Lukijan toivepostaus: Algerian roomalainen historia

Viimeistään valokuvista huomaa, kuinka kauan olemmekaan jo Algeriassa olleet; näin pienenä nykyisin 5-vuotias esikoululainen tepasteli ensimmäisellä Tipasan retkellään.

Blogissa on vilahdellut useampaan otteeseen kuvia roomalaisten kaupunkien raunioista, joissa olemme Algeriassa vierailleet. Eräs lukija toivoi kuulevansa Algerian roomalaisesta historiasta lisää ja ajatus oli itsellenikin oikein mieluisa, koska vaikka olemmekin toki käyneet useammassa upeassa Algerian roomalaisesta historiasta kertovassa kohteessa, niin silti omatkin tietoni kyseisestä ajasta ovat erittäin hajanaisia.

Algeriasta löytyy monia kohteita, joissa pääsee kävelemään roomalaisten jalanjäljissä. Olemme käyneet ainakin Tipasassa, Cherchellissä, Djemilassa ja Tigzirtissä. Toisaalta yksi upeimmista Algeriassa sijaitsevista roomalaisen kaupungin raunioista eli Timgad on meiltä vielä näkemättä.

Tipasa

Noin 70 kilometrin päässä pääkaupungista sijaitseva Tipasa on yksi suosikkikohteistani Algeriassa ja myös vanhempani kävivät Tipasassa. Kaupunki sopii hyvin suomalaiseen makuun rauhallisuutensa ja siisteytensä ansiosta. Kaupungin arkeologinen alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Unescon mukaan Tipasa on yksi Maghreb-alueen ainutlaatuisimmista arkeologisista kohteista. Aikoinaan Tipasa toimi kaupan keskuksena.

Tipasa toimi roomalaisena armeijasiirtokuntana keisari Claudiuksen johdolla. Roomalaisten kaupunki sijaitsi aikoinaan kolmella kukkulalla, joista keskimmäisellä sijaitsi suuri osa kaupungin asuintaloista. Läntiseltä kukkulalta löytyi esimerkiksi kaksi basilikaa ja itäiseltä kukkulalta basilika, kylpylä sekä amfiteatteri. Kaupungin turvallisuuden parantamiseksi sille oli rakennettu suojavalli, jonka jäänteet ovat edelleenkin nähtävillä. Kaupungissa oli myös oma satama, jonka raunioihin on mahdollista tutustua itäisen kukkulan juurella. Basilikojen ympäriltä löytyy muinaisia hautausmaita, joissa on nähtävillä kivestä valmistettuja mosaiikein koristeltuja ruumisarkkuja.

Royal Mausoleum of Mauretania

Muistan, kuinka ensimmäisellä lasten kanssa tekemällämme Tipasan retkellä hämmästelimme kukkulan laella seisovaa hieman pyramidia muistuttavaa rakennelmaa. Kyseinen rakennelma on Royal Mausoleum of Mauretania. Rakennelma sijaitsee Tipasan maakunnassa pääkaupungin ja Cherchellin välissä. Muistan vielä senkin, kuinka kiire lapsilla oli päästä tutustumaan rakennelmaan lähietäisyydeltä.

Mausoleumiin on luultavasti haudattu berberikuningas Juba II sekä kuningatar Cleopatra Selene II, jotka hallitsivat aikoinaan Numidiaa ja Mauretaniaa. Ranskaksi rakennelmaa kutsutaan nimellä Tombeau de la Chrétienne, mikä tarkoittaa kristityn naisen hautaa. Arabiaksi rakennelmaa kutsutaan nimellä Kubr-er-Rumia tai Kbor er Roumia, mikä tarkoittaa roomalaisen naisen hautaa. 1800-luvulla tapahtuneiden ryöstöretkien johdosta varsinaisia hautoja ei mausoleumissa ole tiettävästi enää jäljellä.

