Kallista hiekkaa

Kallista hiekkaa

”Algeria oli kuulunut Ranskalle 1830-luvulta lähtien. Ranskalaiset tulivat omien sanojensa mukaan ystävällisissä aikeissa ja ”tieteellisten tarkoitusperien vuoksi”. Mitä todella tapahtui? Algerialaiset alistettiin väkivaltaisesti. Ranskalaiset loivat oman mukavan paratiisinsa hehkuvan taivaan alle, jossa heidän viiniviljelmänsä antoivat pian runsaita satoja. Algeriasta tuli eräs Ranskan tärkeimpiä siirtomaita. Juuri tämän vuoksi ranskalaisten oli niin vaikea luopua vallastaan Algeriassa. Ja tämän vuoksi vapaustaistelusta tuli niin äärettömän verinen.”

– Saeed Assad: Testamentti / Jaakko Sarlin-Lappeteläinen & Heli Santavuori: Kallista hiekkaa

Nykyään on aika luksusta saada käsiinsä suomen- tai englanninkielinen kirja ja vielä harvinaisempaa on saada käsiinsä Algeriasta kertova suomenkielinen ihka oikea kirja! Luen edelleenkin paljon, mutta olen joutunut tekemään sellaisen myönnytyksen, että luen yleensä kännykällä. Ensin ostin kännykän kirjakaupasta useita kirjoja, mutta sitten keksin, että voinkin suomalaisen kirjaston verkkopalvelusta lainata kirjoja maksutta kirjastokortillani! Kirjakulut putosivat samantien! Aivan kaikkia kirjoja palvelusta ei tietysti löydy ja suosittuja kirjoja joutuu odottamaan, mutta muutoin palvelu on loistava! Suosittelen siis, jos joltakin muultakin ulkosuomalaiselta on tällainen vaihtoehto mennyt ohi ja kirjastokortti löytyy! Tällä kertaa kuitenkin sain käsiini ihka oikean kirjan, koska vanhempani toivat sen mukanaan Suomesta.

Kuulin isältäni, että suomalainen Ranskan muukalaislegioonassa palvellut sotilas on kirjoittanut kirjan Algerian sodasta ja alettuani asiaa tutkia googlettamalla, löysin Jaakon tarinan, jonka halusin ehdottomasti lukea. Jaakko liittyi legioonaan erittäin nuorena, ainoastaan 16-vuotiaana ja hänen suhtautumisensa sotaan olikin kovin ristiriitainen. Välillä tarinasta välittyi tunne, ettei Jaakko oikein ollut tiennyt itsekään, mihin tuli ryhdyttyä.

Tarinassa ei ihannoida eikä mässäillä väkivallalla, vaikka muutamia väkivaltaisia kohtauksia tarinassa onkin kuvattu. Jaakko itse toivoi, että kirja kertoisi ”totuutta, ei mitään ramboa”. Toisinaan Jaakko suhtautuu oikeinkin myötätuntoisesti algerialaisiin, vaikka periaatteessa taisteleekin näitä vastaan ja ainakin kerran hän joutui legioonassa vaikeuksiin osoitettuaan myötätuntoa kuolevalle algerialaiselle taistelijalle. Joissakin kohdissa Jaakko tunnustaa, että tilanteet tuntuivat pahalta ja että oli hirveää, kun syyttömät joutuivat kärsimään niin paljon. Hän myös kunnioitti vastapuolen rohkeutta ja taistelutahtoa. Sota oli molemmin puolin raaka, mutta keskustelu ranskalaisten tekemistä suoranaisista sotarikoksista Algerian sodan aikana on alkanut vasta viime vuosina osan sodassa mukana olleista ranskalaisista upseereista tunnustettua syyllistyneensä algerialaisten kidutukseen. Myös Jaakko kuvailee tarinassaan, kuinka algerialaisia kidutettiin lukuisin eri tavoin – jopa lennättämällä näitä sidottuina helikopterin alle kovassa vauhdissa. Pidin koulussa erittäin paljon historiasta, mutten muista, että Algerian sotaa olisi historian tunneilla juurikaan käsitelty.

Algeria sai itsenäisyytensä veristen ja pitkien taisteluiden jälkeen. Tässä suhteessa Algeria muistuttaa mielestäni hieman Suomea – molemmat ovat saaneet itsenäisyytensä ikään kuin altavastaajina. Myös Jaakon ajatukset karkasivat välillä hänen isäänsä, joka oli taistellut talvisodassa. Algeriassa vapaustaistelijoilla oli toki kotikenttäetu siinä mielessä, että he tunsivat paikallisen maaston legioonalaisia paremmin. Toisaalta legioonalaisilla oli verrattomasti parempi kalusto sekä koulutetumpi miehistö. Sekä Algeriassa että Suomessa itsenäisyyden puolesta taistelleita kunnioitetaan suuresti. Muun muassa virolaisia oli auttamassa Suomea itsenäisyystaistelussa, kun taas Algeria sai apua Tunisiasta esimerkiksi aseiden muodossa. Molemmissa maissa on lisäksi itsenäisyyden saamisen jälkeen käyty läpi sisällissota.

