8 + asiaa (joita et ehkä tiennyt) minusta

Nyt syksyn aikan on osunut eteen taas noita ”ketjupostauksia”, en tiedä niille oikeaa nimitystä joten mennään tuolla. Idea on siis vastata joihinkin kysymyksiin tai kertoa tiettyjä faktoja itsestään.
Bongasin viimeisimpänä tuon ”8 faktaa” jutun Hätälaskun Virpin blogista ja päätin tarttua siihen myös.
Näitähän en ole aiemmin montaa tehnyt, ensimmäinen taisi omalta osaltani olla viime vuonna tuo
10 matkakuvan haaste – siinä vasta oli olikin haastetta!
Mä en ainakaan pysty vain kymmentä kuvaa valitsemaan, kun en pysty ruotimaan otoksia Instagramiinkaan  vaan sinnekkin täräytän menemään useampia kuvia.. no se on semmoinen matkapäiväkirja joten kuvahulluuteni sopii siihen erinomaisesti.
Tän nykyisen haasteen tarkoituksena on kertoa / paljastaa 8 asiaa musta joten aloitetaan sitten 🙂

FAKTAT TISKIIN – muutama juttu joita et ehkä minusta tiennyt…

1. Mulla on kaksi erilaista aikuisena suoritettua ammattitutkintoa
Jotka molemmat on mua, mutta semmosia että on hankala työllistyä omalle alalleni.
Ensimmäinen on VIPA – Viihdealan avainpalveluhenkilö, jonka löysin ja jonne pääsin 29 vuotiaana.
Joidenkin ihmisten (likainen ;)) mielikuvitus on lähtenyt laukkaamaan kun olen kertonut tuosta koulutuksesta – viihdeala on siis mielletty hieman muuksi kuin se tämän koulutuksen kohdalla tarkoittaa. Todellisuudessa tuo koulutus oli 8kk tiivis ja kattava koulutus viihde – ja kulttuuribusineksessä.
Päättötyöni oli musabusinestä, erimerkkeinä siinä oli mm. KISS ja Lady Gaga ja ruodin siinä muun muassa Spotifytä (jota en edelleenkään omista).
Koulussa meillä oli yksilö- ja ryhmätöitä mutta myös mielenkiintoisia luentoja mm. Kikan entinen manageri, erilaisia levy-yhtiöduunareita  sekä muita alalla toimivia.
Sattumien kautta päädyin eräälle Manageri – ja Ohjelmatoimistolle työharjoitteluun ja sain jäädä töihin sinne harjoitteluni sekä koulun päättymisen jälkeen.
Taloudellinen tilanne Suomessa muutti työni ensin osa-aikaiseksi ja koska tilanne ei valitettavasti parantunut lähdin opiskelemaan opintovapaan turvin – matkailualaa, josta valmistuin vuonna 2017!
Tuossa harjoitellussa pääsin matkanjohtajaksi Ukrainaan, Kiovaan ja Odessaan  sekä toisen kerran Tsernobyliin. Tälle kesälle oli kaksi kyselyä myös mutta valitettavasti niihin en päässyt työn ja oman loman takia. Noi reissut on aivan mahtavia #dreamjob.
Virallinen titteli tuosta koulutuksesta on matkailuvirkailija mutta myös matkailupalveluiden tuottaja, sillä tuo tuottajan titteli on plakkarissa tuosta Vipa-koulutuksesta.

Ennen Vipaa ja Mataa olin työtön / sairaslomalla käteni vuoksi useita vuosia 2000-luvulla.
Loukkasin vasemman ranteeni muutossa, ranne jäi sohvan ja kaiteen väliin ja leikattiinpari kertaa.
Vaikka ranne parantui (juilii kylmällä välillä enkä saa enää raahata useita kymmeniä kiloja sillä) niin oli hankala päästä takaisin työelämään, onneksi pääsin tuonne kouluun ja sitä kautta takaisin työelämään!

