Kardemumma & Oscar

 
Kardemumma3

Kun tulimme Algeriaan, olin hieman huolissani siitä, kuinka pärjäisin ilman niin monia Suomesta tuttuja elintarvikkeita (ja herkkuja). Paikallinen arkiruoka tuntui aika vaatimattomalta ja yksipuoliselta ja monet juhlaruuat liiankin erikoisilta. En ole siinä mielessä nirso, ettenkö pystyisi syömään melkein mitä tahansa. Mutta siinä mielessä olen kyllä nirso, että pidän vain tietyistä ruuista ja että nautin erityisen paljon hyvästä ruuasta. Kotona opetetuilla opeilla, että kaikkea pitäisi ainakin maistaa ja että kylässä on kohteliasta syödä, vaikkei oikein tykkäisikään, pääsee kuitenkin pitkälle. Tästä huolimatta lähikauppojen tarjonnan niukkuus oli aluksi asia, johon oli täällä ehkä kaikista vaikeinta sopeutua. 

Aluksi kävin Suomessa monta kertaa vuodessa ja raahasin monia ruokatarvikkeita mukana. Kun oma elinpiirini on alkanut laajeta, olen kuitenkin huomannut, että täältähän saa lähes kaikkia ruokatarvikkeita, joita vain voi kuvitella tarvitsevansa ja vielä lisäksi monia sellaisia, joita en ole edes osannut kuvitella tarvitsevani. Nyt vaakakupit ovat kallistuneet siihen suuntaan, että jos yhtäkkiä lähtisimme Suomeen, kaipaisinkin monia elintarvikkeita täältä. Samalla olen innostunut ruuanlaitosta aivan uudella tavalla, kun tarjolla on niin runsaat määrät edullisia ja laadukkaita raaka-aineita. Tuoreet vihannekset ja hedelmät sekä esimerkiksi lampaanliha ovat täällä aivan omaa luokkaansa.

Huomasin myös, että koska minä vastasin Suomessa pääasiassa ruokaostosten tekemisestä ja koska täällä aluksi lähinnä mies kävi ruokaostoksilla, ei tämä järjestely sujunutkaan ihan niin helposti kuin olin ajatellut. Ei olekaan aivan yksinkertainen juttu arvoida, kuinka paljon ruokaa kuusihenkiseltä perheeltä kuluu, jos ei siitä ole mitään kokemusta, ja mies ihmettelikin toistuvasti, että miten ruoka on taas loppu. En itse myöskään osannut laatia kattavia ostoslistoja ja selittää miehelle tarkasti mitä mikin on, koska olen tottunut tekemään päätöksiä pitkälti kaupassa ollessani kulloisenkin tarpeen, tarjonnan ja osittain tarjoustenkin mukaan. Ei ihme, että mies tuskastui juostuaan monessa pikkukaupassa ostamassa yhden tuotteen sieltä ja toisen täältä ja saatuaan sen jälkeen kotona kuulla, että vielä puuttuisi sitä ja tätä. On paljon näppärämpää, että teemme suuret ostokset yhdessä paikasta, josta saa kerralla lähes kaiken ja että tämän lisäksi mies tuo torilta kilokaupalla vihanneksia ja hedelmiä.

Sen lisäksi että osaan nykyisin etsiä tarvitsemiani tuotteita aikaisempaa laajemmalta alueelta, on täällä myös avattu runsain mitoin uusia liikkeitä. Suosimme pitkään kauppakeskuksia ruokien ostopaikkoina torien ohella, mutta nyt iloksemme kävelymatkan päähän on avattu uusi kattava Oscar-niminen supermarket, joka muistuttaa mielestäni ulkonäöltään hieman Lidliä, mutta jonka ruokavalikoima on mielestäni huomattavasti Lidliä kattavampi. Esimerkiksi kookoshiutaleita saa ostaa Oscarista irtotuotteena ja maistiaisina supermarketissa tarjoiltiin simpukoita leivän kera. Viimeksi ilahduin, kun löysin Oscarista Algeriassa valmistettua jääkahvia, jota en ole ennen Algeriasta löytänyt. Sen verran erikoista tavaraa se oli, että myyjäkin hämmästeli löytöäni kassalla.

Eräs harmia aiheuttanut tuote on ollut kardemumma. Vaikka sitä käytetään yleisesti arabialaisessa keittiössä, en ole löytänyt kardemummaa Algeriasta – en ennen kuin tuli Oscar. Kardemummaa on kyselty niin Saharan maustekauppiaalta kuin torien maustemyyjiltäkin, mutta kaikki ovat vain pyöritelleet päätään. Kardemumma on erityisen tärkeää, koska voisilmäpullista on tullut yksi bravuurini, joista lasten serkut tykkäävät valtavasti. Ja mikäs se sellainen pulla olisi, jossa ei olisi kardemummaa? Suomesta raahatut kardemummaputkilot alkoivat kuitenkin huveta uhkaavalla tavalla kilpaa suomenkielisten kirjojen kanssa. Oscarin alimmaiselta maustehyllyltä tein kuitenkin tällaisen löydön – kardemummaa kotineen päivineen! Käyttö on tietysti vaivalloisempaa kuin valmiiksi kuoritun ja jauhetun kardemumman käyttö, mutta mitäpä sitä ei tekisi hyvien voisilmäpullien eteen?! Tuli jo testattua ja toimii!

Kardemumma2

Kardemumma

Vanhin poika muistaa, kuinka tänne tullessamme meillä oli vaikeuksia löytää astianpesukoneainetta ja jos sitä löytyi, oli se todella kallista. Nyt kauppoihin on ilmestynyt vaikka millaisia aineita hyvään hintaan. Astianpesukoneet ovat tainneet alkaa yleistyä kodeissa ja viimeksi huomasimme, että kauppoihin on alkanut ilmestyä myös robotti-imureita. Yksi syy, miksi viihdyn täällä niin hyvin on se, että ainakin täällä pääkaupunkiseudulla tunnutaan menevän eteenpäin monessakin asiassa ja kehitys on silminnähtävää, kun taas Suomen tilanne on mielestäni alkanut mennä takapakkia erilaisten leikkausten myötä.

Vaikka Oscar on meiltä kävelymatkan päässä, herätti taannoinen ostosmatkani lasten kanssa kävellen ostoksia kotimatkalla kantaen melkoista huomiota. Vastaantulevat kohteliaat nuoret miehet tulivat jopa kysymään, tarvitsenko apua ostosten kantamisessa.

Suomenkielisten kirjojen loppumisen ratkaisin muuten lataamalla kirjoja kännykkään. Olen aina ollut vähän sitä mieltä, ettei tällaiset mobiililaitteille ladattavat kirjat ole ”oikeita” kirjoja, mutta kummasti ne alkoivat kelvata, kun lukeminen kerta kaikkiaan loppui. Tämä uusi aluevaltaus on ollut yksi syy siihen, miksi blogikin on jäänyt viime aikona vähemmälle huomiolle – olen nimittäin jäänyt aivan jumiin Lars Keplerin dekkareihin. Ruotsissa seikkaileva suomalaistaustainen komisario Joona Linna tuntuu jo melkein vanhalta tutulta! En tiedä, miten Lars Keplerin tuotanto on aikaisemmin mennyt aivan ohi.

Internet on kyllä loistokeksintö, koska se on tuonut kirjojen lisäksi myös ranskankielen kurssin ja zumba-tunnit suoraan kotiin. Täällä meidän kylässä on kyllä kuntosali, jossa on myös naisten vuoroja, mutta osallistumiskynnys on edelleenkin tuntunut liian korkealta. Kotona lasten kanssa zumbaaminen on sen sijaan ollut mukavaa puuhaa ja hyvää vastapainoa tämän kaiken herkuttelun aiheuttamien kaloreiden kuluttamiseen.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube
Previous Post Next Post

You Might Also Like

35 Comments

  • Reply Minna M sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 19:36

    Zumbaa kotona. Siitä minäkin voisin kiinnostua..

  • Reply Minna M sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 19:36

    Zumbaa kotona. Siitä minäkin voisin kiinnostua..

  • Reply Laura T. sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 20:59

    Se on tosi kivaa ja kotona ei ole suorituspaineita :). Me olemme toistaiseksi zumbanneet ihan aloittelijoille tarkoitettujen Youtube-videoiden tahdissa, mutta tätäkin varten taitaa olla ihan joku palvelu, josta löytyy vaikka mitä. Kerran jossakin blogissa sellaista mainostettiin, mutta unohdin samantien palvelun nimen. Youtuben avulla on kuitenkin päässyt kivaan alkuun ja tämä on lapsistakin kivaa :).

