut.

Liisa Tyllilä tarinoi nuotion ääressä ja vei osan meistä vielä lauantai-iltapäivänä Finlaysonin kävelykierrokselle Pumpulinakan sinisessä puuvillapuvussa. Päädyimme tunnelmallisille kahveille Tallipihan kahvilaan, ja sinne tekee kyllä mieli uudestaan. Pihapiirissä on myös monta pienyritystä.

Reissusisko, oletko kuulolla? Instagramissa on kuva kahvilasta, joka kattoi myös lampaantaljat kahvittelijoiden lämmikkeeksi.

Koko viikonloppu kului bloggaamista sivuavassa juttelussa. Se pääsi hyvään vauhtiin jo Juicen kirjaston palaverissa, minne saimme myös Yle Tampereen toimittajan. Pieni haastattelu suoraan lauantaiaamun #suomikierros-lähetykseen, joka esitteli 19 paikkakunnan kuulumisia, sai jo ystävän tarttumaan puhelimeensa saman tien. Lisäksi Ylen verkkosivuille tuli juttu, jota varten ehti haastatella useampaakin bloggaajaa.

Rositalla ja minulla on kirjaidea. Käsittääkseni tarvittaisiin yleisesitys matkabloggaamisesta ja sen hyödyistä yrityksille, kirjoittajille ja kuluttajille. Ja mitä niitä näkökulmia onkaan. Menolipulla matkablogeihin ei ole kustantajaa tai paljon muutakaan vielä kuin idea ja sisällysluettelo… Ja innostuneita ihmisiä kannustamassa ideamme toteuttamiseen.

Tampereen-viikonloppumme käy tapaustutkimuksesta. Iloitsimme monien tarttumisesta ideaan. Meille tarjottiin majoitusta Tampereen Sokos Hotelleissa ja Dream-hotellissa ja -hostellissa.

Tampereen-muistoja on vielä vaikka kuinka paljon matkamessumuistoista ja yhteistyökuvioista puhumattakaan. Laitepulmat ovat tätä tekniikan ihmelasta vastaan ja kuvakasa tabletin uumenissa. Koetetaan kaivaa esiin. Ryhmäkuva on Angatan Rositan.

Viime aikoina olen käyttänyt aikaa tämän   parissa, ja luultavasti en malta olla hehkuttamatta siitä vielä lisää.

Onko elämää ilman bloggausnäkökulmaa?

Syyspuoleen minun piti käydä ammattiasioissa Helsingissä, tuossa parin tunnin bussimatkan päässä, kuten tiedätte. Kyseessä oli iltatilaisuus, ja tuumin alun perin hoippua sitten aamuyöstä muutaman sata metriä Matkahuollosta kotiin.

Sitten sain viestin, jossa oli viaton kysymys, missä aion yöpyä. Selitin, ja yllätyksekseni sain lahjaksi hotelliyön tutusta ketjusta. Ehdotin postausta, mutta suosittivat, että olisin lomalla.

Sattumalta juuri menomatkalla luin Off-the-path-blogin Sebastian Canavesin juttua siitä, miten tullaan ammattilaisbloggaajaksi ja miten tärkeää ja tarpeen joskus on sulkea some viikoksi, ajastaa postaukset lukijoiden iloksi ja olla oikeasti lomalla. Hän oli lomamatkalla ensi kertaa neljään vuoteen ja tunsi todella tarvinneensa sitä.

Tapasin muuten Sebastian Canavesin tammikuussa Matkamessuilla. Hän opasti matkabloggaajia hyvään kirjoittamiseen tai pikemminkin bloggaamiseen ja näkökulmien valintaan, samoin siihen, mitä yhteistyökumppaneille tehdään tiettäväksi lukijamääristä ym. Popot pogoillen oli silloin ihan vastasyntynyt, ja bloggaajien sekaan änkeäminen toisaalta huvitti, toisaalta tuntui selvältä. Ne messut toivat jo uudenuutukaiselle kirjoittajalle paljon mukavaa, ja tulevassa tammikuussa olen matkabloggaajana messuilla jo torstain ammattilaispäivän aamuna. Bloggaajapassi takaa sisäänpääsyn. Kahvitkin.

Joopa joo. Mitä tekee matkabloggaaja hotelliaamiaisella, kun ei ota kuvia voisarvista ennen ensimmäistä haukkausta? Minultakin pöytäseura osaa jo kysyä ennen haarukkaan tarttumistaan, että otatko sinä tästäkin kuvan. Orpo olo ilman tablettia lautasen vieressä, ja niinpä huomasin ajatuksissani kirjoittavani juttua siitä, kuinka matkabloggaaja lomailee.

Ja olisihan se kutittanut näppäimistösormia, kun äskettäin vietin kokonaisen viikon Lahdessa. Koulutus vain oli niin tiivis, ettei voinut uhrata kaupunkiin tutustumiseen ajatustakaan. Ei edes sitä, miten läheisestä R-kioskista tehdään juttu (siihen ne nähtävyydet suunnilleen rajoittuivat). Bloginäkökulma oli jätettävä siksi aikaa sivuun.
Django-jamit Pub Albertissa Kotkassa

Django-jamit Pub Albertissa Kotkassa

Toisaalta ymmärrän Reissusiskon kannustusta siitä, että aina kannattaa kirjoittaa, kun pienessä Kotkassa tapahtuu jotakin. Niinpä roikotin pikku muistikirjaa olkalaukussa, kun taannoin menimme Django-jameihin marraskuisen illan ratoksi.

Muistattehan, kesällä oli viikon mittainen Django Reinhardtin musiikkia ja mustalaisjatsia esittelevä festivaali, johon kuului mm. luento ja konsertteja. Osaan ainakin oli vapaa pääsy. Tapahtuma oli menestys, ja jatkoa on luvassa ensi kesänä, mutta nämä pojat päättivät pistää jamit pystyyn myös syksyllä. Tivasin jatkoa, mutta eivät osanneet sanoa, milloin taas jammailevat jossakin.