2. Jos oon kipee oon yleensä sitä kunnolla ja olen meinannut menettää henkeni pari kertaa.
Pari päivää lukioristeilyn jälkeen mun porukat löysin mut kotoota kuumessa ja tajuttomana, olin tartuntatautien osastolla viikon verran kun ei selvinnyt mikä oli, lopullinen dignoosi oli viruksen- ja bakteerin aiheuttama tulehdus. Mulla meni viikkoja toipua siitä ja mm. koulun vanhojen tanssit jäi väliin.
2.2 Vuonna 2000 mulla oli vatsassa tietämättäni isokokonen kysta joka lopulta repesi ja vuoti vatsan täyteen verta, (=järjettömät kivut ja hengitysvaikeudet), sillon oli lähtö kanssa lähellä..
Vatsaa koristaa edelleen pystysuunnassa melkeen 20 centtinen arpi, lääkäri pahoitteli sillon sitä mutta hei se pelasti mun hengen.
Bonus En ole mikään tanssija joten ei haittaa vaikka nuo vanhat jäi väliin.
En oo koskaan ymmärtänyt ihmisten hinkua päästä tanssilattialle.
Viihdyn kyllä messissä mutta en tanssi sama juttu laulamisessa. Mulla ei oo rytmitajua eikä sävelkorvaa.
Mun lempinimi pienenä oli Varis koska rääyin, siltä mun laulukin kuulostaa joten säästän ihmisiä ellei oo hätätilanne. Kun tehdään pitkää ajomatkaa niin kyselen Janilta aina kuin väsynyt se on et pitääkö laulaa.. tähän mennessä on onneksi energiajuoma tai kahvi riittänyt 😉

3.  Sain ajokortin vasta vuonna 2017
Oon aina rakastanut autoja, vauhtia ja kaikkea siihen liittyvää.
Yksin asuessani tilasin pitkään GTi lehteä. vaikka mulla ei ollut korttia eikä siis autoa, enkä oo koskaan digannut mistään tuning autoista (mulle on siis edelleen mysteeri miksi tilasin tuota lehteä!)
Mutta autot itessään.. autojen myynti-ilmoituksia olen kuolannut silloin netissä useasti ja haaveillut jos minkä sortin autoista (BMW:t oli jo sillon mun juttu).
Luulis siis mun hommanneen kortin jo aiemmin, mutta nope.
Sillon kun tuo käsi meni olin töissä ja menossa autokouluun, mutta sitten noi rahat menikin elämiseen koska ”jäin tyhjän päälle muutamaksi kuukaudeksi”, onneksi myös perheeni jelppasi.
Viime vuonna olin töissä Loviisassa ja sen takia menin vihdoin autokouluun.
Suolanen hinta tuolla kortilla on mutta aah mä rakastan ajamista vaikka pieni kammo onkin jäänyt (molemmille) kun klommasin tuota autoa toukokuussa, just ennen mun synttärimatkaa..
Bonus Autonmyynti-ilmoitukset ei oo ainoita joita tykkään zoomailla.
Asuntoilmoitukset sekä erilaiset ulkomaiset asunto-ohjelmat on suosikkeja auto-ohjelmien lisäksi..

4. Mä en oo mikään etiketti ihminen ja tiukat säännöt on muutenkin ärsyttäviä.
Oon lukenut kauhulla juttuja noista kuninkaallishommeleista, ei saa mennä nukkuu ennen kuningatarta, puhutella sitä ekana, ei saa käyttää haluamaansa kynsilakkaa, vaatteita, syödä tiettyi ruokii..
Musta sais varmaan jonkun hyvän komedia-sarjan jos pitäis tittelöidä tai mennä johonkin tommoseen mestaan. Never!!
Kaikki pukutilaisuudet ja ns. viralliset juhlat/tilaisuudet on hanurista.
En ole sosiaalisesti kömpelö vaan en vaan diggaa tommosista pönötystapahtumista / tarkkaan organisoiduista tapahtumista yms.

