KULTTUURIALUE- ryhmätyö (Matkailualan opinnot)


Matkailualan koulutuksessa
josta valmistuin 2017 tittelillä matkailuvirkailija / matkailupalveluiden tuottaja, oli luentojen lisäksi yksilö – ja ryhmätöitä.
Toiset noista esitelmistä oli todella mielenkiintoisia ja toiset aiheet ei meidän kansainvälistä joukkoa juurikaan kiinnostaneet, joten verta, hikeä ja ehkäpä jokunen epätoivon kyynelkin on tullut tirautettua tätä Kulttuurialue-projektia tehdessä..
Omat yksilötyöt sujuivat kun vettä vaan, mutta joskus on pakko tehdä semmoisiakin projekteja jotka ei vaan niin innosta- meidän osallamme se oli juurikin tämä kotimaan ryhmätyö.
Jokainen ryhmä sai valita haluamansa alueen ja me hölmöt (minä, Saranna ja Jami) valittiin kulttuurialue kun ajateltiin sen olevan iisi ja nopeiten tehtävä- läpihuutojuttu hahahhaha..
Tulihan se lopulta valmiiksi ja oppihan tätä tehdessä sekä muita esitelmiä kuunnellessa Suomesta paljon.
Moni näissä meidänkin alueella esiintyvistä paikoista oli mulle tuntemattomia, joten tuntikausia tuli viettetyä googlessa ja mesessä, porukalla tuskaillen.
Oliskin ollut helpompaa jos olis noissa paikoissa käynyt aiemmin ite..
Vaikka ärränpäitä riitti niin oli meillä todella hauskaakin, käytiin muun muassa Suomenlinnassa ja Kauppatorilla sekä eräässä hotellissa kuvaamassa matksua.
Harmi vaan että mulla ei ole niitä videoita / kuvia jakaa!!

Meillä oli tietyt raamit jonka mukaan tämä ja oman valinnaisen maan esitelmä tuli tehdä.
Sovittiin meijän ryhmän kanssa että jokaisella on x-määrä alueita joista kirjoitetaan ja joka sitten koostetaan yhdeksi kontäksi esitystä varten.
Koulutuksesta tippui pois aika alkuvaiheessa muutama, ja yksi heistä juuri kun oltiin ruvettu tekemään näitä töitä, näin ollen meijän ”pikku haukkauksesta” tulikin yhtäkkiä vielä valtavempi työmaa..
Samaan kurssiin kuului myös jonkin ulkomaan, esim. itselle tärkeän maan esitelmä.
Mun oman henkilökohtaisen esitelmän maa valinta oli heti selvä, Serbia <3
Sen esitelmän voit lukea täältä!

Tässä on kuitenkin tekstiversio mun Kulttuurialue osuudesta, esitys itse vedettiin siis luokan edessä ja siinä versiossa oli kuvia mukana jotka oli lainattu luvalla sitä varten, ellei ollut omia.
Tämä tekstiosio on se joka erikseen sitten koottiin yhteen ja laitettiin opettajille arvioitavaksi
(saatiin 5 eli paras – ei kyllä oltas muuhun tyydytty ton urakan jälkeen 😉 )
Tässä ei siis ole joka ikistä mestaa Kultuurialueelta, mutta Pääkaupunkiseutu, Kymenlaakso ja Satakunta on suht kattavasti esillä… ja vaikka tää ei lempiprojekti ollutkaan niin täytyy sanoa että oppi hyvin paljon näistä alueista.. Jos olis aikaa ja rahaa (etenkin rahaa, sitä kotimaanmatkailussa tarvitaan) niin kävisin kyllä mielelläni tsekkaamassa näitäkin paikkoja..


JOHDANTO
Suomea ei voida kutsua massaturismin kohteeksi, eikä sillä välttämättä ole sille edellytyksiä.
Maan tarjoamat vetovoimat sekä sijainti mahdollistavat kuitenkin useanlaisen matkailun.
Matkailualuejako pohjautuu pitkälti maisemallisiin ja kulttuurillisiin suuralueisiin.
Suomi on jaettu viiteen eri (suur)alueeseen ja Kulttuurialue on yksi niistä.
Kulttuurialue käsittää Turun saariston, Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, 
Suomenlahden rannikon / Uudenmaan, osan Satakuntaa sekä Kymenlaaksoa.
Alueelta löytyy monipuolisia ylemmän tason matkailukeskuksia, niin kulttuuri kuin luontopainotteista.
Unescon maailmanperintöluetteloon on merkitty Suomesta seitsemän kohdetta, kuusi kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde:
 Suomenlinnan linnoitussaaret sekä Vanha Rauma ja myös Raumalla (Ala-Satakunnassa) sijaitseva Sammallahdenmäki (muinaisjäännösalue), Verlan puuhiomo (Kouvolassa), Struven- ketjun mittauspisteet kuuluvat kaikki Kulttuurialueeseen.



KULTTUURIALUE

Suomenlahden rannikko / Uusimaa
•    Helsinki
•    Espoo & Kauniainen
•    Vantaa
•    Vihti
•    Tammisaari
•    Porvoo

Turun saaristo- Saaristonmeri
•    Korppoo
•    Rymättylä
•    Nauvo
•    Iniö
•    Velkua
•    Houtskari

Ahvenanmaa
•    Maarianhamina
•    Eckerö
•    Saltvik
•    Vårdö

Satakunta
•    Pori
•    Kokemäki
•    Säkylä
•    Harjavalta
•    Rauma (Sammallahti)

Varsinais-Suomi
•    Turku
•    Naantali
•    Lieto
•    Uusikaupunki
•    Parainen
•    Paimio
•    Kaarina
•    Köyliönjärvi

Kymenlaakson osat
•   Kouvola
•    Kotka
•    Hamina
•    Lapinjärvi
•    Pyhtää


PÄÄKAUPUNKISEUTU
Pääkaupunkiseutu on maamme suurin kaupunkikeskittymä, jossa Helsingin, Vantaan, Espoon sekä Kauniaisen kaupunkien asukasluvut yhteenlaskettuina asuu noin miljoona ihmistä.
Pääkaupunki- Helsinki on nuori, 450-vuotinen, silti siltä löytyy mielenkiintoista historiaa & viehättävää kulttuuria. Pienestä koostaan huolimatta Helsingistä löytyy oikeaa kaupungin vilinää varsinkin kesäisin, erilaisia ostosmahdollisuuksia, kattava museo- ja galleriatarjonta sekä runsaasti erilaisia tapahtumia mm. konserttien, tapahtuma/teemapäivien, festivaalien muodossa.
Tarjonnan laajuus mahdollistaa sen että löytyy jotain niin koti- kuin ulkomaiselle matkailijalle, eri ikäryhmistä.
Koska pääkaupungin matkailuhuippu on kesäkaudella, monet näistä tapahtumista ajoittuvat nimenomaan näille kuukausille. Toki talvellakin on omat tapahtumat mutta pienemmässä mittakaavassa.
Helsingissä toimivat myös Suomen vilkkaimmat satamat, josta löytyy meritiet Viroon, Ruotsiin, Venäjälle sekä kauemmas Itämerelle.
Suomen vilkkain lentokenttä, uudistuksineen toimii myös alueella, heinäkuussa 2015 saatu junayhteys tarjoaa paremmat mahdollisuudet saada esimerkiksi jatkolentoa odottavat matkustajat tutustumaan pääkaupunkiseudun tai vaikkapa pohjoisempaankn tarjontaan (StopOver Finland ja VisitFinladista
löytyy lisää infoa ja vinkkejä tuohon).

HELSINKI
(Hesa, Stadi, Tsadi) Suomen pääkaupunki ja samalla isoin kaupunki maassamme.
– Sijainti Suomenlahden rannalla, Etelä-Suomen läänissä, naapureinaan Vantaa, Sipoo ja Espoo.
– Helsinki on osa 1,3 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutua (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).
– Asukkaita 2012 laskennan mukaan oli reilu 603 000 / on tällä hetkellä Suomen nopeiten kasvava kunta.

Helsinki perustettiin vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasan toimesta Vantaanjoen suulle (nykyinen Vanhankaupunginlahti). Nimi Helsinki tulee lähellä virranneesta Helsinginjoesta
Kaupunki siirrettiin 1640 Vironniemelle (tunnetaan nykyisin Kruununhakana) koska alue oli liian karikkoinen ja matala suurille purjeveneille.
Venäjän vallan aikana, 1800 luvulla, Turku menetti pääkaupungin aseman Helsingille, tämän ollessa lähempänä Pietaria, Venäjän vallan keskusta.
Engel (Carl Ludvig) palkattiin suunnittelemaan pääkaupunkiseuden keskusta aluetta, mm. Helsingin Tuomiokirkko (ent. Nikolainkirkko & Suurkirkko) Senaatintorilla. Turun ja Porvoon ruutuasemankaavat ovat myös Engelin käsialaa.

Suomen itsenäistyi 1917 ja Helsinki sai uuden tehtävän tasavallan pääkaupunkina.
Vaikka Helsinkiä pommitettiin useasti toisen maailmansodan aikana, tuhot jäivät vähäisiksi verrattuna muihin Euroopan suurkaupunkeihin.
Sotaan osallistuneista maista, Moskovan ja Lontoon ohella Helsinki jäi ainoaksi eurooppalaiseksi pääkaupungiksi jota ei myöskään sodan aikana valloitettu.
1940 kaupungissa piti järjestää olympialaiset, mutta sodan takia ne jouduttiin lykkäämään ja pidettiin 52.
Olympialaisia varten rakennettiin Lasipalatsi, Olympiakylä, Olympiastadion sekä
Tennispalatsi (jossa Olympialaisissa pelattiin koripalloa,nykyään siellä sijaitsee mm. Etnografinen museo).

Helsingin ympärillä on lisäksi monia pikkukaupunkeja ja maaseutukuntia, jotka ovat kehittyneet voimakkaasti Helsingin kasvun myötä 1960-luvun maaltamuutosta lähtien.
Jo 1900 luvun alulla kaupunkimaista asutusta muodostui kantakaupunkialueen ulkopuolelle,näistä muodostui taajaväkisiä yhdyskuntia ja osa erotettiin 1920 Helsingin maalaiskunnasta erillisiksi kunniksi mm. Haagan kauppala ja Kulosaaren huvilakaupunki olivat tälläisiä.
1946:n alueliitoksessa nämä alueet liitettiin Helsinkiin.
2009 osa Länsi-Sipoota ja Vantaata pakkoliitettiin Helsinkiin.
Valmisteilla on nykyään myös ehdotus koko pk-seudun liittämisestä yhteen mutta kaikki kaupungit ovat suhtautuneet tähän kielteiseksi.

Pääkaupunkiseudun kunnilla on mm. joukkoliikennettä sekä jätehuoltoa koskeva lakisääteinen yhteistyövelvollisuus.
Helsingissä sijaitsee Eliel Saarisen suunnittelema päärautatieasema, josta on junayhteyksiä kotimaan reittien lisäksi myös Venäjälle, Pietariin ja Moskovaan.
Metro Rautatientori – Itäkeskus välille avautui syksyllä 1982.
Helsingissä on lisäksi tällä hetkellä maan ainoa sähköraitiovaunuliikenne, 1900 luvulta lähtien jota ennen liikennöivät hevosraitiovaunut (1890-1900).
Pääkaupunkiseudulla toimii junayhteyksien lisäksi suht kattava bussilinjasto.
Useiden suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat myös pääkaupunkiseudulla ja Suomen viidestätoista yliopistosta viisi sijaitsee alueella.

Vuonna 2000 Helsinkistä tuli yksi Europpan kulttuuripääkaupungeista.
2012 valittiin Helsinki maailman muotoilupääkaupungiksi ja 2014 kaupungille myönnettiin Unescon designkaupunki tunnus (Torinon, Bilbaon, Soulin, Buenos Airesin rinnalla).

Nähtävyyksiä..
Helsinki ei ole iso ja päänähtävyydet ovat maltillisen kävelymatkan päässä / julkisilla tavoittettavissa.
– Rautatientori
– Finlandiatalo
– Olympiastadion & torni (remontoinnin vuoksi suljettu vuoteen 2019)
– Kasvitieteellinen puutarha
– Presidentinlinna
– Senaatintori
– Kauppatori
– Hakaniementori
– Kaivopuisto
– Esplanadi
– Töölänlahti
– Uspenskin katedraali
– Tuomiokirkko
– Temppelinaukionkirkko
– Vanhakirkko ja Vanhankirkon puistikko
– Johanneksen kirkko
– Sibeliusmonumentti

Museoita & Gallerioita
– Designmuseo
– Kiasma
– Luonnontieteen museo
– Ateneum
– Kansallismuseo
– Arabia
– Didrichsenin taidemuseo
– Hakasalmen huvila

Puistojen lisäksi Helsingistä löytyy myös lukuisia saaria joissa osassa voi vierailla ympäri vuoden.

Suomenlinna
– n. 15 minuutin lauttamatkan päässä keskustasta sijaitseva eräs maailman suurimmista merilinnoituksista- Suomenlinna.
– Rakennustyöt aloitettiin jo 1748 ja se tunnetaan myös nimillä Viaborg sekä Sveaborg.
– Linnoitus jakautuu viidelle saarelle ja on täynnä vanhoja muureja & katakombeja.
– Suosittu kohde niin ulkomaisille turisteille kuin kotimaan kävijöille.
– Kävijäennätys 828 000 vierailijaa saavutettiin vuonna 2008.
– Unescon maailmaperintökohteeksi Suomenlinna valittiin 1991.
– Suomenlinnassa sijaitsee Merisotakoulu sekä vankila.

Linnoitusten ja luonnon ja uimarannan lisäksi Suomenlinnassa voi tutustua museosukellusvene Vesikkoon joka palveli talvi-ja jatkosodan aikana.
Suomenlinnasta löytyy myös kirkko, jonka tornissa on majakka joka morsettaa H kirjainta = Helsinki.
Kuninkaanportti, Lelumuseo, Suuri Linnapiha, Rantakasarmi, Kruunulinna Ehrensvärd-museo, Bastioni Zander, Telakka-alue sekä lukuisat tunnelit viehättävät myös kävijöitä.
Suomenlinnassa sijaitsee useita pikku kahviloita sekä ruokapaikkoja + panimo.
Jääkellari (1898–>) listalla päivän keitto sekä erilaisia leivonnaisia sekä paikallisia käsitöitä. Auki ympäri vuoden www.jaakellari.fi
Lelumuseon yhteydessä toimiva Cafe Samovar, sijaitsee venäjän aikakauden puuhuvilassa jossa on laaja tee sekä erikoiskahvi valikoima & voi ihailla ohi lipuvia laivoja http://lelumuseo.fi
Suomenlinnan panimo listalla mm. poroa, siikaa, perinteistä lohikeittoa ja tietysti olutta!
Mahdolisuus varata panimokierros ryhmille  www.panimoravintola.fi

Harakan luontokeskus
Kaivopuiston edustalla sijaitsevassa Harakassa on mm. kesä – ja talviluontopolkuja, näyttelyitä sekä opastettuja kierroksia. Saarelle on veneyhteys Kaivopuistosta.
www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ymparistotietoisuus/harakan/

Mustasaari pääosin metsänpeittämä saari jossa toiminta/virkistyskeskus sekä Kappeli 1930 luvulta, avoin yleisölle, vene yhteys Taivallahti/Töölö.
http://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/mustasaarentoimintakeskus.html

Pihlajasaari
Kalastajien entinen tukikohta.
Lyhyehkön vesibussimatkan päässä Helsigistä sijaitseva saari ja luoto-rykelmä.
Suosittu kesäpäivien retkikohde, jonne pääsee myös omalla veneellä.
1800-1928 saarella oli huvilapalstoja ja 1929 palstojen vuokra-aika päättyi ja saari avattiin virkistysalueeksi. Suurin osa rakennuksista on suojeltuja.
Krimin sodan aikaa koko saari hakattiin paljaaksi mutta nykyään saarella on kaunis metsikkö.
Pihlajasaarille rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana linnoituslaitteita ja talvi- sekä jatkosodan aikana vanhoja perustuksia käytettiin ilmatorjuntajärjestelmän osana.
Saarelta löytyy myös telttailualue, myös kalastaminen on saarella mahdollista.
Pihlajasaari on itsessään yhtä suurta uimarantaa, tosin hieman kallioista.
Virallinen uimaranta on saareen tullessa heti oikealla ja soveltuu hyvin lapsiperheille.
Saarella on myös suosittu nudisti (naturisti) ranta-alue sekä mahdollisuus vuokrata pieni
(max. 6 hengen) sauna.
Täydet anniskeluoikeudet omaava ravintola Pihlajasaari terasseineen löytyy saaren länsiosasta, listalta löytyy myös liharuokia pääpainon ollessa oman savustamon kalaherkuissa www.pihlajasaari.net

Seurasaari
Helsingin kaupungin omistuksessa oleva suojelukohde /museosaari.
Vuodesta 1909 lähtien toiminut ulkomuseona, jonne on siirretty vanhoja puurakennuksia eri puolilta Suomea. Ulkoilumuseo alue käsitää n. kolmasosan saaren pinta-alasta ja vetää puoleensa kymmeniä tuhansia kaupunkilaisia ja turisteja vuodessa.
Museon kokoelmiin kuuluu yli 30 rakennuskokonaisuutta ja lähes 90 erillistä rakennusta (peräisin 1600-1800-luvulta). Puinen Karunan vanha kirkko on vanhin rakennus (1686) ja tuotu Varsinais-Suomesta. Kesäisin kirkko toimii suosittuna vihkikirkkona.
Saaren suosituin tapahtuma on Seurasaaren juhannus kokkoineen.

Seurasaari on osa Meilahden kaupunginosaa.
Ennen saareen oli yhteys vain laivalla, nykyään sinne pääsee siltaa pitkin.
Autoilu ja polkupyöräily on kielletty, parkkipaikkoja löytyy vähän,mutta alueelle on julkinen bussiyhteys.
Ulkoilualueiden lisäksi saarelta löytyy myös uimarantoja (tavallinen & nudisti), lisäksi saaressa toimii ravintola (ensimmäinen rakennus saaressa v. 1890) sekä ravintolan terassilla toimiva kahvila.
Lisäksi järjestetään lukuisia käsityö- ja kansanmusiikkinäytöksiä ja työntekijöillä on oma teatteriryhmä, Palkolliset.
Kesällä saaressa asuvien lampaiden lisäksi siellä elää oravia, kyhmyjoutsenia, hanhia, kaniineja, minkkejä sekä supikoiria. www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaari

Lisää tekemistä ja tapahtumia Helsingissä
– Huvipuisto Linnanmäki
– Korkeasaaren eläintarha
– Sea Life
– Super Park (sisäaktiviteettipuisto)
– Tiedekeskus Heureka
– Kumpulan maauimala / stadionin uimala
– saaristoristeilyt eri teemoilla Kauppatorilta (opastus 10 eri kielellä)
– Porvooseen höyrylaiva MS J.L Runeberg
– melontaa mm. Töölössä & Vuosaaressa
– Hohtokeilaus / Hohtogolf
– Formula Center (tiettävästi maailman ainoa maanalainen sisäkartin´rata)
– aMazed games
– Feel the Nature toimisto Töölössä järjestää patikointi,melonta&pyöräretkiä mm. Espoon Nuuksioon sekä Lappiin

2016 tapahtuu mm.
– Helsinki päivä (12.06) jolloin pääsy mm. Erottajan paloaseman torniin ja kaupungilla järjestetään useita erilaisia tapahtumia, joista suurin osa on ilmaisia.
– Citymarathon
– Helsingin juhlaviikot
– Taiteiden Yö
– Maailma Kylässä-festivaali
– Tuska Open Air
– Aalto Festival
– Art Goes Kapakka
– Baltic Circle (kansainvälinen teatterifestivaali)
– Etno Espa
– Craft Beer (Käsityöläisolutfestivaali)
– Silakkamarkkinat
– Viapori Jazz
– Samba carneval
– MiniTattoo 2016 – Hamina Tattoo näkyy & kuuluu myös Helsigissä!
– Syystober (Oktoberfest tyylinen tapahtuma lähi-ja luomuruokien ystäville.
Osastoilla esitellään myös maakuntia ja suomalaista maaseutua.
Pienyrittäjiltä voi ostaa naposteltavaa ja nauttia sen juoman kera tai ilman)

Lisää tapahtumia löytyy mm. Visit Helsingistä
Helsingin matkailuneuvonta toimisto sijaitsee Pohjoisespalla sekä seudullinen matkailuneuvonta Helsinki-Vantaan lentoasemalla -pääasiassa ulkomaalaisille ja jatkomatkustajille.
Cityopas Helsingin tulostettava kartta löytyy täältä sekä muita erilaisia esitteitä ja karttoja täältä.



VANTAA
on kaupunki Uudellamaalla ja on osa pääkaupunkiseutua sekä Helsingin metropolialuetta.
– Suomen neljänneksi suurin kaupunki (215 022 virallista asukasta 01/2016)
– ruotsinkielisiä n. 2,7 %
– virallisesti yhä kaksikielinen kunta
– yleisimmät kielet kotimaisten jälkeen venäjä, viro ja somali
– Edeltäjän, Helsingin pitäjän alueen historia ulottuu ainakin 1300 luvulle
– Muutettiin maalaiskauppalaksi 1972 ja nykyiseksi kaupungiksi 1974!
– kehittynyt maalaiskunnan ajoista mm. hyvien liikenneyhteyksine takia
– ominaista selkeän keskuksen puuttuminen (tosin Tikkurilaa pidetään mm. junayhteyden takia yhtenä pääkeskuksista alueella)
– 98 kaupungiosaa
– Paljon elintarvike ja laiteteollisuutta mm. Viinikkala, Pakkala, Aviapolis
– Vantaalla ei ole vielä omaa metrolinjaa (mutta Mellunmäen kääntöraiteisto sijaitsee Vantaan puolella)
-Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa sijaitsee Vantaalla, nykyään junayhteyden päässä keskustasta
– Vantaalla on niin tiiviisti asuttuja alueita kuin haja-asuttua tai asuttamattomia pelto ja metsäalueita (esim Sotunki)
– Vantaanjoki halkoo aluetta mutta järviä on vähän ja ne ovat pienehköjä (suurin Silvolan tekojärvi)
– tunnetuin järvialue on Kuusijärven ulkoilualue jossa voi myös talvella uida avannossa ja löytyy hoidettuja hiihtolatuja sekä saunatiloja
– ulommat seudut metsäistä ja peltomaista (maaseutumaista)
– luonnonsuojelualueita löytyy 26 (1% pinta-alasta)
– yli tuhat hehtaaria rauhoittua luontoa
ensimmäinen luonnonsuojelualue oli Tammiston tammimetsä sekä pähkinäpensaikko
-suurimmat suojekokonaisuudet Petikko-Vestra alueeltä (Länsi-Vantaa) ja itäpuolelta Sipoonkorven metsiköstä

Vantaan vaakunasta löytyy lohi ja perinneruokakin on kalainen nimittäin Lohikeitto.
Kaupungilla on myös nimikkokukka joka on metsäorvokki

Kulttuuri ja urheilu
Vantaalla on runsaasti erilaista urheilutoimintaa
– jääkiekon Mestis (Kiekko-Vantaa)
– Pussihukat Koripallossa
– Atlas käsipallossa
– TAFT jenkkifudiksessa ja PK 35 jalkapallossa

Maastopyöräily on erittäin suosittua Vantaalla. Hyviä pyöräilyteitä löytyy alueelta runsaasti ja Vanhaa Porvoontien laitaa on mahdollisuus polkea jopa Porvooseen asti.
Hiihtoputki sekä keinotykitettyä hiihtolatua löytyy vuoden kaupunginosaksikin valitusta Hakunilasta / Sotungin alueella. Hakunilan alueella on järjestetty myös lukuisia hiihtokilpailuja, suunistuksen SM kilpailut sekä muita urheilutapahtumia.

