Miten tuontibannaus on vaikuttanut elämäämme?

Algeriassa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, kuinka monien tuotteiden tuonti ulkomailta on lopetettu kotimaan tuotannon ja viennin lisäämiseksi. Olen sanonut ennenkin, että täällä on öljyn hinnan alenemisen myötä herätty siihen, että maan talous on luottanut liian pitkään ja liian voimakkaasti öljy- ja maakaasuesiintymiin ja nyt onkin tullut aika monipuolistaa myös muuta taloutta. Kuulostaa mielestäni järkevältä tuottaa mahdollisimman paljon omassa maassa – mitä lähempänä tuotteet tuotetaan, sitä vähemmän niiden kuljettamiseen ja varastointiin kuluu esimerkiksi luonnonvaroja. Miten tämä sitten on näkynyt omassa elämässämme?

Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Kun haikaratkin katosivat

 

Tiedän, että vaikutan monen algerialaisen mielestä höpsöltä, koska juttelen eläimille ja pidän niitä kovin inhimillisinä, ystäviin verrattavina, olentoina muutenkin. Eräs anopin kertoma tarina sai kuitenkin huomaamaan, ettei eläinten älykkyys suinkaan ole jäänyt huomaamatta täälläkään.

Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Vuorivillitys

Algerialla on ollut monessakin mielessä minuun hyvä vaikutus. Olen elämäni aikana onnistunut luomaan itselleni muutaman fobian ikävien kokemusten vuoksi, mutta olen myös onnistunut pääsemään niistä omatoimisesti eroon puhtaaseen järkeen vetoamalla sekä siedättämällä itseäni. En voi edelleenkään sanoa suuresti nauttivani tilanteista, joita ennen pelkäsin, mutta pystyn kuitenkin jo toimimaan näissä tilanteissa melko normaalisti. Korkeanpaikankammo on kuitenkin ollut sellainen fobia, jota olen pitänyt sisäsyntyisenä ja josta en vain ole tahtonut päästä eroon – kunnes aloitimme retkeilyn Algerian vuorilla!

Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube

Miksi kissoillemme on ilmestynyt kaulapannat?

Kun palasin Suomesta, kotona odotti ikävä yllätys. Floraa ei löytynyt mistään. Yritin olla näyttämättä harmistustani lapsille, koska totuus on, että Flora olisi saattanut hävitä, vaikka olisin ollut itse paikalla. Se oli pentukolmikon vilkkain pentu, joten en hämmästynyt kuullessani, että juuri se oli ilmeisesti päässyt livahtamaan ulos. Siinä missä Stella ja Oliver istuvat mielellään pitkäänkin sylissä, oli Flora niin vilkas, että se kiipesi mielellään sylistä olkapäälle ja olkapäältä jopa pään päälle keikkumaan apinan lailla. Yritimme etsiä Floraa, mutta tuloksetta. Epätietoisuus kissan kohtalosta oli rankka paikka!

Continue Reading

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutube