Nuorisovaihto antoi minulle ystäviä kiinasta ja kielikylvyn

Yllä on kuvia Nerjasta, jonka maisemia käytiin ihastelemassa erään Lions Klubin sponsoroimana. Sitä kautta myös meitä esiteltiin paikallisessa TV-lähetyksessä nuorisovaihtoon liittyen. Nerjassa ihastelimme myös kaupungissa sijaitsevaa luolastoa äänioppaiden saattelemana sekä ruokailimme Intialaisessa ravintolassa, josta nopeasti tuli reissumme ravintolasuosikki. Leirin ruoka ylipäänsä ei meihin uponnut ja etenkin kiinalaiset tytöt olivat riemuissaan päästessään vaihteeksi syömään riisiä ja currya.

Olimme Sevillassa käymässä. Kuvassa Lu Wei ja Jessi.

Leirillemme osallistui kuusitoista nuorta kaikenkaikkiaan 11 eri maasta: Serbiasta, Briteistä, Ranskasta, Saksasta, Kiinasta, Hollannista, Unkarista, Valko-Venäjältä, Ruotsista, Tanskasta ja Italiasta. Minä olin ainoana suomalaisena mukana, mutta esimerkiksi kiinalaisia tyttöjä oli kolme ja he kaikki sattumalta opiskelevat tällä hetkellä Pekingissä. Ylemmästä kuvasta puuttuu Daniek, joka tuli leirille vähän muita myöhemmin.

Leiri oli yksi elämäni upeimmista ja opettavammista kokemuksista. Ensimmäisenä päivänä saapuessani koululle, jonne meidät majoitettiin, olin puhunut kaksi viikkoa espanjaa host-perheessäni ja yksi leiriläisistä sattui kysymään minulta jotain englanniksi niin en osannutkaan vastata. Naureskelin hermostuneena perheen tyttöjen kanssa, kuinka olen lukinnut aivoni espanja-asetukselle, vaikka englanti on tietysti vahvempi kieleni 10 vuoden opiskelun jälkeen. Joka tapauksessa oli aivan mieletön fiilis päästä käyttämään espanjaa, jota olen kolme vuotta päntännyt koulussa, ja oikeasti huomata kielten opiskelun ihanuus, kun kieltä pääsee tositilanteissa käyttämään. Äsken taas laitoin ranskalaiselle tytölle viestiä espanjaksi kuinka paljon kaipaan leiriä ja häntä.

Leirimme päätösiltane teimme esitelmät omista maistamme ja otimme valokuvia lippujemme kanssa. Kuvassa ranskalainen Chloé.

Kävimme toisen Host- siskoni Belenin kanssa Madridissa.

Leirillä kävimme hyvin monissa eri paikoissa ja kaupungeissa : Sevillassa, Mijaksessa, Nerjassa, Malagassa, Granadassa, El Chorrossa… lista on pitkä, mutta loppujen lopuksi kaikkein parasta olivat ne yksinkertaiset asiat, kuten ranskalaisen reggaen kuunteleminen bussissa ja try not to laugh – videoille naureskelu väsyneenä leirissä. Nukuin viimeisen kahden viikon aikana keskimäärin viisi tuntia yössä ja väsymyksen takia muun muassa aloitin puhumaan suomeksi kaupassa ollessamme ja vasta muiden ilmeistä ymmärsin, että taisin aloittaa keskustelun väärällä kielellä. Majoituskoulumme uima-altaasta tuli myös eräänlainen hengailupaikkamme, jossa espanjalainen ohjaajamme Maria opetti meille espanjalaisia tansseja, ja jossa pelasimme lähes joka ilta totuutta ja tehtävää. Yhtenä iltana jopa suututimme toista leiriä ohjanneen papin, haha.

Vietimme valkovenäläisen Veronican syntymäpäiviä uima-altaalla.

Yhteishenki leirillä oli loistava. Kaikki tulivat toimeen toistensa kanssa, eikä sen pahemmin draamaakaan syntynyt. Leirin loppua kohti alkoi enemmän syntymään pienempiä porukoita, kun ihmiset lähenivät toistensa kanssa. Minä ja esimerkiksi ranskalainen Chloé, Italialainen Elena ja Hollantilainen Daniek vietimme paljon aikaa yhdessä esimerkiksi tähtitaivaan alla ulkona etsiessämme wifia ja jutellessamme yömyöhään. Koko porukalla pelasimme monta iltaa putkeen mafiosoa, joka osottautui lopuksi menevän liian saman kaavan mukaan, ja kaikki samat ihmiset murhattiin aina.

Elena, Daniek ja minä ( edustavana )

Yhtenä iltana meillä oli White Party. Kuvassa Serbialainen Emilja ja Unkarilainen Dalma. Sain usein kuulla muilta ” Rossaliina you are so white haha” sillä suomalainen ihoni lähinnä ottaa auringosta vain punaista väriä.

Lionsien puolesta matkajärjestelyt sujuivat vähän niin ja näin. Informaatio Host-perheestä tuli kovin myöhään sekä sain vasta Malagan lentokentällä tietää, etten olekaan host- perheessä melkein kolmea viikkoa. Lisäksi en tiennyt leiristä yhtään mitään ennen sinne tuloa, joka oli vähän jännittävää ja yrittäessäni viestiä espanjalaisille lionseille esim onko leirillä pesukonetta ( eipä ollut) , he eivät vastanneet tai tienneet asiasta. Hieman huonosti oli organisoitu asiat, mutta loppujen lopuksi kuitenkin ei ilmennyt ongelmia, lähinnä vain piti odotella tietoa tai tehdä asioiden eteen paljon itse.

Kaikin puolin mahtava reissu ja ensi kesäksi on suunnitteilla reilaaminen Euroopan halki ja leiriläisten treffaaminen!

”Viajar es la adicción mas sana ” (Matkustaminen on terveellisin addiktio )

– Rosoliina

 

Previous Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply