Telc

Jostain se idea pulpahti. Telč. Unescon maailmanperintökohde Tsekissä – mennäänkö sen kautta? Ja sitten mentiin.

Vanha kaupunki on aivan Telčin virran äärellä. Virran yli vie tunnelmallinen kävelysilta. Ainakin auringonlaskun aikaan, kun laskeva aurinko valaisee vastarannan vanhan kaupungin.

Kävin katsomassa myös, olisiko tuohonkin torniin voinut kiivetä, mutta eivät päästäneet, kun minulla ei siinä vaiheessa ollut vielä korunoita. Oli niitä harvoja kertoja, kun kortti tai eurot eivät käyneet. Kävelin pankkiautomaatille totta kai, mutta torni ehti sulkeutua. Otin sitten vain kuvan auringonlaskussa järven takaa

Poikkesin hautausmaalla, jossa oli jopa epätavallisen runsaasti kukkia. Erityisesti samettiruusuja.

Tori ja sitä ympäröivät rakennukset olivat se varsinainen maailmanperintökohde. Olipa upeita fasadeja ympäri torin.

Ja jokaisella torillahan yksi hieno Marian patsas on.

 

Aika mielenkiintoista oli, että missään ei ollut muita turisteja. Jäimme torin varrella olleeseen ravintolaan syömään. Söimme maittavan aterian ja meidän lisäksemme salissa oli vain yksi toinen pariskunta. Torilla muutamia ihmisiä. Miksi tällaisella miljöössä ei parveile turisteja?

Kävin tämän tornin juurella vähän kaupungin ulkopuolella ja kuvittelin kiipeäväni tähän Rozhledna -näkötorniin. Olivat vain sulkeneet lippuluukun, vaikka nettisivun mukaan sen piti olla vielä auki. Luulin ymmärtäväni paikan ilmoitustaululta, että se avautuisi seuraavana aamuna kymmeneltä, mutta ei se ollut auki silloinkaan. Voi harmi, olin haaveillut maisemista yli kaupungin. Ja ainahan minä kiipeän, kun pääsen. Höh.

Aamulla lähdettiin siitä tornin juurelta ajelemaan Puolaa ja Wroclawia kohti. Reitti näytti hyvin selkeältä kartalla, ajettaisiin pienempiä teitä, mutta aika suoraan Hradec Kralowen ja Klodskon kautta Puolan rajan yli. Mutta sitten tuli pari tietyön takia suljettua tienpätkää ja vähän kiertoteitä ja navigaattori sekosi täysin. Minulla oli vain Puolan kartta, jossa ei ollut ihan kaikkia kyliä Tsekin puolella eikä Googlen kartastakaan ollut paljon apua poikkeusreiteillä. Päädyttiin kiertelemään aikamoinen tovi ennen kuin tienviitat oikeasti osoittivat sinne, minne piti. Juhan kunniaksi on sanottava, että kuski ei hermostunut navigaattoriin eikä minuun. Kahvitaukokuvamme näyttää idyllisemmältä kuin tunnelma, mutta tämä idylli kyllä paransi tunnelmaakin. Ja näimmehän taas monenlaista pikkutietä ja pikkukylää.

Illaksi oltiin kyllä hyvin Wroclawissa. Siitä seuraava teksti:

Wroclaw 

Käy tykkäämässä Facebook sivustostamme Espanjaan, Espanjassa, Espanjasta, niin saat tiedot uusista teksteistä. Seuraavat tekstit tulevat tutusti Espanjasta jälleen. Tykkäysnappula löytyy sekä ala- että sivupalkista.

 

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply


Find us on Facebook