  • Reply Laura T. sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 20:59

    Se on tosi kivaa ja kotona ei ole suorituspaineita :). Me olemme toistaiseksi zumbanneet ihan aloittelijoille tarkoitettujen Youtube-videoiden tahdissa, mutta tätäkin varten taitaa olla ihan joku palvelu, josta löytyy vaikka mitä. Kerran jossakin blogissa sellaista mainostettiin, mutta unohdin samantien palvelun nimen. Youtuben avulla on kuitenkin päässyt kivaan alkuun ja tämä on lapsistakin kivaa :).

  • Reply sirokko maanantai, toukokuu 30, 2016 at 00:18

    Oi miksei meillä ole Oscaria.. no ei sen puoleen niitä muitakaan ostoskeskuksia.Kyllä täältäkin silti saa kaiken mahdollisen, jos vaan jaksaa kiertää pikkukaupoissa. No kardemumman olen kyllä aina tuonut Suomesta – ja Herbamaren 🙂
    Kepler on minunkin suosikkini, olen lukenut jo koko sarjan Suomi-lomillani. Saman tyylinen on Douglas Prestonin ja Lincoln Childin Pendergast-sarja, luettu sekin, harmi.

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:38

      Tänne on noussut näiden parin vuoden aikana useampikin supermarket, mutta aikaisemmat ovat olleet vain hieman tavallista lähikauppaa kattavampia. Tämä Oscar on aivan loistava! Enää ei tarvitse välttämättä ajaa pääkaupunkiin viikko-ostoksille. Sen on kuulemma perustanut varakas paikallinen perhe. Harmittaa vain, kun osa paikallisista epäilee, että Oscar on kovin kallis, ”kun näyttää niin hienolta”. Anoppikin oli ajellut siitä tästä syystä ohi ja myöhemmin kyseli minulta, onko se hyvä, kun arvasi, että olen siellä käynyt. Monesti nimittäin näissä isoissa kaupoissa hinnat ovat jopa edullisemmat kuin pienissä.

      Toki pikkukaupoistakin löytää kaikenlaista, mutta pitää käydä tosi monessa, että saa kaiken kasaan, varsinkin, kun mies ei aina edes ihan tarkalleen tiennyt mitä tarkoitan, kun ei ole ruokaostoksia harjaantunut tekemään. Minulla taas on ruokaostoksilla aina mukana lapsi tai pari, joten kovin monen kaupan kiertäminen nostaa helposti hien pintaan.

      Kivaa, että löytyi toinenkin Kepler-fani – minulta olisi tainnut mennä täysin ohi, ellei kännykän kirjakauppa olisi näitä suositellut :).

  • Reply Kata maanantai, toukokuu 30, 2016 at 05:10

    Minäkin olin täällä Khartumissa aluksi huolissani siitä mitä ihmettä me oikein söisimme. Kestää aina aikansa löytää uudesta paikasta ne omat jutut. Alkuun laihduin kovasti kun en tiennyt mitä ja miten paljon ruokaa oikein ostaa ja halusin varmistaa, että lapset saavat aina sentään kunnolla syödäkseen. Kaikki Suomesta tuomamme ruoka-aineet menivät siis oikeastaan heille. Minä elin paikallisella maustamattomalla jugurtilla ja hedelmillä…

    Täältä ei löydy ollenkaan kaikkea mutta kaikenlaista kuitenkin. Maustamaton jugurtti ja hedelmät ovat edelleen ostoslistalla mutta onneksi sinne on kertynyt kaikkea muutakin. Olen jo pitkään saanut tarpeeksi syödäkseni täällä. Siitä puhuen munkin pitäisi ehkä hakeutua noiden zumbavideoiden pariin 😀

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:44

      Kestää tosiaan aikansa ennen kuin tulee sinuiksi myös paikallisen tarjonnan suhteen. Täällä kehitystäkin on tapahtunut valtavalla nopeudella ja huomaan, että jotkut tuotteet, jotka olivat vielä pari vuotta sitten harvinaisia löytöjä, ovatkin nyt ihan normituotteita. Esimerkiksi kaurahiutaleita on alkanut löytyä aikaisempaa paremmin ja tänään niitä löytyi jopa pikahiutaleina.