Nähtävyyksiä ja tekemistä Vantaalla
– Tiedekeskus Heureka vaihtelevine näyttelyineen
– Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilassa
– Backaksen kartano
-Myyrmäen kirkko sekä Seutulan kappeli
– Suomen ilmailumuseo
– Taidemuseo
– Vantaan Pyhän Laurin kirkko sekä Sotungin kylä
– Sipoonkorpi
– Hakunilan kartano

Hakunilan kartanon kunnostetut rakennukset on tarkoitus ottaa käyttöön ja alueelle suunnitellaankin virkistysaluetta tulevaisuudessa.
Kartanolla järjestettiin pääsiäisenä ensimmäisen kerran kummituskierros, joka yllätti suosiollaan.
Uusia kierroksia “kummituskartanoon” on suunniteilla jo kesäksi sekä Halloweenin aikaan.

Sipoonkorven kansallispuisto
Sijaitsee Helsingin, Vantaan ja ”Sipoon” alueella ja sieltä löytyy erilaisia luontopolkuja:
– Ponun perinnelenkki (1,4km) vie läpi Byabäckenin metsien ja laidunmaiden
– Kalkinpolttajanreitti kiertää vaativammassa maastossa 4.8km pituisen matkan läpi kallioiden ja vanhan kalkkikaivoksen.
– Alueella on kattava latuverkosto, suosittu reitti menee Bisajärvellä (jossa löytyy myös laavupaikka)
– kansallispuistossa voi myös geokätköillä vaikkapa koko perheen voimin
-ratsastus ja pyöräilyretkiä järjestetään alueella (sallittua)
– vaellus on suosittua ja telttapaikkoja löytyy runsaasti (Ängesbölessä mm. tulentekopaikka)
– Nuotiokalliolla voi harrastaa kiipeilyä
– mm.Byabäckenillä ja Ritobäckenillä saa myös kalastaa
– alueella on monta lintujentarkkailupaikka ja monia huikeita maisemia

Vantaalla on ollut monia musiikkitapahtumia tunnetuin varmasti Ankkarock ja Hakunilan alueen Myötätuulirock. Uusimpana Tikkurilafest, kaupunkifestivaali Vantaan Hiekkaharjussa.
Muita suosittuja ja laajalti tunnettu tapahtuma on joka syksyinen Kaljakellunta Vantaan/Keravanjoella.
Vantaan Tulisuudelma lienee Pavin ohella legendaarisempia keikka- ja tanssipaikkoja.
Vantaan Flamingossa, lentokentän läheisyydessä voit yöpyä sekä rentoutua erilaisissa altaissa/hoidoissa, nauttia hyvästä ruoasta, ja käydä vaikkapa keilaamassa.
Viereisessä Jumbon kauppakeskuksessa riittää shoppailtavaa ja myös useita ruokapaikkoja.

Vantaalta löytyy myös historiaa kyläkaupan muodossa, Palmenin kauppa, joka on palvellut jo 1950 luvulta Kuninkaantien varrella.
Kauppa on niin paikallisten kuin pidemmältä tulleidenkin suosiossa (mm. joulukinkkujen tilaus, asiakaspalvelu, tunnelma), sekä pistäytymispaikka vaikkapa jäätelölle moottoripyöräilessä Kuninkaantietä eteenpäin vaikkapa Boxiin päin.. Kyläkauppa Palmen löytyy osoitteesta Vanha Porvoontie 340.

Kuninkaantie
vanha postireitti Bergenistä Pietariin, mutkittelee myös Vantaan läpi.
Kuninkaantie on rekisteröity tavaramerkki (Uudenmaanliitto vastaa mm. Opasteista).
Ennen tietä Turusta Viipuriin kutsuttiin Suureksi Rantatieksi / Aliseksi Viipurintieksi.
Keskiaikainen Kuninkaantie taas on Helsinkiä vanhempi.
Kuninkaantien reitin toinen pää on Norjan Bergenissä, mistä se tulee Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan ja sieltä Turkuun josta reitti jatkuu Etelä-Suomen halki Pietariin.

Autoilijoille on teemoitettu kuusi erilaista reittiä, joihin on kuhunkin paketoitu mukaan majoitus ja joitakin muita palveluita.
Kuninkaantie reitti Suomessa:
Turku–Kaarina–Paimio–Salo–Raasepori-Lohja-Inkoo-Siuntio-Kirkkonummi
-Espoo-Vantaa-Sipoo-Porvoo-Loviisa-Pyhtää-Kotka-Hamina-Virolahti (Virolahti → Viipuri → Pietari)


PORVOO – BORGÅ
Noin 50 000 asukkaan Porvoo sijaitsee etelärannikolla, Uudenmaan maakunnassa.
Sympaattinen Vanha Porvoo on alueen suosituin kohde, niin koti- kuin ulkomaalaisille matkailijoille.
Useimmat matkailijat vierailevat ainakin Porvoon paahtimon kahvilassa ja Brunbergin suklaatehtaan myymälässä. Kaupungin edustalla avautuva saaristo tarjoaa merielämyksiä.
Kokonniemen hiihtokeskus houkuttaa kävijöitä talvellakin,

Porvoon seutua on asutettu 1200-luvulta, kaupungin oikeudet se sai 1380.
Saksasta keskiajalla tulleet Hansa-kauppiaat tekivät kaupungista kansainvälisen kauppapaikan, ja asutus kehittyi vanhan kaupungin kirkon ympärille.
Keskiajalla Porvoo oli tärkeä kaupan keskus, sen kautta kulki mm. koko Hämeen turkiskauppa
1760, mustana yönä suurin osa kaupungista tuhoutui tulipalossa.
Porvoo on kaksikielinen kaupunki ja sillä on niin kattavat kaupalliset kuin julkiset palvelut.
Porvoon tähtäimessä on olla Suomen energiatehokkain kaupunki, siellä sijaitsee energia- ja ympäristöteknologian huippuyritysten keskus.

Porvooseen pääsee Helsingistä noin puolessa tunnissa, omalla autolla, (parkkipaikkoja löytyy mm. vanhan kaupungin kupeesta ja satama-alueelta), eri linja-autovuoroilla, kesällä kulkee myös museojuna Kerava-Porvoo välillä ja pienemmillä laivoilla pääsee Helsingistä n. 3,5 tunnissa.
Porvoon Backakseen on kaavailtu Helsingin seudun toista lentoaemaa joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.
Porvoossa sijaitsee tavaramäärältään Suomen suurin satama, Kilpilahti (Sköldvik) ja Tolkkisten satama.
Porvoonjoessa, aivan kaupungin keskustassa on vierasvenesatama.
Vanhassa Porvoossa on hurmaavien puutalojen ja mukulakivikujien lisäksi lukuisia pikku liikkeitä joiden valikoimassa löytyy lähes kaikkea käsitöistä ruokatavaroihin.
Liikkeet ovat auki varmemmin kesäisin, talvella aukioloissa on paljon poikkeuksia ja osa paikoista saattaa olla osan talvikuukausista suljettuna.

Nähtävyyksiä, kulttuuria, ostoksia..
Rantakadun, sokkeloisten kujien ja ranta-aittojen, Vanhan Porvoon lisäksi
– Porvoon Tuomiokirkko
– Runebergin kotimuseo
– Edelfeltin ateljee museo
– Nukke- ja lelumuseo
– Postimäen ulkoilmamuseo
– Vanha Raatihuone
– Kulttuuri– ja kongressikekus taidetehdas
– Taidelainaamo & Taidemakasiini
– lukuisia gallerioita
– Brunberg suklaatehdas+tehtaanmyymälä (myymälä löytyy myös kaupungista) – Pieni Suklaatehdas (Tuomiokirkon lähellä)
– Porvoon paahtimo (+kahvila)

Vanhan Porvoon pohjoispuolella sijaitsee Iso Linnanmäki, joka on yksi Suomen suurimpia muinaislinnoituksia. Ja vieressä sijaitsevalla Pikku Linnanmäellä sijaitsee rautakautinen kalmisto.

Ympäristö (luonnonsuojelua- ja virkistysalueita+saaristo)
Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930.
Ensimmäinen perustettu alue oli Söderskär ja toinen Tunnholmen (1932).
Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin kymmenkunta luonnonsuojelualuetta lisää mm. Ruskis, Lövsta ja Fågelmossen.

Porvoossa on Natura 2000– alueista kuusi:
– Boxin suot
– Emäsalon suot
– Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue
– Porvoonjoen suisto (Stensböle)
– Söderskär ja Långörenin saaristo
– Tumgtträsketin vanha metsä

Aivan Porvoon keskustasta avautuu kansallinen kaupunkipuisto jonka luontokohteet ovat jokaisen ulottuvilla ympäri vuoden. Talvisin voi mm. pilkkiä, hiihtää ja lasketella, kesällä taas meloa, SUP-lautailla ja pyöräillä, unohtamatta upeita kävelypolkuja.
Stensbölenlahden ja Ruskiksen luonnonsuojelualueen suojellut vesialueet kuuluvat myös kansalliseen kaupunkipuistoon.

Porvoon alueen suurimpia saaria ovat: Vessöö, Emäsalo, Hakasalo, Onas, Pirttisaari ja Suur-Pellinki.
– Hamari kylä ja Sahasaaret
– Haikkoonselkä & Barlastholmen
– Björkholmin luotsiasema
– Mäntysaaren ja Stornäsuddenin virkistysalueet

Hamari kylä ja Sahasaaret:
Hamari on vanha satamapaikka, jonka edustalla purjeveneiden lasteja purettiin, kun Porvooseen ei enää päässyt meritse. Telakkatoiminta Hamarissa alkoi 1730-luvulla ja telakkatyöläisten asuinalue rakentui Gammelbackan kartanon vuokraamille tonteille 1800-luvun lopussa.
Lastauspaikkojen tilalle tuli saha (1870) joka levittäytyi viereisille saarille ja Porvoon Höyrysahasta tuli suurteollisuutta.
Kyläläiset olivat lähes sataprosenttisesti työllistettyinä koko sahan olemassa olo ajan.
Kaikki sahan työläiset saivat Eklöfin kartanonomistajilta tilkun perunamaata luontaisetuna.
Peruna ja suolakala olivat tärkeimpiä ruoka-aineita.
Vessössä ja Emäsalossa käytiin marjastus- ja sienestysmatkoilla ja puolukat ja muu saalis säilöttiin puutiinuihin. Sahan toiminta loppui 1955, saharakennukset purettiin.
Nykyään alue kuuluu Stensbälen Natura 2000 alueeseen.

Haikkoonselkä & Barlastholmen
Haikkoonselän itäreunalla on kaksi pientä saarta, Yttre ja Lilla Barlastholmen, jotka ovat muodostuneet Porvoossa vierailleiden laivojen purkamasta hiekkalastista.
Saaren kasvilajisto on tästä johtuen runsas ja mielenkiintoinen.
Saarilla ovat paikalliset käyneet keräilemässä outoja kiviä ja kauniita näkinkenkiä.
Pikku Baliksikin kutsuttu saari sopinee parhaiten soutu ja melontakohteeksi (huom! laituria ei ole), saarella on mm. grilli, puita ja jäteastia.

Haikonselkä on suosittu kalastusalue.
Haikon kartano (n. seitsemän km Porvoon keskustasta) taas on tunnettu ja suosittu kylpylä, ravintola ja konferenssikeskus.
Kartano kuului 1362 Viipurin dominikaaniluostarille.
400 vuotta kartanoa hallitsi Stenbockien suku sekä Von Etterit jonka aikana kartanossa vieriali Venäjän keisarisuvun jäseniä ja jonne (Venäjän) vallankumouksen puhjettua 1917 Romanov perheineen pakeni.
Myös taitelija Edelfelt vietti Haikossa paljon aikaa (24 kesää) maalaten ja kartanon alueelta löytyykin Edelfeltin ateljeemuseo. www.haikko.fi

Björkholmin luotsiasema
Pienellä Björkholmin saarella on luotsiasema, joka perustettiin Haikkoonselän laivaliikennettä varten. Alunperin asema sijaitsi Sikosaaressa (kaupungin edustalla) mutta siirettiin Björkholmille 1899.
Myöhemmin alueen luotsit siirtyivät Emäsaloon.
Björkholmin asema on Suomenlahden alueen parhaiten rakennusajankohtansa asussa säilynyt luotsiasema. Asema ja saari ovat tällä hetkellä merenkulkulaitoksen käytössä kesähuvilana.

Mäntysaaren ja Stornäsuddenin virkistysalueet
Mäntysaari on veneilijöiden suosiossa ja sinne pääsee soutuveneelläkin
Porvoon keskustasta. Saarelle on myös reittiliikennettä, se on suosittu päiväretkikohde.
Pohjoispuolelta löytyy nuotiopaikka ja etelästä venelaituri sekä grillikatos, myös uimaranta sekä telttailumahdollisuus, ulkokäymälät löytyvät alueelta.
Stornässudden sijaitsee Emäsalon rannalla.
Niemi on ulkoilu– ja virkistysaluetta. Rantaviivaa on noin 350m ja sinne on helppo rantautua.

Pellingin saari
Suosituimpien saarikohteiden joukkoon kuuluu Pellingin saari, jonne pääsee veneen,lossin lisäksi myös autolla ja bussilla. Saaristo sijaitsee noin 30 km päässä Porvoon keskustasta.
Ympärivuotisia asukkaita saarella on n. 260 joista ruotsinkielisiä 95%.
Saarella on mainio ilmapiiri sekä hyvät palvelut mm. museoita, gallerioita, kahviloita ja kauppoja. Halutessaan voi vuorata veneen tai mökin www.pellinge.net/pellinki.htm

Klovaharun
(Klovaharu/Haru) on pieni saari Pellingin edustalla, suosittu vierailukohde siellä on Klovharun luoto, jossa Tove Jansson vietti pitkiä aikoja elämänkumppaninsa kanssa. Vierailijoiden määrää on rajoitettu.
Saari avataan vuosittain yhdeksi viikoksi heinäkuussa vierailijoille, muutoin se on yksityiskäytössä.

Söderskärin
majakkasaari sijiatsee myös Porvoon ulkosaaristossa, sinne järjestetään risteilyjä mm. Helsingistä.
Alueen ensimmäiset rakennukset olivat kalamajoja, joita alueen monet ammattikalastajat käyttivät 1900-luvun alkuun asti. 1800-luvun keskivaiheilla viereiselle Kokkomaan luodolle perustettiin luotsiasema.
Majakka rakennettiin Venäjän vallan aikana, jolloin idänkauppa ja vilkastunut meriliikenne vaativat uutta valomajakkaa ulkosaaristoon. Majakan alustavat piirustukset teki Albert Edelfelt (taidemaalarin isä).Saaresta vedettiin aikoinaan suora puhelinyhteys meren alitse Suomenlinnaan, josta luotsilaitosta johdettiin. Myöhemmin jatkosodan aikana puhelinyhteys oli ratkaisevan tärkeä, sillä majakkasaarella oli tuolloin pieni ilmatorjuntayksikkö sekä lennätin- ja puhelinkeskus.
Korkeasta majakkatornista pystyttiin seuraamaan ilmatilaa, ja viholliskoneiden lähestyessä puhelinyhteyden avulla pystyttiin antamaan mantereelle nopeasti ilmahälytys.
Majakka oli sodan aikana pimeänä, mutta paikalla oli aina muutama luotsi sekä majakkamestari.
Luotsiaseman toiminta lopetettiin 60-luvun alussa. Majakan valo sammutettiin lopullisesti vasta 1989.
Risteilyjä järjestää Pörtö Line  www.soderskar.fi

Koirien Porvoo
Koirat ovat tervetulleita Porvooseen.
Porvoossa on lukuisia koiraystävällisiä käyntikohteita, kahviloita ja ravintoloita–>
-Runebergin kotiin ovat pienemmät koirat tervetulleita sisätiloihin sylissä ja isommille on tarjolla pihalla varjoisa ja rauhallinen paikka sekä vettä.
– MS J.L Runeberg risteilylle koirat pääsevät ulkokansipaikoille
-Kulttuuritalo Grand & Luckan taidenäyttelyt ovat avoinna myös koirille
– Söderkärin majakka toivottaa koirat tervetulleiksi lintujen pesimäajan jälkeen (01.07 alkaen)
– Taidetehtaan tiloihin, Taidehalliin ja Ravintola Vitriiniin ovat nelijalkaiset tervetulleita
– Uimaranta Köttbodan on suunnattu koirille omistajineen

Porvoon Paahtimoon, Cellar Bar&Cafe, Coffee House, Glory Days,
Tee ja kahvihuone Helmi sekä Villen Viinibaari toivottavat karvakuonot tervetulleiksi kesäterassille.
Ruokapaikoista mm. Ravintolalaiva Glückauf salliivat koirat.
Porvoossa on lukuisia majoituspaikkoja joihin myös nelijalkaiset ovat tervetulleita (huom! joissakin paikoissa saatta majoituksessa olla lisämaksu) www.visitporvoo.fi/fi/elamyksia/koirien_porvoo

PSST  Älä unohda maistaa Runebergin torttua vieraillessasi Porvoossa.
Joistakin Porvoolaisista kahviloista niitä on saatavilla ympäri vuoden.
Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilija, Johan Ludvig Runebergin mukaan jonka kerrottiin nauttineen makeita leivoksia aamulla kera punssin.
Yleisen käsityksen ja tarinan mukaan tortun olisi kehittänyt Runebergin vaimo kaapista löytyneistä aineksista: keksimuruista, manteleista, korppujauhoista ja vehnäjauhoista kuorrutettuna sokerimassalla.. mutta Fredirika Runebergin ohje sanotaan olleen muunnelma alunperin porvoolaisen kondiittorimestari Lars Asteniuksen jo 1840-vuonna luomasta tortusta.

Lisää alueen historiaa, reittikarttoja, Porvoo-infoa www.porvoo.fi/index.php?mid=3867 sekä
www.visitporvoo.fi/fi/nae/saaristo


KYMENLAAKSO
Maakunta Kaakkois-Suomessa, on saanut nimensä sen halki virtaavasta Kymijoesta.
Kymenlaakso on kuulunut aikoinaan myös Viipurin lääniin.
Oli Suomen ensimmäisiä laajasti teollistuneita alueita (alkaen 1800 luvulta).
Alue kärsii nykyisin teollisuuden taantumisesta ja sekä pääosin pääkaupunkiseudulle tapahtuvasta muuttotappiosta.  Maakuntakeskukset Kotka ja Kouvola kuuluvat Kymenlaaksoon samoin
Suomen itäisin sekä ainoa kaksikielinen kunta Pyhtää kuuluvat myös Kymenlaaksoon, sekä ympyräkaupunkina tunnettu Hamina.
Vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen Kouvolasta tuli alueen suurin kaupunki.

KOUVOLA
Kymenlaakson maakunnan pääkaupunki, syntyi 1870 luvulla Helsinki / Pietari ja Kuopio / Kotka radan risteyteen. Siitä tuli vilkas kauppapaikka ja myös nopeasti kasvanut teollisuusalue (kolme paperitehdasta sekä yksi kartonkitehdas).
Kouvolaan on helppo kulkea monellakkin kulkuvälineellä, juna vie risteysasemalla, samoin linja-autoyhteys toimii, Kymijokea pääsee kulkemaan veneellä sekä myös kanootilla, Anjalassa sijaitsee pienlentokenttä joka on mm. purjelentäjien suosiossa.
Sijaintinsa puolesta Kouvola on myös venäläisten matkailijoiden suosiossa.
Viipuriin on matkaa junalla reilu tunti ja Pietariinkin kestää vain 2:20 h!
Keskusta on rauhoitettu autoilulta ja kaupungin kujilla ja toreilla on miellyttävää liikkua jalkaisin.
Hyvät pyörätiet yhdistävät Kouvolan lähitaajamiin (Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen).
Suosittu reitti on historiallinen joenvarsitie Kouvolan keskustasta Myllykoskelle, maisemassa muun muassa Takamaan kartanomiljöö.
Alueella on siis runsaasti hyviä liikuntamahdollisuuksia, erilaisia ulkoilureittejä useita kymmeniä kilometrejä, joissa voi kesällä lenkkeillä ja talvella hiihtää.

Ennen 2009 kuntaliitosta Kouvola oli piskuinen, silloin mikä tahansa kaupungin osa oli tavoitettavissa pyörällä 15 minuutissa.  Nykyään Kouvolan alue käsittää laajan alueen pohjois-Kymenlaaksossa. Kouvolassa on myös kolmanneksi eniten kesämökkejä Suomen kunnista.
Kouvola on tunnettu iltaelämästään ja kaupunki houkutteleekin maaseudun ihmiset viettämään iltaa teatterissa, kahviloissa, baareissa ja yökerhoissa.

Tiesitkö?!
Kouvo on vanha suomenkielinen sana ja tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä kuin myös huutavaa lintua.

Kulttuuria & aktiviteetteja
Kouvolalaiset ovat menestyneet monessa urheilussa mm. koripallo, amerikkalainen jalkapallo sekä Kymenlaakson ylpeys KPL loistaa jälleen Superpesiksessä ja kestosuosikki jääkiekko on myös edustettuna Kookoon muodossa.  Kouvolan jäähalli onkin yksi Suomen suurimmista.
Kouvolan ravirata sekä Tykkimäen moottorirata tarjoavat viihdykettä niin kaura kuin bensamoottorifaneille.
Tykkimäen huvipuisto – alue taas tarjoaa kaikenlaista koko perheelle, erilaisinen laitteineen & peleineen sekä vesiliukuratoineen. Alueella on kesällä myös kotieläimiä sekä camping.
Tykkimäkeä pidetään Helsingin Linnanmäen vanhojen ”hautuumaana” ja siellä järjestetäänkin, varsinkin aikuisten keskuudessa suosittua, Nostalgia-kierrosta, jonka suosituimpana laitteena löytyy Enterprise!

Kouvolassa järjestetään myös lukuisia eri tapahtumia, Meduusa-festivaalit, Elovalkea, Dekkaripäivät, Pioneerifestivaalit sekä Kymijoki Beerfest!
KBF tuo nimensä mukaisesti (pien)panimot Kouvolan Kallioniemeen elokuussa.
Luvassa on jälleen laaja kattaus niin koti-kuin ulkomaisia oluita, siidereitä ruokaa unohtamatta kattavia musiikkiesityksiä www.beerfestival.fi

Lisäksi alueelta löytyy myös lukuisia nähtävyyksiä:
– Kaunismäen museo sekä rautatiekortteli
– Vanha Kasarmialue
– Pienoisrautatiemuseo
– Sippolan Hovi (Suomen suurin puutilakartano)
– Sippolan juustola (jossa valmistettiin Suomen eka Emmental)
– Elimäen & Myllykosken kirkot
– Putkiradiomuseo
– Alvar Aallon suunnittelema (Tehtaanmäen) asuinalue
– Utin vallit
– Kaunisnurmen käsityöläiskortteli
– Niivermäen ulkoilualue
– Verla

Kouvolan laaja vesistöinen alue tarjoaa upeat puitteet niin risteilystä kuin koskenlaskusta nauttivallekkin, lisäksi järjestetään melontaa, vaellusta, maastopyöräilyretkiä, kalliokiipeilyä sekä voit varata kiertokäynnin alueen historiallisiin tehtaisiin tai tehdä rauhallisia retkiä luonnonsuojelualueilla.
Aktiiviteettin ja tapahtumien painottuessa pääasiassa kesään, Mielakan hiihtokeskus tarjoaa matkailijalle jotain myös talvikuukausina; tarpeen mukaan tykkilumetettuja rinteitä, Turistirinne loivempaan makuun & taitureille Kilpa-sekä Vauhtirineet! Alueella on useita latuja sekä hiihtokouluja.

Verlan tehdasmuseo
Verlan puuhiomo & pahvitehdas ovat ainutlaatuinen tehdaskokonaisuus metsäteollisuutemme varhaisvuosilta (1872).
Palettuaan kahdesti, puisten tilalle rakennettiin punatiilinen kuivaamorakennus, myös puuhiomo ja tehdas muurattiin samasta tiilestä 1895.
Kymenlaaksosta kasvoi Verlan ansiosta Suomen merkittävin puunjalostusmaakunta.
Tehdas toimi vuoteen ´64 asti jolloin sen toiminta lakkautettiin, tehtaan laitteet ja irtaimisto jätettiin kuitenkin paikoilleen ja sata vuotta tehtaan käynnistyksen jälkeen (´72) Verla avautui museona.

Tehtaan lähellä Verlankosken niskassa on noin 7000 vuoden ikäiseksi arvioituja esihistoriallisia kalliomaalauksia. Seinämässä on tunnistettavissa kahdeksan hirveä, kolme ihmistä sekä kulmaviivakuvio.
Maalauksen päälle kiteytynyt piidioksidikerros on suojannut niitä tuhansien vuosien ajan.
Maalauksia pääsee katsomaan parhaiten virran toisella puolella olevalta tasanteelta, lähellä museon pysäköintialuetta.

Verlassa on myös vuokrattavana 13 mökkiä, joista yksi on myös ympärivuotisessa käytössä.
Voit valita mm. Mäyrän, Saukon, Pihlajan tai Tuomen mökeistä, joihin voi majoittua 3-6 henkeä.
Metsätieto- luontopolku sopii kaiken ikäisille sekä Repoveden kansallispuisto tarjoaa patikointi mahdollisuuden ulkoilmaihmisille, unohtamatta 30 km pitkää Puun tien melontareittiä, jonka varrella on eri majoituskohteita (mm. Kuutinkämppä, Pihkapirtti ja Tolosentalo).
Lisäinfoa ja mökkimajoituksia www.verla.fi ja www.verlanmokit.fi

Vääntäjän tila tarjoaa rentouttavaa mökkimajoitusta kauniin Valkealan reitin varrella, kalastusta sekä kanootinvuokrausta tai kanoottiretkiä eräoppaan / melontaohjaajan johdolla Väliväylällä kesäisin, unohtamatta Loimutuvan grillijuhlia www.vaantajantila.com

Mikkelän maatila taas tarjoaa myös talvipuuhaa mm.moottorikelkkasafarien muodossa, järjestää pikkujoulutarjoiluita (laatikoista kaloihin sekä tortuista kinkkuun), 30 km pituisia hoidettuja latuja (lumitilanteen mukaan) sekä järjestää erilaisia ulkoiluretkiä mm. patikointia metsäiselle laavulle sekä Kalliojärven kauniisiin maisemiin sekä makumatkan Mustilan viinitilalle www.mikkelafarm.net


HAMINA

Pikkuinen vuonna 1653 perustettu Hamina (sai nimensä kuningas Fredrik I:n mukaan), sijaitsee Suomenlahden rannikolla vain 40 km päässä Venäjän rajasta.
Ympyräkaupunki nimen se on saanut erikoisen asemakaavansa vuoksi, joka on peräisin 1720-luvulta.
Ruotsin menettyä Viipurin, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki.
Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin silloin tiukan sotilaallisen ympyräkaavan mukaan.
Maailmassa on hyvin harvoja vastaavia ympyräasemakaavoja, joten jo tämä itsessään tekee Haminasta mielenkiintoisen. Tunnetuin vastaava kaupunki lienee on Palmanovan- kaupunki Italiassa.
Sanotaan että Haminassa et voi eksyä mutta voit saada siellä pääsi pyörälle! 😉
Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki.

Haminan Kulttuuri
Wanhassa Haminassa kaikki on kävelymatkan päässä toisistaan, viehättäviä puukortteleita, erityylisiä kirkkoja sekä erilaisia museoita mm. Kaupunginmuseo, kirkkomuseo, kotimuseo, Hugo Simbergin synnyintalo, Pietari-Paavalin bysanttilainen kirkko sekä lukuisia muita.
Erikoisempi Kirimajan suksimuseo ja retkeilymaja tarjoaa kokoelman monenlaisia puu- ja lasikuitusuksia 100 vuoden ajalta.
Museolaivat S/S Hyöky sekä Merikarhu tarjoavat omanlaisena historian.
Hyökyllä järjestetään kesällä erilaisia tapahtumia, sieltä voi ostaa pullolaivoja ja vaikkapa varata Salakuljettajan-reitti nimisen opastuskierroksen.

Kahdeksankulmaisen Raatihuoneen torilla, keskellä ympyrälinnoitusta löytyy matkailuneuvontapiste.
Haminan linnoitus / Bastion on peräisin vuodelta 1800 luvulta, muuratut holvit suunniteltiin alunperin pomminkestäviksi varastotiloiksi, nykyisin Bastion saa kesäisin ylleen Euroopan suurimman telttakatoksen & holvistot nykyaikaisine tekniikkoineen pitää sisällään näyttelytiloja sekä ravintoloita.
Muita maininnan arvoisia ja historiallisia paikkoja ovat Kadettikoulu & kaatuneiden upseerienn muistomerkki, Poitsilan kartanon empire tyylinen päärakennus,
Marian (ent. Vehkalahden) 1400 luvulla rakennettu kirkko joka on myös Kymenlaakson vanhin rakennus.

Haminassa voi harrastaa niin rauhallisia kulttuuria kuin varata Offroad ajon.
Vuoroveneen eli ”tuurin” kyytiin voi hypätä halutessasi tutustua lähellä oleviin saariin tai vaikkapa rentoutua kalastamalla.

Suomi 100 -toimikunta on aloittanut toimintansa Haminassa.
Toimikunnan suunnittelee juhlavuoden (2017) viettoa kokoaa että koordinoi siihen liittyviä tapahtumia.
Haminan Suomi 100 -sivulla on linkki jonne kaupunkilaiset, yhdistysten ja elinkeinoelämän edustajat voivat kertoa omia ideoitaan.

Koska Hamina on pääasiassa kesämatkailu kaupunki, tapahtumat painottuvat näille kuukausille.
Tapahtumista mainittakoon muun muassa Bastioni Gun Show, Haminan Yö, sekä varmasti tunnetuin tunnetuin Hamina Tattoo, sotilasmusiikkitapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi Haminassa, nykyisin heinä–elokuun vaihteessa.
Tapahtuma on myös kansainvälisesti tunnettu ja Puolustusvoiman tukema.
www.haminatattoo.fi

Kujansuu MC:n järjestämä mopokisa, järjestetty jo kaksitoista kertaa & tapahtumapaikkana on toista kertaa Bastion-linnoitusalue. Eri kilpailuluokkia mm. ladyt, striket, viritetyt.
Lisäksi kisataan mm. parhaasta puvustuksesta! Tarjolla viihdykettä koko perheelle!
www.kujansuumc.fi

Teemoitettuja risteilyjä kuten suosittu Juhannusristeily,lastenmerirosvoristeily sekä erilaisia merellisiä tilaisuuksia järjestää mm. Meriset (www.meriset.fi) sekä Teemailtoja ja kalastusretkiä oppaiden johdolla (Vimpa Island www.vimpa.com) sekä Troolari Herringillä pääsee seikkailemaan mm. Saimaalle.


Aktiviteetti majoitusta sekä ruokaa

Perinteisen hotellimajoituksen lisäksi Haminasta löytyy Aholafarm.
Aholan perheyrityksen toimenkuvanaan perinteisen maatalouden ohella kuuluu maaseutumatkailu erilaisin ohjelmapalveluin: mm. rallikyyditykset, offroadit, erilaiset retket ja hevosajelut, kuin yritysten virkistyspäivät sekä kokouspalvelupaketit www.aholafarm.fi

Tervasaari on kesäkauden keskipiste & sinne kerääntyvät niin kaupunkilaiset kun matkailijatkin.
Alueella löytyy vierasvenesatama, ulkoilualue uimarantoineen ja sieltä voit myös vuokrata Veneasema Rampsilta saunatiloja, jossa voi järjestää myös kokouksia ja illanviettoja sekä majoittaa max 15 hengen porukan. Talvisin järjestetään avantouintia sekä voit nauttia lounas kahvilan tarjonnasta niin arkisin kuin viikonloppuisinkin www.rampsi.fi

Pitkähietikolla järjestetään kesäisin SUP:pausta ja melontaa.
Talvella avautuvat taas Uupperinrinteet talviurheilun ystäville & kesäisin paikassa järjestetään alamäki/hissipyöräilyä!
Ghost Bike Parkń reittejä on yhdeksän, vihreästä mustaan ja se tarjoaa hissipyöräilyä niin kisakuskeillekkin kuin aloittelijoillekkin. Kokeneet harrastajat opastavat ja ajavat aloittelijoiden kanssa.
Parhaimmillaan reitti on 800m ja korkeuseroakin löytyy 80 m! www.uupperinrinteet.fi

Nälkäisenä ei Haminasta tarvitse lähteä.
Tarjolla on erilaisia ravintoloita mutta myös makeanystävälle löytyy lukuisia kahviloita sekä konditorioita!
1798 rakennetussa Raatihuoneessa löytyy keski-eurooppalaishenkinen ja maalaisromanttinen Raati-Cafe Kaneli & Terassikahvila Aallokko järjestää mm. musiikkiesityksiä ja yhteislauluiltoja.
Kahvila Varvara on myös yksi kaupunkilaisten suosikeista.
Haminalaisen leipomotuotteiden myyjä-yrittäjä Varvara Schantin mukaan nimetty kahvila tarjoaa niin suolaista kuin maistuvaa makeaa sekä pitopalvelun.
Venäläissyntyinen Varvara, tunnettu Haminalainen ja hänelle on pystytetty Haminassa myös oma patsas ja se on saanut teatterissa oman monologiesityksen ja esiintyypä hän myös Veikko Lavin ”Pullamummo Varvaara” laulussakin. Cafe Varvaran löydät Puistokadulta.


KOTKA
Merikaupunkina tunnettu Kotka sijaitsee Suomenlahden rannalla ja sille on tyypillistä rikkonainen rannikko saaristoineen. Kymijoki virtaa kolmesta kohtaa mereen. Kotkan meripinta-ala onkin 672,04 neliökilometriä, maapinta-alan ollessa 277,74! Kotkalla on ainoastaan kaksi pientä järveä.
Merellisen sijaintinsa puolesta Kotka on merkittävä satama ja teollisuuskaupunki.
Keskusta sijaitsee Kotkansaarella ja muita suurempia saaria ovat Mussalo, Kirkonmaa ja Kuutsalo.
Kuntaliitosten jälkeen Hamina-Kotkan satamasta tuli Suomen suurin yleissatama.
Kaupungissa asuu reilu 50 000 asukasta, joista suomenkielisiä 95,5 ja 1,1 % ruotsinkielisiä.
Ulkomaalaisten määrä on Kotkassa kasvanut nopeasti ja muiden kuin edellä mainittujen kielten puhujia asuu Kotkassa jo 2,9%!
Kotkalla on monipuoliset kulkuyhteydet niin meri kuin maanteitse.
Rautatie sekä Kymin pienlentokenttä palvelee pohjois puolella, valtatie 7 vie suoraan Helsinkiin ja matkustajasatamasta pääsee eri puolille saaristoon.

Kotkalla on värikäs historia.
Kotkan varhaisimmat asuinpaikat kuuluivat kampakeraamiseen kulttuuriin, merenpinta oli 20 m nykyistä korkeammalla, Kymi- ja Nummenjoen varret olivat merenlahtia.
Kymenjoen merkittävän asustuskauden katsotaankin alkaneen jo 1200 luvun alussa.
Kuutsalon & Kirkonmaan alueen on arveltu olleen viikinkien yöpymispaikkana sekä myöhemmin
Pirköyrin saarta pidetty heidän kauppapaikkanaan.
Vastineeksi muun muassa Viaporin linnoitukselle rakennuttivat venäläiset (1790–>) Ruotsinsalmelle merilinnoituksen; Fort Katarinan, Fort Elisabethin sekä Fort Slavan.
Kotkansaaren itäosaan perustettiin silloin satama.
Kotkan kaupunki on tosin perustettu 1878 & ensimmäinen katuverkosto kaavattiin lähes samansuuntaisiksi linnoituskaupungin katujen kanssa.
Kotka oli hetken myös Kymenläänin väliaikainen pääkaupunki, toisen maailmansodan jälkeen.

Kulttuuri & nähtävyydet
Reipas kävelijä kerkeää nähdä Kotkassa paljon.
Lukuisia pienä gallerioita, kirkkoja ja historiallisia katuja sekä erilaisia nähtävyyksiä.

