Browsing Category

Slovenia

Roadtrip terveiset (paikoista jonne meidän ei pitänyt päätyä)


Kesä (ja loma) meni.. kannattiko?!
Inhoon joitakin sanoja/sanontoja kuten lomalle lompsis ja lomat lusittu..
on niitä muutama muukin mutta ei tässä yhteydessä sopivia (kuten some) 😀
Loma on ohi joo, ollaan juuri palattu aivan mahtavalta, kuukauden autoreissulta Euroopasta.
Kesä meni töitä tehdessä, kahdessa kolmessa eri paikkaa.. sen koen lusimiseksi, todellakin 😂

Jani kysy multa kun oltiin viimesiä päiviä Jurmalassa että kannattiko?!
Vaikka sillon kesällä raataessa noissa vuoroissa ei siltä tuntunut, niin voin nyt sanoa että kannatti
(ilmekkin sen tuossa kuvassa ehkä kertoo..)


Niiden vuorojen ansiosta päästiin kunnon lomalle eikä tarttenut miettiä että voidaanko tehdä jotain tiettyä juttua tai voinko ostaa tämän, tämän tai tämän.. Kyllä voitiin ja kyllä ostin.
Vaikka mulla oli omalla käyttörahalle hieman tiukempi budjetti kuin edellisenä vuonna, sekä oli muutenkin ”ylimäärästä” rahaa vähemmän, niin silti rahat riitti ja jäi ylikin, mikä on plussa-plussaa!!
Tosin mä luulen et mä oon myös hieman viisastunut (vai kutsutaanko sitä vanhenemiseksi??), koska ihan kaikkea en ostanut mitä kattelin / kokeilin vaikka mieli teki.
Tyyliin et tarttenko mä tätä nyt oikeasti, enpä taida ottaa.. oho, mitä ihmettä!!
Toi siis päti lähinnä kenkiin, kosmetiikka mä ostin sitten rutkasti enemmän, niitä saa mahtumaan mukaan vaikka kuinka.. Erilaisia ripsareita, kasvonaamioita, hiusvärejä sun muita ei oo koskaan liikaa..


Ei pelkästään ostojutuilla vaan paikkavalinnoillakin on väliä, suunnattiin pääasiassa sinne missä ois kiva mesta ja hyvät ilmat, mutta ok-hinnoin ja tietyin kriteerein kylläkin.
Yhdelle (vain yöpyminen) pysähdykselle oli vaihtoehtona 50€ yö ei niin tunnetussa paikassa tai 666€ trendipaikassa, voitte arvata kumpi valittiin 😉
Matkan muista kuluista aattelin koosta oman postauksen kun tsiigaan tilin saldot läpi, mutta voin jo nyt sanoa että plussalle jäi sekin saldo, ei jättimäisesti mutta plussa on aina plussaa!!

Noiden ilmojen sekä huonojen majapaikkojen takia tänä vuonna jäi välistä Croatian rannikolla yöpyminen sekä Slovenian pikku kaupungit, eli ne paikat jonne oltiin mielessämme päätetty palata.
Harmittaa tietty hieman, koska noi mestat on upeita ja ensi vuodesta kun ei ikinä tiedä.
Tämänkin vuoden reissuun päästiin onnekkaiden sattumien (sekä helkkarin kovan työn) kautta.
Eli ei pitäisi harmitella näkemättömiä paikkoja vaan olla kiitollinen siitä missä oltiin ja et kaikki meni hyvin, me ollaan ehjiä ja auto (Mr. X ) kesti kaiken!!

Välillä, niillä kurppasilla teillä ja etenkin pimeessä keskellä ei mitään muuta kun peltoa, autiotaloja, mustalaisteinejä vaeltamassa ja osottelemassa auton rekkaria iski pieni paniikki.. sit kun tähän lisätään jo kello kaheksalta alkava pimeys, ei katuvaloja, sitten sade ja ukkonen sekä navin (ja muiden autoilijoiden ohittelu) sekoilu niin oli siinä mulla pieni pelko persiissä..
Lisäksi nähtiin niin paha kolari Puolassa, että vieläkin mietityttää että miten ihmeessä ne porukat selvisi hengissä siinä ympäri lentäneessä autossa ja miten sille keskellä tietä nököttäneeseen moottoriin törmänneen kuskin kävi.. Meillä oli oma osamme läheltä piti tilanteita, ja kiitos Janin valppauden ja ennakoinnin niistä selvittiin, mutta kaikkea (kuten tuota edellä mainittua) ei mitenkään voi ennakoida..