Pub Albertissa on joskus runoiltoja tiistaisin, mutta jamien aikaan sattui olemaan #ThirstyThursday. IGTravelThursdaytä odotellessa pari kuvaa janon loiventamisesta.

10809863_684377291678066_785217586_n

Tai yksi, siltä varalta että joku on tähän vaatimassa K-18-merkintää. Jami-ilta ei mitenkään liittynyt yhteistyöpostauksiin, vaikka niitä tässä jutussa sivuankin.

Muistikirjassa lukee, että selviä ajatuksia savun maku suussa ja että mustia silmiä riittää. Eivät ne ihan pelkkiin Django-kappaleisiin tainneetkaan keskittyä, ja tiedoksi vain naapuripöytään, että siinä toisessa laulussa on muitakin sanoja kuin all of me monen minuutin ajan.

Kirjoittelin kuunnellessani ja siemaillessani tunnelmia iloittelusta ja samalla ajatukset karkasivat uuteen matkakirjoitushankkeeseeni. Kynä suhisi ja sivut viuhuivat ja huomionkipeyteni palkittiin. Läheisessä pöydässä istuva daami kysyi, kirjoitanko Rondoon.

Ai että olen uskottava.

Matkakarkkia Cloettalta

Kirjoitan myös kissablogia, ja kun mielestäni siellä voi esitellä kaikki herkut, osallistuin muutaman bloggaajan kesken herkkuvaihtoon. Siinä siis arvotaan kaveri, jolle lähetetään paketti vaihdon sääntöjen mukaan.

Saamassani paketissa sattui olemaan Cloettan TV Mix Comedy -pussi, josta tykkäsin. Hedelmäisiä pehmeitä vaahtopaloja ja rakeita, ja keväällä myyntiin tulleesta pussista tuli kertamaistamisella suosikki.

Kun sitten huomasin Cloettan kyselevän mausta myös Facebookissa, päätin, että aina kannattaa kiittää. Etsin Cloettan verkkosivuilta palautelomakkeen, ja kappas, otsikkovaihtoehdoissa on ensimmäisenä kiitos. Sivustolla mainitaan, että yhteyttä otetaan mahdollisimman pian, viimeistään kahden viikon kuluessa.

Kerroin kirjoittaneeni makeispussista ja linkkasin jutun. Minusta on mukavaa tehdä yritykselle tiettäväksi, jos olen kirjoittanut sen tuotteesta. Asia erikseen on tietenkin se, että yrityksen kanssa on käynnistä tai esittelystä sovittu, kuten hotelli– ja museojutut. Ilman muuta silloin lähetän linkin ilmestyneestä jutusta.

Mutta myös esimerkiksi kesällä, kun kirjoitin käynnistä Haminan museoissa ja opin, miten Ester Toivosesta kertova näyttely oli rakennettu, kirjoitin tapettifirmaan, jonka seinäpaperinpätkä koristi 1930-luvun tyyliin sisustettua museontilaa. Sain mukavan vastauksen, kuinka tapetteja tulee vastaan monissa yhteyksissä.

Cloetan vastaus ei suinkaan viipynyt kahta viikkoa. Olikohan seuraava päivä, kun sähköpostissani oli muutama kiitosrivi. Viesti ei ollut ollenkaan kylmä ja virallinen, vaan kirjoittaja uskalsi sanoa maun olevan hänenkin suosikkinsa. Hän täydensi myös tietoni siitä, milloin pussi oli tullut myyntiin.

Ja lopussa oli viaton lause, että hän lähettää minulle tuotteen rinnakkaismaun TV Mix Crimen, ja toivottavasti pitäisin siitäkin.

Karkkiaiheiseen kirjepaperiin oli tulostettu sama viesti, jonka sain sähköpostissa.

Karkkiaiheiseen kirjepaperiin oli tulostettu sama viesti, jonka sain sähköpostissa.

Verkkosivuilla varoitellaan, kuinka yritys saa paljon pyyntöjä lähetellä ja lahjoittaa tuotteitaan sinne tänne ja selitettiin, minkä tahojen kanssa he tekevät yhteistyötä. Blogiyhteistyöstäkin kyllä on välilehti. Säännöllisesti päivittävä ja vähintään vuoden palstaansa pyörittänyt lifestyle-, ruoka- tai mammabloggaaja saa ottaa yhteyttä ja keksiä, mitä makeaa tekisivät yhdessä.

Lakritsainen TV Mix Crime oli mukavanpehmeä sekin. Olisin kenties toivonut siihen vähän ytyä, salmiakkimaisempaa makua, mutta karkkivalikoiman rakenteesta pidin. Kun viime viikonlopuksi aikomani automatka jäi taudin tähden väliin, totesin, että pussi sopii evääksi myös nojatuolimatkailuun. Tuskin olisin osannut kaivata sitä salmiakkiakaan, ellei pussin nimi olisi ollut Crime ja ajatukseni dekkareissa. Lakritsipyssy on epäilemättä paras pyssy, mutta parempi, ettei lisänä ole mitään järin kovaksikeitettyä.

matkakarkki 2

Millaisia kokemuksia sinulla on karkkiyhteistyöstä? Oletko saanut maistiaisia makeisfirmalta?

Pussin lähetti Cloetta Suomi Oy, cloetta.fi, kun olin lähettänyt heille blogilinkin juttuun, jossa kirjoitin saamastani rinnakkaistuotteesta. He lähettivät maistiaiset, ja tarjouduin oma-aloitteisesti esittelemään sen toisessa blogissani.