Marttyyrien muistomerkin yhteydessä oleva museo avasi omat silmäni – oli aika hurjaa nähdä kuvia, jotka kertoivat algerialaisten kurjasta asemasta omassa maassaan Ranskan vallan alla. On aika tekopyhää kauhistella esimerkiksi maan lukutaidottomien määrää Euroopasta käsin, kun lukutaidottomuus oli algerialaisten keskuudessa yleistä nimenomaan Ranskan hallitessa maata. Nykyisin lukutaidottomuus on nuorten keskuudessa harvinaista ja esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista jo yli puolet on naisia.

Kirjan lukeminen kesti minulta tavallista kauemmin. Vaikka aihe olikin mielenkiintoinen, olisin kaivannut kenties vielä enemmän sodan syihin ja oikeutukseen liittyvää pohdiskelua. Kirja sisältää runsaasti legioonalaisten arkeen liittyvää kuvailua, kuten harjoittelun ja kaluston ylläpidon kuvailua, joka ei ollut niin mukaansa tempaavaa luettavaa kuin hieman pohdiskelevammat osuudet. Oli mielenkiintoista, että monet kirjan tapahtumat sijoittuvat viime lomamme maisemiin, Tlemceniin ja Oraniin – Mascarankin ohi muistan meidän ajaneen – paikka jäi nimensä ansiosta mieleen! Näimme matkan varrella myös ainakin yhden suurmaatilan, joka oli luultavasti kuulunut aikoinaan ranskalaiselle yläluokkaiselle perheelle. Kirja on kuitenkin mielenkiintoinen teos Algerian historiasta kiinnostuneelle – se saa ymmärtämään, kuinka kalliisti algerialaiset ovat joutuneet itsenäisyydestään maksamaan ja kuinka kallista, ihmishengin maksettua, hiekkaa tässä maassa onkaan! ”On kallista hiekkaa. Kallista kalliota.”, Jaakko itse totesi.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube
Previous Post Next Post

You Might Also Like

39 Comments

  • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 11:36

    Onko Algerialla mennyt paremmin itsenäisenä? Mielestäni ei. Ranska rakensi Algerian infran ja opetti maanviljelyn. Yli sata vuotta Algeriassa asuneet ranskalaiset karkotettiin ja tämä oli muka oikein vaikka jos vuoden-pari Euroopassa ollutta arabia ei saisikaan karkottaa, koska hänellä on muka ”siteitä” maahan missä on ollut. Ei Algeriassa olisi mitään ilman Ranskan siirtomaakautta.
    Vasta aivan viime aikoinakin Algeriassa on sodittu 1992 vaaleista lähti liikkeelle terrorin jakso joka oli todella julma ja verinen.
    Algeriassa kävi samoin kuin arabimaissa yleensä. Islamistit saavat kannatusta eikä demokratiasta ole tietoakaan. Eikä tule.
    Länsimainen arabin kanssa oleva nainen ei hänkään halua kuulla mitään muuta kuin miehensä ja miehen suvun syöttämän totuuden, nehän on ne ruskeat silmät ja käkkärä tukka ainoa millä on merkitystä.

  • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 12:31

    Olemme tainneet keskustella tästä jo aiemminkin emmekä oikein silloinkaan päässeet yksimielisyyteen asiasta :). Tässäkään jutussa ei tainnut olla yhtäkään mieheni tai hänen sukunsa ”syöttämää” asiaa, vaan ihan suomenkielisestä kirjasta otettuja otteita ja omaan lukukokemukseen perustuvia kokemuksia.

    Tilastojen valossa Algeria on kyllä kehittynyt monellakin saralla melkoisesti – esimerkiksi tyttöjen mahdollisuudet Algeriassa ovat tällä hetkellä samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa – mistä toki on varaa parantaa, mutta aivan huonoimpien maiden joukossa Algeria ei tässäkään suhteessa ole. Asiasta uutisoi jopa Iltalehti. Ranskalaiset saattoivat opettaa algerialaiset viljelemään maata, mutta melkeinpä orjan asemassa. Myös suomalainen Jaakko kertoo tarinassaan algerialaisten kurjasta asemasta omassa maassaan. Ranskalaisilla toki oli täällä hyvät oltavat siirtomaakauden aikana ennen sodan alkua.

  • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 12:48

    Suomalaiset olivat myös orjan asemassa Ruotsin vallan alla. Miksi Afrikan ei koskaan tarvitse itse tehdä mitään?

    Etkä ottanut kantaa Algerian sisällisodan ongelmiin ollenkaan.

    Mitkä ovat tyttöjen mahdollisuudet? Miten niitä mitataan? Älä nyt edes leikilläsi vertaa USA:ta ja Algeriaa. Saisiko algerialainen tyttö ottaa vaikka veljesi tai serkkusi miehekseen eikä suku tätä vastusta?

  • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 13:23

    Tässäpä tämä uutinen tutkimustuloksista koskien tyttöjen asemaa Algeriassa: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101122447431_uu.shtml . Tyttöjen mahdollisuudet näkyvät esimerkiksi siinä, että yliopisto-opiskelijoista on jo yli puolet naisia. Naisia työskentelee täällä niin poliiseina, ministereinä kuin lentokapteeneinakin. Lentokapteeneina on naisia Air Algeriella reippaasti enemmän kuin Finnairilla – olen itse lentänyt algerialaisen naisen ohjaamassa koneessa.

    Sisällissota oli kamala, siitähän olenkin blogissa jo maininnut. Mutta niinpä vain Suomikin ajautui sisällissotaan itsenäisyyden saatuaan – täällä sisällissotaan ajauduttiin vain reippaasti myöhemmin kuin Suomessa, kun itsenäisyyskin saatiin niin kovin myöhään.