Omalla autolla Unkariin ja Montenegrosta no-no maahan..
Jos luit mun edellisen, #kesäloma2018 – postauksen, niin tiedät että meillä oli hyvin vapaa pläni loman suhteen. Aikaa neljä viikkoa ja vain kaksi etukäteen varattua majoitusta, sekä tietty menolippu Tallinnaan.
Nuo varatut mestat oli Unkari ja Montenegro, vain sen takia että päästiin sillon kun haluttiin noihin kohteisiin ja  saatiin haluamamme majapaikka sekä meille että autolle, maksamatta itseämme kipeiksi.

Ennen varauksen alkamista Balatonilla oltiin myös yksi yö muualla Unkarissa, meille uudessa mestassa.
Päädyttiin Györiin kun ajettiin niin reippaasti että kolkuteltiin maan rajoja jo sunnuntaina, eikä huvittanut jäädä Puolaan (koska saatiin aika tylyykin kohtelua siellä yhessä hotellissa).
Györ on pieni & sulonen kaupunki lähellä Slovakian rajaa eli oli just sopiva mesta yhen yön stopille.
Tämmöset majapaikat napattiin tyyliin tien päällä (hurraa eu-netti) tai edellisenä iltana missä nyt millonkin satuttiin olemaan.


Balalla oltiin kuusi ihanaa päivää, nauttien muun muassa upeista ilmoista, aamiaisesta omalla parvekkeella sekä mahtavista auringonlaskuista – jotka kuulemma on kaikki nähty kun näkee yhden, mutta siitä huolimatta JP suostui mun mukaan iltaisin istuskelemaan ja fiilistelemään tonne lätäkön rannalle 😊
Ilma oli Balalla just sopiva, ei liian kuuma, maisema huikea, aurinko laski just oikeaan suuntaan ja beachbarista sai napattua mukaan Dreherin tai vaikkapa täydellisen kesäjuoman eli Mojiton..
#täydellistä



Unkarista jatkettiin kohti kakkos varausta eli Montenegroa ja Kotoria.
Kotorin jälkeen ei ollut mitään plänejä, paitsi ajaa rannikkoa pitkin ylös ja stoppailla missä huvittaa..
Noi huonot säät siis pakotti meijät muuttamaan ”suunnitelmia” ja keksimään uuden paikan rannikon tilalle.  Meillä ois ollu mahis jäädä Montenegroon mutta jostain syystä maa ei meitä vaan sytyttänyt.
Olihan se hieno, makee rantatie, upeimpia teitä mitä koskaan ajanut, ne jylhät vuoret & auringonlaskut…
Mutta jokin jäi puuttumaan. Montenegro oli itessään upea, mutta vähän pettymys.
Olin aiemmin halunnut sinne ja ehkä vähän kade kun joku sano et menee sinne / ollut siellä, mutta nyt kun ollaan ite oltu niin ei tuu semmosta fiilistä.
Montenegrosta ei ollut siis vaikea lähteä, liian kuuma (+37), kallis, liikaa ihmisiä, liikaa liikennettä,
vähän liikaa kaikkea..

Mä oon totaalinen Balkan, etenkin Serbia fani, Slovenia on ihana sekä Croatian rannikko, JP:llä on samat fiilikset kyseisistä paikoista.
Jotenkin miellettiin myös Montenegro samanlaiseksi, viihtyisäksi ja kotoisaksi paikaksi, mutta sitä fiilistä ei siellä tullut, kummallekkaan meistä. Jani taisi vielä palavammin haluta pois sieltä kun minä.
Oisko ollut jo toka ilta kun se puoli tsoukilla että tää mesta on nyt nähty, joko mennään.. 😉
Mentiinhän me, niiden 4 varatun yön jälkeen.
Kunhan ensin päätettiin että mihkä?!
Istuttiin iltaa meijän upealla terassilla ihailemassa auringonlaskua, nauttimassa viiniä ja zoomailemassa säätä ja karttaa, pähkäilemässä että mihis sitten..?!


