Festarit talkoolaisen silmin

Hola!

Festarikausi alkaa olla jo ihan nurkan takana ja pikkuhiljaa jengi pääsee taas riehumaan yhdessä hikisinä massoina nauttien Suomen kesästä, parasta! Itse skippaan kaikki festarit tänä kesänä matkan takia, mutta ajattelin jakaa teille omia kokemuksia viime kesän talkootyöstä.

Lähdimme viiden kaverin porukalla kohti Seinäjoen Provinssia yllätykseksemme, kun hakemuksemme oltiin hyväksytty myöhäisestä ilmottautumisajankohdastamme huolimatta. Jokaisella meistä oli erilainen duunikuva, itse toimin anniskelussa ja pullonpalautuspisteellä, kolme vielä silloin alaikäistä kaveriani siivosivat, yksi toimi järkkärinä ja yksi cateringissä. Eli lähes kaikkia eri festariduuneja pääsimme testaamaan. Siivoojakavereillani oli kaikkein rennoimmat duunipäivät, he saivat hieman vaikuttaa työaikoihin, sekä järkkärikaverini pääsi usein kuulemaan keikkoja sivusta. Cateringissä toimiva ystäväni taas pääsi esimerkiksi tarjoilemaan artisteille ja minä hilluin tiskin takana keskustelemassa toisen talkoolaisen kanssa hänen työstään maitotilalla.. Duuni oli yleisesti jees, vaikka hyvin raskasta festarin meluisessa ja hektisessä ympäristössä. Mutta onhan se aivan mahtavaa olla osana rakentamassa niin suurta musiikkitapahtumaa. Yleisesti kannattaa lähteä talkoolaiseksi avoimin mielin valmiina tekemään kaikkea niin pärjää ja jaksaa tehdä tauotontakin duunia.

Talkootyössä meidän tuli työskennellä kahtena provinssipäivänä 8 tuntia ja saimme siitä hyvästä ilmaisen majoittumksen Staffin leirintä-alueella ja tietenkin ilmaiset festarirannekkeet. Minun täytyy myöntää että, en lähtenyt provinssiin esiintyjiä varten vaan janoten uusia kokemuksia ja ajattelin, että ”why not”. Parasta koko kokemuksessa olivat ihmiset, aamuun asti valvominen ja meno leirintäalueella. Meidän telttanaapurit olivat hauskoja helsinkiläisiä, jotka olivat jostain syystä tavallisina festarikävijöinä ajautuneet staffin leirintäalueelle. Heillä oli nalle Valtsu mukana, jonka kanssa he lähtivät joka ilta bailaamaan telttailualueen Silence Discoon (disco jossa musiikki soi vain jokaisen omissa kuulokkeissa). Lisäksi huvittavinta menossa oli, että piti lähteä seinäjoelle asti etsimään turkulaisia ja aina kun hengen heimolaisia eteen sattui niin olihan niitä kuulumisia pakko vaihtaa.

Duunissa oli hyvät ja huonot puolensa. Ruokailu oli se ehdottomasti hyvä puoli! Saatiin kunnon vegesafkat syödä joko ennen tai jälkeen työvuoroa, mun tapauksessa ennen, koska olin töissä 19-03. Huonoja puolia olivat esim. työskentely kello 2 yöllä Ramsteinin keikalla pullonpalautuspisteellä, jossa musiikki pauhasi täydellä teholla ja jengiä putkahteli teltan eteen keikan jälkeen niin, että sain vain heitellä pulloja selkäni taakse ja lasi lenteli. Lisäksi sen työvuoron päätyttyä, kun raahasin väsyneenä roskapusseja noin sata metriä toiselle puolelle kenttää, niin pussi hajoasi puolessa välissä ennen kuin huomasin sitä ja meinasin vetää kunnon itkupotkuraivarit. Onneksi väsyneen yötyöskentelijän pelasti ylijäämäranskalaiset ja tanssiminen. Voi olla myös vähän nihkeetä saada vapaaks just se festaripäivä, jonka haluaa, ainakaan me emme saaneet (johtui ehkä että haimme vasta huhtikuussa) joten olimme torstaina heti vapaalla ja pe-la töissä.