      Sama juttu; aluksi minäkin laihduin melkoisesti, mutta sitten herkuttelinkin aikalailla huolettomasti aina Suomessa käydessäni. Paino jojoili niin että anoppikin asian huomasi ja siitä huomautti. Nyt sitten ollaankin siinä tilanteessa, ettei paino enää samaa tahtia olekaan pudonnut ja on pakko turvautua zumbaan :).

  • Reply Kata maanantai, toukokuu 30, 2016 at 05:10

    Minäkin olin täällä Khartumissa aluksi huolissani siitä mitä ihmettä me oikein söisimme. Kestää aina aikansa löytää uudesta paikasta ne omat jutut. Alkuun laihduin kovasti kun en tiennyt mitä ja miten paljon ruokaa oikein ostaa ja halusin varmistaa, että lapset saavat aina sentään kunnolla syödäkseen. Kaikki Suomesta tuomamme ruoka-aineet menivät siis oikeastaan heille. Minä elin paikallisella maustamattomalla jugurtilla ja hedelmillä…

    Täältä ei löydy ollenkaan kaikkea mutta kaikenlaista kuitenkin. Maustamaton jugurtti ja hedelmät ovat edelleen ostoslistalla mutta onneksi sinne on kertynyt kaikkea muutakin. Olen jo pitkään saanut tarpeeksi syödäkseni täällä. Siitä puhuen munkin pitäisi ehkä hakeutua noiden zumbavideoiden pariin 😀

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:44

      Kestää tosiaan aikansa ennen kuin tulee sinuiksi myös paikallisen tarjonnan suhteen. Täällä kehitystäkin on tapahtunut valtavalla nopeudella ja huomaan, että jotkut tuotteet, jotka olivat vielä pari vuotta sitten harvinaisia löytöjä, ovatkin nyt ihan normituotteita. Esimerkiksi kaurahiutaleita on alkanut löytyä aikaisempaa paremmin ja tänään niitä löytyi jopa pikahiutaleina.

      Sama juttu; aluksi minäkin laihduin melkoisesti, mutta sitten herkuttelinkin aikalailla huolettomasti aina Suomessa käydessäni. Paino jojoili niin että anoppikin asian huomasi ja siitä huomautti. Nyt sitten ollaankin siinä tilanteessa, ettei paino enää samaa tahtia olekaan pudonnut ja on pakko turvautua zumbaan :).

  • Reply Nimetön maanantai, toukokuu 30, 2016 at 12:24

    Millaista ranskan kurssia olet netissä käynyt? Minä olen kaikenlaisia yrittänyt katsella, että pääsisin täällä Ranskassa oikeasti kulttuuriin kiinni, kun näin kielipuolena se on niin vaikeaa… 🙂

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:48

      Tämä menee nyt hieman mainostamisen puolelle, mutta olen kokeillut tuota yhteistyökumppanini eli WordDiven ranskan selviytymiskurssia ja on mielestäni yllättävän tehokas. Sitä voi kokeilla ilmaiseksi eli jos ei tykkääkään, ei tarvitse jatkaa. Tyttö tykkää tuosta kurssista myös ja joudun toisinaan kieltämään, ettei kerro oikeita vastauksia, kun osaa ranskaa niin paljon paremmin kuin minä :).

  • Reply Nimetön maanantai, toukokuu 30, 2016 at 12:24

    Millaista ranskan kurssia olet netissä käynyt? Minä olen kaikenlaisia yrittänyt katsella, että pääsisin täällä Ranskassa oikeasti kulttuuriin kiinni, kun näin kielipuolena se on niin vaikeaa… 🙂

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:48

      Tämä menee nyt hieman mainostamisen puolelle, mutta olen kokeillut tuota yhteistyökumppanini eli WordDiven ranskan selviytymiskurssia ja on mielestäni yllättävän tehokas. Sitä voi kokeilla ilmaiseksi eli jos ei tykkääkään, ei tarvitse jatkaa. Tyttö tykkää tuosta kurssista myös ja joudun toisinaan kieltämään, ettei kerro oikeita vastauksia, kun osaa ranskaa niin paljon paremmin kuin minä :).