    En ole itse koskaan sanonut, ettei Afrikan mielestäni pitäisi tehdä itse mitään!!! Itse asiassa olen aivan päinvastaista mieltä ja työskentelemmekin eräässä suomalaisessa projektissa, jossa pyritään löytämään yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja algerialaisten yritysten välille. Täällähän olisi todella paljon potentiaalia, jota monet maat jo hyödyntävätkin reippaasti – siten, että molemmat maat tästä yhteistyöstä hyötyvät – ja Suomessakin nimenomaan Algeriaa pidetään yhtenä lupaavimmista yhteistyötahoista. Olen sitä mieltä, että olisi paljon parempi esimerkiksi tehdä taloudellista yhteistyötä Afrikan maiden kanssa (kunhan tätä yhteistyötä vain tehtäisiin reilulla tavalla!) kuin pyrkiä auttamaan niitä tekemällä ”kaikki valmiiksi”. Monestihan auttamisyritykset menevät vielä metsään siinä, etteivät auttavat tahot tunne riittävän hyvin paikallisia olosuhteita.

    Anoppini on itse asiassa useamman kerran puolitosissaan ehdottanut, että veljeni muuttaisi myös tänne ja etsisi itselleen paikallisen puolison. Sitä en sitten tiedä, kuinka innoissaan kumpikaan osapuoli tästä ehdotuksesta olisi :).

  • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 13:31

    Tässä vielä lisää luettavaa – tämä juttu on jo melko vanha, vuodelta 2013, joten uskoisin, että tilanne on tuosta entisestään kohentunut:
    https://ydinlehti.fi/numero-2013-4/tasa-arvoa-vai-hyvaa-kohtelua/
    Algeriaa pidetään tasa-arvokehityksen osalta oikeinkin hyvään suuntaan menossa olevana maana. Edellisessä kommentissani oli sikäli virhe, että linkkaamani tutkimuksen mukaan Algeriassa tytöillä on jopa paremmat mahdollisuudet kuin Yhdysvalloissa. Kehitettävää täällä toki on vieläkin monella saralla, mutta kovasti täällä on myös yritetty.

  • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 14:19

    Tuollaiset rankingit ovat harhaanjohtavia ja se mikä jossain olisi turmiollista on muualla täysin OK. Eri maihin eivät käy samat mittarit. Monessa maassa pieni osa kansasta pärjää kyllä, mutta suurin osa ei. Sisällisotia on monenlaisia. Suomen sisällisodan haavat umpeutuivat nopeasti eikä meillä uskonto näytellyt minkäänlaista osaa. Maailmassa ei ole yhtään demokratiaa jossa uskontona olisi Islam. Ne vain eivät sovi yhteen.
    Olen edelleen sitä mieltä, että hehkutat Algeriaa miehesi vuoksi, et siksi että se olisi jotenkin edistyksellinen.

  • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 15:07

    Mieheni vuoksi en Algeriaa hehkuta – mitä järkeä siinä olisikaan, kun ei mieheni edes blogiani lue? – enkä mielestäni ole myöskään sanonut Algeriaa erityisen edistykselliseksi – olen vain sanonut, että edistystä on tapahtunut monessakin asiassa reippaasti. En myöskään voi mitään sille, että viihdyn täällä ainakin tällä hetkellä reippaasti paremmin kuin Suomessa.

    Olen blogissani kertonut, kuinka epäilevin mielin tulin Algeriaan ja kuinka ihastuinkin maahan kokeiltuani täällä asumista. Myös isäni tuli maahan kovin epäilevin mielin, mutta tykkäsikin kovasti ja oli positiivisesti yllättynyt. Olen blogissani pyrkinyt tuomaan esiin myös sitä, että elän suureksi osaksi melko hyväosaisten algerialaisten keskellä, mikä osin vaikuttaa siihen, miltä elämä minusta täällä näyttää. En silti ole myöskään pyrkinyt sulkemaan silmiäni niiltä epäkohdilta, joita maasta tietysti myös löytyy – kuten ihan jokaisesta maasta. Kuitenkin esimerkiksi aivan uusien omistusasuntojen jakaminen valtion toimesta pientä korvausta vastaan köyhille sosiaalisin perustein on jotakin sellaista, mitä en ole missään muussa maassa nähnyt.

    Tällaisissa tutkimuksissa kyllä yleensä pyritään ottamaan huomioon koko kansan tilanne (toki otoksin) eikä niin, että joukosta poimittaisiin ne kaikista parhaiten pärjäävät, ja viime aikoina on kyllä tullut vastaan useita tutkimuksia, jotka kaikki tukevat Algerian kehitystä. On tutkijoiden ammattitaidon vähättelyä väittää, että heidän laatimansa mittarit tuottaisivat virheellisiä tutkimustuloksia enkä oikein jaksa uskoa länsimaisten tutkijoiden tahallaan tuottaneen tietoa, jonka mukaan Algeriassa tytöillä olisikin paremmat mahdollisuudet elämässään kuin Yhdysvalloissa!

    • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:01

      Olenkin arvellut että taidat elää siellä eliitin joukossa ja vedät johtopäätöksiä jotka koskevat koko maata. Jos USA:ssa katsotaa negatiiviseksi se, että siellä on paljon teiniraskauksia niin ei se kerro välttämättä mahdollisuuksien puutteesta. Lopultakin kyse on elämänlaadusta jossa on hyvin erilaiset mittarit eri maissa. Vielä 1950-luvun Suomessa ei tarvittu edes kovin paljoa rahaa elämiseen mutta silti oltiin onnellisia. Matkustamisesta ei edes uneksittu toisin kuin tänään jolloin aina pitää olla lentoliput sähköpostissa. Missä ne algerialaiset menestyksekkäät firmat ovat? Missä algerialaiset tutkijat? Kiinalaisia kyllä on,samoin vaikka intialaisia.

      • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:11

        Eliitin joukossa en suinkaan elä, mutta pääasiassa hyvin toimeentulevien keskuudessa kylläkin – tosin tuttavapiiriimme kuuluu myös niitä, jotka ovat saaneet valtiolta asunnon sosiaalisin perustein eli jonkinlaista tuntumaa myös algerialaiseen köyhyyteen on. Lisäksi seuraan Algeriaan liittyviä tutkimuksia jonkin verran, jotta saisin tuntumaa maan kokonaistilanteeseen. Algeriahan pärjäsi erinomaisesti myöskin onnellisuustutkimuksessa menneinä vuosina, ollen tutkimuksen mukaan yksi maailman onnellisimmista maista. Blogini ei muutoinkaan ole tarkoitus olla kattava kuvaus Algeriasta, vaan lähinnä kerron omista kokemuksistani maahan liittyen.

        Sonatrach on yksi hyvä esimerkki menestyneestä algerialaisesta yrityksestä. Algeriasta on lähtöisin myös monia loistavia lääkäreitä ja tutkijoita, mutten nyt valitettavasti osaa heitä nimetä (nimimuistini on huono ja olen kuullut näistä lääkäreistä niin sirpalettaista tietoa, etten sen paremmin osaa heistä kertoa). Esimerkiksi Elias Zerhouni löytyi kuitenkin nopealla googlettamisella – on siis Algerian yliopistosta valmistunut arvostettu algerian-amerikkalainen terveysalan vaikuttaja.

        Loppuosan kommentistasi jouduin valitettavasti poistamaan loukkaavana.

  • Reply sirokko maanantai, helmikuu 27, 2017 at 15:24

    Niin. Ei millään kansalla ole millään tekosyyllä oikeutta vallata ja orjuuttaa toista kansaa, vaikka näin tehdään tänäkin päivänä, tosin ei samalla tavalla kirjaimellisesti kuin siirtomaavallan aikaan. Jokaisella kansalla on oikeus kehittyä omaa tahtiaan omalla tavallaan, jokaisen maan historiassa on omat mustat kohtansa. On vielä tänäkin päivänä ja tulee aina olemaan, niin se vaan on, kellä mitäkin.
    Ei kukaan voi tietää minkälaista täällä olisi nykyään ilman ranskalaista historiaa, onhan tätä maata pitäneet vallassaan vuosituhansia moni muukin valta ja kaikki ovat jälkensä jättäneet. Sen voi sanoa, jos Algeria ei olisi itsenäistynyt niin niiden 1,7 miljoonan algerialaisen maahanmuuttajan sijasta Ranskan väkiluku olisi nyt 41 miljoonan algerialaisen verran suurempi – he tuskin haluaisivat enää orjuudessa elää.

  • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 15:39

    Hyvä kommentti Sirokko! Isäni on aina kauhistellut sitä, mitä valkoiset tekivät Amerikassa intiaaneille ja näissä tarinoissa on jotakin kovin samaa. Myös moneen kaupankäyntiin liittyy nykyisin valitettavasti piirteitä, joita voisi kutsua orjuuttamiseksi, joissa me länsimaalaiset hyödymme siitä, että köyhissä maissa työskennellään hirvittävissä olosuhteissa olemattomalla palkalla.

    • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:08

      Eivät valkoiset intiaaneja surmanneet vaan taudit. Tosin intiaanien syrjäytyminen on varoittava esimerkki mitä Euroopalle tapahtuu jos afrikkalaiset sinne suurin joukoin pääsevät.

      • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:42

        En oikeastaan niinkään ajatellut edes surmaamista, vaikka sitäkin valitettavasti tapahtui runsain mitoin, vaan sitä, miten intiaaneilta vietiin heidän maansa ja miten heidät sijoitettiin reservaatteihin yrittäen asettaa vapautta rakastaneet intiaanit sellaisiin muotteihin, jotka eivät heille sopineet. Ne tappavat tauditkin taisivat olla lähinnä valkoisten mukanaan tuomia…

        Tuntemani maahanmuuttajat ovat muuten itsekin sitä mieltä, että vakaviin rikoksiin Euroopassa syyllistyneet pakolaiset/maahanmuuttajat pitäisi palauttaa lähtömaihinsa! Lisäksi tuntemistani Suomessa asuvista afrikkalaisista lähes kaikki ovat työssä – ja hyviä työntekijöitä ovatkin! Usein he tekevät sellaistakin työtä, jota moni suomalainen ei mielellään tee – esimerkiksi siivoavat tai toimivat henkilökohtaisina avustajina. Minulla on ollut monta läheistä afrikkalaista työkaveria, jotka olivat työssään aivan erinomaisia!

        • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:46

          Niinpä. Alennat afrikkalaiset heti siivoojiksi. Tosiasia on kuitenkin, että afrikkalaisista vain harva on tuottavassa työssä. Vilkaisu Afrikkaan riittää, siksi ne maat ovat kurjassa jamassa kun eivät saa mitään aikaan. Tilaisuuksia on annettu.

          • Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:54

            En suhtaudu myöskään siivoustyöhön mitenkään alentuvasti. Totuushan on se, että jos minäkin lähtisin täällä etsimään töitä, en kielitaitoni vuoksi voisi tehdä koulutustani vastaavaa työtä, ellen sitten sattuisi löytämään työtä jostakin englanninkielisestä koulusta, päiväkodista tai vastaavasta. Siivoustyötä pystyisin tälläkin kielitaidolla tekemään. Mielestäni on reippaasti parempi tehdä työtä kuin työtä kuin jäädä sosiaaliturvan varaan.

  • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:06

    Samaa mieltä omaan tahtiin kehittymisestä, siihen tosin kuuluvat sodat ja nälänhädät joihin ei ulkopuolelta puututa. Algerialaiset olivat lähinnä merirosvoja ja ensimmäinen USA:n merijalkaväen operaatio oli panna barbareskit kuriin:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_barbareskisota

    Mukavia kavereita muutenkin:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Barbareskit

    Arabit ovat muuten säännönmukaisesti orjuuttaneet mustia afrikkalaisia ja tekevät sitä yhä tänään.

    • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 19:20

      Algeriassa kyllä nähtiin nälkää nimenomaan Ranskan vallan alla. Jaakkokin jakoi kerran nälkiintyneille lapsille ruokaa, vaikkei niin olisikaan saanut tehdä.

      • Reply sirokko maanantai, helmikuu 27, 2017 at 20:43

        Barbareskisotien aikaan Algeria oli turkkilaisten hallitsema ja merirosvot olivat turkkilaisten Barberousse-veljesten johtamia. Algerialaiset itse olivat tuolloin lähinnä orjien asemassa saati että olisivat veneitä omistaneet. Kaikki valloittajat vuorollaan ovat pitäneet orjia, niin ruskeita kuin mustia, Amerikan musta väestökin on kaikki orjiksi tuotujen jälkeläisiä. Orjuutta ei enää ole samassa mielessä missään, kaltoin kohtelua sen sijaan kyllä. Täällä ovat mustia kohtaan yhtä rasisteja kuin eurooppalaiset täkäläisiä. Siitäkään paheesta ei päästä eroon missään, paha kiertää ympyrää. Täälläkin on pakolaisongelma, suurin osa etelämmästä tulleita, joten muukalaisviha on joka puolella maailmaa sama. Valitettavasti.

        • Reply Laura T. tiistai, helmikuu 28, 2017 at 07:18

          Hyvä, kun pistit tuon tiedon – näin muistelin minäkin, mutten ollut aivan varma enkä jaksanut mistään tarkistella :).

  • Reply sirokko maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:14

    Juurikin niin. Luin yhden ranskalaisen historioitsijan jutun, jossa alkuperäinen ranskalaisten suunnitelma olikin tehdä juuri niin kuin tehtiin Amerikassa, asuttaa maa alkuperäisväestöstä välittämättä (etten sanoisi tuhota ne).

    • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:22

      Menneisyyden tekoja ei pidä arvioida nykymoraalia vasten. Ne ovat olleet omassa ajassaan kenties järkeviä. Tuohan se onkin. Emme me voi tietää miten tulevaisuudessa tekojamme arvioidaan. Eurooppalaiset ovat vieneet sivistyksen missä ovatkin liikkuneet, arabit taas tuhoa ja hävitystä. Amerikoissa ei ole uskonnollisperäisiä kahakoita koska siellä ei juuri ole muslimeja.

      Hauskaa tuo Ranska-vihanne. Joku Ranskassa asuva suomalaisnainen taas usein kirjoittaa kuinka suvaitsevia ranskalaiset ovat ainakin suomalaisiin verrattuna, mutta teille ranskalaiset ovat varsinaisia belsebuubeja.

      • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:39

        En suinkaan vihaa ranskalaisia, mutten myöskään ymmärrä, miksei saisi tuoda esiin sitä, millaisiin sotarikoksiin Ranska on Algeriassa syyllistynyt? Kyllähän esimerkiksi Espanjassa puhuttiin paljon siitä, kuinka Al-Hambrassa eläneet pohjois-afrikkalaiset veivät synkkää keskiaikaa eläneille eurooppalaisille mukanaan sivistystä. Amerikassa sitä vasta kahakoita onkin – olivatpa sitten uskonnollisperäisiä tai eivät….

        • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:44

          Ai että arabit eivät ole tehneet sotarikoksia vai? FNL se vasta terroria harjoittikin ja nimenomaan siviilejä kohtaan. Mikä oli arabien sivistys? Missä se on nyt jos sitä joskus oli? Poitiersin taistelussa muslimit lyötiin ja pikku hiljaa ajettiin pois. Arabiaksi muuten julkaistaan vähemmän tieteellisiä tekstejä kuin suomeksi. Mitkä ovat ne Amerikan kahakat?

          • Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 18:00

            Mainitsin jo jutussa, että sota oli molemmin puolin julma! Algerialaiset kuitenkin taistelivat omasta itsenäisyydestään eikä sota ole koskaan kaunista. On ihan tunnettu tosiasia, että arabeilla on ollut merkittävä panos niin matematiikan, alkemian, tähtitieteen kuin lääketieteenkin kehittymisessä! Amerikassa esiintyy runsaasti jengien välisiä kahakoita sekä ampumavälikohtauksia, kuten varmasti tiedätkin.