Mausoleumi rakennettiin 3 eaa ja sen rakennutti Numidian viimeinen kuningas, Juba II, joka toimi myöhemmin myös Mauretanian kuninkaana sekä hänen vaimonsa Cleopatra Selene II. Erityisen mielenkiintoiseksi tarinan tekee se, että Cleopatra Selene II oli kuuluisan kuningatar Cleopatra VII:n sekä Mark Antonyn tytär. Hänen toinen nimensä, Selene, tarkoittaa muinaisessa ja nykykreikassa kuuta.

Cleopatra syntyi, kasvoi ja hankki koulutuksensa Alexandriassa, Egyptissä. Hänellä oli kaksi täysveljeä – hänen kaksoisveljensä Alexander Helios sekä nuorempi veli Ptolemy Philadelphos. Hänellä oli myös Caesarion-niminen puoliveli, jonka isä oli Julius Caesar, sekä viisi muuta puolisisarusta isänsä puolelta.

Olemme kuulleet mausoleumista karmaisevan tarinan, jonka mukaan eräällä luokkaretkellä yksi oppilas olisi kadonnut tuolloin avoimeen mausoleumiin, minkä jälkeen mausoleumi suljettiin. En tiedä, onko kyseessä urbaanilegenda vai tositarina, mutta pelkkä ajatuskin mausoleumiin eksyneestä oppilaasta, jota ei yrityksistä huolimatta koskaan löydetty, on karmaiseva.

Cherchell

Cherchell on perustettu 400-luvulla eaa ja sen perustivat foinikialaiset. Historiansa alkuvaiheessa kaupunki tunnettiin joko nimellä lol tai Jol ja se toimi pitkään Mauritanian pääkaupunkina. 40 eaa roomalaiset valtasivat Cherchellin ja heidän valtakautensa aikana kaupunki tunnettiin Caesarea-nimellä. Vandaalit saivat vuonna 372 kaupungissa aikaan suurta tuhoa, mutta se koki uuden kukoistuskauden Bysantin valtakaudella. Vuodesta 1840 alkaen Ranska hallitsi kaupunkia.


Kaupungissa näkyy roomalaisten vaikutus vielä nykypäivänäkin monin tavoin ja menneisyyden voi todellakin sanoa kohtaavan nykyisyyden. Esimerkiksi ikivanha roomalaistyylinen rakennus toimii kaupungissa nykyisin moskeijana ja Ranskan hallitessa kaupunkia samainen rakennus toimi kirkkona. Upeita merkkejä menneistä sivilisaatioista löytyy keskeltä kaupunkia, mikä tekee kaupungista aivan erityisen.

Cherchellistä löytyy myös erittäin mielenkiintoinen museo, jossa oikeastaan vasta taisin tajuta, kuka Cleopatra Selene II olikaan ja mihin hänet on haudattu. Cleopatran tarina kietoutuu mielenkiintoisella tavalla Cherchelliin, koska juurikin Cherchellin alueelle, jota silloin kutsuttiin nimellä Caesarea, hän asettui asumaan miehensä Juba II:n kanssa. Cleopatran on kerrottu vaikuttaneen suuresti miehensä päätöksiin ja Mauritanian kuningaskunnan on sanottu kukoistaneen juuri hänen vaikutuksensa ansiosta. Välimeri tarjosi Mauritanialle oivat puitteet tuoda ja viedä erilaisia tuotteita, minkä lisäksi Caesareassa oli meneillään monia rakennusprojekteja.

Joskus minulle pitää vääntää asiat rautalangasta…

Djemila

Djemila, joka tunnetaan myös nimellä Cuicul, on yksi upeimmista paikoista, joissa olen käynyt; tässä kohteessa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla muinaisen Rooman mahtavuus sekä Afrikan luonnon kauneus! Kaupunki sijaitsee 900 metriä merenpinnan yläpuolella ja noin 50 kilometrin päässä Setifistä. Tästä kaupungista löytyi muun muassa foorumi, temppeleitä, basilikoja, riemukaaria sekä taloja.

Djemila on upea ja mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka muinaista roomalaista kaupunkirakentamista on sovellettu vuoristo-olosuhteissa. Unesco kuvaa Djemilaa yhdeksi kauneimmista roomalaisen kaupungin raunioalueista. Ei siis olekaan ihme, että mekin tykkäsimme! Varsinaisten raunioiden lisäksi alueelta löytyy myös mielenkiintoinen museo. Erityisesti muson upeat mosaiikit ovat näkemisen arvoisia!

Kaupungin suuri kylpylä on rakennettu vuonna 183 keisari Commodiuksen aikana. Kaupungin länsiporttina toimi Caracallan riemukaari, joka on koristeltu korinttilaisin kirjaimin. Sisääntulon näyttävyyttä korostivat riemukaarta seuraavaa tietä reunustavat pylväät. Alunperin sisääntulo oli koristeltu vielä lisäksi keisaria sekä hänen vanhempiaan, Septimus Severusta sekä Julia Domnaa, esittävillä patsailla. Portti oli aikoinaan 12.5 metriä korkea ja tarjosi kaupunkiin saapuville näyttävän sisääntulon. Caracalla itse tuli tunnetuksi keisarina, joka takasi Rooman kansalaisuuden kaikille Rooman valtakunnan vapaille asukkaille.

Kaupungin kangasmarkkinat rakennettiin 360-luvulla. Samoihin aikoihin kaupunkiin saatiin julkinen käymälä. Septimus Severuksen rakennuttama temppeli on yksi kaupungin vaikuttavimmista rakennuksista ja se on rakennettu kolmannella vuosisadalla. Keisarin ja hänen vaimonsa patsaat, jotka voi nykyään nähdä alueen museossa, löytyivät tästä temppelistä.

Vanha foorumi oli kaupungin kukoistusaikana pylväiden ympäröimä ja sen reunamilta löytyi kolme kaupungin erityisen tärkeää rakennusta; basilika, kapitoli sekä keskustemppeli, joka oli omistettu Jupiterille, Junolle ja Minervalle. Näistä rakennuksista ei ole enää paljoakaan jäljellä, mutta kivialttari, josta löytyy kuvaus eläinuhrista, on edelleen paikalla muistuttamassa paikan menneisyydestä.

Kaupungista löytyi myös markkinat ja vankila. Vankila sijaitsi lähellä markkinapaikkaa ja sinne todennäköisesti joutuivatkin sellaiset kauppiaat, jotka jäivät kiinni huijaamisesta. Muistan, kuinka markkina-alueella luulimme, että alueella olisi ollut aikoinaan ravintola tai jonkinlainen keittiö, mutta tv-dokumentti paljastikin alueen toriksi. Muistan meidän myös hämmästelleen pöytien korkeutta sekä miettineen, olivatko muinaiset roomalaiset pitkiä.

Yksi Djemilan upeimmista kohteista on yllättävän hyvin säilynyt amfiteatteri, joka sijaitsee syvässä laaksossa. Näytöksiin osallistui jopa 3000 ihmistä ja olikin upeaa istua yhdellä teatterin penkeistä ja miettiä, millaisia näytöksiä täällä on mahdettu esittää.

Tigzirt

Tigzirtissä oli asutusta jo esihistoriallisena aikana ja kaupungin kauppasatama rakennettiin Rooman valtakunnan hallitessa aluetta. Matkakohteena Tigzirt on pieni ja rauhallinen, kenties monen makuun jo hieman liiankin unelias kaupunki.

Timgad

Timgadissa emme ole valitettavasti vielä päässet käymään. Paikka kiinnostaisi kovasti, mutta meiltä on Timgadiin melkoinen ajomatka – pääkaupungista matkaa Timgadiin kertyy 480 kilometriä ja esimerkiksi Constantinesta 110 kilometriä.

Timgad oli aikoinaan Rooman siirtokunta. Kaupungin perusti keisari Trajanus vuoden 100 tienoilla ja siitä tuli alueen merkittävä keskuspaikka. Kaupungista käsin valvottiin alueen heimoja, erityisesti niitä heimoja, jotka asuivat Aurésvuorilla.