– Ankkuriluoto, Katariinan puiston luodolla sijaitseva paikka,jonka metallisen sillan sanotaan ”laulavan” myrskyisällä säällä. Nimensä luoto on saanut 1800-luvun purjelaivasta peräisin oleva ankkurista.
Luoto on myös virallinen tuhkansirottelupaikka

– Langinkoski, kalastusmajamuseo.
– Haukkavuoren näköalatorni, entinen vesitorni josta voi hyvällä säällä voi nähdä jopa Suursaareen asti.
– Kotkan kirkko
– Haapasaaren saaristokirkko
– Hurukselan myllymuseo
– Karjalaan jääneiden muistomerkki
– Karhulan ilmailumuseo
– Kotkan Höyrypanimo (1912 oli maamme viidenneksi suurin panimo, nykyisin museoviraston suojelema & kiinnostaa matkailijoita ulkomaita myöten)
– Ruotsinsalmen merilinnoituksen jäänteet sekä entisöidyt rauniot (Forth Katarina, Elisabeth& Slava)

Sapokan vesipuisto: puistoalue, jossa on mm.20 metrinen vesiputous jonne pumpataan merestä vettä ja putouskallion huipulta löytyy parisenkymmentä kivipaatta ”Kiviset Kotkat” jotka esittelevät suomalaisia kivilaatuja. Mäntyjä, kivileppiä, istutettuja alppiruusuja sekä lukuisia luonnonkasveja täynnä oleva puistikko on suosittu virkistyspaikka Kotkassa suoraan kaupungin sydämessä.

Maretarium: ainutlaatuinen kohde maailmassa
Akvaario, joka esittelee suomalaisten vesistöjen elämää aina Lapin tunturipuroista Suomenlahden merialueelle. 22 akvaariota, yli 50 erilaista kalalajia, Itämeri-allas joihin vesi pumpataan suoraan merestä.
www.maretarium.fi

Suomen merimuseo, Tietokeskus Vellamo sekä Kymenlaakson museo löytyvät Merikeskus Vellamon aaltoa muistuttavan rakennuksen suojista www.merikeskusvellamo.fi

Kymenlaakson museo tutkii, tallentaa ja esittää sekä Kotkan että koko Kymenlaakson alueen aineellista sekä henkistä kulttuuriperintöä, kertoo tarinoita satamakaupungin elämästä.
Merimuseo toimii osana Suomen kansallismuseota & kertoo sekä suomalaisten kansainvälisen merenkulun tarinaa. Merivartiomuseo avaa merivartijoiden työtä kieltolain ajoista nykypäivään asti.

Kymenlaakso on veden maakunta.
Suurin osa matkailu aktiviteeteista liittyy jollain tapaa veteen, on melontaa, suppailua,purjehdusta, veneretkiä, kalastusta, saaristoreittejä sekä tietysti Kotkan Meripäivät. Alusta alkaen (1962–>) tapahtuman tarkoitus on ollut vahvistaa kaupungin merellistä ja kansainvälistä imagoa.
Meripäivät on monipuolinen kaupunkifestivaali, joka koostuu nykyisin yli 200 eri oheistapahtumasta. Lapsille on vuodesta 83´ lähtien järjestetty oma Lasten Meripäivät festivaali ja sen ohjelma on täysin maksuton ja pitää sisällään monelaista puuhaa mm.teatteriesityksiä www.meripaivat.com

Tall Ship Races tuo myös valtavan kokoiset, näyttävät purjelaivat Kotkaan sekä Turkuun kesällä 2017.
Yleisölle järjestetään lukuisia maksuttomia tapahtumia ja siitä kaavaillaan 100-Suomen suurimmaksi yleisötapahtumaksi.

Hotellien lisäksi Kotkasta löytyy myös viiden tähden leirintäalue, joka on avoinna ympäri vuoden.
Voit vuokrata mökkejä, huviloita ja luksushuoneistoja, nauttia luolasaunasta, maanuumeniin rakennetusta savusaunasta, pulahtaa lämmminvesialtaaseen ja ihailla sieltä avautuvia merimaisemia.

Santalahdelta löytyy myös koskematonta luontoa sekä murtomaahiihtoreitti, paikasta voit myös vuokrata lumikengät tai vaikka lähteä patikoimaan huikeissa maisemissa, maastopyöräillä sekä golfata.
www.santalahti.fi

 
Pyhtää ja Lapinjärvi ovat maailmanperintöluettelossa osana Struven kolmiomittausketjua.
Mittauksien avulla selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa (1816-1855)
Struven ketju on laaja, koostuu eri mittauspisteistä, nykyään kymmenen valtion alueella (Norjasta Moldovaan).
Struven ketju on ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen valtion alueelle.
Suomen alueella suojeltuja Struven ketjun mittauspisteitä on kuusi mm. Pyhtäällä & Lapinjärvellä.
Perintöluettelossa ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä.

Valtatie 7 noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja kunnan tärkeimmät taajamat ovatkin kehittyneet kyseisen tien varrelle.

Kymenlaakson alueen Luonnonsuojelualueet, Kansallispuistot & Saaristopolut
– Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
– Langinkoski
– Valkmusa
– Repoveden kansallispuisto

Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita.
Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat mantereesta erottama Munapirtti
(jossa sijaitsee Flakanäsin ulkoilualue) ja ulompana oleva Kaunissaari.
Lukuisistaan nimi kilpailijoistaan huolimatta oikea ja alkuperäinen Kaunissaari löytyy Kymenlaaksosta.
Se on alueen suosituin merellä oleva matkailukohde sekä palveluvarustukseltaan monipuolisin saaristokohde. Kaunissaaren vanha kalastajakylä sekä hiekkarannat tekevät siitä suositun retkikohteen.
Saarelta löytyy asukkaita ja matkailijoita varten mm. kauppa, kahvila, ravintola sekä saaristolaismuseo.
Lomakylässä on tarjolla hirsimökkejä ja myös vanhan koulurakennuksen voi vuokrata.
Veneilijöille on vierasvenesatama ja kesäisin MS Tekla I kulkee Kotkasta päivittäin ja Pyhtään kirkonkylästä kolme kertaa viikossa (ti, ke, su).

Ulkosaaristo taas kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, lisäksi suurin osa Valkmusan kansallispuistosta kuuluu Pyhtääseen, loppuosa Kotkaan.
Alueella on erilaisia ulkoilureittejä, sinne pääsee autolla kuin julkisillakin.
Pyhtää on Turun rauhassa vuonna 1743 jaettu kahtia; Ruotsin puolelle jääneestä alueesta tuli Ruotsinpyhtää ja Venäjän puoli jäi Pyhtääksi.

Haminan edustan saaristosta ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta löytyy omatoimiveneilijöille lukuisia luonnonsatamia (mm. Pikku Musta, Suur Pisi) joihin kiinnittyä.
Haminan saaristo on osa itäisen Suomenlahden kansallispuistoa, siihen kuuluu n. sata saarta sekä luotoa.
Pääsaari on Ulko-Tammio, kansallispuiston helmi.
Museotykit ja toisen maailmansodan aikainen, miehistösuojaksi tarkoitettu luola houkuttelevat sotahistoriasta kiinnostuneita vierailulle sekä saari on suosittu myös lintubongarien joukossa.
Saarelle pääsee niin omalla veneellä kuin Tervasaaren matkustajasatamasta reittiliikenteellä kesäkuukausina.
Majasaari-Nuokko tarjoaa puitteet ympärivuotiseen retkeilyyn ja kalastukseen.
Sieltä löytyy myös opastuspiste, nuotiopaikka sekä erilaisia luontopolkuja.
Kuorsalo tarjoaa patikkaretkiä läpi viikinkiaikaisten röykkiöhautojen sekä tarjoaa huikeat näköalapaikat saaren korkeimmalla kohdalla Vironvuorella jossa löytyy myös vanha luotsiasema ja sekä hautuumaa.
Luontopolkuja löytyy niin kaupungin keskustasta kuin saaristosta että maaseudulta.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja
Sijaitsee Kotkassa, Kymijoen suistossa.
Silloinen Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III, ihastui ainutlaatuiseen koskimaisemaan ja rakennutti kalastusmajan jossa vietti perheineen kesäpäiviä. Nykyisin keisarillinen kalastusmaja toimii kotimuseona.
Kalastusmajan rakennuksiin, historiaan, keisariperheen elämään sekä alueen nähtävyyksiin pääsee tutustumaan ja samalla voi vierailla myös majaa ympäröivällä luonnonsuojelualueella.
Museoon voi tutustua itsenäisesti tai varata vaikkapa roolioppaan.
Kalastusmajalla toimii myös kahvila ja siellä järjestetään myös aiheeseen liittyviä tapahtumia.
www.langinkoskimuseo.com

Kunnan halki kulkee myös reitistöön kuuluva pyöräilyreitti sekä ylimaakunnalliseen ulkoilu ja luontomatkailuhankkeeseen liittyvä melontareitti joka kuljettaa Kymijoen läntistä haaraa pitkin merelle.
Saariston alueella on useita merkittyjä luontopolkuja & näiden lähtöpaikka on kunkin saaren yhteysliikennelaituri, näitä ovat mm. Majasaaren, Nuokkojen, Riisiön, Taskalin ja Portimon polut.

Valkmusa
Aiemmin mainittu Valkmusan kansallispuistoalue (Pyhtään ja Kotkan alueella) on rauhallinen suopuisto ja siellä tavataankin yli 30 erilaista soiden kasvupaikkatyyppiä.
Kansallispuisto käsittää kaksi erillistä Munasuon sekä Valkmusan alueet.
Alue on tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille.
Tunnuseläin on perhonen (rämekulmumittari) ja sen lajistoon kuuluu monia uhanalaisia lajeja.
Merkitty, 2,5 km pitkospuu reitti kulkee alueen halki ja talvella löytyy myös hiihtoreitti, Moronvuorella on retkeilijöille päivätupa jossa on mysö tulentekopaikka.
Alue houkuttaa kokemaan koskematonta luontoa, bongaamaan lintuja ja tutkimaan suoperhosia.
www.luontoon.fi/valkmusa

Repoveden kansallispuisto
sijaitsee Kouvolan ja Mäntyharjun alueilla, on Kaakkois-Suomen suurin rakentamaton suo/järvialue, sen pinta-ala on 15 neliökilometriä joista 14 on Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualuetta.
Puistoalueelle on rakennettu kattava reitistö retkeilypoluille,maastopyöräilijöille, melojille, sekä paikkoja niin teltalle kun tulenteollekkin.
Suosituin rengasreitti on Ketunlenkki (5km), josta löytyy mm. vaijerilossi ja Katajavuori joka tarjoaa upeita näköaloja.
27 km Kaakkurinkierroksen rengaslenkki taas kattaa kaikki sisäänkäynnit & useimmat nähtävyydet.
Valkealan (120km) reitti halkoo myös koko puistoalueen läpi. Järvet taas tarjoavat mahdollisuuden soutaa tai meloa. Suomen Latu ylläpitää
Euroopan kaukovaellusreitistöä ja Repovedeltä pääseekin Pertunmaalle seuraamalla E10 kilpiä.
Nähtävyyksiin kuuluu myös Olhavanvuori jossa voi harrastaa kiipeilyä etelä-Suomen parhaimmissa paikoissa. Suomen kultareitillä voi hypätä vesibussin kyytiin, ihailla entisöityjä uittokanavia ja Lapinsalmen riippusiltaa sekä meloa.
Tervakummun aluelta löytyy erilaisia kämppiä www.tervakumpu.fi/repovesi

Strömforsin ruukki / Pyhtää
Strömforsin ruukki on yksi vanhimmista rautaruukeista maassamme.
Vapaaherra Johan Creutz perusti ensimmäisen kankivasarapajan Petjärven kylään Kymijoen liepeille (1696).  Runsas koski antoi käyttövoimaa ympäri vuoden ja ympärillä sijaitsivat laajat metsäalueet.
Strömforsin ruukki on aina ollut monitoimiyritys.
Alueella on toiminut rautaruukin, sahan ja myllyn lisäksi myös panimo viinanpolttimoineen, krouvi ja tiilitehdas.  Lisäksi on harjoitettu maa-, metsä- ja puutarhataloutta ja miilunpolttoa.

Vuonna 1969 vahvistettiin Ruotsinpyhtään ruukkialueelle suojelukaava, joka on Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava.
Alue ja rakennukset ovat nykyisin Museoviraston suojeluksessa.
Miljöö, jonka ruotsinvallan aikaiset patruunasukupolvet ovat luoneet, on säilynyt näihin päiviin asti lähes ennallaan vahvan omaleimaisena, viehättävänä kokonaisuutena.
Alue on suosittu virkistyskohde, sieltä löytyy kesäteatteri, ravintola, muutama kahvila, taiteilijoiden työpajoja (joista voi ostaa heidän tuotteitaan), kesällä majoitusta (vanhoissa puurakennuksissa), uimaranta ja pienvene yhteys mm. Kotkaan. Stömforsin ruukin historiaa voit lukea lisää täältä.


Ruokakulttuuri Kymenlaakson aluella

Ruokakulttuurin perustana on maantieteellinen sijainti.
Vaikutteita on saatu/otettu savolaisuudesta, Hämeestä, ruotsalaisväestöltä sekä Karjalasta ja Venäjältä.
Piirakat, rieskat ja perunaleposka kuuluvat myös kymenlaaksolaiseen ruokailuperinteeseen.
Rannikolla näkyvät myös meren yli saapuneet opit, jotka kulkivat mm. merimiesten ja sotilaiden mukana.
Luoteisvenäläinen kulttuuri siirtyi Kymenlaaksoon myös venäläisten huvila-asukkaiden kautta.
Happamat limput, hapatetut kalat, piimään leivotut leivät, hapanvellit sekä hapankaali. Luonnosta taas löytyivät sienet ja marjat, sekä Kymijoen lohet.
Ruokia on nimetty monipuolisesti, esimerkiksi retsukka, perpuusi, pirinä, tikkutollo ja marjaressu tarkoittavat marjamämmiä.
Nimet ovat tosin paikkakuntakohtaisia sillä vaikkapa Elimäellä tikkutollolla tarkoitetaan puuron tapaan syötävää perunalimpputaikinaa ja piranallekkin löytyy useita eri merkityksiä.
Kymenlaaksossa on ruvettu kiinnittämään paljon huomiota ruokakulttuuriin, kartoitettu historiaa, kehitetty vanhalta pohjalta uutta ja lähdetty edistämään pienimuotoista elintarviketuotantoa.


SATAKUNTA / SATAGUNDIA
Satagundia käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.
Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Selkämeri sekä Etelä-Pohjanmaa että Pohjamaa ympäröivät Satakunnan.
Satakunnan historiallinen maakunta on mainittu jo vuonna 1331, mutta sen arvellaan kuitenkin olleen
oma erillinen alueensa jo 1100-luvulla.
Suurin osa nykyistä Pirkanmaata kuului Satakunnan alueeseen ja samoin iso osa keski-Suomea.
Yleisimmän käsityksen mukaan Satakunnan nimi olisi käännös ruotsin sanasta Hund/ Hundare, jonka on tulkittu viitanneen sadan miehen sotajoukkoon, joka satakuntalaitoksen vallitessa koottiin tietyltä alueelta. Satakunta olisi tämän tulkinnan mukaan muodostanut hundare-alueen myöhäisrautakaudella.

Satakunta tarkoittaa viikinki ja varhaiskeskiajalta periytyvää sota – ja hallintojärjestelmää: Sveanmaalla 100 talonpoikaa varusti hallitsijan käyttöön laivan miehistöineen, aluksessa oli 12 airoparia jotka oli jaettu kahdeksan miehen kesken.
Näiden 96 soutajan lisäksi satakuntaan kuului neljä laivan ohjausta vastannutta talonpoikaa.
Yksikkö oli monissa vastuussa oman alueen hallinnollisesta, oikeudellisesta sekä sotilaallisesta toiminnasta, tälläisiä oli käytössä jo Rooman valtakunnassa, germaaneilla sekä viikinkiaikana Englannissa ja Walesissa sekä englantilaisen mallin (ward) mukaan myös pohjois- Amerikan siirtokunnissa.
Alueen vaakuna on pysynyt muuttumattomana Ruotsin vallan ajoista lähtien: sinikultaisella pohjalla seisoo musta kruunupäinen karhu, hopeinen miekka kädessään sekä hopeiset seitsensakaraiset tähdet molemmin puolin.
Läntisestä sijainnistaan huolimatta alueen väestöstä suomenkielisiä on 97,15 % ja venäjän sekä eestinkielisiä löytyy alueelta useampi sata enemmän kuin ruotsinkielisiä! Satakunta on seitsemänneksi suurin maakunta (suurimmat kunnat sen alueella: Pori, Rauma,Eura sekä Ulvila)

Satakunta on myös teollistunein maakunta.
Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskuntaa sijaitsevat alueella. Varuskunnat ovat myös sijoituspaikkakuntiensa (Pori&Kankaanpää) suurimpia työnantajia. Porin ja Rauman satamat ovat Suomen tavaraliikenteen tärkeimpiä satamia (mm. paperinvienti ja hiilentuonti).
Asutus on keskittynyt enemmän etelään ja pohjoisessa asutus on harvaa ja sieltä löytyy myös laajoja, asumattomia alueita.
Kankaanpään / Honkajoen aluetta on kutsuttu myös Satakunnan Lapiksi karun luontonsa vuoksi.
Suurin vesistö on Kokemäenjoki, järviä alueella on melko vähän, joista suurimpia Pyhäjärvi, Sääksjärvi ja Karhijärvi. Satakunnassa sijaitsee Selkämeren, Puurijärven, Häädetkeitaan sekä Isosuon kansallispuistot sekä kaksi Unescon maailmanperintökohteista.

RAUMA / Ol niingon gotonas
Rauma sijaitsee Selkämeren Itäreunalla & kaupungissa asuu noin 40 000 asukasta.
Rauman seutukunnan muodostavat Eura, Eurajoki, Rauma ja Säkylä, alueen asukasluku on noin 66 000.
Raumalla puhutaan lounaismurretta joka eroaa selkeästi Turun alueen murteesta
Rauman murre = ”rauman giäli” on saanut vaikutteita mm. ruotsin ja viron mutta myös ranskan ja venäjän kielestä. Murteen lisäksi kaupunki tunnetaan Vanhan Rauman -kaupunginosasta sekä pitsinnypläyksestä (pitsinnypläysviikot). Vuonna 2010 kaupungille myönnettiin Vuoden Pyöräilykunta tunnustus.

Rosoisesta rannikostaan huolimatta on aina elänyt merestä.
1800 luvulla sillä oli suuri purjelaivasto joka hävisi 1900 luvun puolivälissä, viimeinen kuunarilaiva,Uljas, on upotettuna Valkiakarilla kaupungin edustalla.
Rauman satama on maan merkittävimpiä paperin vientisatamia, mutta kaupunki on myös suosittu vene vierailukohde. Kesällä 2008 kaupunki sai ennätyksen: maan viidenneksi vilkkain satama jolloin kaupungissa vieraili peräti 1657 alusta!
Saaristoalueelta löytyy myös matkailukohdeita: Kylmäpihlajan majakka, Reksaari ja Kuuskajaskari ovat suosittuja pienvene matkakohteita.
Merenkulkumuseo sijaitsee oikeutetusti Raumalla (merenkulkuoppilaitoksen tiloissa).

Raumalle ei kulje enää junayhteyttä mutta Kokemäen juna-asemalta on bussiyhteys kaupunkiin, omalla autolla tullessa kaupungista löytyy myös lukuisia maksuttomia parkkipaikkoja.

Kulttuuria
Raumalla tarjoaa musiikin muodossa mm. Rauma Summer Jazz
– Festivo tarjoilee myös klassista musiikkia
– Blue Sea Festival tarjoaa elokuvatapahtumia
– Tapahtumista tunnetuin lienee Raumanmeren juhannus
– Pitsinnypläysviikko (vuodesta 1971) pitää yllä pitsinnypläyskulttuuria & paikallista käsityöläisperinnettä, erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden muodossa
– jääkiekko (Rauman Lukko) on erittäin suosittu laji ja joukkueelta löytyykin uskolliset kannattajat – tunnelma Kivikylän Areenalla on koettava itse!
– Superpesis sekä jalkapallo saa sijansa myös raumalaisten sydämissä

.. aktiviteetteja
– tunnetaan suomen parhaimpina kalastusalueina mm
Pyhäjärven ja Kokemäenkosken makean veden kalastusmahdollisuudet & merikalastus mm. Merikarvialla
– vesiurheilusta pitävälle uintia, melontaa ja suosittua suppausta sekä surffausta
– Suistoalueilla oivallisia bongauspaikkoja lintuharrastajille ja talvella kaupunkilaisia palvelee laaja hoidettu latuverkosto.

Historiaa / museoita
Raumaa sanotaan museoiden kaupungiksi.
Erilaisia taidemuseoita, museoita ja gallerioita löytyy kaupungista useita:
– Lönnströminmuseo
– Rauman meri ja taidemuseot
– Savenvalajan (tunnettu uunikaakelien tekijän) verstas
– Kiikartorni (purjelaivojen bongaukseen)
– Pyhän Ristin kirkko (entinen fransiskaaniluostarin kirkko 1400 luvun lopulta!)
– laivanvarustaja Marelan talo
– Merimiehen kotimuseo Kirsti (esittelee elämää 1900-1970 l.)
– Kotiseutumuseot Makasiini ja Sedän torppa
– Vanha Raatihuone (valmistunut 1776)

Raatihuoneelta löytyy myös museokauppa Kistupuad, jossa myydään paikallisten käsityöläisten tuotteita, erilaisia matkamuistoja sekä tietysti raumanpitsiä eri muodoissaan.
www.rauma.fi/koe-kaupunki/vahvoja-elamyksia-kulttuuria-ja-taidetta


Vanha Rauma
– Unescon maailmanperintöluettelon kohteeksi 1991
– Tyypillinen pohjoismainen puukaupunki: yhtenäinen kokonaisuus yksikerroksisia rakennuksia
– keskiajalta osittain periytynyt katuverkosto
– vilkas kaupankäynnin keskus
– tunnettu pikkuliikeistään & kahviloistaan
– Rauman merkittävin matkailunähtävyys ja tunnettu turisti kohde (Unescon tittelin ansiosta)
– Suurin osa Vanhan Rauman toista sataa vuotta vanhoista rakennuksista on nykyään kunnostettu ja alueesta on tullut suosittu asuinympäristö:historiallisine asuntoineen, liikkeineen sekä palveluineen.

Tammelan talossa voi tutustua mm. Vanhan Rauman korjaustoimintaan, siellä järjestetään maailmanperintöön ja rakennusperintöön tilaisuuksia, varata opastuksen sekä tilaa voi myös vuokrata omaan käyttöön.

Sammallahdenmäki
– Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena maailmanperintöluetteloon (1991) / merkittävä nähtävyyskohde ja kiinnostaa myös ulkomaalaisia
– noin kilometrin alueella yhteensä 33 kivistä hautaröykkiötä / tyypillisimmät piirteet ovat paasiarkut, joiden jäännöksiä on edelleenkin näkyvissä.
– Sammallahdenmäen röykkiökalmiston tunnetuimmat muinaisjäännökset:
”Huilun pitkä raunio” on 24 m pitkä ja kahdeksan metriä leveä.
– Kirkonlaattian nelikulmaista latomusta ei muualla Suomessa tunneta (poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella).
– Sammallahdenmäen poikkeuksellisen arvon pronssikauden kulttuurimme muistona muodostaa kokonaisuus; hyvin säilynyt maisema sekä muinaisjäännökset.