  • Reply Ansku maanantai, toukokuu 30, 2016 at 15:53

    Kairosta saa aika lailla kaikkea, mutta pari asiaa kuitenkin on tullut vastaan joita ei ole löytynyt. Leivinpaperia nimittäin en löytänyt lähikaupoista, mutta voi olla että sitä löytyisi isosta Carrefourista. Tuon näköistä kardemummaa muuten käytin Brysselissäkin kun sieltäkään ei tuntunut löytyvän sitä Suomesta tuttua putkilomallia ja valmiiksi murskattua. Zumba-videot eivät olekaan tuttuja-täytyypä tutustua kun aina välillä jää live-tunti väliin 🙂

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:52

      Ai sielläkin on Carrefour – täältäkin se löytyy :). Leivinpaperia saa täällä jo lähikaupoistakin, vaikka miehen mukaan paikalliset sitä harvemmin käyttävät. Olen huomannut, että uunia taidetaan käyttää muutenkin leivonnaisten paistamiseen harvemmin kuin Suomessa, koska monet leivonnaiset valmistetaan pannulla öljyssä. Nyt tällaista kardemummaa näytti ilmestyneen myös kauppakeskuksen maustehyllyyn.

      Itse en ole live-tunneille uskaltautunut ja lastenhoitoakin olisi tuntien ajaksi vaikea järjestää, joten tässä tilanteessa tämä on ollut erinomainen ratkaisu.

    • Reply O lauantai, kesäkuu 4, 2016 at 12:23

      Mitäs kaipaat Kairossa? Leivinpaperia löytyy toisinaan isommista marketeista Metro, Carrefour, Seodi jne.
      Anteeksi vieraille poluille eksyminen!

      • Reply Laura T. maanantai, kesäkuu 6, 2016 at 20:46

        Täällä saa kyllä aivan vapaasti eksyä vieraille poluille 🙂 – kiva kun kommentoit. Minuakin kiinnostaa, mitä tuotteita muut ulkosuomalaiset missäkin maassa kaipaavat. Toivottavasti kysymyksesi tavoittaa vielä Anskun.

  • Reply Ansku maanantai, toukokuu 30, 2016 at 15:53

    Kairosta saa aika lailla kaikkea, mutta pari asiaa kuitenkin on tullut vastaan joita ei ole löytynyt. Leivinpaperia nimittäin en löytänyt lähikaupoista, mutta voi olla että sitä löytyisi isosta Carrefourista. Tuon näköistä kardemummaa muuten käytin Brysselissäkin kun sieltäkään ei tuntunut löytyvän sitä Suomesta tuttua putkilomallia ja valmiiksi murskattua. Zumba-videot eivät olekaan tuttuja-täytyypä tutustua kun aina välillä jää live-tunti väliin 🙂

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:52

      Ai sielläkin on Carrefour – täältäkin se löytyy :). Leivinpaperia saa täällä jo lähikaupoistakin, vaikka miehen mukaan paikalliset sitä harvemmin käyttävät. Olen huomannut, että uunia taidetaan käyttää muutenkin leivonnaisten paistamiseen harvemmin kuin Suomessa, koska monet leivonnaiset valmistetaan pannulla öljyssä. Nyt tällaista kardemummaa näytti ilmestyneen myös kauppakeskuksen maustehyllyyn.

      Itse en ole live-tunneille uskaltautunut ja lastenhoitoakin olisi tuntien ajaksi vaikea järjestää, joten tässä tilanteessa tämä on ollut erinomainen ratkaisu.

    • Reply O lauantai, kesäkuu 4, 2016 at 12:23

      Mitäs kaipaat Kairossa? Leivinpaperia löytyy toisinaan isommista marketeista Metro, Carrefour, Seodi jne.
      Anteeksi vieraille poluille eksyminen!

      • Reply Laura T. maanantai, kesäkuu 6, 2016 at 20:46

        Täällä saa kyllä aivan vapaasti eksyä vieraille poluille 🙂 – kiva kun kommentoit. Minuakin kiinnostaa, mitä tuotteita muut ulkosuomalaiset missäkin maassa kaipaavat. Toivottavasti kysymyksesi tavoittaa vielä Anskun.

  • Reply MatkaMartta maanantai, toukokuu 30, 2016 at 18:23

    Hauska blogi, tulin kurkkimaan kun aina nämä ulkosuomalaisblogit kiinnostaa. Kardemummaa löytyy Istanbulistakin juuri tuommoisena kokonaisena, ei murskattuna. Muutenhan täällä löytyy monenlaista helposti verrattuna varmaan esim. sinne. Liivate, fariinisokeri, raesokeri, possunliha…ne nyt puuttuu ainakin lähes kokonaan.

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:57

      Kiva kun tulit kurkkimaan – tulen vastavierailulle blogiisi – Istanbul on nimittäin lempikaupunkini ja lukisin siitä mielelläni lisää :). Yllättäen täältä tuntuu kyllä löytyvän monia sellaisiakin juttuja, joita on Turkkiin tullut ihan vastikään tai joita on sieltä vaikea löytää, mutta toki varmasti myös siellä on taas sellaisia juttuja, joita täältä ei ehkä saa lainkaan. Esimerkiksi gluteenittomia tuotteita on tarjolla jo runsain mitoin – olen pitänyt niitä silmällä, koska tuttavapiiriini kuuluu eräs suomalais-algerialainen perhe, joka on tuotteiden saatavuudesta kysellyt. Sianlihatuotteita ei Algeriaan saa muuten tuoda lainkaan.

      • Reply MatkaMartta tiistai, toukokuu 31, 2016 at 09:14

        Kiva kuulla, että Istanbul on päässyt lempikaupungin asemaan 🙂 Mitäs erityisesti haluaisit kuulla lempparikaupungistasi – onko postaustoiveita? Täällä sianlihaa kyllä saa esim. joissain italialaisissa ravintoloissa on possupizzaa, mutta ei mitenkään yleistä kyllä.

        • Reply Laura T. tiistai, toukokuu 31, 2016 at 09:44

          En edes osaa eritellä mitä haluaisin kuulla – kaikki kelpaa :). Blogisi kuvia on myös ilo katsella – ovat tosi kauniita! Eli tulen vierailulle varmasti toistekin ja laitoin blogisi seurantaan. Mieshän on käynyt Istanbulissa nuorena toistuvasti, koska osti sieltä tuotteita perheensä kaupassa myytäväksi eli tuntee kaupungin hyvin. Lisäksi kävi ostosmatkoilla ainakin Syyriassa ja Tunisiassa. Minähän sanoin nuorena tekemäni Antalyan matkan jälkeen, joka oli valtava pettymys, etten enää koskaan aio matkustaa Turkkiin, mutta mies sai onneksi vakuuteltua, että Istanbul on aivan erilainen paikka kuin Antalya. Ja niin onkin – juuri sopiva sekoitus vanhaa ja uutta. Algerian pääkaupungissa on jotakin samankaltaista ja jos se nyt vain saa rauhassa vielä jonkin aikaa kehittyä ja siistiytyä, niin se saattaa olla kova kilpailija Istanbulille omalla suosikkilistallani :).

  • Reply MatkaMartta maanantai, toukokuu 30, 2016 at 18:23

    Hauska blogi, tulin kurkkimaan kun aina nämä ulkosuomalaisblogit kiinnostaa. Kardemummaa löytyy Istanbulistakin juuri tuommoisena kokonaisena, ei murskattuna. Muutenhan täällä löytyy monenlaista helposti verrattuna varmaan esim. sinne. Liivate, fariinisokeri, raesokeri, possunliha…ne nyt puuttuu ainakin lähes kokonaan.

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:57

      Kiva kun tulit kurkkimaan – tulen vastavierailulle blogiisi – Istanbul on nimittäin lempikaupunkini ja lukisin siitä mielelläni lisää :). Yllättäen täältä tuntuu kyllä löytyvän monia sellaisiakin juttuja, joita on Turkkiin tullut ihan vastikään tai joita on sieltä vaikea löytää, mutta toki varmasti myös siellä on taas sellaisia juttuja, joita täältä ei ehkä saa lainkaan. Esimerkiksi gluteenittomia tuotteita on tarjolla jo runsain mitoin – olen pitänyt niitä silmällä, koska tuttavapiiriini kuuluu eräs suomalais-algerialainen perhe, joka on tuotteiden saatavuudesta kysellyt. Sianlihatuotteita ei Algeriaan saa muuten tuoda lainkaan.

      • Reply MatkaMartta tiistai, toukokuu 31, 2016 at 09:14

        Kiva kuulla, että Istanbul on päässyt lempikaupungin asemaan 🙂 Mitäs erityisesti haluaisit kuulla lempparikaupungistasi – onko postaustoiveita? Täällä sianlihaa kyllä saa esim. joissain italialaisissa ravintoloissa on possupizzaa, mutta ei mitenkään yleistä kyllä.

        • Reply Laura T. tiistai, toukokuu 31, 2016 at 09:44

          En edes osaa eritellä mitä haluaisin kuulla – kaikki kelpaa :). Blogisi kuvia on myös ilo katsella – ovat tosi kauniita! Eli tulen vierailulle varmasti toistekin ja laitoin blogisi seurantaan. Mieshän on käynyt Istanbulissa nuorena toistuvasti, koska osti sieltä tuotteita perheensä kaupassa myytäväksi eli tuntee kaupungin hyvin. Lisäksi kävi ostosmatkoilla ainakin Syyriassa ja Tunisiassa. Minähän sanoin nuorena tekemäni Antalyan matkan jälkeen, joka oli valtava pettymys, etten enää koskaan aio matkustaa Turkkiin, mutta mies sai onneksi vakuuteltua, että Istanbul on aivan erilainen paikka kuin Antalya. Ja niin onkin – juuri sopiva sekoitus vanhaa ja uutta. Algerian pääkaupungissa on jotakin samankaltaista ja jos se nyt vain saa rauhassa vielä jonkin aikaa kehittyä ja siistiytyä, niin se saattaa olla kova kilpailija Istanbulille omalla suosikkilistallani :).

  • Reply Petra maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:20

    Nykyisin on tosiaan vaakakupit niin etta jos muuttaisimme Suomeen, kaipaisin enemmin tuotteita Turkista kun sielta tanne. Taallakin kardemumma on harvinaista, sita saa kylla maustekaupoista mutta jauhettuna joutuu aina vahan metsastamaan. Kepler on minunkin suosikkeja!

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 20:05

      Ruokatuotteiden lisäksi myös esimerkiksi kodintarvikkeiden ja vaatteiden tarjonta on mielestäni huomattavasti Suomea parempi ja laajempi – vaikka aluksi toisin luulin. Muistan kuinka metsästimme Helsingissä kerrossänkyä poikien huoneeseen ja kauppa toisensa jälkeen tarjosi samankaltaista hieman tylsää mäntypuista mallia. Ainoastaan yhdestä kaupasta olisi löytynyt kiva, hieman muista eroava malli, mutta hinta oli melkoinen. Lopulta kurvasimme Ikeaan, jonka edullinen kerrossänky näytti mielestäni niitä mäntypuisia kivemmalta ja ajoi asiansa. Täällä on vaikeutena pikemminkin se, että malleja on niin paljon, että pää menee pyörälle :). Olen ihastunut esimerkiksi turkkilaisen LC Waikikin lastenvaatteisiin, jotka ovat ihan uusi tuttavuus.

      Mukavaa, että löytyi lisää Kepler-faneja! Haluaisin niin nähdä sen elokuvan, joka on tehty yhden kirjan pohjalta!

  • Reply Petra maanantai, toukokuu 30, 2016 at 19:20

    Nykyisin on tosiaan vaakakupit niin etta jos muuttaisimme Suomeen, kaipaisin enemmin tuotteita Turkista kun sielta tanne. Taallakin kardemumma on harvinaista, sita saa kylla maustekaupoista mutta jauhettuna joutuu aina vahan metsastamaan. Kepler on minunkin suosikkeja!

    • Reply Laura T. maanantai, toukokuu 30, 2016 at 20:05

      Ruokatuotteiden lisäksi myös esimerkiksi kodintarvikkeiden ja vaatteiden tarjonta on mielestäni huomattavasti Suomea parempi ja laajempi – vaikka aluksi toisin luulin. Muistan kuinka metsästimme Helsingissä kerrossänkyä poikien huoneeseen ja kauppa toisensa jälkeen tarjosi samankaltaista hieman tylsää mäntypuista mallia. Ainoastaan yhdestä kaupasta olisi löytynyt kiva, hieman muista eroava malli, mutta hinta oli melkoinen. Lopulta kurvasimme Ikeaan, jonka edullinen kerrossänky näytti mielestäni niitä mäntypuisia kivemmalta ja ajoi asiansa. Täällä on vaikeutena pikemminkin se, että malleja on niin paljon, että pää menee pyörälle :). Olen ihastunut esimerkiksi turkkilaisen LC Waikikin lastenvaatteisiin, jotka ovat ihan uusi tuttavuus.

      Mukavaa, että löytyi lisää Kepler-faneja! Haluaisin niin nähdä sen elokuvan, joka on tehty yhden kirjan pohjalta!

    Leave a Reply