Kotorin lahden ympäri: Tivat, Perast ja muuta kaunista

Kaksi päivää oli kiipeilty Kotorin ympäristössä. Seuraavaksi päiväksi piirsin Juhalle tällaisen kartan. Ajetaanpa lahden ympäri! Ja lopuksi Kamenarista Lepetaneen lautalla.  Majapaikkamme oli Radovicissa, mikä sinänsä oli ihan kiva ja rauhallinen paikka, mutta jos haluaisi lähemmäs Kotoria ja muita turistisempia palveluja, niin muualtakin varmaan löytyy.

Ihan ensimmäiseksi piti ratkaista ongelma. Mitä on pissapojan neste kroatiaksi? Ei se Suomessa ainakaan tämän väristä ole. Ja mitä kertoo nesteestä, jos sille löytyy hajustevaihtoehtoja: Sitruuna, laventeli… No, toistaiseksi auto ei ainakaan ole rikki.

Tivat on monien valitsema lomakohde. Kiva rantakatu terasseineen ja Tivatin pohjoisosassa on Porto Montenegro, luksusveneiden satamapaikka.

Ja balkanilaiseen tapaan uimaan voi mennä ihan mistä vain. Vaikka siitä rantakahvilan vierestä.

Pysähdellä voi rantatiellä minne vain, kunhan löytää sopivan paikan ja aina maisemat palkitsevat. Tältä kohdalta näkyi vastarannalta Perastin kylä, jonka edustalla on kaksi turistien suosimaa kirkkosaarta.

Tässä kohdassa alkoi minunkin tehdä mieli uimaan. Mutta sitten huomasimme uikkari- ja pyyhekassin jääneenkin majapaikkaan. Hetken todella harmitti.

Kaikesta kauniista ja komeista vuorinäkymistä huolimatta sää alkoi näyttää vähän huonolta.

Pilvien välistä pilkahtava aurinko saattoi jälleen yhtä risteilijää ulos Kotorin lahdelta.

Kotoria vastapäätä oleva lahden ranta oli kapeaa ja pientä tietä, eikä parkkipaikkamahdollisuuksia juuri ollut. Kävelin välillä pieniä matkoja, että sain matkaani yksityiskohtia. Ennen sadetta pysähdyimme rantaravintolaan syömään. Ihan kelvollinen ateria, mutta hinta oli eiliseen vuoriston pikkukylän ravintolaan verrattuna yli kaksinkertainen. Se on turistilisä aina, maksoimme kahdelta jo yli 25€. No, kohtuullista kuitenkin ja se tunnelma!

Vastapäätä olivat ne Kotorin kalliot, jolla ekana päivänä kiipeiltiin.

Sateen alettua jätimme ajelumme sikseen ja palasimme Radoviciin päin. Sinnikkäästi havittelin kuvaa sateenkaaresta ja kiipesin pieneen lintutorniin sateenvarjon ja kameran kanssa.

Paras sateenkaarikuva syntyi sitten kuitenkin vasta omalta parvekkeelta.

Seuraavana aamuna lähdimme yksinkertaisesti jatkamaan kesken jäänyttä kierrosta Kotorin lahden ympäri. En malttanut laskeutua autoon heti, vaan kävelin vähän mäkeä alas ensin.

Ajoimme Kotorin ohi ja jatkoimme lahden rantaa pohjoiseen. Mielenkiintoisen värinen koristeellinen kirkko houkutteli pysähtymään, mutta sitten jouduimmekin pakenemaan,  ja tämä jäi lähes ainoaksi kuvaksi tältä kohtaa. Olisi ollut näköalaa merellekin päin. 

Syy pakenemiseen oli tämä. En muutenkaan varsinaisesti ole lemmikkien ystävä, mutta syy ei ollut niin yksinkertainen. Tämä laiha kissa hyökkäsi kimppuun, raapi jalkoja, eikä todellakaan väistänyt kauemmas. Nälkäiseltähän tuo näytti, mutta kuvittelen, että kissa ei paljon olisi meidän eväistämme nauttinut (rusinoita ja pähkinöitä), joten ainoaksi keinoksemme jäi juosta ja läiskäistä auton ovet kiinni. Erityisesti Kotorissa on kissoja paljon. Tämä oli sen verran kauempana, että ehkä ruokkijoita ei ollut riittänyt.

Seuraava pysähdys oli varmaan jo etukäteen suoraan meille suunniteltu. Pysähdyimme yhden Aroma-kaupan eteen ostaaksemme pari vesipulloa lisää. Vieressä oli kiinnostavan näköinen kirkko ja katsoimme, olisiko ovi auki. Olihan se ja näimme valoisan kauniin kirkon, jossa soi hiljaa urkumusiikki, ja yhden kiinnostavimmista alttaritauluista tai oikeastaan alttariseinän.

Kirkon vieressä oli myös paljon parkkitilaa ja vain pari autoa. Katsoimme rantaan päin: Rauhallinen pieni uimaranta, tuoleja ja aurinkovarjojakin tarjolla. Emme nähneet missään mitään paikkaa, johon olisi pitänyt tai edes voinut maksaa. Ei myöskään mitään pukusuojapaikkaa, mutta kerrankos sitä autosta on uimakoppi tehty.

Vihdoinkin löytyi meille sopiva uimapaikka! Kuvasta ei tietenkään tunnista, mutta kyllä minä tuolla olen.

Kotorin lahden koillisrannalla on pieni ja kauniin näköinen  Orahovacin kylä.

Kaikki turistit suuntaavat kauniiseen Perastiin, joka on lahden pohjoisrannalla. Turisteja oli tälläkin hetkellä niin paljon, että auto piti jättää ylös päätien varteen ja kävellä sieltä tolkuton määrä portaita alas rantaan. En valita, kävelemäänhän me olemme tänne tulleet ja arvostan kovasti kaikenlaisia liikuntahaasteita, joita matka tarjoaa.

Perastin rantakatu on kaunis ja vanha kaupunkin viehättävä,

mutta turistimassoja tänne vetätävät Perastin edustalla olevat kaksi saarta. Our-Lady-of-Rock (Gospa od Škrpjela) ja Saint-Georges (Sveti Đorđe) -saarella oleva luostari. Niihin käy jatkuva turistiveneiden virta. Vain ensimmäiseen pääsee nousemaan itse saarelle, luostaria voi ihailla veneestä tai siltä läheiseltä saarelta 100 metrin päästä.

Me tyydyimme saarten osalta postikortteihin, nautimme vain hyvät kahvit ja juustokakkua rantakahvilassa, kiipesimme portaat takaisin autolle ja jatkoimme matkaa.

Matkan jatkuessa mietin, että lahden olisi voinut kiertää mieluummin myötäpäivään, jolloin sopivat parkkipaikat valokuvia ja maisemien ihailua varten olisivat olleet auton puolella tietä. Nyt piti aina arvioida, viitsikö pysähtyä ja kaartaa poikki tien. Ihania maisemia nähtiin joka tapauksessa, tuo oli vain pieni käytännön yksityiskohta.

Lautta Kamenarista Lepetaneen oli kätevä ja helppo. Lauttoja kulkee koko ajan, me pääsimme ajamaan suoraan lauttaan, jopa niin nopeasti, että hädin tuskin ehdin juosta ostamaan lipun kioskista, kun kuskia jo viitottiin ajamaan lautalle. Pahimmillaankin odotus tuskin kestää viittätoista minuuttiakaan.

Illalla katselimme haikeina maisemaa parvekkeelta. Aamulla pitäisi jatkaa pois tältä parvekkeelta, Kotorista ja Montenegrosta. Ihana paikka ja ihanaa kaikki, mitä koimme.

Yhteenvetona vielä kartta siitä reitistä, jonka Montenegrossa ajoimme kymmenessä päivässä. Jos joku kyselisi, mitä suosittelisin, niin juuri tätä.

Seuraavana päivänä jätimme haikeat hyvästit kauniille Kotorin lahdelle ja ajoimme Bosnia-Herzegovinaan Trebinjeen. Trebinjeä lähestyimme ristiriitaisin odotuksin. Joku oli viihtynyt siellä ja hehkutti saamaansa ystävällistä palvelua, toinen oli ajanut vauhdilla sen läpi auton ovet lukittuina, kun oli kokenut ympäristön turvattomana ja kolmas oli melkein jäänyt ilman taksikyytiä, kun kroatialainen taksi oli kieltäytynyt ajamasta sinne, koska autot kolhitaan.

Käy tykkäämässä Facebook sivustostamme Espanjaan, Espanjassa, Espanjasta, niin saat tiedot uusista teksteistä. Seuraavat tekstit tulevat tutusti Espanjasta jälleen. Tykkäysnappula löytyy sekä ala- että sivupalkista.

Meidän kokemuksemme voit lukea täältä:

Bosnia-Herzegovinan kohteet: Trebinje, Blagaj, Mostar, Medugorje, Kravice

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply


Find us on Facebook