        • Reply Orania maanantai, helmikuu 27, 2017 at 22:57

          On hyvin epäselvää ja epävarmaa onko nykyisten arabien asuttamilla alueilla asunut arabeja ensinkään niihin aikoihin kun tiede on kehittynyt (alkemia ei ole tiede) Nykyään pidetään selvänä, että antiikin egyptiläiset eivät olleet arabeja vaan joitain ihan muita. On hyvin usein kuultu tästä menneiden vuosituhansien ”sivistyksestä” arabimaissa, missähän se sivistys on nyt?
          En tiedä mitä tarkoitat Amerikalla, koko läntistä pallonpuoliskoa vaiko USA:ta. USA on rauhallinen maa enkä siellä pelkää koskaan missään. Jos minut Kolumbiassa halutaan ryöstää niin selviän siitä rahalla toisin kuin jossain arabimaassa missä vääräuskoisena olen vihattu ihan sinänsä. Sinä olet nainen ja sinut nähdään sotasaaliina, sen vuoksi saat olla rauhassa.

      • Reply sirokko maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:59

        No jaa, kyllä ne arabitkin ovat aikanaan sivistystä vieneet, nyt vain eletään länsimaisen sivistyksen aikakautta. Historiallisten faktojen esittäminen ei mitenkään kuvaa Ranska-vihaa. Ei myöskään se, että asun Algeriassa. Minulla ei ole minkäänlaisia ennakkoluuloja ketään kohtaan, itsekin elän Algeriassa ranskalaisessa kulttuurissa ja käytän ranskaa kotikielenäni enkä mitään uskontoa edusta, olen asunut Ranskassakin, se ei tarkoita, että pitäisi vihata arabeja tai muslimeja sen paremmin kuin ranskalaisiakaan. Hyvät ja huonot puolet Välimeren molemmin puolin on kyllä tiedossa ilman tunnelatausta.
        Tässä jutussa ei ollut kysekään mistään vertailusta maiden välillä, miksi pitäisikään, jokainen maa on erilainen, Algeria kuuluu vielä kolmansiin maihin, sille emme voi mitään. Jutussa ei myöskään ollut kyse uskonnosta, joten siihen en ota kantaa.

        • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 18:02

          Nimenomaan, Sirokko. Meilläkin suunnitellaan kovasti Ranskan matkaa ensi kesäksi eli Ranskaa emme suinkaan vihaa :).

  • Reply Laura T. maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:46

    Tuota en ollutkaan kuullut – mutta samoja piirteitä on kyllä nähtävillä!

  • Reply Laura T. tiistai, helmikuu 28, 2017 at 07:42

    Onhan se sanomattakin aika selvää, että jos jokin kansa on elänyt pitkään omassa maassaan orjan asemassa, on sen tästä asemasta aika vaikea nousta tuosta noin vain menestyväksi maaksi. Tähän nähden Algeria pärjää tällä hetkellä oikeinkin hyvin.

    ”Vääräuskoiset” kiinalaiset miehet näyttävät pärjäävän täällä oikein hyvin keskellä algerialaisia – tulepa joskus katsomaan :). Sotasaalis-kommentti sai minut jo nauramaan.

    • Reply Orania tiistai, helmikuu 28, 2017 at 11:13

      Miten niin orjan asemassa? Lähinnä työntekijän. Kyllä arabit valehdella osaavat. Ranskalaiset ovat rakentaneet Algeriaan kaiken kuten naapurimaihinkin ja saivat sen ilmaiseksi ranskalaisten lähdettyä. Algeriassa suhtauduttiin esim. turismiin vihamielisesti toisin kuin Tunisiassa ja Marokossa.
      Kiinalaiset firmat ovat todellakin läsnä ympäri Afrikkaa koska nämä tekevät suoraviivaista bisnestä. Kiinan valtio suosii etabloitumista köyhiin maihin ja tätä Kiina tekee ympäri maailmaa. On nähty. Kiinalaisilla on helpompaa, koska heidän niskassaan ei ole kaikankarvaisia ”ihmisoikeusjärjestöjä” toisin kuin länsimaisten firmojen ja kiinalaisten asenne esim. ympäristöön ja työturvallisuuteen on melko suurpiirteinen.

  • Reply Laura T. tiistai, helmikuu 28, 2017 at 11:29

    Se on totta, ettei Algeriassa ole turismiin juurikaan panostettu. Algeria on luonnonvaroiltaan reippaasti rikkaampi maa kuin Tunisia ja Marokko ja täällä on kenties liiankin pitkään luotettu öljyvaroihin. Tällä hetkellä täällä puhutaan paljon maan talouden monipuolistamisesta ja myös turismi kehittyy pienimuotoisesti ja pikkuhiljaa. Miksi kaikkien maiden pitäisikään panostaa turismiin?!?! On aika kurjaa, että monissa köyhissä maissa turisteilla on jo lainkin edessä enemmän oikeuksia kuin maan omilla kansalaisilla. Algeria on kuitenkin lähes velaton kaasun- ja öljyntuottajamaa. (http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=264015&contentlan=1&culture=fi-FI)

    Olet itse aikaisemmin ihannoinut kiinalaisia ja nyt oletkin heistä aivan eri mieltä. En nyt puhunutkaan siitä, mitä mieltä olen kiinalaisten bisneksestä Algeriassa, vaan siitä, millaiselta kiinalaisten miesten elämä Algerian katukuvassa näyttää. Myös mm. ranskalaiset ja espanjalaiset yritykset tekevät runsaasti työtä Algeriassa. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Sampo-Rosenlew on menestynyt täällä hyvin.

    • Reply Orania tiistai, helmikuu 28, 2017 at 12:22

      En ihannoi kiinalaisia, totta on se, että he sopeutuvat minne hyvänsä eivätkä aiheuta sosiaalisia ongelmia. Japanilaiset ja kiinalaiset ovat poikkeuksetta pärjänneet minne ovat menneetkään. Brasiliassa ja Perussa on suurehko japanilaisyhteisö. Kiinalaisten yritysten toiminta on sitten oma juttunsa.

      Ei turismiin pidäkäään välttämättä panostaa. Tosin tuloja siitä tulee sanotaan mitä sanotaan ja juuri turismin vuoksi esim. Marokossa sallitaan se mitä esim Saudi-Arabiassa ei.

      Öljyvarat eivät tee maasta demokraattista, kaikkea muuta. Eikä edes rikasta ellei kyseessä ole vaikka Bahrain missä paikalliset eivät tee mitään ja orjan asemassa olevat siirtotyöläiset tekevät kaiken.

  • Reply Laura T. tiistai, helmikuu 28, 2017 at 12:42

    Turismi on tosiaan monessa maassa erittäin tärkeä tulonlähde, mutta on sillä myös lieveilmiönsä. Algerian demokraattisuudesta en ole tainnut sanoa juuta enkä jaata. Maan virallinen nimi – Algerian demokraattinen kansantasavalta viittaa kyllä demokratiaan, mutta siitäkin voidaan olla tietysti montaa mieltä, kuinka hyvin demokratia täällä toteutuu. Pyrin pitämään politiikan suureksi osaksi poissa blogista enkä sitä edes niin hyvin tunne, että voisin arvioida demokratian toteutumista Algeriassa.

    En myöskään ihannoi lainkaan tiettyjen arabimaiden tapaa käyttää siirtotyöläisiä orjan asemassa. Siinäkin suhteessa pidän Algeriasta. On kuitenkin aika mielenkiintoista, että nämä siirtotyöläiset ovat mielestäsi orjan asemassa, mutta algerialaiset eivät sitä mielestäsi olleet Ranskan vallan alla – ranskalaiset kuitenkin alistivat algerialaiset heidän OMASSA maassaan, siirtotyöläiset sen sijaan toimivat jo nimensäkin mukaisesti ulkomailla – usein siitä syystä, ettei parempaakaan ole tarjolla. Muuten, Peru on myös maa, joka minua kiinnostaisi!

  • Reply Katriina keskiviikko, maaliskuu 1, 2017 at 21:56

    Asiayhteydestä päätellen Jaakko on suunnilleen minun ikäiseni. Minun henkilökohtaiset muistoni Algerian sodasta ovat hataria ja perustuvat yleisradion uutisiin. Televisioverkosta silloin ei vielä voinut puhuakaan.
    Verinen ja julma Algerian sotakin liittyi Afrikan dekolonisaatioon, joka alkoi 1951 Libyasta ja jatkui 1990-luvulle asti. Koulun historianopetuksessa sitä ei tematisoitu sen kummemmin kuin 2. maailmansotaakaan ja sen jälkeisiä tapahtumia.
    Ranskallakin , Grand Nationilla , oli paljon siirtomaita ja ongelmia, joita se vieläkin yrittää ratkoa. Sotauutiset ja nälänhätä eri puolella Afrikkaa olivat jokapäiväsisiä, ja tietyt nimet pureutuivat minun muistiini lähtemättömästi kuten Algerian Ben Bella. Dekolonisaatioon liittyviä sotauutisia tuli yhtä lailla myös Aasiasta. Piti priorisoida omaa tulevaisuutta ja jättää maailman ongelmien ratkaisu muiden harteille.
    En ollut sotimassa, vaan vain hyvin vaatimattomasti auttamassa uhreja. Se liittyy Suomen punaisen ristin keräykseen vuodelta 1961. Isä toi SPR:ltä vahvaa ja karkeaa sinivihreää villakangasta, josta ompelin äidin kanssa 5 djellabaa.
    En ole lukenut blogiasi aikaisemmin. Jotenkin minusta tuntuu liian vaivalloiselta käydä periaatekeskustelua kolonisaatiosta tämänpäiväsisestä näkökulmasta katsottuna. Siihen nivoutuu vielä kylmän sodan aikainen kilpavarustelu, mikä ylettyi myös Afrikan nuoriin valtioihin.
    Seuraan maailman menoa ja maailman feministisiä liikkeitä Saksasta käsin ja luen feministien Emmaa, joka uutisoi joka puolelta maailmaa: naisten menestystarinoita, syrjintää ja naisiin kohdistuvaa tavanomaista väkivaltaa. (Muita ns.naistenlehtiä en viitsi lukeakaan.) Joskus sydäntäni kylmää ja se on surusta raskas. Mutta onhan maailmalla kasvamassa noita (suomalaisia) pikkutyttöjä ja poikia (minullakin 7 lastenlasta), joille tulee tehtäväksi muutta maailmaa paremmaksi. Kun jokainen omalla ”tontillaan” yrittää, niin eiköhän se siitä….