Tykkäsin syödä lusikalla kaikki ruoat, opettelin syömään veitsellä ja haarukalla vasta kun tapasin Janin.
Viiniäkin opin juomaan vasta päälle kolmikymppisenä (siihen oli muitakin syitä, nuoruuden traumoja).
Oon aina naureskellut että se on mut pelastanut ja opettanut jonkinmoisille käytöstavoille 😀
En erota shamppanja, puna enkä valkoviinilaseja toisistaa, lasi kun lasi who cares
(Kuvassa siideriä mun lempiviinilasissa- tiedän sen olevan viinilasi koska se on ostettu Balatonin viinifestivaaleilta 😀 ).


Vesilasina on kotona puolen litran tuoppi ja kahvin nautin jostakin jättimäisestä kahvikupista.
Fine dining raflat on epämukavia paikkoja, rento, toimiva, kotoisa ripaus jollakin on mun juttu.
Samoin joustava työaika sopii mulle parhaiten, kellokorttityö on yhtä painajaista.
Joustavuus kuvaa myös ruoanlaittoa, oon huono seuraamaan ohjeita varsinkin missä ziljoona ainesosaa ja kestää kauan. Muutenkaan ruoanlaitto ei oo arkisin mun fave juttu.
Etin uusia reseptejä inspiraatioksi, hyödynnän ehkä pohjan niiltä ja muuntelen loput mielen mukaan. Tänäänkin tein uunissa lihapullia, mutta koska Janilla oli hommat kesken niin piti lykkää ruoan valmistumista hieman, niinpä päädyin tekemään salaatin sijasta pastaa ja lihapullat hautuu uunin sijasta jonkin sortin kastikkeen seassa..
Muitakin muunnelmia on: kun ei ollut tonnikalaa kaapissa niin söin meetwurstisalaatin munalla..


PS  Nää säännöt koskee myös äidinkieltä, pilkku ym. sääntöjä, en oo koskaan oppinut niitä- enkä ole halunnut opetella, semmonen pilkun-nusaaminen on niin turhauttavaa samoin kirjakieleily.
Laitoin kerran mun kaverille Lauralle viestin sen uuteen numeroon ja laitoin perään et se oli multa kun en muistanu laittaa nimee siihen ekaan, hetken päästä se vastas ja sano tajunneensa keneltä viesti oli,
kun kukaan muu ei kuulemma kirjota samalla tyylillä kun mä 😂

5. Oon sosiaalinen mutta rajansa mullakin.
Koska oon viime vuosina tehnyt niin paljon face-to-face tapahtuvaa keikkatyötä (ei omalla alalla) rahanpakosta niin vapaa-ajalla en jaksa turhaa härpätystä ympärillä.
Mä tykkään istua bussissa / junassa / autossa ja tsiigailla maisemia, se ei oo ongelma.
Mut sit kun joku random tyyppi änkee puolityhjässä bussissa viereen pölöttämään niin se on.
Jostain syystä näin käy usein mulle, en tiedä miksi! Etenkin aamulla tommonen on ihan super ärsyttävää!
Samoin lomalla liiat turistimassat on liikaa ( I know, itekkin oon turisti mut silti), esim. toi Kotor oli liian täynnä ja oltiin valmiita lähtee pois jo tyyliin tokana päivänä..
5.2 Inhoan jonottamista ja hitailijoita sekä perseessä roikkuvia (koskee niin kävelijöitä kun autoilijoitakin)

Vinkki: VR:llä on loistava palvelu, extra-luokka jonka testasin toissa kesän Mäntyharjun matkalla -mulla oli privapenkki ja extra jalkatilaa verrattuna normi lippuun, oli lisäeurojen arvonen 😉

6. Mulla on ”sekalainen” sukutaulu.
Kuulostaa ihan jollekkin koiran luokittelulle (mikä sopii mulle, koska olen koirahullu, pienenä raahasin koirakirjan mukanani aina kylään ja osasin monet rodut ulkoa ja mikä nolointa olen ilmoittanut sillon junnuna meneväni koiran kanssa naimisiin oh boy 😂)..  mutta oikeasti en oo vielä tänä päivänäkään ihan kartalla että mistä mun geenit koostuu..