Autolla, vieläpä ilman suunnitelmia on ihan paras tapa reissata.
Tuollon kun ei oo liikaa suunnitelmia, ei oo etukäteen varattuja majapaikkoja minne on pakko mennä, häviää myös se pakonomasuus, kellon kanssa juokseminen sekä mahdollisuus päästä uusiin ja mielenkiintosiin, jopa yllätyksellisiin paikkoihin..
Näin kävi meille, päädyttiin todelliseksi super yllätykseksi Bosnia-Herzegovinaan & Serbitasavaltaan!!
Siis maahan jonne meidän ei todellakaan pitänyt mennä, tarkotus oli ajaa vaan se Croatia-Bosnian 20 km suikale läpi Montenegroon ja tulla yhtä vikkelään samaa reittiä eli rannikkoa pitkin takas.. koska kalliit autovakuutukset!
Mutta..
Ajettiin Montenegrosta Bosnia-Herzegovinan läpi (Bosnian) Serbitasavaltaan, jossa viihdyttiin niin hyvin että jäätiin vielä kahdeksi extra yöksi sinne. Eikä oltas haluttu lähteä pois…
Ollaan aiemmin, vuonna 2014 oltu Sarajevossa ja Mostarissa, etenkin Mostar oli lumoava, mutta ei jäänyt sillon mitään hinkua palata maahan. Eikä todellakaan pitänyt mennä omalla autolla sinne. Ever.
Ja nyt mietitään jo ensi vuoden kuvioita ja paluuta tuonne no-no maahan 😀

No-no reitti nro 2
Vuonna 2015 meillä oli varattuna majoitus Bled-järveltä, mutta koska Janin mummo kuoli silloin, muuttui meidän suunnitelmat, peruttiin Bled jotta päästiin hautajaisiin, uutta majapaikkaa ei löytynyt kohtuu hinnalla joten päätettiin ajaa Serbiaan.
Ei päästy Serbiaan koska siellä oli se pakolaismellakka rajalla ja muutenkin vähän riskitilanne länsimaalaselle autolle joten päädyttiin Unkariin, maahan josta kumpikaan ei ollut sillon mitenkään kiinnostunut.
Mutta… ihastuttiin Balatoniin niin paljon että jäätiin sinne sillon extrapäiviksi ja ollaan palattu takaisin joka vuosi (sekä haaveillaan Unkariin muutosta)..
Tänä vuonna ajettiin tuon Banjan jälkeen ajettiin takaisin Balatonin rannalle, vieläpä päästiin samaan huoneistoon missä vietettiin nuo loman ihanat alkupäivät..

Tuolloin 2015 ajettiin Itä-Puolan kautta Slovakiaan, aikaavievä ja hyvin kurppanen tie: paikotellen puuttu isoja useita metrisiäkin asfalttipaloja (kuin olis leikattu, ei mitään normi kulumaa), hullua liikennettä,
90 kilsan kiertoteitä Google mapsillä koska myrsky katkassut tien, joten Presovin sijasta ajettiin jotain pikku teitä, mustalaiskylän läpi (ja niitä karkuun) Tatroilla.. jonka jälkeen päätettiin että ei koskaan enää ajeta sitä tietä.. Ever!
Mutta guess what?!
Pecsin ja Balatonin chillailun jälkeen oli aika taas jatkaa matkaa. Mietittiin eka Itä-Unkaria, mutta koska ei kivaa majapaikkaa löytynyt ja piti ajella jo vähän enemmän kotiinpäin niin ajettiin Tatrojen läpi Puolaan..
Eli juuri niin päinvastoin kun aiemmin oltiin mietitty, ihan kuten tuon Bosnian kohdalla.
Tosin Bosnia järkytti mua enemmän kuin tuo Tatrailu. En olis ikinä uskonut että JP lähtee sinne autolla.

Vitsailinkin että tutkimattomat ovat Herra Immosen tiet 😀
Tatroista selvittiin ilman traumoja ja ilman takaa-ajo tarinoita tällä kertaa, ja muutenkin tiet oli hurjan paljon paremmassa kunnossa (tämä kuva on keski-Puolasta) kun 2015 joten ei tartte miettiä reittivalintoja sen kummenmin jatkossa!
Tosin Puola on tietöiden luvattu maa eli ensi vuonna noi hyväksi koetut mestat voi ollakkin taas ihan painajainen..


Yötä kaupungissa jonka nimeä en osaa lausua & paluu Jurmalaan
Päätettiin siis Itä-Unkarin sijasta ajaa Puolaan ja koska meillä oli sopivasti aikaa niin päätettiin stopata kahdeksi yöksi kaupunkiin jonka nimeä en minä (eikä Jani tai muutkaan) osaa kunnolla lausua..
Rzeszow on hänen nimensä.
Päädyttiin Rzeszowiin ison tapahtuman, Yamaha Rzeszów – dealershipin lanseeraamispäivänä ja koko kylä oli täynnä!! Siellä oli kyllä hienot bileet pystyssä ja jäätiin mekin tsekkaamaan puolalaista showta!!
Harmi vaan että tyyliin joka ikinen vanhankaupungin kahvila/ravintola siinä aukiolla oli täynnä/varattu, joten siihen ihan keskelle ei sillon pääty ja ihmispaljouden vuoksi kuvaaminenkin oli haastavaa..
Löydettiin Rzeszowista kyllä seuraavana päivänä muutakin nähtävää, kuten tää upea linna..


Oltiin tuolla kaksi yötä ja jatkettiin Suwalkin (jostain syystä google maps on tallentanut mun kodin tänne..)
kautta Latviaan ja Jurmalaan, jossa selvittiin tällä kertaa ilman sakkoja!
Ja nähtiin upein auringonlasku koskaan… tosin iPhone ei ihan riittänyt siihen ja harmittelinkin että ei tullut laidattua broidin järjestelmäkameraa..
Luulin että huikeimmat auringonlaskut tuli nähtyä tuolla etelämpänä, mut nope!
Jos oli tiet reissulla huikeet niin että piti välillä suu auki vaan tuijottaa maisemia, niin samanlainen oli tämä Jurmalassa vikana iltana koettu auringonlasku.
Siellä piti sataa joka päivä, vaan eipä satanut ja tuo lauantain auringonlasku tuli kun tilauksesta kruunaamaan meijän loman. Sanoinkin Janille että toi tuli kun tilauksesta, miten hoidit sen…


Nyt ollaan siis harmi kyllä kotona tai jee, kotona! siltä kannalta että ei käynyt mitään!!
Vajaa 6000 kilsaa kerty mittariin, upeita paikkoja, huikeita teitä ja noita maisemia joita pysty tuijottamaan vaan suu auki..
Valokuvia tuli napsittua niin paljon että vieläkään en oo kerennyt niitä läpi käydä ja videoita on toinen mokoma!
Yhtäkään postausta tänne en matkalta tehnyt, vaikka luonnoksia oli päässä useita.
Halusin vaan nauttia niistä kohteista missä oltiin.
Sama on mun Instagramin kohdalla, kovasti olin sitä mieltä että tältä reissulta postaan joka ilta kuvia ja pysyn enemmän ajan tasalla. Ehkä ne alkupäivät meni niin mut sit olin et paskat, nää kuvat ei katoo mihinkään, täällä paistaa aurinko mä meen ulos moikka…..

Tuommonen reitti meille siis lopulta tuli, pienillä twisteillä tosin, kuten ajettiin Dubrovnikin kautta Kotoriin, koska haluttiin välttää liikaa Bosniassa ajamista 😂 sekä ajettiin Banjaan Sarajevon kautta, kun Mostar olis ollut nopeampi koska navi sekoili ja tarjoili meille lauttaa vaikka täppäsin sen pois.
Meillä oli testissä Sygic Travelin navi, nikottelua löyty mut pääasia et päästiin perille & takas 🙂

Lisää kuvia ja juttuja paikoista tulossa… malttakaa hetki!!

PS älkää antako Panevezyksen punasen täpin hämätä, se oli eka yöpymismesta, ehkä sen takia toi google törkkäs sen täpin siihen..

Ja seuratkaa ihmeessä sosiaalista mediaa!
Facebookissa  pysytte postauksissa ajantasalla sekä pääsette kurkkaamaan Instagramissa  jo nyt upeita (kröhöm) matkakuvia 😉
Lisäilen niitä sitä mukaa kun saan läpi käytyä!

PS
Jos kiinnostaa tietää paljon tuon roadtripin kustannukset olivat niin niistä löytyy nyt oma kattava
postaus  täältä !

Reissukartta (bongatut maat)

Baltia ja Balkan on mun lempialueita.
Sanonta  mitä iistimpää sen siistimpää  pitää mun kohdalla hyvin paikkansa,
yhtä tasan paikkansa pitää en laske maita vaan päiviä mun lomaan – sanonta!
Reissuhullu (aina valmiina reissuun), roadstrippari, Baltisti, Balkanista- kuvailee mua myös hyvin!

Varsinaista maabongausta en harrasta, mutta uudet paikat kiinnostavat aina.
Silti huomaan palaavani tiettyihin kohteisiin ja joihinkin usemminkin kuin pari kertaa..
Hieman ristiriitaa aiheuttaa siis kun olis kiva työntää kuonoa uusiin paikkoihin, mutta halu palata tuttuihin, ihananiin kohteisiin polttelee myös erittäin vahvana..
Yleensä tuo jälkimmäinen vie mua enemmän, joten uusia paikkoja/maita ei ihan niin vaan kerry vaikka kilometrejä kertyisi vuodessa useita tuhansia..


Mä oon vähän semmonen et haluun kaikki ja samantien.
Haluisin käydä vähän siellä ja täällä, mutta en haluaisi luopua mun vanhoista rakkaista kohteistakaan..
Vähän kun toi kesämökkeily.
Haluaisin viettää siellä Suomenniemellä kesällä enemmän aikaa ja niiden ihmisten kanssa, mutta en haluaisi ”tuhlata” lomiani siihen reissun sijasta.. Osa teistä varmasti tietää mitä tarkoistan / pystyy samaistumaan..
Voi kun olis enemmän aikaa ja tupla-triplasti enemmän rahaa…

Sanoin myös mun kesäloma 2018 postauksessa että en laske maita vaan lasken päiviä lomaan!
Mikä pitää täysin paikkansa, johan tässä on töitä painettu, nyt ois jo loman aika!!
Kuten todettu mä rakastan matkustamista ja onhan niitä uusia paikkoja joihin haluaisin mennä, mutta mulla ei ole suorituspakkoa, matkailun to do –listaa. En oo laskenut maita enkä kokenut tarvetta maatäppäilylle.
Mulla on niin monta ihanaa ns. vanhaa paikkaa joihin haluan päästä takaisin, tutkimaan lisää tai ihan vaan fiilistelemään <3 etten oikeen halua luopua niistä- ainakaan vielä tänä kesänä 🙂
Tämmösiä kohteita on just muutama Unkarissa, Sloveniassa ja kiitos viime vuoden (ja Janin) myös Kroatiassa, Serbiaa ja Latviaa unohtamatta..

Unkari ja Latvia on noita mun home-away-from-home kohteita, paikkoja joille mä olen todella sydämeni menettänyt, paikkoja joissa haluaisin asua.
Samoin semmonen kohde löytyy myös Sloveniasta, eikä kaupunki ole Ljubljana..
Mitä tulee Serbiaan, on se mun home-away-from-home Balkanin kohde, 2014 käytiin siellä ekan kerran ja se oli menoa se.. palattu on sinne muutaman kerran talvella ja suunnaton kaipuu päästä takaisin kaihertaa tälläkin hetkellä.. Bongaan Serbia kuvia, haikailen ”meijän” asuntoa siellä, niitä ihania mestoja ja ruokia…
Sitä on vaikea selittää, joissakin paikoissa on vain sitä jotakin..
Lähtisin Serbiaan takaisin vaikka heti..

Meillähän on kesäloma vielä edessä ja kohteena on jälleen Itä-Eurooppaa ja Balkanin seutua, mutta Serbiaan ei valitettavasti mennä koska liikutaan omalla autolla ja nuo vakuutusjutut  siellä suunnalla on hinnakkaita..
Vaikka kaivattu kohde jääkin tällä reissulla väliin niin silti diggaan roadtrippailla enemmän kun lentää (plus tavallaan kammoan lentämistä vaikka se liitely fiilis ja maisemat on yleensä upeat).
Autolla pääsee näkemään niin paljon enemmän!
Autolla kun reissataan niin uusia kohteita tulee vastaan useita, uusia maita ei ehkä niinkään,
ehkä tsägällä yks / kaks vuodessa jos oikeen kaahaillaan (just kidding!)!!

En siis välttele uusia kohteita, mutta en rohmuakkaan niitä.
Tavallaan pidän ihmisiä jotka täppää maita bongailun vuoksi vähän pöhköinä, semmosta suorituspakkoa (ainakin joillain), toisaalta täytyy ihailla kun jengi sitkeesti käy maa maalta maailmaa läpi 🙂
Joillekkin se on elämäntapa toisille harrastus, eikä kumpikaan sinäänsä mikään huono juttu ole!
Mistäs sitä tietää mitä ite tekis jos kaikki olis mahdollista, rajattomasti aikaa ja rahaa?!
Varmaan reissaisin, niitä vanhoja – ihania kohteita ja kävisin autolla ympäri maailman tai moottoripyörällä läpi Venäjän, sukeltelisin niiden suloisten possujen kanssa Karibian kirkkaissa vesissä ja kävisin moikkaa jääkarhuja Huippuvuorilla, pingviinejä Etelämantereella jne.
Mutta entä jos olis aina lomalla- osaisko sitä arvostaa sitä ”lomaa” samanlailla kun nyt, kun tekee niin julmetusti (kahta-kolmea eri) töitä sen eteen?!


Jani ja minä ollaan (onneksi) niin samankaltaisia matkaajia, niin reissukohteilta kuin matkustustyyliltään.
Harvemmin tulee erimielisyyksiä kohteesta, viime vuonna tosin en ollut halukas palaamaan takasin Kroatiaan (Zagrebin jälkeen), mutta onneksi JP (Jani)  sais mut houkuteltua sinne takasin.
Kroatian rannikko on meinaan upea, ne pikku mestat ja auringonlaskut!! Tänne me palataan..

Espanjaan mulla ei ollut myöskään mitään hinkua, en tosin ennen ollut käynytkään.
Koska rahat oli alkuvuodesta vähän tiukilla ja siellä oli ilmanen majotus tarjolla, niin me päädyttiin sitten talvella Espanjaan, samalla reissulla käytiin myös päiväreissu Gibraltarilla.
”Paikallisoppaista” ja autosta oli myös hirveästi hyötyä siellä, joka päivä käytiin jossain, joinakin päivinä parissa-kolmessa paikkaa. Iso kiitos vielä kerran Famil Immonen!
Olihan se Aurinkorannikko ihan hieno, kyllä mä sinnekkin voisin palata, tosin ei mulla mitään hinkua sinne tullut, kuten ei myöskään Roomaan.
Jotenkin noi on vähän liian turistisia paikkoja mulle, vaikkakin ihan hienoja ne oli..
Mutta koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, harvoin pitää nimittäin paikkaansa.
Tuon ensimmäisen Via Baltica reissun (2011) jälkeen JP vannoi ettei enää koskaan mene vapaaehtoisesti Puolaan!!
2012 pyörittiin vaan Baltiassa, ajeltiin Liettuaa ja Latviaa ees taas (mm. Klaipeda, Liepaja, Jurmala, Vilna).
2013, 2015, 2016, 2017 ajeltiin mennen tullen Puolan läpi.. ja sama edessä nyt muutaman viikon päästä..😂

Moni on sitä kysynyt että monessa maassa oon käynyt?!
Mä oon ihan hölmönä, et öö en tiedä..
Sama juttu mun iän kanssa, mä oon aina ihan pihalla et oonko mä 35 oonko mä 36 vai jo yli 40…
Luulis olevan helppoo kun on syntynyt 80 -luvulla, mut ei..
Mä en oo koskaan tullut hyvin numeroiden kanssa toimeen…
Oikeasti mä oon ihan tollo matikassa, mutta kuitenkin vietin 7 vuotta erään yrityksen taloushallinnossa mm. tarkistaen ja maksaen laskuja + esilaskien, tsekaten sekä maksaen tyyppien palkkoja jne.
Tää jobi on kieltämättä herättänyt lievää huvittuneisuutta mut hyvin tuntevissa ihmisissä, mutta hei laskin on keksitty- sen käyttö (toisin kun esim. kertolaskujen) on mulla hyvin sujuvaa!

Selaillessani (lievällä myötähäpeällä) noita mun vanhoja postauksia huomasin että olin kuin olinkin joskus listannut käydyt maat, mutta en laskenut niitä- se oli enemmän semmonen muistiinpano:
Quick list postaus– tyyliin kysy vinkkejä jos ootte menossa xx- maihin.
Veikkauksena heitin 20-30 välissä, eikä mun huonosta matikkapäästä huolimatta ollut huono veikkaus 😉
Nyt tuo ns. Quick List on siis päivitetty ja tadaa tässä se on (jos muistan kaiken)!

Welcome 666places

Number of countries that you have been to: 25

Loading...

 

Aika hyvin veikattu tuo luku, eikö?!
Maita ei ehkä muihin matkabloggaajiin verrattuna ole valtavasti, mutta eihän tämä mikään kilpailu ole.
Sitä paitsi tämä on vähän kun ihmiset huokailee painon kanssa, joku painaa aina sua vähemmän ja joku aina enemmän 😉

Vielä kun saisi tuonne listaan päivitettyä kaupungit niin ois aika bueno!
Ehkäpä se on sitten seuraava projekti! Niitä on meinaan ainakin tuplatripla-määrä verratuna itse maihin..

Tuossa alla vielä aakkoslistana (englanniksi) mun käydyt maat.
Jotkut niistä koluttu kevyesti, jotkut ajettu hampaat irvessä läpi ja vannottu ettei koskaan enää mennä jos ei oo pakko (Itävalta ja Tsekki muun muassa)..
Osa maista on hyvin ees taas ajeltu, eri paikat testattu ja retkeilty niin autolla kun veneellä ja tykätty!
Sitten on ne maat minne tulee vaan palattua uudelleen ja uudelleen, vaikka toistakymmentä kertaa ja silti noista lukuisista kerroista huolimatta mä lähden aina matkaan ihan innoissani (erityisesti Latvia).
Te ketkä tunnette mua / olette seurailleet mun reissujuttuja tiedätte että Baltia ja Balkan on mun fave-alueita, joten tää Eurooppa painotteinen lista ei varmaan yllätä yhtään..
Joitakin saattaa yllättää se fakta että mä en ole ikinä käynyt esimerkiksi Aasiassa!
Ja kyllä Suomikin on listalleni päätynyt, vaikka kotimaani onkin- jos jollakulla on asiasta nurisemisesta, puhkukoon nyt 😀
Suomessa on tullut reissattua aiemmin enemmän, nykyään täällä on niin tuhottoman kallista verrattuna vaikkapa tuonne Baltiaan (vaikka hinnat sielläkin on nousseet reippaasti), joten mä äänestän jaloillani..

Tässä siis mun reissumaat o7/2018
Austria
Bosnia and Herzegovina
Croatia
Czech Republic
Denmark
Estonia
Finland
France
Germany
Gibraltar
Hungary
Italy
Latvia
Lithuania
Poland
Russia,
Serbia
Slovakia
Slovenia
Spain
Sweden
Turkey
Ukraine
United Kingdom, England
USA

Nuohan taitaa olla listattuna noissa maa-kategorioissa tuolla ylhäällä, kun nyt vihdoin keväällä opin ne sinne (työllä ja tuskalla) laittamaan!! Päivitän sitä mukaa kun on aikaa niitä juttuja sinne alle.
Kysellä saa etenkin roadtrippaamisesta Baltia – Unkari – Slovenia- Croatia akselilla..

Jos haluat tehdä oman kartan niin iisi pohja löytyy Traveltip.orgista– sieltä mä tän kartan loin.
Sivulle pääsee kätsästi myös kirjautumaan sisään ja päivittämään karttaa tarpeen mukaan.
Noita karttajuttuja löytyy useita muitakin, tää oli musta niistä selkein.

Kiva ois kuulla onko sulla samantyylisiä reissu-suuntaamuksia kuin mulla ja mitä ajatuksia maabongaus sussa herättää?!

Hyvää heinäkuun viimeistä päivää!!!
Kohta se on elokuu ja mun/meijän loma!
Hassua kun ajateltuna ensi kuussa tuntuu niin pitkältä ajalta, kun taas ensi viikolla tuntuu et on ihan kulman takana..
Mun loma on siis ensi kuussa ja ensi viikolla! Finally!
Viime viikko oli jotenkin niin piiitkä, tuntu ettei aika mee mihkään, paitsi sunnuntaina- ainoana vapaapäivänä tietty..

Vielä ois siis 9,5 päivää lomaan / starttiin, jaksaa, jaksaa….
Otetaan se siltä kannalta et tässä on vielä jokunen päivä kuntoilla (pikatreeni vinkit lomalle- ilman kuntosalia- löytyy täältä ) 😛

Emoji lifting weights