Hauskinta mitä reissulla koettiin oli jonottaminen lähimarketin pihalla, kun vartijat rajoittivat festarikansan kulkua ovista. Myös Seinäjoen sää oli järkyttävä välillä, olin lähes joka toinen tunti kiskomassa sadeviittaa ylleni, mutta toisaalta ei se sää menoa haitannut vaan loi lähinnä yhteenkuuluvuutta festarikansan kesken ja puiden alla sateen suojassa vaihdetiin kuulumisia. Automatkat olivat lisäksi parasta viihdettä varsinkin väsynyt paluumatka, kun minä olin ainoana kuskina ja pysähtelimme ties milloin poimimaan mustikoita tai pulahtamaan uimaan.

Talkootyö oli raskas, palkitseva, rikastava, suihkuton ja uneton kokemus, jossa pääsi tapaamaan paljon uusia ihmisiä eri puolilta Suomea. On aivan mahtavaa päästä rakentamaan festaria hyvällä yhteishengellä!

-Rosoliina

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Susanna 25/05/2017 at 19:31

    Ai että, tulee iha Provinssirock 2012 mieleen ku olin ihe sillon talkoolaisena tuolla. 😀 Olin järjestyksenvalvonnassa. Oli se kyllä kokemus, mut luulen että en kyllä toista kertaa talkoolaiseks menis ainakaan jv:n hommaan. Siinä jotenki välillä niin alko ärsyttämään se ihmisten tyhmyys. Siellä alueellahan on siltoja ja kyllä sai kuunnella kaikenlaista vittuilua ku koitin selittää, että siinä sillalla on oikeenpuoleinen liikenne ihan vaan kulkemisen sujuvoittamiseks. Mutta ei, aina tuli näitä neropatteja joiden oli pakko päästä kävelemään vastavirtaan.. Ja sit nää keiden piti käydä aina kusella siellä joessa..

    Päivätkin oli kyllä helevetin pitkiä. Meillä ainakin ne kesti muistaakseni lähemmäs 10 tai 11 tuntia, koska paikalla piti olla ennen porttien aukeemista ja pois päästiin vasta ku kaikki oli alueelta lähteny. Oli siinä toki taukoja pari ja täytyy kyllä kiitellä siitä ruuasta mitä saatiin. Tosiaan se hyvä puoli tossa jv:n hommassa tietysti oli, että pääs sivusta niitä keikkoja kahtomaan. Onkohan tuo staff-leiri muuten ollu tuolla aina? Sillon ku mie olin ni meillä oli majotus muistaakseni Seinäjoen lukiolla ja sinne pääs alueelta jollain bussilla.

    Tosiaan olihan tuo kokemus, mut taijan kyl kallistua ihan vierailijaks jatkossa. 😀 Tai ehkä korkeintaan tohon siivoushommaan vois lähtee jos aivan pakko on festareille päästä ja rahat lopussa. Ihe olin henkisesti niin loppu sen viikonlopun jälkeen että ei enää. :’D

    • Reply rosoliina 28/05/2017 at 01:01

      Haha mahtavaa kun jaoit oman kokemuksesi tänne, kiva kuulla aina muidenkin elämästä! Huh miten pitkiä päiviä, meillä oli vaan se 16 tuntia yhteensä. Joo unohdin itse asiassa mainita että yöpyähän voi siellä koululla tai staff-leirinnässä,ihan miten itse halusi.

      Joo oli kyllä meilläkin semmonen valvomisen ja duunin jälkeinen viikonloppu että sai useemma päivän kerätä univelkoja takas:-DD mut harmi et teillä oli noin rankka viikonloppu sit loppupeleissä kun itsellä semmone fiilis et vois mennä uudestaankin! Toisaalta toinen kerta voi pilata ekan hyvän muiston joten uskaltaako ottaa riskin haha.

    Leave a Reply