Ylä-asteella pidin mun sukuu vähän tylsänä kun oli muka vaan yksi jenkkitäti kun muilla oli jotain Ukrainaa ja Canadaa. Kuin väärässä olinkaan!
Mua rupes oikeasti kiinnostaa vasta reilu parikymppisenä oma suku enemmän, sain kootun sukukirjan kun käytin 30 ja googlaillut myös meijän sukukokouksien lisäksi juttuja.
Mun äidin puolen suku on kotoisin Pohjois-Karjalasta, jonne tyypit saapuneet rajan takaa Venäjältä, ja vielä kaukasemmin juuret juontaa kuulemma Feudosia nimiseen paikkaan tuonne Krimin suunnalle.
Mun isoäidinäiti oli nimeltään Feudosia Hongoi.
Mua on mietityttänyt jo vuosia vaihtaa sukunimeksi tuo Hongoi- joka kuulemma tarkoittaa vuorta / vuoristoa ja on muutettu suomenkielisiin Vuorio nimeen jotta tyyppien olis helpompi sopeutua tänne.
Mulla asuu edelleen kaukasia sukulaisia tuolla rajan takana ja on haaveissa matkustaa sinne joku päivä. Samoin haluaisin selvittää sukutauluni loppuun tuolta puolelta!


6.2 Tällä hetkellä mun (ei enää tylsässä) suvussa asuu jengiä Suomessa (Etelässä sekä ainakin Pohjois-Karjalassa) Ruotsissa, Saksassa, Venäjällä, Belgiassa, Yhdysvalloissa, epävirallisesti Etiopiassa ja sitten adoptoituna jokunen serkku Afrikasta ja joitain etäsukulaisia myös muualta.
Naituja meidän sukuun (tai toisin päin) on ainakin ollut Etiopiasta ja Egyptin sukujuurisia.
Voi olla että unohdan jotain. Scusa! Näitä on vaikea muille selittää kun ei itekkään tiedä kaikkea..
Bonus Kävin Venäjällä ekan kerran 2014 mutta olen jotenkin aina kokenut olleeni siellä aiemmin, en tiedä mistä tuo vahva tunne johtuu, varmaa on se että en ole siellä ennen 2014 käynyt..
Mulla on ollut haave jo vuosia päästä junalla/autolla läpi Venäjän, se ois mahtavaa!!

7. Mulla on niin monta sisarusta, etten perässä pysy..
Sama kun tuo kohta kuusi, niin mulla on vähän sekavat hommat tässäkin.
Mulla on reilu nelikympinen isosisko joka on samoista vanhemmista, sitten on kakskyt vuotias pikkuveli jolla on sama äiti: nää tyypit asuu Suomessa.
Isän puolelta on Ruotsissa asuvat kaksi nuorempaa (alle parikymppistä) veljeä sekä parikymppinen pikkusisko, heillä kaikilla alkaa nimi V:llä ja on sama äiti, eli periaatteessa mun (ex)äitipuoli joka on kotoisin Etiopiasta. Heitä en ole valitettavasti nähnyt pitkiin aikoihin ja haluaisin mennä käymään pian.
Heidän lisäksi on ainakin yksi veli, jolla on siis sama isä, mutta eri äiti kun kellää muulla.
Valitettavasti ei olla tavattu kun mun muistin mukaan kerran, sillon oon ollu alle kouluikänen ja ainoa muisto on siis siitä kun se ajo traktorilla mun varpaiden yli..
Ollaan koitettu etsiä sitä, edettiin siihen että löydettiin samannäkönen tyyppi facesta kun isämme on ollut nuorempana, tosin tää tyyppi ei sillon vastannu meille, nyt ois varmaan aika koittaa uudelleen..
Sitä että onko meitä muita ei ole kuulemma varmaa, voi olla huumoria tai totta, sitä en pysty selvittämään mutta jos aattelet että voisit olla sukua mulle niin saa ottaa yhteyttä 🙂

Bonus: Mun äitillä ja siskolla on sama syntymäpäivä, meijän äidin lempinimi on Musti (vääntynyt mutsista). Mustilla ja mulla on 20 vuotta ikäeroa. Mulla ja samanpuolen ”pikkubroidilla” 18 vuotta, eikä se enää oo pikkuveli vaan parikyt senttii mua pidempi ja pystyy nykyään heittelee mua miten vaan 😂

8. Mä en ole koskaan halunnut naimisiin enkä ole koskaan halunnut lapsia.
Nyt kun ollaan ruodittu tota omaa sukua ja muuta niin kerrotaan nyt vielä tuokin.
Joidenkin mielestä se on outoa, mutta ei musta.
En mäkään kysele ihmisiltä että miksi sä haluat naimisiin ja miksi sä haluat hankkia lapsia.
Vaikka oon kuulemma joskus skidinä sanonut mun siskolle että meen naimisiin koiran kanssa (LOL) niin tuskin oon ees ymmärtänyt koko avioliittojuttua sillon, mut saan kuulla tästä edelleen (siskoni mun😘)
Karvapersus löytyy kyllä perheestä mutta EI, en ole naimisissa sen kanssa 😂
Lapsia en ole koskaan halunnut. Mulla on viisi kummilasta, ne on mun vanhimman tunnetun sisaren kautta- kukin tullut tavallaan. Niiden tausta on vähän kiemurainen mut niin on koko meijän sukukin 😂
Mitä muhun vielä tulee niin mä en ole koskaan edes ollut kihloissa, enkä ole koskaan haaveillut häistä vaan asumisesta ulkomailla. En tee asioita perinteiden vuoksi, enkä sen takia että muutkin. En ole sellainen.
Onneksi tavattiin Janin kanssa ja sen ajatusmaailma on samanlainen <3
👇
Mulla ei ole mottoa mutta uskon että tietyt asiat tapahtuu koska niiden on tarkoitus mennä niin.
Osallistuin keväällä Momondon ”Miten kohtaaminen matkalla muutti maailmaasi” Open World- kilpailuun. Tekstissä pääset sukeltamaan hieman lisää mun maailmaani.
Jos et ole sitä aiemmin lukenut niin pääset lukemaan sen tästä

Jep! Siinä teille siis aimo annos musta, oliko uutta / raottiko yhtään kuka mä olen?!

Niin moni on tämän kahdeksan (kröhöm) ns. faktaa haasteen kerennyt tekemään joten paha enää mennä ketään haastelemaan, mutta jokainen saa halutessaan napata sen tästä itselleen.
Toki jos niin teet niin ois kiva saada vinkki siitä ja päästä lukemaan lisää muiden juttuja, nää on mielenkiintoisia  ja raottaa kivasti taustaa kuka siellä ”piilossa kirjottelee”.. 8|
Tänhän voi myös tehdä ilman blogia tuohon kommenttikentttän tai kopioida vaikka facebookkin.
Hmm.. tästä tulikin mieleen heitämpä haasteen uskolliselle lukijalleni Heipalle- anna palaa!! 😉
Ja se ”koira-sisko”, joka myös väitti mulle pienempänä että mut on adoptoitu ja etti random nimen
(Aliina Mäkelä) puhelinluettelosta, jos luet näitä niin heitähän omas kanssa kehiin 👊
Muut myös floor is yours 😉

 

 

 

Previous Post

You Might Also Like

7 Comments

  • Reply Hei 11.10.2018 at 17:50

    8 Faktaa minusta:

    1. Kyllästyn hiuksiini usein ja vaihtelen mallia sekä väriä hyvin usein olen kokeillut niin siili tukkaa että niin monia eri värejä kuten siniset, punaset, mustat, liila yms. tälläkin hetkellä on pinkit hiukset 😀

    2. Olin ensimmäistä kertaa lentokoneessa v. 2016 kun olin 18 v ja menin ulkomaille 6 kk työharjoitteluun 🙂

    3. Nyt kaksi vuotta myöhemmin olen käynyt lentokoneella jo usean kerran Puolassa,sekä Saksassa, Croatiassa, Irlannissa, Italiassa, ja Norjassa.

    4. Saan joulukuussa esikoiseni ❣️

    5. Rakastan Harry Potter sarjaa ja olenkin lukenut ne yli 500 tuhatta kertaa ja katsonut elokuvat ja omistan paljon fanituotteita.

    6. Rakastan suklaata etenkin Fazerin Sinistä 😍

    7. Minulla on Yksi kissa ja vanhemmillani yksi koira sekä Olen yhden ihanan koiran kummitäti 😏

    8. Rakastan eläimiä enkä syö lihaa

    Kiva haaste! Pidin sinun faktoistasi hyvin paljon!

    • Reply Mimmu 11.10.2018 at 18:55

      Wau!!!
      Etenkin noi hiukset!! Oispa ite yhtä kokeilunhaluinen/rohkee!!!!
      Ootkin kerennyt reissaamaan ihan urakalla kun oot täyttänyt 18 (huomasin muuten et kirjoitata Croatia samallailla kun minä eli C:llä 🙂 )
      Oon kyl kade tosta ulkomailla asumisestakin, oon aina vaan haaveillut siitä!! Fazer on kyl ihan parasta! Pitäs vissiin joskus kattoo kunnolla noi Harry Potterit, mä en muista muuta niistä kun sen pöllön ja käärmeen 😉
      Onnea joulubambinosta, tuleeko nimeksi joku Harry Potter hahmon nimi kenties?! 😉
      Kummitätinä on kyllä hauska olla, oli se sitten ihminen tai hieman karvasempi versio!! 😀
      Kiitos kun otit haasteen vastaan!!!

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi 11.10.2018 at 23:20

    Nämä on niin mukavia ja hauskoja lukea! Minäkin olen koirahullu ja raahasin pikkutyttönä kaikki kylän koirat, jotka vain sain houkuteltua mukaani, meille kotiin. Siihen aikaan 80-luvulla pienessä maalaiskylässä oli paljonkin irtokoiria, joten meillä oli välillä jos jonkinlaista hännänheiluttajaa, mutta kyllä ne siitä sitten aina lähtivät omiin koteihinsa 😀
    Kiitos linkkauksesta!

    • Reply Mimmu 13.10.2018 at 18:13

      Tietty 🙂

      Näistä oppii ihmisenä hieman lisää ja näitä on hauska lukea!!
      Kuulostat munlaiselle, mä tosin en kerännyt niitä kotiin (vaikka mun porukat varmaan sitä pelkäsi), tunsin kaikki naapuruston koirat nimeltä mutten ihmisiä, luuhasin niiden luona kylässä, kunnes meille tuli oma!!
      Kotoota löytyy nytkin koira, Viipurin rescue Melli, joka tuli meille 2011.

  • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 18.10.2018 at 12:44

    Matkajuttujen lomaan on aina kiva päästä vähän lähemmäs kirjoittajaa, tää oli kiva juttu ja ihanan pitkästi oot jaksanut kirjoittaa jokaisen kohdan – moni kuittaa nämä aika lyhyillä väläyksillä 🙂

    • Reply Mimmu 18.10.2018 at 13:23

      Ihana että jaksoit lukea <3 ja kiitos ihanasta kommentista!!
      Mulla on tapana kirjoittaa hieman pidemmän kaavan mukaan ja tykkään perustella asioita / kaivautua hieman syvemmälle.
      Tämän olisi voinut kirjoittaa yhden lauseen jokaiseen kaavalla mutta se ei oo mun juttu.
      Joskin olisi hyvä opetella uommoinen kyhyt ja ytimekäs tyyli, kun joskus jutut saattaa lähteä rönsyilemään 🙂

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää 19.10.2018 at 22:06

    Tämä haaste oli mielestäni tosi mielenkiintoinen. Itse kirjoittelin tästä myös, mutta näitä muiden faktoja on ollut myös mukava lukea, kun jotenkin sillä pääsee vähän kurkistamaan että millainen bloggaaja siellä blogin takana oikein onkaan. Huh huh, nuo sinun sairastelujutut! Onneksi toivuit!

    Tässä vielä omani jos innostut lukemaan:
    http://www.paulagaston.com/viinilaaksonviemaa/8x-tata-et-tiennyt-minusta

  • Leave a Reply