Rantapallo

Loma toi relan olon 5,5 tunniksi

Kirjoittanut Mimmit - torstai, helmikuu 3, 2011 - klo 20:25

Kotona jälleen. Muutama nukuttu yöunitunti, auringonsäteiden, transrasvojen ja rommikolien vieroitusoireissa kärvistelevä kroppa ja juuri telkassa alkanut Idols ei tee oloa yhtään helpommaksi. Ainut lohtu on peilata viikon aikana aikaansaatuja rusketusrajoja. Viikko-ohjelmassa ei siis ilmeisesti ollut riittävästi nakurantaa, kun sellaiset on päässyt syntymään. Viikonloppuna naukku hunajarommia lievittänee Kanariatuskaa.

Aivot narikkaan -reissu teki kuitenkin tehtävänsä. Ensimmäisenä loman jälkeisenä työpäivänä Ritu raportoi kollegan kellottaneen ekan tuskanparahduksen vasta klo 13.28. Se on about 1,5 tuntia normaalia myöhemmin. Pienet sille!

Toivottavasti saitte kauttamme tunnelmapaloja pimeän talven synkkyyteen. Jos oma talven aurinkomatka on jo buukattuna, laittakaa huolella rillutellen!

Nyt vaan uutta reissua putkeen meillekin. Pieni viritys jo laitettiin korvan taakse. Nyt kun on relattu, niin voisi harkita vaihteeksi jotain kultivoitua ja suunnitelmallista. Tai sitten ei. Pysy kuulolla, ties minne tie Ritun ja Piken taas vie!

1 kommentti

Kun suunitelmat muuttuvat

Kirjoittanut Mimmit - tiistai, helmikuu 1, 2011 - klo 18:52

Tiistai yllatti ja AURINKO paistoi heti aamusta. Me mitaan autoja tai fillareita vuokraamaan, vaan toteuttamaan alkuperaista viikkosuunnitelmaa: aivottomina auringossa. Riskien hallintaa osoittaen jaimme kuitenkin vaan hotellin avannon aareen. Plussaa: vessa vieressa, skumpat omassa jaakaapissa ja naapurihuoneen ruotsalaispojat viereisella lavetilla.

Paivan spetziaalina lahdemme nyt etsimaan geokatkon!

Riskienhallintasuunnitelman mukaisesti pakataan ensin matkalaukut huomisaamun lahtoa varten ja vasta sitten suuntaamme viimeisille happy houreille Yumbon kuppiloihin. Tico tico!

Kirjoita kommentti

Laatta lensi ja muita matkusteluja

Kirjoittanut Mimmit - maanantai, tammikuu 31, 2011 - klo 22:15

Hengissa ollaan edelleen, vaikka hiljaisuutta on kertynyt pelottavuuteen asti. Eilen lahdettiin kylmyytta ja tuulta karkuun paikallisbussilla (Global) Puerto Ricoon, siella kun on kuulemma alati lamminta. Alkuun niin olikin. Ranta oli kymmenen kertaa pienempi kuin omamme ja suojaisassa poukamassa. Pike uskaltautui uimaankin asti, vesi oli lampimampaa kuin omassa meressamme saati hotellin pihan avannossa.

Pike vietti perinneruokapaivan: espanjalainen kuiva ranskanperunaomeletti biitsilla lounaaksi (jonka aikana Ritu veti paikallisen roiskelapan), churroja ilman suklaasossoa valipalaksi – kaffila ei ollut kovin hygieenisen oloinen, mista Ritun teorian mukaan johtuu otsikkomme alkuosa – seka paivallinen oikeassa espanjalaisessa ravintelissa. Paivallismestassa meilla oli suora nakoyhteys viini- ja kinkkukellariin – siella roikkui potkat rivissa, vau.

Pike veti siis yolla laatat, yrjot eli norjalaiset ponttoon. Syyna joko saastainen churreria tai aioli tai mika lie. Ei kuitenkaan alkoholituotteet (niita kaytetaan ensisijaisesti desinfiointiin). Ritullakin oli yokki kurkunpaassa, muttei tullut ulos. Se sairauskertomuksesta.

Yolla oli muutenkin vaikeaa, naapurin suomalaisherra tuli kotiin klo 5.17 ja rynkytti ovea n. klo 5.46 asti. Kamppikset taisivat olla kuukahtaneet sikeaan unitilaan tahi suorittamassa sita yhteispohjoismaista yhteistyota :)

Koska saa sen kuin huononee, paatimme viettaa maanantaipaivan Las Palmasin kukkeilla kauppakujilla. Bussi vei (Global). Saalis oli melkoinen. Kaikenmoista kraasaa ja pari hyvaakin hankintaa seka muutama nk. projektivaate. Las Palmasin helmaan ei sentaan jaaty ainiaaksi, kuten Irwinille aikoinaan kavi. Nyt ollaan kotikulmilla ja haetaan lissaa Kolloo (Koka Kolloo). Ola ola koka kola.

Huomenna pyrimme poistumaan vuorille vuokrakaaralla, jos se suinkin on mahdollista (ei kuulemma lainkaan niin helppoa talla varoitusajalla). Vaihtoehtona fillarit. Olemme kuolleet vastatuuleen, ellei tasta blogista enempia paivityksia heru.

Ihanaa maanantai-iltaa rakkaat lukijamme!

1 kommentti

Tunnelmapaloja

Kirjoittanut Mimmit - lauantai, tammikuu 29, 2011 - klo 19:08

Kuva 1. Pike vei aika monta eraa.

Kuva 2. La Cañassa oli huippuhyvat tapakset ja paikallisia. Suosittelemme lampimasti! Aterian paatteeksi tarjoavat ravintoloissa naukun hunajarommia. Aivan ihanan pehmean makuinen juoma ja kay jalkiruoasta.

Kuva 3. Sangriakannu poikineen maistui La Cañassa. Sangriassa punaviini on oikein mieluisassa muodossa!
Tama selain ei halua kaantaa kuvaa. Ole reipas ja kaanna sina paata.Kuva 4. Ilmakuivattua pata negra -kinkkua ja paahdettuja vihanneksia. Nam! Kinkku suli suussa ja vihanneslautasella oli uusi tuttavuus, yuca-juures. Se on tuo lautasella vaaleina lastuina oleva ainesosa. Ensin luulimme perunaksi, maistui samalla tavalla miedolta.

Kuva 5. Tapastelu jatkui kanarialaisella juustolla, jonka kanssa tarjottu tomaattimarmeladi oli makeaa ja hyvaa.

Kuva 6. Playa del Inglesissa riittaa viihdetta. Kotimaisuusaste 100 %.

Kuva 7. Kasbahin ostoskeskuksessa oli tanssit. Ei ollut meille kavaljeereja tarjolla. Mutta menosta tuli hyvalle tuulelle!

Kuva 8. Iltapaivan viimeisina tunteina biitsilla alkaa olla jo hiljaisempaa. Kukkuloilla nakyvat tummat pilvet eivat ole viela pukanneet sadetta niskaan, mutta aika kovaa on tuullut. Ei muutenkaan ole superkuuma.

Kuva 9. Rantsussa on kiva olla jotain tekemista. Mita tuumaatte, jaksaisiko nailla jonkun tunnin?

Kirjoita kommentti

Suositteluja ja antisuositteluja

Kirjoittanut Mimmit - lauantai, tammikuu 29, 2011 - klo 19:03

Eilen vierailtiin useammassakin ravitsemusliikkeessa. Rannan ruokaravinteleihin kaipasimme kovasti vaihtelua, ja sita loytyikin kasiimme tyonnetyista lukuisista mainoksista. Melko uusi, ihan oikea espanjalaisravintola La Caña loytyi kohtuulahelta (niin kuin nyt itse asiassa kaikki taalla). Soimme mahtavan tapasaterian ja hotalehdittiin pari kannua sangriaa. Ruoka oli hyvaa ja syomassa oli ihan aboriginaalejakin. Pikkuisen pelotti, kun tassakin ravintolassa mainostettiin suomenkielista palvelua, mutta onneksi meno ei ollut sen mukaista. Miesieta puhuva tarjoilijatar antoi kuumia vinkkeja yoelamaan ja suositteli voimallisesti eri ruokalajeja.

Ruokailun jalkeen ilta menikin sitten ihan ilman omaa tahtoa. Ravintoloiden sisaanpakottajat huolehtivat siita, ettei itse tarvitse ajatella, mihin haluaisi. Loppujen lopuksi ei paasty koskaan suunnitelmissamme olleeseen tanssipuljuun. Kaytiin useassakin mestassa happy hourilla ja illan parhaiden tarjousten perassa. Pablon rokkibaarissa tuli Apulantaa, Stratovariusta ja Nightwishia seka Sex on the Beachia ja Pablon sormi suuhun (ei siita sen enempaa…). Illan viimeisessa baarissa paasi oikein danssaamaan ja laapittavaksi. Ei vain enaa tassa iassa jaksa tanssilattialla pelehtimista, joten se tanssikaveri jai kylla melko vauhdilla nuolemaan nappejaan.

Aika vierahti niin, etta lopullinen vasymys tuli vasta kolmen pintaan, jolloin koikkelehdimme tanssahdellen takaisin hotellille.

Illan suositukset: La Caña (nettiosoitteen loytaa noista meidan kuvista paikan mainoksesta, en jaksa nyt tarkistaa), Pablon rokkimesta Kasbahissa ja oma sanky.

Illan antisuositukset: Hell-sinki on kuulemma humppahelvetti, kertoo La Cañan tarjoilijatar. Mut jos haluaa humppaamaan helvettiin, niin voi tietysti sitakin suositella. Ei itse kayty.

Tanaan saiden haltia ei ole kuunnellut toiveita, taalla on kylma. Oli tarkoitus kavella Maspalomasin dyyneille, mutta meni makoiluksi. Ajateltiin, etta pikku katamaraaniretki voisi olla huomennna paikallaan, mutta koska saa nyt ei ole ihan taydellinen, niin on todennakoista, etta paatin kannella vain potuttaisi ja viluttaisi. Saastetaan nekin rahat. Maanantaina suunnitelmissa on Las Palmasin reissu.

Kirjoita kommentti