Kaunis Djemila

Historian oppiminen voi olla hauskaa! Tämä tuli jälleen todistettua lasten syyslomalla, jolloin suuntasimme tutustumaan Setifiin sekä sen lähellä sijaitsevaan Djemilaan – muinaisen roomalaisen kaupungin raunioihin. Vaikka Rooma olikin pienoinen pettymys, niin Djemila ei ollut! En tiedä, voinko koskaan kyllästyä samoilemaan kauniissa maisemissa sijaitsevilla muinaisten roomalaisten kaupunkien raunioilla. Tykkään ”monta kärpästä yhdessä iskulla” -ratkaisuista ja tällaiset retket ovat juuri sellaisia; samalla, kun tulee tutustuneeksi upeisiin kohteisiin, saa myös melkein kuin huomaamatta aimo annoksen raitista ilmaa ja liikuntaa.

Djemila-nimi tarkoittaa kaunista ja tämä paikka on kyllä nimensä ansainnut! 5-vuotiaan spontaani ”Kuinka kaunista!” -huudahdus paikan päällä todisti, että myös lapset aistivat paikan kauneuden ja ainutlaatuisuuden. Tämä on jälleen kohteita, joille kuvat, eivätkä varsinkaan meidän kännykkäräpsymme, eivät tee oikeutta, vaan tunnelma pitää kokea paikan päällä! Minun listallani Djemila meni upeimpien koskaan näkemieni kohteiden listalle! Enkä muuten ole yksin ajatusteni kanssa, Tripadvisorilla Djemila on nimittäin saanut viisi tähteä viidestä paikalla vierailleilta kävijöiltä! Tähän kauniiseen kohteeseen pääsimme tutustumaan lähes keskenämme turistimassojen ulottumattomissa noin kahden euron pääsymaksun hinnalla (yhteensä kahdelta aikuiselta ja kolmelta lapselta pääsymaksu raunioalueelle sekä museoon maksoi 400DA, mikä vastaa tällä hetkellä noin kahta euroa). Museossa ei saanut kuvata, mutta raunioalueella otimme sitten kuvia senkin edestä.

Poikien vauhdista voi kuvistakin päätellä, että lapset olivat tästä kohteesta innoissaan. Meillä oli perässä pysymistä, koska Djemilassa ei pieniä lapsia voi päästää tutustumaan raunioihin aivan omin päin.

Djemila on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva kohde ja se on erityisen ainutlaatuinen, koska Djemilassa roomalainen arkkitehtuuri on sovitettu vuoristoympäristöön.

Tällä paikalla on ilmeisesti aikoinaan suoritettu uhrimenoja.

Luulimme ensin, että tässä kohdassa olisi sijainnut roomalaisten keittiö tai ravintola, mutta juuri tänään sattuikin telkkarista tulemaan Djemilaa käsittelevä dokumentti, jonka mukaan paikalla sijaitsi muinoin tori. Hämmästelimme pöytien korkeutta ja mietimme, olivatko roomalaiset erityisen pitkiä.

Temppelin kohdalla tuli väistämättä mieleen, että millaista jumalaa tai millaisia jumalia täällä onkaan palvottu?

Monin paikoin olisimme toivoneet osaavamme lukea pylväissä ja patsaissa olevia tekstejä. Mitähän näissä on haluttu sanoa?!

Roomassa ilmeisen suosittua leijona-aihetta löytyi muuten täältäkin.

Eräs alueen näyttävimmistä ja mielenkiintoisimmista kohteista oli yllättävän hyvin säilynyt amfiteatteri. Halusin ehdottomasti kokeilla, miltä tuntuu istua teatterin kivisellä penkillä. Puolipilvisenä päivänä penkillä oli yllättävän kylmä. Jäinkin miettimään, mitenhän katsojat näytöksiin pukeutuivat ja millaisia näytöksiä täällä esitettiin. Lapset kokeilivat lavalla esiintymistä ja oli yllättävää, kuinka hyvin lastenkin äänet kantautuivat ylhäällä sijaitseville istuimille. Tyttö totesi kesken esityksen: ”Äiti, mieti, että joku on joskus istunut siinä sinun paikallasi!”. Tämä sai miettimään, kuinka katoavaista kaikki oikein onkaan. Täälläkin on joskus esitetty ties millaisia näytöksiä ja nyt jäljellä on enää kiviset penkit ja tyhjä esiintymislava.

Djemilaan on melko lyhyt ajomatka esimerkiksi Constantinesta ja suosittelenkin ehdottomasti Djemilassa vierailua, jos matkasi suuntautuu lähiseuduille!

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube
Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply sirokko sunnuntai, marraskuu 5, 2017 at 10:14

    Ei olla koskaan ehditty poiketa tuollakaan, kuitenkin melkein viiden tunnin ajomatka täältä. Kauniilta näyttää ja hyvin säilyneeltä. Meillä Hipponen rauniot ovat kärsineet viime vuosina vandalismista enmmän kuin ikinä sotien pommituksissa.

  • Reply Laura T. sunnuntai, marraskuu 5, 2017 at 17:21

    Voi harmi tuota vandalismia :(! Mies vielä ehdotteli, että olisimme ajaneet samalla reissulla vaikka Annabaan asti, mutta kyllä matka on sentään melkoinen. Constantine houkutteli, mutta totesimme, että sekin on kuitenkin vähän turhan kaukana kahden päivän reissulla, kun kotiinkin piti vielä ajaa. Djemila on yllättävän hyvin säilynyt ja Setif oli yllättävän kiva kaupunki – sellainen uuden ja vanhan jännä yhdistelmä, kuten algerialaiset kaupungit monesti ovat.

  • Reply Petra maanantai, marraskuu 6, 2017 at 14:31

    Upean naköinen paikka. Naissa vanhoissa antiikkikaupungeissa mielen valtaa aina tuo ihmiselon rajallisuus, etta samoilla paikoilla on tallattu tuhansia vuosia sittenkin ja mika on muuttunut. Onko Algeriassa raunioalueilla yleensa opaskyltteja? Taalla vaihtelee, osa raunioista on edelleen tutkimatta silla niita on niin paljon etteivat maararahat taida riittaa. Olen joskus ihmetellyt kun selvasti vanhoihin muureihin saattaa törmata jopa kaupunkien keskella tai maastossa mutta nakottavat siella ilman mitaa suojia.

  • Reply Laura T. maanantai, marraskuu 6, 2017 at 18:03

    Opaskylttejä on täällä tosi vähän raunioissa ja sama juttu muuten täälläkin, että osa vanhoista muureista on keskellä arkielämää vailla mitään suojia! Djemilassa paikalla oli kuitenkin työntekijöitä, joista eräs kertoi meille, että tuo yksi kohta on toiminut uhrauspaikkana. Paikan tunnelma oli tosi erikoinen ja ainutlaatuinen – tykkäsin!

  • Leave a Reply