PORI
Satakunnan maakuntakeskus
– perustettu 1558 koska silloinen Ulvilan satama muuttui kulkukelvottomaksi laivoille
– kuntaliitosten myötä kaupungin asukasmäärä noussut reilut 85 000
– yksikielinen, suomenkielinen kaupunki
– 11suurin kaupunki & seitsemänneksi suurin kaupunkialue
– Björneborg (karhulinna) nimen mukaisesti vaakunaa koristaa karhunpää
-Pori on saaristo-osakunta ja siihen toisin kun Ahvenanmaahan sovelletaan saaristokunta säädöksiä (maksetaan mm. saaristolisiä, halutaan turvata vakinainen asutus luomalla riittävää toimeentuloa & peruspalveluita)

Kulttuuria
– Pori Jazz!
Suomen suurimpia festivaaleja, joka ottaa koko kaupungin haltuunsa viikon ajaksi keskellä kesää, lapsille järjestetään oma tapahtumansa
– Akseli Gallen-Kallelan synnyinpaikka
– Lainsuojattomat teatterifestivaali
– ensimmäinen ammattiteatteri aloitti Porissa (1872)
– Dingo, Mamba, Yö
– Porin Ässät

Näkemisen & tutustumisen arvoisia paikkoja
– Juseliuksen mausoleumi
– Raatihuone
– Porin kaupungintalo ja kauppahuone
– Rautatieasema
– Lönnströmin taidemuseo
– Pyhän ristin kirkko
– Kirjurinluoto (Jazz!)
– Reposaari
– Yyterin hiekkadyynit & Kylpylähotelli:
kuuden kilometrin pituisella rannalla on monelaista harrastusmahdollisuuksia:
– golf sekä frisbee golf
– ratsastus
– surffaus
– rantalentopallo

Lisäksi Yyterin yli 30 km pituinen retkeilyreitti, luontopolkuineen sekä lukuisine lintutorneineen. Noormarkussa sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea, joka on Aallon kansainvälisesti tunnettu työ.  Kauttualta, Eurasta löytyy myös toinen Aallon suunnittelema rakennus: Terassitalo, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ruukkipuiston tuntumassa, muita ruukkeja (historiallinen teollisen metallintuotannon yksikköjä) Satakunnassa löytyy Leineperistä sekä Noormarkusta.

Satakunnan vanhemmasta historiasta kertoo myös keski-aikainen pyhiinvaelluspaikka, Köyliöjärvi (Eurajoki alueen toiseksi suurin järvi), jolla on erittäin korkea historiallinen arvo ja Köyliöjärven kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Luontomatkailijoille
Satakunnassa sijaitsee Selkämeren, Puurijärven, Isosuon ja Häädetkeitaan kansallispuistot.

Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä (Selkä)meren alueella. Pinta-ala noin 90 000 hehtaaria.
Kansallispuisto on merkittävä Itämeren suojelualue joka ulottuu n. 160 km pituiselle merialueelle Kustavista Merikarvialle.
Kansallispuisto on perustettu 2011 ja se aiheutti suurta vastustusta, jonka seurauksena aluevarausta pienennettiin alkuperäisestä.
Retkeilyreitit: Iso-Enskerin 1,4 km pitkä, merkitty luontopolku kiertää Pirunpellon kautta takaisin laiturille josta reitti myös lähtee. Polku on helppokulkuinen ja varrelta löytyy myös muutama luontopolkutaulu.

Porin Preiviikinlahdelta lähtee kaupungin ylläpitämiä luontoreittejä/polkuja, jotka osittain kulkevat Selkämeren kansallispuiston alueella.
Reittien varrella on useita luontotorneja sekä luontolavoja.
Langouran lava ekä Huhtalan ja Leveäkarin luontotornit sijaitsevat kansallispuiston alueella.
Reiteistä uusin ja helppokulkuisin osuus kulkee Yyterin hiekkadyyneille Langouran lavalta www.visityyteri.fi


Katanpään
linnoitussaari, Porin edustalla on Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde.
Saari oli pitkään strategisesti merkittävä koska sieltä pystyttiin valvomaan Saaristonmeren halki kulkevaa rannikkoväylää.
Katanpään linnake on pohjoisin osa tsaari Nikolai II:n rakennuttamaa Itämeren linnoitusketjua.
Se on kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys ja lomailijoiden suosima kohde, vuosittainen kävimäärä on  yli 10 000. Linnoitukset ovat suojeltuja muinaismuistolailla.
Linnakepolkuje lisäksi löytyy kaksi kilometrin pituista merkattua reittiä: Rantareitti ja Muinaishautakierros.
Saarelle pääsee oman veneen lisäksi myös vesibusseilla.
Saarella voi yöpyä b&b paikoissa, telttapaikkoja sekä kesäkahvila.

Säpin majakkasaari on luontoarvoiltaan arvokas ja on mm. valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde sekä merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka.
Noin 150 hehtaarin kokoisella saarella on rehevä diabaasikallioperä
(diabaasi= juonikivi, magmaperäinen tumma puolipinnallinen kivilaji)
Majakkasaarelle on tehty myös paljon radioamatöörien viestitysmatkoja (majakkapeditioita) joiden aikana radioamatööriasemilla on mahdollisuus operoida harvinaisessa paikassa sijaitsevaa vasta-asemaa.
Porin lintutieteellisellä yhdistyksellä on oma lintuasema
Linnuston lisäksi Säpille on istutettu mufloni (villi lammas) kanta.
Reposaaren metsästysseura tuo laumalla rehua ja verottaa laumaa vuosittain pitääkseen sen tietyn kokoisena. Saaren tunnusmerkki, majakka valmistui 1873 ja on 28 metrinen valkea tiilitorni.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto, Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla.
Kansallispuisto koostuu Puurijärvestä, joka on kansainvälisestikin tunnettu lintujärvi sekä viidestä kermikeidassuosta jotka ovat Arosuo, Isosuo, Kiettaresuo, Korkeasuo sekä Ronkasuo.
Järvellä pesii useita kymmeniä eri lintulajeja mm. kurki, nokikana ja naurulokki runsainpana ja upeimpana nähtävyytenä löytyy merikotka sekä harvinainen euroopanmajava.
Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva 18 m Kärjenkallion lintutornita on näkyvyys Puurijärvelle.
Alue soveltuu aktiivikäyttöön vuoden ympäri, sieltä löytyy kolme eripituista reittiä joissa voi patikoida tai retkihiihtää.

Häädetkeitaan luonnonpuisto
Parkanon ja Karvian kunnissa sijaitseva vuonna 1956 perustettu kansallispuisto
keidas-ja rämesoiden sekä luonnonmetsien muodostama kokonaisuus. Häädetjärvi on 149 metriä merenpinnasta.
Vuonna 2000 tehtiin Natura-rajaus ja aluetta laajennettiin 2010 hehtaariin johon sisältyy myös mm. Keidaslampien alue, joka ei vielä ole suojelualuetta. Alueella liikkuminen on kuitenkin luvanvaraista.
Alue on monipuolinen suoalue joka rajautuu lounaispuolelle järveen.
Kuikat, teeret, kuovit ja järripeipot pesivät alueella.

Satakunnan muita kaupunkeja & matkailuvinkkejä

Siikainen leppoisaa järvimatkailua mm. mökkejä, polkuveneitä, frisbee – sekä minigolf radat, talvella hiihtoretkiä & hiljaisuutta http://matkailu.siikainen.fi

Karvia maalaiselämää, koskemattomia soita ja jokia, GPS-polkupyöräretkiä ja vilkasta kulttuuritoimintaa
www.karvia.fi/index.php?sivu=1/39

Merikarvia – 100 aurinkoista päivää enemmän, koskikalastusta ja neljän tähden mericamping alue
www.merikarvia.fi/?p=/matkailu_ja_vapaa_aika

Pomarkku www.pomarkku.fi/elamysrautatie/matkailupalvelut.html

Jämijärvi – aktiivisen luontoharrastajan ykköskohde www.jamijarvi.fi/matkailu

Harjavalta Joki, rantavallit, luontopolut, taidetta ja kulttuurihistoriaa  www.harjavalta.fi/matkailu/

Huittinen Satakunnan kolmanneksi suurin kauppakaupunki aikamatkailua & elintarvikkeita koko Suomelle www.huittinen.fi/matkailu

Säkylä retkeile, marjasta, pyöräile lounais-Suomen suurimmalla vesialueella www.sakyla.fi/fi/matkailu

Kankaanpää taidekehän ja taidepolun reitit, Kuninkaanlähde, rekikoirarekeilyä
www.discoveringfinland.com/fi/travel/alueet-kaupungit/lansi-suomi/kankaanpaa


Satakunnan ruokakulttuurissa
on yhtäläisyyksiä muihin maakuntiin
Eniten toisiaan muistuttavat Satakunta ja Häme, mutta myös Varsinais-Suomen länsiosalla on yhtäläisyyksiä tähän alueeseen.
Alueen ruokakulttuurin aatelia ovat kala – mm. silakka- ja siikaruoat.
Herkullista on Porin pitäjäruoka eli Ristiinnaulittu siika (joka kypsytetään halkaistuna & naulittuna hitaasti kypsyen nuotiossa).
Satakunnan juhlaruokaperinne on maankuulua, kun siellä juhlitaan syödään hyvin ja monipuolisesti.
Pitopöytien antia ovat tuorejuustot, rosolli eli sallatti, graavattu siika, monet makkarat ja lihapullat, hirvipaisti, salaatit, juurekset ja erilaiset paistit. Lisukkeena maukas kiviuunin kakko sekä tietysti kotikalja.
Tyrni kuuluu myös näihin aterioihin liharuokien hyytelönä tai mausteena jälkiruoissa ja juomissa.
Satakunta tuottaa runsaasti siipikarjaa, sianlihaa, avomaan vihanneksia ja juureksia sekä kasvatettuja sieniä (mm. herkkusieniä & siitakkeita). Satakunta onkin julistautunut sienimaakunnaksi.


Tiesitkö..
– Rahan nimitys
fyrkka juontaa juurensa Turussa 1400-luvulta 1660-luvulle asti lyötyyn kolikkoon.
Kolikon nimi oli suomeksi
kuusinainen, ruotsiksi fyrk ja latinaksi abo. Suomenkielinen nimi tulee sen alkuperäisestä arvosta kuusi penninkiä.
– Ruotsi-Suomi maa otti ensimmäisenä käyttöön setelit Euroopassa

Suomessa oli vasemmanpuoleinen liikenne vuoteen ´67 saakka, jolloin miekkakäsikin oli ohitettavan puolella (merkitystä jos vastaantulija oli maantierosmo!)

Entisen ajan liikennesääntöjä mm.
– Älä aja tai ratsasta humalassa
– Älä melua / kiroa tiellä (sakko tästä oli viisi hopeataaleria: 1600 l kaksi markkaa = kuparitaaleri, kaksi kuparitaaleria = 1 hopeataaleri)



Tekstilähteet:
www.wikipedia.fi
www.wikimedia.fi
www. Suomenneit.fi
www.visitfinland.fi
www.visitkymenlaakso.fi
www.visitsatakunta.fi
www.visituusimaa.fi

www.toimivakaupunki.fi
www.suomenlinna.fi
www.pihlajasaari.net
www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaari
www.sinunjuhlasi.fi/kahvila-52/#go_page_now
www.amazed.fi
www.formulacenter.com
www.etno-espa.fi
www.craftbeerhelsinki.fi
www.helsinkisambacarnaval.fi
www.herkkujensuomi.fi
www.syystober.fi
www.stromforsinruukki.fi
www.lomatahdet.fi
www.metsä.fi
www.ymparisto.fi
www.luontoon.fi


Satakunnan kaupungit, Porvoon ym. alueiden linkit ovat tekstin liitteenä.
Lisää Suomen metsistä, kansallispuistoista ja Natura alueista muun muassa www.metsä.fi
 ja www.ymparisto.fi
 

Kiitos Jami ja Saranna- vaikka tehtävä oli välillä kuiva niin tätä oli teijän kanssa tätä oli myös hauska tehdä!! Hemputin Kymis 😀
PS Pankaa ne kuvat/viedeot jakoon jos ne on enää tallessa- ne oli niin buenot!

Ja muut, jos teillä tulee jotain lisättävää, kommentoivaa tai muuta kotimaanmatkailuun liittyvää mieleen niin kerro!!
Vaikka en matkusta itse paljoa (sattuneesta syystä kotimaassa) niin silti luen mielelläni juttuja täältä, opin uutta ja haaveilen 😉

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Sipoonkorpi - näitä polkuja kelpaa tallata.. - 666places 21.10.2018 at 23:07

    […] melkeen naapurissa.. Nimi oli tuttu sillä matkailualan koulussani yksi ryhmätöistämme oli Kulttuurialue ja kirjoitin sinne pätkän myös Sipoonkorven […]

  • Reply Sipoonkorpi - metsäterapiaa naapurissa - 666places 22.10.2018 at 13:26

    […] melkeen naapurissa.. Nimi oli tuttu sillä matkailualan koulussani yksi ryhmätöistämme oli Kulttuurialue ja kirjoitin sinne pätkän myös Sipoonkorven […]

  • Leave a Reply