Yleinen

Ensimmäisen alppivaellusviikon ajatuksia

12.7.2018

Viikko sitten minua hirvitti, mihin olinkaan ryhtymässä – raahata nyt rinkkaa selässä Euroopan badasseimpiä mäki pitkin kuukauden ajan!

Ex-päiväretkeläisenä varmaan heittäisin vaelluskengät jyrkänteeltä alas, sukeltaisin hyiseen jäätikköjärveen ja hyppäisin ensimmäisen pohjoista kohti kurraavan Flixbusin kyytiin. Pois täältä korkeuskäyriltä!

Vaan ei. Ensimmäinen viikkomme oli juuri sellainen kuin kuvittelinkin valoisimmissa skenaarioissa.

Kuvat Karwendel-laaksosta Itävallasta.

IMG_6240 (kopio)
IMG_6216 (kopio)

Toisin sanoen satoi kaksi päivää kuudesta niin, että gore-tex-kengistä sai liritellä pikku puron kuivaushuoneen lattialle. Hütteillä oli toisinaan öisin niin kylmä, ettei kolmekaan villavilttiä ja ruskovillakerrasto riittäneet pitämään ruumiinlämpöä siedettävänä, ja toisilla taas niin kuuma, että hutkin nukkuessa peiton kokonaan lattialle. Käsespätzleäkin söin kolmesti. Tirolin aksentista saa selvää vain pinnistelemällä kuuloluut ääriasennossa, ja silloinkin saattaa joutua mutisemaan pariin kertaan wie bitte.

Toisaalta pilvisellä säällä oli mukavaa puskea ylämäkeen tuntikausia, ja kun laaksot kylpivät auringossa, vedin sitä ihooni kuin salamanterit vesipisaroita. Jep, alppisalamantereitakin on tullut bongattua! Se vasta onkin ässä eläinlaji: liikkuu vuosittain reviirillään vain noin kymmenen metrin matkan, ja vaikka otus elää vain kymmenvuotiaaksi, sen raskaus kestää jopa kolme vuotta.

Vietin kevään bongaillen eriasteisia opiskelustressin vaiheita kanssaihmisissä: valitus, maaninen kahvinjuonti, penkillä nukkuminen, itkupotkuraivari. Tällä viikolla olen bongaillut perinteisemmin eläinlajeja: on ollut maakotkaa, gemssiä, alppinaakkaa ja kaikenkarvaisia kauriita. Olemme ihmetelleet lampaiden ja lehmien kiipeilykykyjä melkein 2000 metrin korkeuteen kurottuvilla laitumilla. Äiti on yrittänyt nimetä alppiniittyjen kukkalajeja, minä olen vain lampsinut shortseissa ensin nokkosen, sitten ohdakepuskan läpi. Aijai.

IMG_6231 (kopio)
IMG_6202 (kopio)
IMG_6190 (kopio)

Ensimmäiset kaksi päivää ottivat koville. Ensimmäisenä päivänä marssimme ylämäkeen kuusi tuntia, ja noiden kuuden tunnin ajan Alpit paistattelivat infernaalisessa vesisateessa. Kun pysähdyimme syömään eväsleivät, olimme läpimärkiä ja lähes myrskylukemiin kohonnut tuuli piiskasi vetiset vaatteet ihoa vasten. En viitsinyt istua mihinkään, koska penkit ja puunrungot olivat vielä märempiä kuin takalistoni – mikäli mahdollista. Hampaat löivät loukkua ja polvet tutisivat. Sämpylä maistui sahanmuhalta.

Toisena päivänä puolestaan liukastelimme irtosorassa alas lähes 2000 korkeusmetriä ja päädyimme lopulta ottamaan taksin majapaikkaan, sillä emme jaksaneet tallailla motarinlaitaa kahdeksaa kilometriä.

Kolmantena päivänä nousimme kuoll… pääsimme lopulta Karwendelin luonnonsuojelualueelle Itävaltaan. Aurinko paistoi, kukat kukkivat ja sadesalamanterit pysyivät koloissaan. Päivämatkat eivät koostuneet enää pelkästä monotonisesta tallaamisesta, vaan maisemat niittyineen, laitumineen ja aarniometsineen salpasivat henkemme niin, ettemme enää keskittyneet pelkkään matkantekoon.

Jalkajumit kaikkosivat viidenteen päivään mennessä ja toivon totisesti, että ne pysyvätkin poissa.

Olen pääsemässä kävelyrutiiniin. Majoilla tulee mentyä pian auringonlaskun jälkeen nukkumaan keinovalon puutteessa, eikä kuudelta herääminen tuota enää kohtuutonta tuskaa. Osaan pakata rinkan vaikka unissani (ja niin varmaan joka aamu teenkin), ja aamukahdeksalta polulle loikkaa hütten ovesta seikkailunhaluinen Sunna.

Mihin luonnonihmeeseen sitä tänään ihastuisi?

Pidän taukoa Innsbruckissa pari päivää, ja matkaseura vaihtuu. Äiti suuntaa takaisin Suomeen, ja kanadalainen kaverini hyppää menoon mukaan. Seuraavaksi aiomme mönkiä Pitztalin ja Ötztalin kautta Italiaan, jossa meitä odottavat Dolomiittien julmat huiput ja vähän erilaista pastaa majoilla.

Parhaiten reissustamme pysyy kärryillä Instagram-tarinoistani, sillä läppäri lennähtää äidin mukana Suomeen. Jo on aikakin vieroittautua siitä hetkeksi.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply