Browsing Category

Lapsen kilpaurheilu & muut harrastukset

Harrastamista lasten ehdoilla

En välttämättä ole sitä mieltä, että lapsilla pitäisi olla useita harrastuksia ja harrastuskertoja monta kertaa viikossa – olenhan itse elänyt onnellisen lapsuuden ilman harrastusrumbaa. Toisinaan, kun kuulen lapsista, joilla on harrastuksia lähes joka ilta ja vieläpä sellaisia harrastuksia, joista valitettavan usein näkee, että ne ovat vanhempien valitsemia, niin tulen pikemminkin surulliseksi kuin pitäisin perhettä kovinkaan lasten etua ajattelevana. Mutta entäs sitten, jos lapsi itse haluaakin harrastaa jo hyvin nuorena tavoitteellisesti monta kertaa viikossa?

Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Vappukohteena Tigzirt

Myös täällä vietettiin eilen vappua – kalenterissani luki eilisen kohdalla Féte du travail – tai oikeastaan ehkä sana ”viettää” on tässä yhteydessä väärä siinä merkityksessä missä Euroopassa puhutaan vapun viettämisestä – en nimittäin tiedä, onko täällä mitään perinteisiä tapoja viettää vappua tai perinteisiä nimenomaan vappuna syötäviä ruokia. Ainakaan kukaan lähipiirissämme ei täällä varsinaisesti vappua vietä eikä myöskään kaduilla näkynyt minkään näköisiä vappukarkeloita. Lapsilla sen sijaan oli lomaa koulusta, joten päätimme suunnata pienelle retkelle ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui koillisrannikolla Tizi Ouzoun maakunnassa sijaitseva pieni rannikkokaupunki, Tigzirt, joka on länsimaalaisille turisteille lähes tuntematon kohde, mutta jonne monet suurissa kaupungeissa asuvat paikalliset vetäytyvät viettämään rentouttavaa kesälomaa rauhallisissa, hieman jopa uneliaissa tunnelmissa. Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Ihania päiviä rannalla

Rannalla2016

 

Olimme siinä mielessä ehkä outoja Espanjan matkaajia, ettemme käyneet Espanjassa lainkaan uimassa rannalla. Ajattelimme kuitenkin, että saamme Algeriassa uida mielinmäärin, joten halusimme käyttää Espanjassa viettämämme ajan johonkin aivan muuhun. Algerian yli 1 200 kilometrin rantaviiva tarjoaa lukemattomia kauniita uimarantoja ja olemmekin ehtineet käydä jo monella rannalla ja monenlaisin kokoonpanoin. Tykkään tosi paljon algerialaisesta ”rantakulttuurista” ja ajattelin hieman kertoa miksi.

Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Lapsuusajan haaveita ja tulevaisuuden suunnittelua

Välillä vähän huolissani mietin sitä, kuinka nuorena on jo aika tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Moni vain hieman meidän vanhinta poikaa vanhempi nuori opiskelee täällä jo ammattikoulussa tai on päättänyt, että ammattiurheilu on ”se oma tulevaisuuden juttu”. Tuntuu aika hurjalta, että niin vähäisin elämän eväin tehdään jo päätöksiä, jotka vaikuttavat koko loppuelämään. Aloin näiden pohdintojen myötä miettiä, mistä oikein itse lapsena haaveilin ja miten nämä haaveet ovat näkyneet aikuiselämän päätöksissä, vai ovatko ne näkyneet yhtään mitenkään? Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Pyöräilyn opettelua

3-vuotias halusi tänään harjoitella pyöräilyä. Esikoisen ensimmäinen pyörä apupyörineen on ehditty kierrättää jo aikaa sitten. Ostimme 3-vuotiaalle edullisen käytetyn pyörän harjoittelua varten, mutta siinä ei ole apupyöriä, emmekä ole vielä ehtineet sellaisia hankkia. Isäni oli sitä mieltä, että opittiinhan sitä ennenkin ajamaan ilman apupyöriä. Niinhän sitä tosiaan opittiin… Päätimme siis kokeilla suoraan ilman apupyöriä, mutta ensimmäinen kerta oli kyllä hankala – poika lähestulkoon tarrautui minuun eikä osannut polkea juuri ollenkaan että en sitten tiedä, ehkä ne apupyörät täytyy kuitenkin hankkia…

Minkäs ikäisenä teillä lapset on oppineet pyöräilemään ilman apupyäriä? Meillä vanhin poika oppi noin 4-vuotiaana, mutta tyttö vasta 6-vuotiaana. Olin itse äitini mukaan tosi arka opettelemaan pyöräilyä ja opin ajamaan ilman apupyöriä myöskin vasta 6-vuotiaana. Tyttöni oli tässä asiassa samaa maata: hän pelkäsi ja jännitti, mutta kun hän pääsi pelostaan, hän oppi ajamaan tosi nopsaan.

Jotenkin luulen, että poika saattaisi oppia ajamaan ilman apupyöriä jo tänä kesänä, jos harjoittelisimme paljon. Vaikka ensimmäinen koeajo ei sujunutkaan, on poika yleisesti ottaen tosi liikunnallinen, kuten isoveljensäkin. Neljännen lapsen kanssa sitten olemmekin jo nyt käyneet fysioterapiassa, kun liikunnallinen kehitys on ollut hieman hidasta. Vanhin lapsi nousi itse pystyyn sohvaa vasten jo 7-kuukauden iässä, tämä neljäs vasta kääntyili lattialla samassa iässä. Niin ne lapset ovat erilaisia!

Minä harjoittelin aikanaan näin hienolla pyörällä ja nukkekin pääsi kyytiin!

Onkos kenenkään lukijan lapsi kokeillut potkupyörää, jollaisia myy mm. yhteistyökumppanini Metkalastentarvike? Muistelen, että olisin nähnyt samantapaisen myös jonkin maan Leijonan luolassa, mutta saatan muistaa väärin. Pyöriä pääset kurkkaamaan allaolevasta mainoslinkistä.

Tilaa suosittu Kiddimoto-potkupyörä lapsellesi täältä.
Metkalastentarvike.fi myy huippusuosion saaneita Kiddimoto-potkupyöriä sekä lasten pyöräilykypäröitä.

Tässä Metkalastentarvikkeen sivuilta kopioitua tietoa, siitä, miksi potkupyörä on hyvä valinta:

”Perinteisesti pyöräilyn harjoittelu aloitetaan apupyörien kanssa. Apupyörät tutisevat ja tekevät menosta raskasta. Isä tai äiti työntää selkä vääränä olkapäästä. Tarkoitus olisi kai oppia polkemaan, mutta jalat sotkeutuvat polkimiin tai pyörivät vain mukana. 

Sitten päätetään ottaa apupyörät pois. Tasapainoharjoittelu alkaa. Isä pitää kiinni, juoksee lähes kaksinkerroin taittuneena ja työntää ”polje, polje!”. Jalat ovat taas solmussa ja menevät herkästi maahan. Vauhti kuolee, pyöräilijä kaatuu ja hermostuu. Harjoittelussa päätetään pitää pieni tauko.

Potkupyörällä harjoitellaan tasapainoa ensin. Lapsen jalat ovat koko ajan kosketuksissa maahan. Ajaminen tuntuu turvallisemmalta ja mukavammalta. Lapsi hallitsee pyörää. Eteenpäin pääsee kevyemmin. Äidin tai isän ei tarvitse koko ajan työntää tai pitää pystyssä. Pikku hiljaa pyörän liuku pitenee, tasapaino löytyy.

Potkupyöräillessä lapsi opettelee myös havainnoimaan ympäristöään ja ohjaamaan pyörää. Jalkoja ei tarvitse koko ajan kurkkia ja keskittyminen vapautuu polkimien miettimisestä muuhun. Potkupyörän saa pysähtymään laittamalla jalat maahan, tämän lapsi tekee vaistonvaraisesti (myös polkupyörällä, polkimilla jarruttaminen ei ole helppoa). Kun potkupyöräily sujuu, on paljon helpompaa aloittaa polkupyöräily. Kaikkein olennaisin, tasapaino, on jo löytynyt!”

Meillä ei ole tällaisia kokeiltu, mutta ylläoleva kuulostaa hyvältä. Aloinkin miettiä, olisikohan tuollainen pyörä hyvä pyöräilyn opetteluun? Olisiko kenelläkään kokemuksia moisesta? Youtubesta löytyi ainakin hauskoja kokeiluvideoita!

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube