Matkavuoden 2017 topit ja flopit

Tänä vuonna emme matkustelleet kovinkaan paljon. Itse asiassa huomaan nauttivani ihan tavallisesta arjesta tällä hetkellä niin paljon, etten edes kaipaa tämän enempää matkustelua. Olen tainnut tulla myös melkoisen mukavuudenhaluiseksi, kun olen alkanut kokea jatkuvan matkustelun jopa hieman raskaaksi. Lastenkin osalta huomaan, että toisinaan on reippaasti parempi viettää lomaa leväten ja rentoutuen kuin ympäri maailmaa reissaten. Ensi vuotta silmällä pitäen olen ajatellut, että yksi tai maksimissaan kaksi ulkomaanmatkaa tuntuisi sopivalta ja sen lisäksi voisimme lomailla täällä Algeriassa. Tänä vuonna kävin siis Roomassa, Vatikaanivaltiossa ja Suomessa, minkä lisäksi piipahdin Frankfurtissa. Tämän lisäksi lomailimme Algeriassa useammassa kohteessa. Mitkä sitten olivat tämän matkavuoteni flopit ja mitkä TOP-kohteet?

Matkavuoden 2017 flopit

Jostakin syystä omalla kohdallani Rooma floppasi. Tämä on hieman outoa, koska yksi suurimmista haaveistani on ollut käydä Roomassa ja nyt se toteutui. Rooma ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta; vaikka Algeriassa tykkäänkin erityisen paljon roomalaisista rauniokaupungeista, niin itse Roomassa rauniot eivät tuntuneetkaan läheskään niin upeilta kuin vaikkapa Tipasassa tai Djemilassa.

Eräs suurimmista syistä tähän on varmasti se, että Algeriassa edellä mainitut rauniokaupungit sijaitsevat keskellä upeaa luontoa, mikä tekee näistä kohteista entistäkin upeampia, mutta Roomassa rauniot ovat keskellä suurkaupungin sykettä. Toinen syy oli selvästi se, että Roomassa turisteista yritetään repiä irti kaikki mikä lähtee ja turisteja on laumoittain, mikä loi suosittuihin kohteisiin tungoksen tuntua, kun taas Algeriassa turisteja on niin vähän, että turistikohteiseen saa usein tutustua lähes omassa rauhassa. On upea tunne kävellä vaikkapa Djemilassa oman perheen kesken ja miettiä, miten kaupungissa on mahdettu elää, mutta Roomassa en oikein tavoittanut läheskään samaa tunnelmaa. Kolmanneksi: vaikka tykkään kävellä luonnossa melko pitkiäkin matkoja, niin Rooman mukulakivikadut laittoivat jalat koetukselle. En muista, että jalkoja olisi koskaan sattunut samalla lailla kävelyn vuoksi! Rooman matka ei kuitenkaan kaduta; oli tosi mukavaa tavata äiti Roomassa ja vaihtaa kuulumiset! Lisäksi tiedän, että ellen olisi päässyt Roomaan, olisi tämä jäänyt harmittamaan.

Vatikaanivaltion museo oli periaatteessa ihan mielenkiintoinen, etenkin Egyptin historian osasto sekä sisäpuutarha, jossa sentään sai istahtaa, mutta kun käytävät jatkuivat ja jatkuivat ja jatkuivat, aloin tuntea runsaudenpulaa enkä oikein enää jaksanut keskittyä mihinkään. Lisäksi museo oli yllättävän huonosti ilmastoitu ja siellä oli yllättävän vähän esimerkiksi kahviloita (saatika edes penkkejä), joihin olisi voinut istahtaa kesken museovierailun. 5-vuotiaalle tämä museo olisi varmasti ollut koettelemus, mutta mukana ollut reipas 7-vuotias pärjäsi hienosti!

Kun palasimme Algeriaan, sanoin miehelle, etten vähään aikaan mene ainoaankaan museoon, minkä päätöksen peruin jo samana päivänä, koska Marttyyrien muistomerkin alueella oli lapsia kiinnostanut näyttely, jossa esiteltiin armeijan kulkuneuvoja ja samalla kävimme myös läheisessä museossa, jossa oli näytteillä esimerkiksi entisen presidentin auto, josta minulle tuli mieleen aivan James Bondin menopeli. Museossa ei valitettavasti saanut kuvata, mutta ihanan ilmastoitu tila houkutteli viihtymään museossa pidempäänkin. Objektiivisesti arvioiden museon valikoima oli toki kaukana Vatikaanimuseon vastaavasta, mutta minulle tuntuu vähemmän olevan usein enemmän.

Matkavuoden 2017 TOP-kohteet

Tämän matkavuoteni upein kohde oli ehdottomasti Djemila! Upean luonnon keskellä vuoristoisissa maisemissa sijaitsevat roomalaisen kaupungin rauniot tekivät lähtemättömän vaikutuksen!

En muuten lainkaan muista, kävimmekö Tlemcenin Keijuluolissa tämän vuoden puolella vai vuoden 2016 lopussa (kävimme Tlemcenissa ja Oranissa vuoden vaihteessa). Jos matka ajoittui tälle vuodelle, niin Keijuluolat kuuluvat ehdottomasti vuoden TOP-kohteisiin Djemilan rinnalle! (Sen sijaan ilman sirkusta Oran olisi kuulunut vuoden flopanneisiin kohteisiin – en tykännyt Oranista erityisemmin, mutta sirkus pelasti Oranissa viettämämme illan!)

Suomen talvinen maaseutu kuuluu myös tämän vuoden parhaisiin matkakohteisiin. En yleensä tykkää talvesta, mutta vaihtelu virkistää ja oli oikein mukavaa käydä kotona, vaikka matkan perimmäinen syy ei ollutkaan kaikista mukavin. Mietin matkan aikana paljon omia juuria ja sitä mistä oikeastaan olen lähtöisin. Helsingin voisi sanoa tällä kertaa melkeinpä flopanneen, koska yllättäen en viihtynyt siellä lainkaan; kaikki tuntui niin kovin harmaalta ja kylmältä. Opiskeluaikoina ja vanhimpien lasten ollessa pieniä viihdyin Helsingissä erinomaisesti, mutta jossakin vaiheessa kaupunki alkoi tuntua ”niin nähdyltä”. Jokin tällainen tunne palautui jälleen mieliin ja hyppäsinkin reippaasti odotettua aiemmin Haminaan lähtevään bussiin.

Matkavuoden 2017 paras ruoka sekä paras asiakaspalvelu

Varsinaisten matkakohteiden lisäksi erityismaininnan ansaitsevat matkavuoden paras ruoka sekä paras asiakaspalvelu! Parasta ruokaa saimme ehdottomasti Setifin Park Mallin intialaisessa ravintolassa. Vieläkin tulee vesi kielelle näitä ruokia ajatellessa! Oli kuitenkin myös ihanaa saada pitkästä aikaa kunnon suomalaista kotiruokaa äidin luona! Meitä hemmoteltiin esimerkiksi uunilohella ja marjarahkalla.

Parasta jäätelöä olemme saaneet pitkin vuotta Bab Ezzouarin Gelateria Arlecchinosta, jossa esimerkiksi aivan loistava jogurtti- tai suklaajäätelötuutti maksaa noin euron ja valtava jäätelöannos, josta riittää hyvin kahdelle, kolmisen euroa. Toinen suosikkini, jota kului tänäkin kesänä valtavasti, sitruunasorbetti, on vielä reippaasti tätä edullisempaa. Muistankin, kun eräällä kesään sijoittuneella Suomen reissulla jouduin selittämään lapsille useampaan otteeseen, miksi Suomessa ei olekaan taloudellisesti kovin järkevää napata jäätelöitä kioskista ja ottaa kerralla monta palloa koko perheelle, kuten voimme Algeriassa tehdä… Toivottavasti tämä ei nyt mene aivan Italian mollaukseksi, mutta olin kovasti odottanut pääseväni maistamaan kuuluisaa italialaista gelatoa. Annokset kolmelle maksoivat enemmän kuin Algeriassa koko perheen ruokailu, mutta jäätelö ei maistunut lähellekään yhtä hyvälle kuin Bab Ezzouarin gelato – itse asiassa 7-vuotias ei tykännyt jäätelöstä ja sanoi, että ottaisi paljon mieluummin Bab Ezzouarin jäätelöä.

Ehdottomasti parasta cappuccinoa saimme sentään Roomassa! Yöpymiseemme sisältyi aamupala läheisessä kahvilassa, joka oli oikein tunnelmallinen pikkukahvila ja jonka cappuccino oli niin hyvää, että otimme äidin kanssa pari kertaa santsikupilliset. Pojalle oli tarjolla lämmintä maitoa, joka maistui myös hyvin. Kahvilaa ylläpiti maahanmuuttajapariskunta ja isovanhemmat näyttivät huolehtivan pariskunnan lapsista. Aamuisin isovanhemmat tulivat kahvilaan vauvan sekä koululaisen kanssa ja koululainenkin taisi saada aamupalansa vanhempien kahvilassa. Kerran äiti lauloi vauvalleen Celine Dionin kuuluisaa kappaletta ”My Heart Will Go On” sellaisella äänellä, että kylmät väreet menivät läpi vartalon. Wau! Uskon, että äidistä tuntui vaikealta olla erossa niin kovin pienestä vauvasta, mutta töitä oli tehtävä. Onneksi isovanhemmat tuntuivat huolehtivan pienestä ilmeisen hyvin. Tällaiset pienet asiat olivat itse asiassa Roomassa kaikista parasta ja tämä kahvila ei kyllä flopannut!

”Every night in my dreams
I see you, I feel you
That is how I know you go on
Far across the distance
And spaces between us
You have come to show you go on”

Parasta palvelua saimme tänä vuonna Haminassa. Olen joskus parjannut suomalaisia pikkukaupunkeja, mutta tällä kertaa sain todeta pikkukaupunkien hyvät puolet; myyjillä on aikaa aidosti palvella asiakkaitaan! Olin saanut tehtäväksi tuoda pojan joukkueen maalivahdille kunnolliset maalivahdin hanskat ja siinäpä olikin tehtävä, kun koot vaihtelevat merkeittäin eikä kyseinen pelaaja ymmärrettävistä syistä voinut hanskaa sovittaa ennen ostopäätöstä. Erittäin ystävällinen myyjä kaiveli paikallisessa urheiluliikkeessä hanskoja varastosta ja sovitteli niitä kärsivällisesti omaan käteensä (, jonka arvelimme vastaavan suunnilleen nuoren maalivahdin käden kokoa). Ostos onnistui ja maalivahti ilahtui aivan valtavasti!

Toinen erityisen hyvä asiakaspalvelukokemus sattui Algerin lentokentällä palatessani Suomesta. Iso punainen laukkuni ei nimittäin ilmestynytkään matkatavarahihnalle. Olin siinä vaiheessa matkustanut 5-vuotiaan kanssa noin 17 tuntia ja tuskanhiki alkoi jo kohota otsalle, kun mietin, mitä kaikkea laukku sisälsi. Siellä oli esimerkiksi se valtava Lego-paketti, jota olin etsinyt ympäri Roomaa ja verkkokauppoja. Pakettiahan sai Algeriasta Bab Ezzouarista, mutta ajattelin jälleen saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla tuomalla paketin pojille tuliaisiksi Roomasta. Pakettia ei kuitenkaan Roomasta löytynyt ja sillä välin se oli loppuunmyyty sekä Bab Ezzouarista että jopa Legon omasta verkkokaupasta. Onnistuin löytämään tämän erikoispaketin yhdestä ainoasta verkkokaupasta, josta tilasin sen vanhempieni kotiin – ja nyt paketti olikin kadonneessa matkalaukussa. Itse asiassa sillä hetkellä tuntui, että lähes kaikki tärkeimmät Suomesta raahaamani tuliaiset lapsille olivat kyseisessä laukussa ja soimasin itseäni siitä, miten kukaan voi pakata niin, kun ruumaan meneviä laukkuja oli kuitenkin kaikkiaan kolme!

Algerin kentällä sain kuitenkin aivan loistavaa palvelua! Nuori asiakaspalvelija otti asian heti hoitaakseen (sujuvalla englannin kielellä!) ja teki laukusta katoamisilmoituksen, vaikka oli jo tosi myöhä – keskiyö oli ohitettu aikoja sitten. Hän jopa tarkisti koneeltaan, missä laukku seilaa ja huomasi, että laukun edelleen lähettämisessä oli möhlitty Frankfurtissa ja laukku olikin lähetetty sieltä Algerin sijaan Müncheniin. Mielikuvani täsmällisistä saksalaisista sai pahan kolauksen mutta virkailijan vakuuttelut siitä, ettei madamen kannata olla laukusta huolissaan rauhoittivat mieltäni. Laukku saapui Algeriin seuraavana päivänä eli loppu hyvin, kaikki hyvin!

 

Ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun runsaasti hehkutetut matkakohteet eivät teekään minuun toivottua vaikutusta ja kun reippaasti tuntemattomammat kohteet kolahtavat ja kovaa! Esimerkiksi Eiffel-torni ei minusta näyttänyt paikan päällä kovinkaan kummoiselta ja paljon hehkutetusta Amsterdamista olisin halunnut poistua saman tien. Annoin kuitenkin Amsterdamille mahdollisuuden, mikä ei ainakaan auttanut parantamaan kaupungista saamaani kuvaa.

 

Mitkä olivat sinun (matka)vuotesi kohokohtia ja mitkä kohteet tai tapahtumat tuottivat pettymyksen?

Onnellista (matka)vuotta 2018!

 

 

P.S. Olen lisännyt kategorioihin uuden osion, Algerian matkakohteet ja -vinkit, koska huomasin, että Algeriassa tekemiämme matkoja on muutoin melko vaikea löytää täältä muun höpöttelyn seasta. Vaikka kirjoitankin matkablogiportaalin alla, kertoo blogini enemmänkin siitä, miltä eläminen lapsiperheenä täällä tuntuu, kuin varsinaisesta matkustamisesta, mutta jonkin verran olemme myös tutustuneet maan eri osiin. Minulta on kyselty sähköpostitse ja Facebookissa yllättävän paljon Algeriaan matkustamiseen liittyviä vinkkejä ja yllättävän moni lukijoistani on jo Algeriassa käynyt. Tiedän kuinka vaikeaa Algeriasta matkakohteena on löytää tietoa englannin-, saati suomenkielisenä, joten yritän jakaa omia tiedonmurusiani tässä osiossa. Muutamat jutut ovat jääneet blogimuutossa matkan varrelle vanhaan blogiin, mutta esimerkiksi ensimmäisestä Tipasan reissustamme kertovat jutut löytyvät yhä edelleen täältä ja täältä.

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube
Previous Post Next Post

You Might Also Like