Kaupunki joutui rappiolle vuonna 430 kaupunkiin kohdistuneen ryöstöretken vuoksi. Vuonna 539 Bysantin valtakaudella sen ulkopuolelle rakennettiin vielä kuitenkin linnoitus. Lopullisesti kaupunki hylättiin 700-luvulla. Vuonna 1957 muinaisen kaupungin raunioiden viereen nousi ihkauusi Timgadin kaupunki.

Myös Timgad on roomalaisten taidonnäyte! Timgadissa näkyy se, kuinka roomalaiset käyttivät aikoinaan rakennusprojekteissaan ruutukaavoitusta. Alun perin kaupunki oli suunniteltu 15 000 asukkaalle ja erityisesti Legio III Augustan veteraaneille sekä sotilaille. Myöhemmin se kuitenkin levisi alkuperäistä ruutukaavoitusta laajemmalle alueelle. Kaupungin kukoistuskausi osui Septimius Severuksen hallintokauteen, jolloin sinne rakennettiin sekä julkisia rakennuksia että suuria yksityisrakennuksia.

Timgad oli Roomalle merkittävä keino osoittaa valta-asemaansa. Kaupunki myös auttoi roomalaista kulttuuria leviämään. 200-luvun puolessa välissä Timgad oli merkittävä toimintakeskus kristityille. Nykyisin Timgadin rauniot kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Raunioiden katsotaan kertovan mielenkiintoista tarinaa Rooman valtakunnan kaupunkiarkkitehtuurista tekniikoineen ja perinteineen. Lisäksi kaupungin katsotaan olevan osoitus roomalaisten insinöörien ainutlaatuisesta kekseliäisyydestä.

Kaupungin kaavan sanotaan muistuttavan castraa eli roomalaista sotilasleiriä. Timgadin keskeltä löytyy forum ja kaupunki on suunniteltu neliönmuotoiseksi. Tämä neliö on jaettu neljään osaan, joita halkoi kaksi pylväskäytävien reunustamaa pääkatua. Lisäksi alueet jaettiin kortteleihin. Alueen laajentuessa alkuperäisen kaavan ulkopuoliselle alueelle, se ei kuitenkaan enää noudattanut alkuperäistä ruutukaavaa.

Kaupunki on rakennettu kokonaisuudessaan kivestä. Rakennuksia jouduttiin korjaamaan monta kertaa kaupungin historian aikana. 200-luvun alkupuolella länteen johtava tie sai uuden portin, Trajanuksen kaaren, jossa oli itse asiassa kolme kaarta. Näistä keskimmäinen oli varattu sotavaunujen käyttöön ja reunimmaiset jalankulkijoiden käyttöön. Voi vain kuvitella, kuinka sotavaunut ovat aikoinaan huristaneet hurjaa vauhtia kaaren keskimmäisestä osasta jalankulkijoiden kävellessä verkkaisempaan tahtiin reunimmaisista osista. Toivon, että pääsen vielä joskus käymään Timgadissa!

Ylistyslaulu Cleopatra Selene II:lle

Koska minusta yksi Algerian roomalaisen historian kiehtovimmista hahmoista on ehdottomasti Cleopatra Selene II, on tämä juttu hyvä päättää Crinogoraksen kauniiseen runoon, jota pidetään ylistyslauluna Cleopatra Selene II:lle:

”The moon herself grew dark, rising at sunset,
Covering her suffering in the night,
Because she saw her beautiful namesake, Selene,
Breathless, descending to Hades,
With her she had had the beauty of her light in common,
And mingled her own darkness with her death.”

 

Lähteet:

Lonely Planet:

https://www.lonelyplanet.com/algeria/djemila/attractions/djemila/a/poi-sig/1315231/1341469

https://www.lonelyplanet.com/algeria/djemila/attractions/djemila-museum/a/poi-sig/1561076/1341469

Wikipedia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Cleopatra_Selene_II

https://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Mausoleum_of_Mauretania

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tipasa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cherchell

https://en.wikipedia.org/wiki/Tigzirt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Timgad

https://fi.wikipedia.org/wiki/Trajanus

Unesco:

http://whc.unesco.org/en/list/193

http://whc.unesco.org/en/list/191

http://whc.unesco.org/en/list/194

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube
Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply