Aivomusiikkilaboratoriossa

Marko Alastalo

Tietenkin piti iltapäivätorkkuaikaan kurkistaa hiljaisenhämärään tilaan Helsingin Forumissa.

Ovessa   luki englanniksi jotain  siitä, mistä oli  kyse, ja myös ajanvarauksesta  puhelimitse.  Sisältä   kurkisteli  vastaan Marko Alastalo ja kutsui  tutustumaan Aivomusiikkilaboratorioon.

Hyperpeili-teoskonsepti on Marko Alastalon. Visuaalisesta suunnittelusta  vastaa  Jenni Kääriäinen  ja vastaanottotilan suunnitteli Aake Otsala.

Aivomusiikkilaboratorioon   pääsee yksi katsoja kerrallaan koehenkilöksi, ja jos hänellä on ryhmää mukana, lukittavia  säilytyskaappeja on kyllä kaksi  ja tuolejakin pari, että porukalla voi tulla kokeilemaan, millaista on  oma sisäinen musiikki. Voi olla ainoa esiintyjä ja katsojakin.

Sain käydä pitkäkseni muutaman anturin kanssa: panta päähän, sydämen kohdalle toinen, pariin sormenpäähänkin anturit, ei mikään saturaatiomittarin pyykkipoika vaan pikemminkin pikkuiset pipot. Vapaa käsi pitelemään toista laitetta paikoillaan, jottei herkkä kapistus reagoisi ýmpäristön sähköisiin impulsseihin vaan pysyisi samassa kehässä minun kanssani.

Sain myös kuulokkeet ja videolasit ja pääsin osaksi poikkitaiteellista interaktiivista esitystä. Tiedotteen mukaan ne ”perustuvat yleisön ja taiteilijan aivosähköimpulsseihin sekä muihin biofyysisiin prosesseihin. Nämä prosessit tuodaan aistihavaintojen piiriin digitaalisen median avulla.”

Projekteja on ollut ennenkin. ja niihin on osallistunut esim. muusikoita ja tanssijoita.

Kuulemma moni pitää kokemusta rentouttavana, ja se on hieman yllättänyt työryhmää. Miten kävisi matkabloggaajan, kun pääsisi tutustumaan normaalisti näkymättömiin ruumiillisiin prosesseihin aistihavainnoin? Millaista olisi oma päänsisäinen musiikkini, löytäisinkö itsestäni #jazzkaupungin?

Ainakin tuntui heti alkuun, että kokemus olisi turvallinen ja miellyttävä uutuudessaan. Sähköjohtojen paljous ei säikyttänyt hämärässä tilassa, ja alkuvalmisteluihin kuului tarkka ja rauhoittava selostus siitä, mistä oli kyse. Tiesin, mihin ryhdyin, ja oli helppo luottaa.

Tuliko taas todetuksi, että bloggaaja pääsee mihin vain. Forumin Facebook-sivulla on aikataulu, tilan ovessa on puhelinnumero, mistä varata aika. Lisään tiedot jutun loppuun. Koska en tiennyt aukioloajoista ja huomasin, että bussin lähtöön oli vielä pari tuntia, kysyin, olisiko Marko Alastalolla nyt aikaa. Pieni epäröinti vaihtui sulavasti joustavaksi valmisteluksi, ja vasta jälkeenpäin huomasin, että aikatauluun olisi siinä kuulunut parin tunnin tauko. Kiitos kokemuksesta, toinen kotkalainen!

 

Millaista on matkabloggaajan päänsisäinen musiikki? Löytääkö hän itsestään #jazzkaupungin?

Millaista on matkabloggaajan päänsisäinen musiikki? Löytääkö hän itsestään #jazzkaupungin?

Brainwave Music Lab väläytteli mielikuvia ja aistimuksia. Annoin luvan tehdä minulle muutaman aistiärsykkeen testin puolivälissä. Marko oli etukäteen varmistanut, ettei ole migreeni- tai epilepsiaherkkyyttä, sillä jonkin verran valonvälähdyksiä tulee, ei mitään stobovälkettä kuitenkaan. Nuo testin puolivälin aistikokeilut – vesiruiske kämmenselkään ja vastaavaa – olivatkin ainoa tapa, millä hahmottaa ajan kulumista puolen tunnin testissä, eikä sillä ollut väliläkään, mitä kello kävi.

Ylläoleva kuva on Marko Alastalon tabletillani näppäämä. Muut kamppeet olivat kaapissa, vaikka tilan ovi suljettiin kokeilun ajaksi. Ei haitannut edes ajatus siitä, että mahtaa sinne tulla muitakin kurkistelijoita. En tuntenut olevani akvaariossa näytillä.

Kun lopetimme, ensimmäinen mielikuvani oli, että kokemus oli eheyttävä. Olin kuullut, kuinka jotain naksahti paikoilleen oikeassa korvassa, ja käsivarressa oli tunnepisteitä esillä kuin vyöhyketerapiassa käynnin jälkeen. Kelpo hoito siis!

Käykäähän ihmeessä kokeilemassa. Ei maksakaan kuin tunteroisen aikaasi valmisteluineen.

Ajan voi varata numerosta 044 3312067 ja verkkosivuilta voit lukea lisää. Brainwave Music Lab on Forumin ensimmäisessä kerroksessa 10.11.2014 saakka, joten viikko aikaa. Loppuviikosta on enemmän aikoja kuin ensi maanantaina, projektin purkupäivänä.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Satu perjantai, marraskuu 14, 2014 at 23:12

    Hauskan kuuloinen tapahtuma, arjen taidetta 🙂

  • Reply ananas2go perjantai, marraskuu 14, 2014 at 23:16

    Se oli mukava kokemus, toivottavasti tulee vielä jonnekin.

  • Leave a Reply