  • Reply Laura T. torstai, maaliskuu 2, 2017 at 08:40

    Kiitos Katriina mukavasta kommentista, joka valottaa asiaa taas aivan erilaisesta näkökulmasta!! En tiennyt, että myös Suomesta on lähetetty Algerian uhreille apua, mutta mies kyllä sanoi nähneensä aihetta käsittelevän dokumentin Suomessa. Löysin aiheesta mielenkiintoisen jutunkin Suomen kuvalehdestä: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomalaiset-algeria-sota-412010/. Osittain juttu on vanhentunut, mutta kertoo muistakin suomalaisista, jotka ovat algerialaisia auttaneet.

    Eräs sukulaiseni neuloi aikoinaan valtavan paljon villapeittoja Intian katulapsille ja mekin osallistuimme tähän projektiin koulussa. Tämä on jäänyt mieleen ruohonjuuritason auttamisyrityksenä, josta tuli hyvä mieli.

    Kovin naiivisti toivoisin, ettei sotaa tarvitsisi käydä missään, koska ihmishengin maksettu maa on kyllä Jaakon sanoin kovin ”kallista hiekkaa”!! Ja valitettavasti juuri viattomat siviilit kärsivät kaikista eniten, kuten Jaakkokin tarinassaan mainitsi.

    Naisten ja lasten oikeudet kiinnostavat minuakin erityisesti – jo työni ja koulutukseni puolesta. Näissä on tilastojen valossa täällä edistytty melkoisesti, mutta toki edelleenkin tyttöjen mahdollisuudet riippuvat pitkälti myös siitä, millaiseen perheeseen hän syntyy.

  • Reply Mari Haapala perjantai, maaliskuu 24, 2017 at 13:13

    Huh, mita ryopytysta yhden kirjan perusteella 😀 Mutta joo, tietysti asioista voi olla montaa eria mielta, tarkeinta kai on kuitenkin nykyisyys. Algerian talouteen vain tallainen pieni lisays: Algeriahan on pistanyt erittain paljon varoja ulkomaanvelkojen poismaksamiseen, mihin harva euroopankaan maa on pystynyt. Tamankin hetken oljykriisi johtuu lahinna siita ettei ulkomaan velkaa mielellaan tahdota ottaa, kun edellisten poismaksaminenkin kestanyt ja vienyt kansalta tiettyja toimeentulon mahdollisuuksia… Toinen asiahan on sitten se etta Algeria on vielakin, itsenaisyys sopimuksen perusteella tietyssa mielessa Ranskan alainen ja Ranskalla on jonkinlainen etuosto oikeus vahan kaikkeen mita Algeriassa tapahtuu. Tama taas vaikeuttaa tuottavuutta ja kilpailutusta… Itse asuskelen Algeriassa myoskin, pienessa kaupungissa, tai no isolta se anin suomalaisen silmin vaikuttaa, kun tuijottelee vakilukua, mutta siis, olen samaa mielta esim naisten tai tyttojen asemasta, paljon riippuu siita millaiseen perheeseen tytot ovat syntyneet, mutta myos siita mita tytot itse valitsevat tahtovansa tehda tulevaisuudessa. Tuo 20 vuoden linnatuomio vaimon pahoinpitelysta, mika taisi juuri tulla voimaan, siis tuo laki, kertoo jo jotakin, etta paljon taalla yritetaan, vaikka kaikki ei ole kuin kotosuomessa, niin eteenpain mennaan, joka saralla…

  • Reply Laura T. maanantai, maaliskuu 27, 2017 at 19:36

    Kiva Mari, kun kommentoit! Huomasin kommettisi vasta nyt! Hyviä näkökantoja!! Nimenomaan Ranskalla on edelleenkin jonkinlainen etuosto-oikeus monessa asiassa, mikä tuntuu monesti aikalailla epäreilulta. Algerian lähes täydellinen velattomuus on jotakin sellaista, mihin Euroopassakaan on vaikea pystyä – Suomihan velkaantuu koko ajan. Olen aivan samaa mieltä, että eteenpäin mennään ja kehityksen suunta näyttää hyvältä – toki vielä on paljon tehtävää, mutta itse ainakin olen ollut positiivisella tavalla yllättynyt elinolosuhteista täällä!!

    Muuten, tuo ryöpyttäminen tuli valitettavan tutuksi Suomessa – samantapaista saimme valitettavasti kuulla vähän väliä, kun selvisi, että mies on algerialainen – ja yleensä juuri sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät tunne ainoatakaan algerialaista :(.

  • Reply Laura T. perjantai, kesäkuu 16, 2017 at 17:06

    Kirjan toinen kirjoittaja Heli Santavuori otti minuun yhteyttä ja tarjosi toisenlaista, ajankohtaista näkemystä aiheeseen. Helin blogipostaus sopii mielestäni niin hyvin käytyyn keskusteluun, että linkkaan sen tännekin: http://helisusa.info/ranskan-presidentinvaalit-ja-algerian-sota/. Olen Macronin kanssa aivan samaa mieltä siitä, että aiheesta pitäisi käydä rehellistä ja asiallista keskustelua eikä kieltää Algeriassa tapahtuneita vääryyksiä!

  • Leave a Reply